29.12.2015 VÄLITILITYS

Välitilitys, tästä kaikesta menneestä ajasta.
Onko vuoden vai kahden vai pidemmän ajan tilitys, ihan sama.

Tänään tullut mieleen monikin asia, mikä olisi toisin jos olisin elänyt elämäni erilailla.
Miksi tämä asia nousee esille, syynä varmaan se, että näkee ihmisiä menneestä elämän jaksosta, jossa asiat olivat paremmin. Oli rahaa ja tavaraa ja ehkä myös jollain tavoin olin itsevarmempi, mitä nyt taas en hirveästi ole. Kuinka he ovat tehneet elämälleen jotain, mitä minä en ole tehnyt, elänyt sitä 100%:sesti.
Minä vaan ajaudun ajasta toiseen.
 Mietin tuossa tänä iltana pyöräilessäni, olenko eläkkeelläkin tällainen vanha kyttyrä, kippura känkkäränkkä noita. Pakkanenkaan ei saanut ajatuksia muuksi.

Pakenen ihmisiä taas, ettei kukaan vaan tule kysymään, miten menee, missä olet töissä yms.
On vaan niin paha olla. Kuuluuko tämmöinen elämään, varmasti, koska sitä tässä taas mietitään, jälleen kerran.

Mietin myös päivällä , lopetanko tämän kirjoittelun, kun omasta mielestä nykyisin useasti pohdin samoja asioita.

Ei vaan takki oikein riitä.
Kateutta, niin onko , vaan onko kuitenkin sitä köyhyyttä, järjen puuttumista.
Kun olen ennekin pärjännyt esim. viime vuonna näinkin ihan hyvin, miksi sitä tarvitsisi muuta.
Ei minua muut paina, kuin raha asiat.
Ja varmasti moni tuleva asia myöskin painaa mieltäni.

Mutta kaiken kaikkiaan vuodet ovat olleet kovia, ja olen niistä selvinnyt, tänäkin vuonna oli monta vaikeaa aikaa, ja kuitenkin tässä ollaan.

Sitä lottovoittoa ei ole tullut. Mutta onko kuitenkin lottovoitto syntyä Suomeen, varmaan on.
Koska Suomessa ainakin minulle on ollut suuri apu, terveydenhuollon ja sosiaalipuolen palveluista.

Pankkilainan lyhentyminen on sujunut hyvin, ei ole maksuvapaita kuukausia. Vaan joka kuukausi 266,00€  lyhennykseen. Jäljellä 2,5 vuotta.

Joulunkin saimme sujumaan  ihan hyvin, ruuat ostettiin kimppaan, niin pärjäsin silleen, mutta nyt kuitenkin kun lääkkeitä piti ostaa, eipäs ollutkaan tilillä kuin 25 € , ja niistä lääkkeisiin 16 € ja palauttivat tänään sen tilille, ja nyt hain toiset lääkkeet, ja taas toivon saavani  Uudeksi vuodeksi takaisin tuon lääkerahan.
Muuten syön vaan leipää ja vettä ja kahvia.


Voi kun tämä kurjuus aina välillä helpottaisi, ja antaisi ilon aiheita, jotta nämä kurjat vaiheet menisivät helpommin ohitse.

Toivon, että  vuonna 2016 asiani selkeytyisivät ja tulisivat helpommin kestettäviksi.
Vaikka, onhan , kuten aiemminkin olen sanonut, tai kirjoittanut, jollain toisella vielä heikommin asiat.
Mutta minähän kirjoitakin vain omasta kurjuudestani.
Minä yritän tukea tällä kirjoittelullani myös muita, että jaksaisivat vaikean ajan ylitse, aurinkoisemmalle

Mutta taistellen voittoon ja velattomuuteen.

ONNEKASTA VUOTTA 2016 MEILLE KAIKILLE

21.12.2015 KIITOS TEILLE

Kiitos teille lukijat.
60 022 lukijaa.
Kun aloitin kirjoittamisen, mietin jaksanko kirjoittaa, mutta nyt tätä blogin pitämistä on jatkunut jo 02.02.2013 alkaen tähän päivään saakka.
Jatkuuko, no jatkuu, eihän nämä asiat ihan hetkessä mene ohi.
Ulosotto kasvaa, ja pankkilaina lyhenee.


Kiitos, myös heille jotka ovat auttaneet minua vaikeiden tilanteiden yli.
Kiitos myös tuesta, jota olen saanut. Leivän päälle leikkelettä.
Kiitos !

-Susanna-

21.12.2015 Ruoka-avun antamisesta kasvamassa jo kansanliike – Evirakin tyytyväinen

UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 21.12.2015 klo 18:30 | päivitetty 21.12.2015 klo 19:08
Ruoka-avun antamisesta kasvamassa jo kansanliike – Evirakin tyytyväinen
Sen jälkeen kun Evira helpotti vapaaehtoisjärjestöjen ruuan jakelua koskevia ohjeita, on ruoka-apu saanut monin paikoin siivet alleen. Esimerkiksi Vaasassa kauppojen lahjoittamaa ylijäämäruokaa jaetaan jo neljässä pisteessä yhteensä 6000 kiloa kuukaudessa.


Leipäjono.
Leipäjonot kasvavat. Vaasassa joulun alla ruoka-avun tarve on lisääntynyt. Kuva: Jussi Laine / Yle
Vaasan Ruoka-apu aloitti toimintansa maaliskuussa. Aluksi kauppojen ylijäämäruokaa jaettiin avuntarvitsijoille yhdessä pisteessä, mutta toiminta on laajentunut nopeasti. Nyt jakelupisteitä on jo neljä ja viidettä etsitään.

Kauppoja ringissä on mukana viitisentoista ja vapaaehtoisia reilusti yli sata.

– Toiminta on saanut siivet alleen, iloitsee Vaasan Ruoka-apu -yhdistyksen varapuheenjohtaja ja toiminnan liikkeelle panija Mauri Öljymäki.

Öljymäki kertoo, että eri puolille Suomea on syntynyt vastaavanlaista vapaehtoistoimintaa niin tiuhaan tahtiin, että nyt ruoka-apuyhdistyksille puuhataan jo valtakunnallista katto-organisaatiota.

Tarvitaan hyvä organisaatio

Hyväntekeväisyysjärjestöt, jotka jakavat säännöllisesti ruoka-apuna helposti pilaantuvia elintarvikkeita, kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin. Mauri Öljymäen mukaan toiminnan pyörittäminen edellyttää runsaasti vapaaehtoistyövoimaa ja tiukkaa organisoitumista.

– Jakelemme ruokaa joka kuukausi kuutisen tuhatta kiloa ja tavoitamme 1200 avuntarvitsijaa. Näyttää siltä, että ruoka-avun tarve kasvaa koko ajan.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi pari vuotta sitten ohjeistuksen, joka mahdollistaa aikaisempaa monipuolisemman ruuan tarjoamisen apua tarvitseville.

Sekä ylijäämäruokaa lahjoittavilla kaupoilla että vapaaehtoisjärjestöillä on nyt selkeät pelisäännöt eikä niiden tarvitse joka käänteessä miettiä vastuukysymyksiä tai toiminnan laillisuuden rajoja. Eviran ylitarkastajan Pirjo Korpelan mukaan ohjeistus tuli selvästikin tarpeeseen ja on helpottanut käytännön toimintaa.

– Eviran tavoitteena on helpottaa ruuan jakelua. Siinä ei ole mitään järkeä, että ruokaa menee roskiin, sanoo Korpela.

Pakastaminen tuo käyttöikää

Eviran ruoka-apuohje toi vapaaehtoisjärjestöille joitakin helpotuksia verrattuna kaupalliseen toimintaan. Pilaantumisherkät ruuat voidaan pakastaa ennen viimeisen käyttöpäivän umpeutumista ja luovuttaa eteenpäin kahden kuukauden ajan.

Lisäksi ruoka-avun tarjoaja voi valmistaa lämpimiä ruokia elintarvikkeista vielä niiden viimeisen käyttöpäivän jälkeisenä päivänä.

– Näiden muutosten seurauksena ruoka-apuna jaetavien elintarvikkeiden valikoima on selvästi monipuolistunut, toteaa Korpela.

Eviran tavoitteena on ohjeistaa toimintaa siten, että ruokahävikin määrää saadaan vähennettyä. Vielä paljon ruokaa päätyy jätteisiin.

Pirjo Korpelan mukaan Eviran näkövinkkelistä katsottuna kauppojen ylijäämäruuan jakelu toimii nyt hyvin. Jatkossa on suunnitelmissa helpottaa vielä elintarvikkeiden kuljetukseen liittyviä ohjeita.

21.12.2015 Joulumieli leimahti verkossa: ruokakasseja tarjotaan suoraan vähävaraisille

UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 21.12.2015 klo 11:57 | päivitetty 21.12.2015 klo 20:15
Joulumieli leimahti verkossa: ruokakasseja tarjotaan suoraan vähävaraisille
Facebook-ryhmässä tehty ruoka-aputarjous sai aikaan lumipalloefektin. Avunantajia on ilmoittautunut paljon, mutta avuntarvitsijoita vielä enemmän.
 MIKKELI
Erilaiset järjestöt tarjoavat vähävaraisille ruoka-apua, mutta joulun alla ihmiset ovat innostuneet auttamaan lähimmäisiään myös sosiaalisessa mediassa. Mikkeliläinen Riitta Nyyssönen teki Facebookin Puskaradio Mikkeli -ryhmään ilmoituksen, jossa tarjosi joulupöytään ruokakassia jollekulle sitä tarvitsevalle.

Avuntarjous sai aikaan lumipalloefektin, ja nyt ruokakassillisen on lupautunut tarjoamaan jo kolmisenkymmentä ihmistä. Avuntarvitsijoita on ilmoittautunut tätäkin enemmän.
– Kun tekee hyvää, se moninkertaistuu. Meillä on itsellä ollut joskus huono tilanne, ja olemme saaneet ruoka-apua. Siitä on jo vuosia aikaa, mutta se on ollut mielessä koko ajan, Nyyssönen kertoo.

Apua erityisesti lapsiperheille
Nyyssösellä ei ollut tarkoituksena antaa avunantoilmoituksellaan esimerkkiä muille, mutta toisin kävi.

– Kerroin vain, mitä itse aion tehdä. Ihmiset avasivat sydämensä asialle, ja lähtivät mukaan. Se on tosi hieno juttu.
Kun avuntarjouksia alkoi sadella viestiketjuun, päätti Nyyssönen ottaa tehtäväkseen avun koordinoinnin. Hän on yhdistellyt avunantajia- ja tarvitsijoita keskenään.
– On myös hiljaisia auttajia, jotka ovat antaneet suoraan rahaa minulle, ja minä sitten valitsen perheen, jolle kerään ruokakassin.

Nyyssönen on valikoinut ruokakassin kohteiksi yksinhuoltajia ja perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat työttöminä.
– Olen aloittanut niistä, joilla maalaisjärjellä ajatellen on kaikista vaikein rahatilanne.
Ruokakasseja Nyyssönen jakaa iltaisin päästyään töistä. Raskaaksi auttaminen ei käy.
– Se on pieni vaiva siihen, että saa hyvän mielen.

Taloushuolet lisääntyneet

Nyyssösen kokemusten mukaan köyhyys on lisääntynyt Suomessa vuosi vuodelta, ja se näkyy etenkin lapsiperheiden joulussa.
– Perheissä ollaan tosi tiukalla, jos ei ole edes osa-aikatöitä. Lapsille halutaan lahjoja, ja sitten ei olekaan rahaa ruokaan.
Vaikea taloustilanne on havaittu myös Suomen mielenterveysseurassa. Ennen joulua moni ahdistunut perheenäiti soittaa kriisipuhelimeen.
– Ihmisillä on suuria paineita siitä, millainen on idyllinen, onnellinen joulu. Siitä tulee kontrasti siihen, mitä pystyy lapsilleen järjestämään. Pystyykö hankkimaan joulupöytään haluttuja jouluruokia tai lapsilleen sellaisia lahjoja, mitä nämä toivovat, Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kertoo.
Kiristynyt taloustilanne näkyy kriisipuhelimeen tulevissa puheluissa muutenkin kuin jouluna. Taloudellisiin vaikeuksiin liittyvät soitot ovat yli kaksinkertaistuneet vuosina 2010–2014.

20.12.2015 KOLME YÖTÄ.....

Lehtien sivuilla taas noussut esiin köyhyys.
Vähävaraisten ihmisten saama apu Jouluavusta.
Kiitollisuus avusta.
Myöskin syyttely, että köyhyys lähtee ihmisestä itsestä, ja kuinka rikkaat hyljeksivät köyhiä.
Oliskos jotenkin mietittävä, onko kyseinen hyljekseminen viisasta.
Totta kait, ihminen joka on elänyt kaduilla ja makoillut siltojen alla, on likainen ja haisee pahalta, ei hajuvedeltä..
Vaatteet eivät ole merkkivaatteita, saattaa olla talvitakki 10 vuoden takaa, ja ehkä rikkikin. Hampaat eivät ole kunnossa, ja kenties tukkakin on leikkaamatta ja monia muita asioita, johon kiinnitetään ensimmäiseksi huomiota, kun tutustutaan uuteen ihmiseen.

Itse en ole likainen, enkä ole jättänyt hoitamatta hampaita, takkikin kyllä on ainakin 5 vuotta vanha, vetoketju meni kyllä rikki, mutta nepparit toimii vielä. Haisen puhtaalta. Tukkakin on leikattu, onneksi meidän kaupungissa on hyväntekijänä kampaaja, joka parina vuotena on mahdollistanut hiustenleikkuun vähävaraisille. Kiitos hänelle.
Asun vuokrakaksiossa, kotini on siisti. Mutta silti häpeän sitä, että minulla ei ole kristalleja, kalliita Arabian koristeesineitä Vallilan verhoja, nukkamattoja yms. Mutta kotini on minun pesä, sellainen millainen minusta on kaunista, minimaalisuus. Vähän on kaunista.

Ehkä joku rikas sanoisi minua köyhäksi, jos kävisi kotonani.
Mutta, eipä heitä taida kiinnostaa köyhyyden takana oleva ihminen.
Hän on ihminen, siinä missä rikaskin .
Hän on tärkeä, siinä missä rikaskin .

Olisi minunkin Jouluni erilainen, jos minulla olisi rahaa. Sortuisin ihan varmasti kulutushysteriaan. Ostaisin ehkä vähän kalliimmat, mutta myös kestävät vaatteet. Tulevaisuutta ajatellen, että jos rikkaus loppuisikin joskus. Mutta, tuskin rikkaat ajattelevat noin, elävät omassa maailmassaan.
Ostaisin itselleni korun, Sydämessäni. Ostaisin matkan kylpylään koko lähi suvulle. Valmiiksi laitettu Joulu.
Haave, toteutumaton, mutta silti se voisi olla totta, jos asiat olisivat toisin.
Niin köyhyys on minun omaa tyhmyyttäni, josta maksan kovaa rahaa. Kova ja raaka koulu.
Mutta, raha on välttämätön ruuan saamiseksi, vaatteita , niin voi hakea ilmaisjakelusta seurakunnalta.

Köyhyyden mittari, niin miten sen katsoo, olenko köyhä köyhyyden takia, vai olenko köyhä mieleltäni.
Köyhyyttä on monenlaista, kuten myös rikkautta.  Kateus, vie kalatkin järvestä.

Rakkautta, rauhaa ja yhdessäoloa.

20.12.2015 Sairaanhoitajan avautuminen kuvaa vähävaraisten ankeutta – 700 000 elää köyhyysrajan alapuolella

Sairaanhoitajan avautuminen kuvaa vähävaraisten ankeutta – 700 000 elää köyhyysrajan alapuolella
KOTIMAA JULKAISTU 20.12.2015 07:00 (PÄIVITETTY 20.12.2015 08:09)

HurstinJoulu
Heikki Hurstin köyhille suunnattu joulujuhla Töölön Kisahallissa Helsingissä jouluaattona 24. joulukuuta 2013.
Lehtikuva
Vähävaraisille joulu on ahdistavaa aikaa. Rahat ovat tiukilla, mutta joulua pitäisi kuitenkin viettää asiaankuuluvine ruokineen ja lahjoineen. Satoja tuhansia suomalaisia elää köyhyysrajan alapuolella.

Sastamalan kaupungin psykiatrinen sairaanhoitaja Minna Lihavainen kertoi Facebook-päivityksessään muutaman lohduttoman tarinan niukkojen varojen varassa elävistä. Päivityksestä tuli poikkeuksellisen suosittu – sitä jaettiin lähes 30 000 kertaa. Hän kuitenkin on joko poistanut päivityksensä tai muuttanut sen julkisesta yksityiseksi, joten se ei ole enää vapaasti nähtävillä.



THL:n tutkija Jouko Karjalaisen mukaan tilanne on monilla suomalaisilla samankaltainen. Köyhyysrajan alapuolella elää noin 700 000 suomalaista, heistä noin kolmasosa on opiskelijoita. Joulun aika on erityisen ahdistavaa etenkin vähävaraisille lapsiperheille, pitkäaikaissairaille ja yksinäisille.

– Kun kyse on pitkäaikaissairaista, he osaavat kyllä kulutuksensa ja elämäntapansa mukauttaa. Mutta kyllä tässä ajassa tiivistyy se, että ne jotka ovat yksinäisiä, niin etenkin joulunaikana yksinäisyys korostuu, sanoo Karjalainen.

– Jos tulot ovat pienet, joulun kulutukseen ei voi osallistua sillä tavalla kuin perheelliset haluaisivat. Kyllä se vaikeaa aikaa on, jatkaa Karjalainen.

Hänen mukaansa lapsiköyhyys kasvoi 2000-luvun alkuun asti, mutta on nyt tasoittunut. Siitä huolimatta jopa 100 000 lasta asuu köyhissä perheissä. Laskennallisesti se tarkoittaa sitä, että kahden aikuisen tulot jäävät alle 2500 euron.

Kelan etuusleikkaukset kohdistuvat heikoimpiin
Helpotusta ei ensi vuosikaan tuo tullessaan, sillä hallituksen leikkaukset kohdistuvat erityisesti pitkäaikaissairaisiin. Kela julkaisi vain pari päivää sitten etuisuuksien muutoksista tiedotteen.

– Pelkästään lääkekatosta tulee omavastuu, joka tietysti pitkän ajan kuluessa tasoittuu, jos on kyse pitkäaikaissairaudesta ja pelkästään lääkityksestä. Sitten on sairaanhoitokulut ja Kelaan matkakorvaukset ja niiden katot. Yleensä pitkäaikaissairaat joutuvat näitä kaikkia kolmea kattoa käyttämään, kertoo Karjalainen.

Karjalainen sanoo, että vähävaraisen pitää sinnitellä kuukausia enne yhteiskunnan apua.

– Potilasjärjestöt ovat esittäneet, että näitä kuluja voisi yhdistää ja näitä pitäisi tasoittaa koko vuodelle. Tehdyt leikkaukset koskevat pitkäaikaissairaita ja heitä nämä koskevat ja rokottavat, sanoo Karjalainen.


Juttua muokattu kello 16.17, sairaanhoitaja oli muuttanut julkisen Facebook-päivityksensä yksityiseksi.

20.12.2015 Vähävaraisen perheen kiitos somen jouluavulle: "Tuo päivä oli kuin onnen laina"

Vähävaraisen perheen kiitos somen jouluavulle: "Tuo päivä oli kuin onnen laina"
KOTIMAA JULKAISTU 20.12.2015 13:19
 
Jouluapu

Jouluruokaa, hygieniatarvikkeita ja lastenvaatteita. Facebookissa toimivan Jouluapua-yhteisön kautta saa lahjoituksia tänä jouluna jo 400 vähävaraista lapsiperhettä.

Vapaaehtoisvoimin pyörivä sivusto toimii kolmatta joulua, ja autettavien perheiden määrä on kasvanut joka vuosi. Ensimmäisenä jouluna apua sai jo lähes 200 perhettä ja toisena 300.

Toiminnan perusideana on, että jouluapua tarvitsevat perheet voivat lähettää apuhakemuksen toiveineen sivuston kautta ja auttajat ottavat yhteyttä perheeseen.

Pienellä avulla suuri merkitys

Näin avunsaaneet perheet kiittävät auttajiaan Jouluapua.fi -sivustolla:

– "Perheemme on todella kiitollinen kaikille auttajille. Jokaiselle lapselle on tulossa jokin lahja jouluksi. En tiedä, miten kiittäisin tarpeeksi lahjoittajia. On vaikeaa pyytää apua tällaisissa tilanteissa, kun itseäkin hävettää tämä köyhyys ja se, että ei ole varaa tarjota lapsille kaikkea sitä, mitä haluaisi. Siksi suuri kiitos jouluavulle ja lahjoittajille. Toivon suuresti, että kaikki apua tarvitsevat perheet saavat joulun. Kiitos on pieni sana siitä, kun tietää, että lapset saavat edes yhdet toivelahjat jouluksi."

– "Erittäin suuri kiitos minulle luvatusta jouluavusta. Omat voimani eivät olisi riittäneet tässä vaiheessa hakuprosessiin, kiitos auttajalle. Lasteni joulu on pelastettu. Kaikkea hyvää."

– "Olemme enemmän kuin kiitollisia."

– "Olen eilisen illan itkenyt ja koittanut kirjoittaa avuntarjoajille mahdollisimman ison kiitoksen. Lahjoitukset ovat tehneet myös vanhempiini suunnattoman hienon vaikutuksen. Haluamme lämpimimmin kiittää kaikkia lahjoittajia."

– "Meitä kohtasi sellainen enkeli, että koko syksymme on pelastettu! Olen äärimmäisen kiitollinen sekä jouluavulle että tälle ihanalle ihmiselle, joka pyyteettömästi haluaa auttaa minua ja poikaani."

– "Kiitos, kun jouluumme osallistuitte. Hetkeksi seuraamme uppouduitte. Tuo päivä oli kuin onnen laina. Muistoja kannamme sydämissämme aina."

Yhteisön ja koko idean äiti Heidi Miettinen häkeltyi suomalaisten avunantamisen määrästä jo kaksi joulua sitten. Iloinen hämmennys ei ole hävinnyt vieläkään.

– Suomalaisten auttamishenki on uskomatonta ja koskettavaa, Miettinen sanoi.

Yli 70 000 tykkääjää Facebookissa
Avuntarvitsijoiden ja avunantajien kohtaamispaikkana toimivan yhteisön suosio kasvaa edelleen. Tällä hetkellä sillä on Facebookissa tykkääjiä yli 71 000. Kun Miettinen vieraili itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa, sivusto sai kuudessa päivässä 3000 uutta peukuttajaa.

Suosion kasvaessa auttavat kädet ovat olleet tarpeen. Tanskassa miehensä ja kolmen lapsensa kanssa asuvan Miettisen apuna toimivat tällä hetkellä Suomesta käsin Marianna Leinonen ja Sanna Honkanen.

– Kuluvan vuoden myötä meille on tullut selväksi, että tarvitsemme jatkossa vielä enemmän apukäsiä, Miettinen sanoi.

Internetissä toimiva karttapalvelu helpottaa osaltaan kolmikon työtä, sillä sovelluksen avulla avunantaja ja avunsaaja voivat löytää toisensa ilman välikäsiä. Kartalta voi paikantaa avuntarvitsijat asuinkunnan tai esimerkiksi avuntarpeen syyn perusteella. Avuntarpeen taustalla voi olla esimerkiksi äkillinen sairastuminen, työttömyys tai yksinhuoltajuus.

– Ilman karttapalvelua apu ei ehtisi näin moneen perheeseen, Miettinen sanoi.

Silti ydinkolmikolla riittää tehtävää. Sivusto vaatii jatkuvaa päivitystä, ja esimerkiksi Facebookissa julkaistavat apuhakemukset on kirjoitettava puhtaaksi avunantajia varten.

– Haluamme kehittää toimintaa edelleen. Tarkoitus on, että jatkossa yhä useampi perhe saisi apua, ja että apu löytäisi myös pienimmille paikkakunnille, Miettinen sanoi.

Toiveita leluista varamummoon
Tänä vuonna jouluapua haki noin 700 perhettä. Toivotuimpia lahjoja olivat jouluruoat, hygieniatarvikkeet sekä lahjat lapsille leluista vaatteisiin. Yhteisöön lähetettiin myös poikkeuksellinen toive, kun 5-vuotias tyttö toivoi itselleen varamummoa tai -vaaria.

– Tällainen pyyntö kosketti paljon. Sen sijaan olemme vetäneet rajan kalliisiin lahjoihin, kuten älypuhelimiin, Miettinen sanoi.

Tämän vuoden osalta yhteisön toiminta on hiljentynyt jo lähes kokonaan. Lokakuusta lähtien jouluapua perheille delegoinut Miettinen on tänä vuonna kuunnellut satojen perheiden joulutoiveita, mutta ei silti halua itselleen mitään.


– Olen jo saanut tämän vuoden lahjani: paljon hyvää mieltä. Se riittää.

20.12.2015 HS: Rikkaat pitävät köyhiä laiskoina ja nuhjuisina

HS: Rikkaat pitävät köyhiä laiskoina ja nuhjuisina
Sunnuntai 20.12.2015 klo 07.59  
Rikkaat ja köyhät ajattelevat köyhyydestä aivan eri tavoin, käy ilmi Helsingin Sanomien uutisoimasta laajasta tutkimuksesta.

Useimmilla varakkailla ei tutkimuksen perusteella ole mitään kokemusta köyhyydestä ja elämän kolhuista edes omasta lähipiiristä, HS kertoo.


Tutkimuksen perusteella mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he pitävät köyhyyttä köyhän omana syynä, Helsingin Sanomat kirjoittaa. Vastaavasti köyhät näkevät, että merkitystä on myös yhteiskunnan rakenteilla.

Vaikka köyhyydelle löytyi ymmärrystäkin, oli varakkaiden vastauksista 25 prosenttia köyhiä kohtaan vihamielisiä, vähätteleviä tai ylimielisiä.

Muun muassa näin rikkaat HS:n mukaan luonnehtivat köyhiä:

- Halveksin köyhiä, koska heiltä puuttuvat lähes kaikki terveen ja onnistuneen ihmisen piirteet.

- Ei Suomessa ole köyhiä, yhteiskunta ruokkii ihmisiä, vaikka he eivät joudu tekemään mitään. Ihmiset ovat laiskoja.

Rikkaat olivat myös vähän muita useammin sitä mieltä, että köyhyyden erottaa ulkonäöstä, HS kirjoittaa. He esimerkiksi kertoivat tunnistavansa köyhät "nuhjuisuudesta".

Useimmilla varakkailla ei tutkimuksen perusteella ole mitään kokemusta köyhyydestä ja elämän kolhuista edes omasta lähipiiristä, HS kertoo.

Tutkimusta johtava hyvinvointisosiologian professori Juho Saari pitää huolestuttavana, että niin suuri osa yhteiskunnan huipulla olevista näkee köyhyyden johtuvan yksilöllisistä syistä. Hänen mukaansa se näkyy myös päättäjien ratkaisuissa.

- Voi olla, että hallituksen tilannekuva köyhyydestä on väärä ja heijastaa ryhmien välistä sosiaalista etäisyyttä, Saari sanoo Helsingin Sanomille.

Lähde: Helsingin Sanomat

18.12.2015 JOULU

Joulu, mikä ihana sana. Mieleen tulee rauhallinen kirkkomaa, haudoilla kynttilät loistaa.
Muutenhan tämä aika saa ihmiset stressin valtaan.
Mennään tuli hännän alla, kaupasta toiseen ja kolmanteen.
Kauppakärryt täynnä tavaraa, lahjoja, ruokaa ja vaatteita.

Kaikkea tätä voi hankkia ihminen, jolla palkkatulot.
Mutta ihminen jolla ei ole palkkatuloja, vaan ainoastaan toimeentulotuki tai työmarkkinatuki, kantaa kädessään kauppakoria. Lappu kädessä, mitä tarvitsee ostaa.
Voi olla myös niin, että se leipä ja ruokatarpeet ovat saatuja hyväntekijöiltä, tai ruokasetelillä seurakunnasta.
Tai jopa ihan niin, että pöydässä on vaan se leipä ja maito. Jos sitäkään.

Palkkatuloinen voi lentää perheineen ulkomaille. Ei huolta Joulusta ja sen stressistä.

Kaksi erilaista tapausta.
Kummallakin omanlainen Joulu.
Kummalla rikkaampi.
Kummallakin, toisella materiaalitäyteinen toisella tunteet ja tunnelma tuottaa rikkautta.

Tuota listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.
Mutta yhtäläisyyttä löytyy myös, jokainen on  tärkeä ihminen ja jokaisella on oikeus viettää Joulua.
Se miten täynnä pöydät ovat pöperöä, se erottaa nämä ihmiset toisistaan.

Itselläni on vanhanaikainen Joulu, aattona syödään perheen kesken ja käydään haudoilla ja sitten kahveelle ja lahjojen kimppuun. Lahjoja kirpputoreilta , osa tietty kaupasta, mutta kun budjetti on alle 200 € ja se pitää jakaa ruokaan ja pariin lahjaan. Ja puhelinlaskuukin piti taas laittaa osa. Eli käytettävä summa oli loppupelissä 154 €. Ei pitäisi mitään suunnittella, aina menee päin mäntyä.

Ja Joululahjaksi sain myös tällaisen : Kuulemiskutsu, pitkän sairaslomani takia.
Kuulemma tällainen käytäntö.
Olenhan ollut jo melkein 4 vuotta, ensi maaliskuussa, poissa työelämästä.


Mutta Jouluun takaisin. Oli Suomessa ainakin yksi hyvä tahdon teko näin Joulun alla , Armi , 52 sai sähkölaskuunsa auttajia, onhan se kurjaa elellä pimeässä ja kylmässä ja vedettömässä asunnossa.

Samanlailla olen muuten itsekin elellyt. Lapsuuteni kodissa vuonna 1964-1984, ei ollut vesijohtoa, kannettiin vesi kaivosta,  eikä ollut muuta lämmitystä kuin puuhellat. Sähköä tuli ainoastaan hellaan ja valoihin.
Kesät tehtiin puuhommia, jotta talvella olisi lämmintä. Saunassa käytiin isovanhemmilla tai uimalassa.
Muista, kun kylmällä vedellä pesin hiuksia talvipakkasilla. Pää ei onneksi ole jäätynyt, kun tässä vielä kirjoittelen.

Rauhoittelen mieltäni ja kieltäni, pikku hiljalleen Jouluun.
Toivon teille kaikille Rauhaisaa  Joulua .

18.12.2015 Jättilista: Näin Kelan etuudet muuttuvat ensi vuonna – mukana kaksi poikkeusta

Jättilista: Näin Kelan etuudet muuttuvat ensi vuonna – mukana kaksi poikkeusta

(KUVA: Timo Jaakonaho / Lehtikuva, Roni Rekomaa / Lehtikuva, Pekka Sakki / Lehtikuva, Pekka Elomaa)
Julkaistu: 17.12. 19:32

Monet Kelan etuudet pienenevät ensi vuonna. Muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista.
Indeksiin sidotut etuudet pienenevät ensi vuonna 0,4 prosenttia. Myös sairaanhoidon Kela-korvaukset pienenevät ja lääkekorvauksissa otetaan käyttöön uusi alkuomavastuu.

Kelan maksamiin etuuksiin ei tehdä indeksikorotusta ensi vuoden alussa. Sen sijaan monien etuuksien määrät pienenevät 0,4 prosenttia, sillä negatiivinen inflaatio painoi kansaneläkeindeksin miinukselle.

Poikkeuksia ovat opintoraha ja lapsilisät, jotka pysyvät ensi vuonna samalla tasolla kuin tänä vuonna. Niiden säilymisen entisellään pelasti se, että ne irrotetaan kansaneläkeindeksistä, joten miinukselle painunut indeksi ei vaikuta niihin.

Korotuksia on luvassa takuueläkkeisiin ja kuntoutuspsykoterapian korvauksiin.

Muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista. Esimerkiksi lääkekorvauksia sai viime vuonna 3,8 miljoonaa henkilöä.

Asumistuessa perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy

Yleisessä asumistuessa perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy 40 prosentista 42 prosenttiin. Tulosidonnaisuuden kiristäminen koskee noin 105 000 tuensaajaa. Asumistuen taso alenee heillä arvioiden mukaan keskimäärin yhdeksän euroa. Kaikkein pienituloisimpien tuensaajien tukeen kiristäminen ei vaikuta.

Sairausvakuutuksesta maksettaviin sairaanhoidon kustannuksiin hallitus edellyttää 78 miljoonan euron säästöjä. Säästöt toteutetaan leikkaamalla lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja.

Hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja leikataan.
Hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja leikataan. (KUVA: Pekka Sakki / Lehtikuva)

Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu

Hallitus esittää, että Kelan korvaamista lääkkeistä saisi sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun vuotuiset lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun. Alkuomavastuu olisi 50 euroa kalenterivuodessa. Se ei koskisi alle 18-vuotiaita.

Alkuomavastuu kerryttäisi kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Se on ensi vuonna 610,37 euroa.

Lääkkeisiin on tulossa 50 euron alkuomavastuu.
Lääkkeisiin on tulossa 50 euron alkuomavastuu. (KUVA: Pekka Elomaa)

Hallitus esittää myös, että Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousisi nykyisestä 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus eli matkakatto nousisi 272 eurosta 300 euroon.

Ensi vuonna vakuutetun palkansaajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia palkasta. Tänä vuonna se oli 2,10 prosenttia.

Opintorahoihin vaikuttavia opiskelijan vanhempien tulorajoja korotetaan vuoden alusta alkaen 13 prosentilla. Korotus koskee ainoastaan muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita perheettömiä opiskelijoita, jotka opiskelevat toisen asteen oppilaitoksissa.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,4 prosenttia. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 24,02 eurosta 23,93 euroon päivässä.

Lapsilisää ei tarkisteta indeksillä, mutta se ei myöskään pienene.
Lapsilisää ei tarkisteta indeksillä, mutta se ei myöskään pienene. (KUVA: Roni Rekomaa / Lehtikuva)

Elatustuen ja elatusavun määrät pienenevät 0,26 prosenttia ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin laskuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 154,77 euroa lapsesta kuukaudessa.

Takuueläke nousee, muut eläkkeet pienenevät

Hallitus korotti takuueläkkeen määrää ja täysi takuueläke on ensi vuonna 766,85 e/kk. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2016.

Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, jos muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Kansaneläke ja perhe-eläke pienenevät kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,4 prosenttia ensi vuoden alussa.

Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke pienenee 2,33 euroa eli 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke pienenee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa.

Nämä muuttuvat

Yleinen asumistuki: Perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy. Erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään 18 euroa kuukaudessa henkilöä kohden, aiemman 19 euron sijaan. Erikseen maksettavina lämmityskustannuksina hyväksytään sama määrä kuin tänä vuonna.

Yksityisen sairaanhoidon korvaukset: Lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja leikataan. Lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja leikataan. Uudet korvaustaksat ovat nähtävissä verkossa www.kela.fi/taksat 1.1.2016 alkaen.

Lääkekorvaukset: Korvauksiin 50 euron alkuomavastuu. Lääkkeiden peruskorvaus nousee nykyisestä 35 prosentista 40 prosenttiin. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaista omavastuuta esitetään korotettavaksi nykyisestä 3 eurosta 4,50 euroon ja vuosiomavastuun (ns. lääkekaton) ylityksen jälkeistä omavastuuta 1,50 eurosta 2,50 euroon.

Matkakorvaukset: Omavastuu nousee. Hallitus esittää, että Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousisi nykyisestä 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus (ns. matkakatto) nousisi 272 eurosta 300 euroon. Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja, jos asiakas ei voi käyttää muuta kulkuneuvoa terveydentilansa tai puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Kelan korvaama taksimatka tilataan alueellisesti keskitetyistä tilausnumeroista. Muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta tilatun taksimatkan omavastuu nousisi 32 eurosta 50 euroon.

Sairauspäiväraha ja kuntoutusraha: Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärät pienenevät 24,02 eurosta 23,93 euroon päivää kohden. Hallitus esittää, että sairaus- ja kuntoutusrahan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttava vuosittainen työtuloraja on jatkossa 30 000 euroa. Nykyinen raja on 36 419 euroa. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa karttuu nykyisen 40 prosentin sijasta 35 prosenttia vuoden 2015 tasossa 56 032 euroon saakka ja tämän ylittävältä osalta 25 prosenttia. Vuonna 2016 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 0,7 prosenttia. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,60 prosenttia vakuutusmaksuvähennyksenä.

Sairausvakuutusmaksut: Vuonna 2016 yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia (2,08 prosenttia vuonna 2015). Vuonna 2016 vakuutetun palkansaajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia palkasta, josta päivärahamaksun osuus on 0,82 prosenttia ja sairaanhoitomaksun osuus 1,30 prosenttia (vuonna 2015 yhteensä 2,10 %). Yrittäjän sairausvakuutusmaksu on 2,25 prosenttia työtulosta vuonna 2016. Tästä päivärahamaksun osuus on 0,82 prosenttia, sairaanhoitomaksun osuus 1,30 prosenttia. Etuudensaajat maksavat vuonna 2016 eläkkeestään tai etuustulostaan sairausvakuutusmaksuna 1,47 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2015 (1,49 prosenttia).

Vammaistuet: Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki pienenevät vuodenvaihteessa 0,4 prosenttia. Vammaistuen uudet määrät ovat seuraavat: perusvammaistuki 92,94 e/kk, korotettu vammaistuki 216,87 e/kk ja ylin vammaistuki 420,51 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuet: Uudet määrät ovat seuraavat: perushoitotuki 62,25 e/kk, korotettu hoitotuki 154,96 e/kk ja ylin hoitotuki 327,67 e/kk. Veteraanilisä on 105,13 e/kk.

Kuntoutuspsykoterapian korvaukset: Aikuisten mahdollisuudet hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan paranevat, sillä yli 26-vuotiaiden terapiakäynneistään maksama omavastuuosuus pienenee. Ensi vuoden alusta kuntoutuspsykoterapiakorvauksen määrä on sama sekä nuorille että aikuisille. Lisäksi korvaustasoja on vain yksi eikä terapeutin koulutustaso vaikuta maksettavan korvauksen määrään. Ensi vuonna Kela maksaa yksilöterapiasta korvausta 57,60 euroa. Aiemmin Kela korvasi 26 vuotta täyttäneiden terapiakäynneistä joko 37 tai 45 euroa. Alle 26-vuotiaille maksettava korvaus oli joko 52 tai 60 euroa.

Vaikeavammaisten kuntoutus: Vuoden 2016 alusta kuntoutuksen myöntäminen ei enää ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja saa vähintään korotettua vammaistukea tai korotettua eläkettä saavan hoitotukea. Lakimuutoksen vaikutuksesta myös kuntoutuksen sisältö uudistuu ja sen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja heidän työkykyään voitaisiin näin tukea.

Lakisääteinen ammatillinen Tyk-kuntoutus: Kela järjestää työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi lakisääteistä ammatillista Tyk-kuntoutusta. Uusi KIILA-kuntoutus korvaa 1.5.2016 lähtien lakisääteiset ammatilliset Tyk-kuntoutukset. Siihen asti jatketaan Tyk-kuntoutuksia.

Uutta avomuotoista kuntoutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksiin: Kela tarjoaa ensi vuoden alusta sekä työelämässä oleville että työelämästä poissa oleville tuki- ja liikuntaelinoireisille kuntoutujille uutta avomuotoista kuntoutusta. Pääasiassa laitosmuotoisesti toteutettavan Tules-kuntoutuskurssin rinnalle tulee uutena kurssityyppinä pelkästään avomuotoisena toteutettava Tules-avokurssi. Kuntoutukseen osallistumisen ajalta maksettavan kuntoutusrahan rinnalle tuli lokakuun alussa uusi etuus, osakuntoutusraha. Se tukee työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana ja mahdollistaa tuen maksamisen uudenlaisissa kuntoutustoimenpiteissä.

Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus: Vuoden alusta alkaen ei enää myönnetä ruokavaliokorvauksia. Myös jo maksussa olevat ruokavaliokorvaukset lakkautetaan.

Työterveyshuolto: Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2015 maksettavissa korvauksissa noin 1,2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2016 maksettavissa korvauksissa samoin noin 1,2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.

Opintotuki: Opintorahoihin vaikuttavia opiskelijan vanhempien tulorajoja korotetaan 1.1.2016 alkaen 13 prosentilla. Korotus koskee ainoastaan muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita perheettömiä opiskelijoita, jotka opiskelevat toisen asteen oppilaitoksissa. Vanhempien vuositulot pienentävät opintorahan määrää, jos ne ovat vähintään 61 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 80 200 euroa. Opintorahojen vuosittaisista indeksitarkistuksista luovutaan, joten 1.8.2015 voimaan tulleet opintorahojen perusmäärät ovat voimassa toistaiseksi. Opintotuen myöntäminen kokonaan ulkomailla suoritettaviin opintoihin muuttuu 1.8.2016 alkaen. Suomen, EU- tai Eta-maan kansalainen voi saada opintotuen, vaikka hän ei olisi asunut Suomessa vähintään 2 vuotta opintojen aloittamista edeltävien 5 vuoden aikana, jos hänellä on muita kiinteitä siteitä Suomeen.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha: Vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,4 prosenttia. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 24,02 eurosta 23,93 euroon päivässä. Hallitus esittää, että vanhempainpäivärahakaudelta maksettava 30 päivän korotettu päiväraha poistettaisiin ja päiväraha määräytyisi 70 prosentin korvausasteen mukaan nykyisen 75 prosentin sijaan.

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä osittainen ja joustava hoitoraha: Nämä pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 prosenttia. Hallitus on esittänyt muutoksia varhaiskasvatuslakiin ja yksityisen hoidon tukeen. Esityksen mukaan Kela maksaa 1.8.2016 alkaen alempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (63,93 e/kk), jos lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen (päivähoitoon) viikossa. Jos lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuus on enemmän kuin 20 tuntia, maksettaisiin suurempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (173,74 e/kk).

Elatustuki ja elatusapu: Näiden määrät pienenevät 0,26 prosenttia ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin laskuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 154,77 euroa lapsesta kuukaudessa.

Työttömyysturva: Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,68 e/pv.

Vuorotteluvapaa: Hallitus esittää vuorotteluvapaan ehtoihin tiukennuksia. Vuorotteluvapaan enimmäiskestoa lyhennettäisiin 180 päivään. Se pitäisi jatkossa pitää yhdessä erässä eli kaikki 100–180 päivää kerralla. Vuorotteluvapaan edellytyksenä olisi jatkossa 20 vuoden työhistoria, ja vuorotteluvapaakorvaus olisi 70 prosenttia siitä työttömyyskorvauksesta, johon vuorotteluvapaalle jäävä on oikeutettu.

Takuueläke: Hallitus korotti takuueläkkeen määrää, ja täysi takuueläke on ensi vuonna 766,85 e/kk. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2016. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, jos muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Kansaneläke ja perhe-eläke: Nämä pienenevät kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,4 prosenttia vuoden 2016 alussa. Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke pienenee 2,33 euroa eli 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke pienenee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa. Lesken alkueläke on ensi vuonna 327,14 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,19 e/kk.

Eläkkeensaajan asumistuki: Eläkkeensaajan asumistuen perusomavastuu, lisäomavastuun rajat ja omaisuusrajat muuttuvat, sillä ne on sidottu kansaneläkeindeksiin.

Eläkkeensaajana töissä: Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi ansaita enintään 743,84 e/kk vuonna 2016. Ansioraja on tämä, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Esimerkiksi yrittäjillä otetaan huomioon palkkatulojen lisäksi yrittäjän eläkelain mukainen työtulo. Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat kuitenkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.
Eduskunta on hyväksynyt suurimman osan muutoksista, mutta kaikkia lakeja ei ole vielä vahvistettu.

Lue lisää Kelan etuuksista: Kela.fi
IS

18.12.2015 Suurituloisimmilla kuusinkertaiset tulot pienituloisimpiin verrattuna

Pienituloisimmilla on laihat jouluostokset.

SUURITULOISIMMILLA KUUSINKERTAISET TULOT PIENITULOISIMPIIN VERRATTUNA
KANSAN UUTISET18.12.2015 12.44
KOTIMAA
Tuloerot kapenivat hieman viime vuonna. Suurimmillaan ne olivat vuonna 2007.
Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemasta tulonjaon kokonaistilastosta. Erojen kaventuminen johtui keski- ja suurituloisten tulojen pienenemisestä ja pienituloisten tulojen lievästä kasvusta. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso aleni reaalisesti prosentin vuodesta 2013 vuoteen 2014. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi 0,3 prosenttia. Koko väestön reaalitulot pienenivät 0,4 prosenttia.

Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi vuonna 2014 ja sai arvon 27,0. Gini-kerroin oli suurimmillaan vuonna 2007, johon verrattuna se vuonna 2014 oli yli 2 prosenttiyksikköä pienempi.

Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5 prosenttiyksikköä, josta suuri osa aiheutuu tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Rikkain prosentti ansaitsi 150 000 euroa
Tuloerojen lievästä kaventumisesta huolimatta väestön suuri- ja pienituloisimman kymmenyksen välillä on ammottava kuilu: suurituloisimpien tulot ovat kuusinkertaiset pienituloisimpiin verrattuna.

Koko väestön mediaanitulo oli viime vuonna 23 933 euroa. Mediaanitulo aleni edellisvuodesta 0,3 prosenttia. Pienituloisimman kymmenyksen kulutusyksikköä kohti laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo oli 10 277 euroa henkeä kohti ja suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli 60 927 euroa. Vuonna 1995 ero oli nelinkertainen. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin sekä suhteelliset että euromääräiset tuloerot ovat siten kasvaneet merkittävästi.

Vuonna 2014 pienituloisimman kymmenyksen raja yhden hengen asuntokuntaan kuuluvalle oli 13 443 euroa. Kuukaudessa kymmenellä prosentilla suomalaisista nettotulot olivat enintään 1 120 euroa. Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen kasvu on ollut viime vuosina heikkoa lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin Jyrki Kataisen hallitus teki perusturvaetuuksiin tasokorotuksia.

Pienituloisimman kymmenyksen osuus kaikista tuloista oli 3,8 prosenttia, suurituloisimman 22,7 prosenttia.

Kaikkein rikkaimman prosentin tulojen keskiarvo oli 149 600 euroa ja mediaani 102 700 euroa vuonna 2014. Rikkain prosentti sai 5,6 prosenttia kaikista tuloista.

JAA

18.12.2015 Lähes neljännesmiljoona perusturvan varassa

 
Joulun kulutusjuhla huipentuu tänä viikonloppuna, mutta pelkän perusturvan varassa elävien mahdollisuudet osallistua siihen ovat rajalliset.
LÄHES NELJÄNNESMILJOONA PERUSTURVAN VARASSA
KANSAN UUTISET18.12.2015 12.21
KOTIMAA
Pienimmillä tuloilla elävät etenkin nuoret aikuiset.
Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemasta tulonjakotilastosta selviää, että viime vuonna 4,3 prosenttia suomalaisista eli 230 649 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista.

Kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 13 000 edellisvuotta enemmän ja noin 33 000 enemmän kuin vuonna 2010. Heistä 42 prosentilla suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna. Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 35 prosenttia.

Yli puolet kokonaan perusturvan varassa olevissa asuntokunnissa asuvista henkilöistä oli alle 30-vuotiaita. Alle 18-vuotiaita oli noin 52 250 eli 22,6 prosenttia kaikista perusturvan varassa olevista. Yli puolella alle 18-vuotiaista perusturvan varassa olevista talouden päätulolähde oli perheavustukset.

Ikäluokassa 18–29 perusturvan varassa oli noin 64 500 henkilöä, mikä oli noin 28 prosenttia kaikista perustuvan varassa olevista. Näistä noin 36 prosentilla asuntokunnan päätulolähde oli työttömyysturva ja 26,5 prosentilla opintotuki. Yli 64-vuotiaita oli kokonaan perusturvan varassa noin 11 600 eli noin 5 prosenttia kaikista kokonaan perusturvan varassa olleista.

Kokonaan perusturvan varassa olleiden tulojen keskiarvo oli 11 730 euroa vuonna 2014. Se on 977 euroa kuukaudessa. Perusturvan varassa olleiden tulotaso suhteessa koko väestöön on kasvanut vuosina 2010–2014, koska perusturvaetuuksiin tehtiin tasokorotus 2012 ja toisaalta koko väestön mediaanitulo on samaan aikaan reaalisesti pienentynyt.

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia ovat henkilöt, joiden asuntokunta oli ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti neljä vuotta eli tilastovuoden lisäksi jokaisena edeltävistä kolmesta vuodesta. Tällaisia henkilöitä oli 84 479 vuonna 2014, kun heitä oli 62 279 vuonna 2010.

09.12.2015 JOULU LÄHESTYY

Joulu lähestyy ja mieli herkistyi.
Monet avustusjärjestöt lahjoittavat apuja vähävaraisille. Köyhille ja syrjääntyneille.
Mutta, kuinka monet vielä jäävät ilman apuja.
Varmasti monet, kun ei tieto mene eteenpäin, ei tavoita mitenkään  ja voi olla syynä myös häpeä ja nöyryytys omasta tilanteesta.
Monella myös sukulaisten mielipiteet, vaatimukset ja ehkä myös jonkilainen velkasuhde. Takaajina vaativat velallista hoitamaan lainansa. Tai jopa niin, että velan maksaja ei ole pystynyt hoitamaan, ja sukulaissuhteet siitä menneet solmuun.
Painaa mielen matalaksi, miten minä en ole pystynyt maksamaan lainaa. Talodellinen tilanne muuttunut, ja tulot tippuneet. Ja kun tarpeeksi alas ihminen pannaan, menee omanarvontunto ja masentuu ja syrjääntyy,  jää kotiin neljän seinän sisälle.
Ainut missä käy on kauppa "tilipäivinä" ja äkkiä sieltäkin kotia.
Ettei kukaan vaan kysy mitään.
Mutta, kun asiat menee tarpeeksi solmuun, on pakko hakeutua paikkaan missä saa apua, on se sitten sosiaaliluukku tai diakonissatoimisto tai jopa velkaneuvoja. Ja moni menee myös terapiaan.
Yritetään nostaa ihmistä ylös sieltä kurjuuden kurjuudesta.
Pikku hiljalleen askel askeleelta.
Hyvällä tuurilla, voi jopa ajatella jossain vaiheessa, että voisi mennä jonnekin vapaaehtoistyöhön, tai kuntouttavaan työtoimintaan.
Siitä sitten, pikku hiljalleen, välillä eteenpäin ja joskus vaikka takapakkiakin, mutta siitä selvitään ja jatketaan taas eteenpäin.

Poikkeuksiakin löytyy, siltä huonommalta puolelta. Kirkkomaalle menneet, joiden selkä katkennut ja mieli mustunut. Ei ole jaksanut ja ei ole terveys kestänyt. Surullista.

Itse olen ollut onnekas.
Onnekseni olen ollut autettu ja myös auttanut.
Tänääkin olin kuntouttavassa työtoiminnassa, tarjoilu juttuja ja ihmisten ilmoilla.  Ja näin sitä noustu sieltä pohjalta pikkasen jo ylemmäksi.
Joku kaunis päivä, ihan pinnalle.
Joululahjoja paketoin tänään, ostettu kirpputorilta. Saatu lahjoituksena.
Se on Joulussa sen ajatus, ja mammonan palvonta, mutta minulla vaan hyötylahjoja, laastareita ja sukkia.
Se pienikin muistaminen on suuri asia minulle ja ehkä lahjan saajallekkin, pieni paketti parempi, kuin ei mitään.

Näillä mietteillä tänään.
Kaksi viikkoa Jouluun !

08.12.2015 Arvio: Ainakin 20 000 ihmistä käy viikoittain leipäjonossa Suomessa

Arvio: Ainakin 20 000 ihmistä käy viikoittain leipäjonossa Suomessa
Tänään klo 15:18
Kyseessä on karkea arvio, tutkija Maria Ohisalo kertoo Iltalehdelle. Ohisalo ja Juho Saari ovat tehneet Kuka seisoo leipäjonossa? -selvityksen, joka julkaistiin viime vuonna.
Hävikkiruoan jakaminen ja paheneva työttömyystilanne ovat herättäneet kiinnostuksen ruoka-avun antamiseen uudella tavalla, Ohisalo sanoo.

– Ruoan jakaminen tuli helpommaksi, kun Evira höllensi hävikkiruokaan liittyviä säädöksiä 2013. Se on voinut lisätä ruoka-avun toimijoiden määrää.

Leipäjonot ovat olleet vahvasti esillä myös vuonna 2008 alkaneen laman jälkeen. Ne alkoivat vakiintua 1990-luvun laman aikana, ja sen jälkeen ne olivat vuoteen 2008 asti hillitysti esillä.

Ilmiö on koko EU:n laajuinen. Esimerkiksi Espanjassa on jouduttu jakamaan ruoka-apua perheille ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen, kun julkiset turvaverkot eivät ole riittäneet. Erilaisia ruoka-avun malleja syntyy jatkuvasti lisää.

Karkeita arvioita

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vajaat 700 000 pienituloista ihmistä, jos tilannetta tarkastellaan pelkästään tulomittarin kautta. Pienituloisiksi luokitellaan ihmiset, joiden tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta.

 Näin jonotettiin Helsingin Myllypurossa. Arkistokuva.

– Sisällöllisesti se ei vielä kerro kovin paljoa ihmisten hyvinvoinnista.

Todella huonossa asemassa olevia on Suomessa professori Juho Saaren arvion mukaan noin 100 000. He ovat ihmisiä, joille on kasaantunut erilaisia vaikeuksia ja huono-osaisuutta, ja he poikkeavat selkeästi hyvinvoivasta enemmistöstä.

Ohisalon, Saaren ja Tuomo Laihialan tuoreen tutkimuksen mukaan ruoka-avussa käyvistä jopa 40 prosentilla huono-osaisuus on kasautunut vahvasti niin taloudelliselle, sosiaaliselle kuin terveydellisellekin ulottuvuudelle.

Ruoka-avun jakajia on ainakin yli 400 toimijaa.
– Sekin on karkea arvio, koska toimijoita tulee ja menee, Ohisalo sanoo.
Jonossa paljon yksinasujia

Leipäjonojen asiakkaina on ihmisiä laidasta laitaan. Ohisalon mukaan ero nykypäivän ja 1990-luvun leipäjonon välillä on siinä, että nykyään apua hakee ihmisiä laidasta laitaan, kun 1990-luvulla huono-osaisuus jonoissa näkyi pääasiassa työttömyytenä.

Yksin asuminen on yksi leimaava tekijä ruoka-avun piirissä oleville. 60 prosenttia heistä asuu yksin, ja suurin osa asuu vuokralla. Muuhun väestöön verrattuna koulutustaso on matalampi kuin keskimäärin.
Vaikka opiskelijoiden vähävaraisuudesta on julkisuudessakin keskusteltu paljon, se ei erityisesti näy ruoka-avun piirissä.
– Heitä ei käy paljoa. Opiskelijaravintoloita on usein järjestetty opiskelijoille ja erityisiä tilaisuuksia, joissa ruokaa jaetaan heille, Ohisalo sanoo.

Akateemisten työttömien kasvava määrä saattaa jatkossa näkyä myös leipäjonoissa, Ohisalo sanoo.
Keski-ikäisiä ja iäkkäitä paljon
Eniten ihmisiä käy keski-ikäisten ja iäkkäämpien ikäryhmistä. Suurin asiakasryhmä on 56–65-vuotiaat (27 prosenttia), toiseksi suurin keski-ikäiset 46–55-vuotiaat (24 prosenttia) ja kolmantena on yli 65-vuotiaiden ryhmä (17 prosenttia).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyyn vastanneista muutama prosentti kertoi joutuneensa turvautumaan ruoka-apuun ainakin kerran vuoden 2013 aikana. Kun sen suhteuttaa väestöön, saadaan yli 80 000 ihmisen joukko, joka hakee ruokaa silloin tällöin.

Ohisalon mukaan 80–90 prosenttia ruoka-avun asiakkaista on kantasuomalaisia.

Periaatteessa kuka tahansa voi mennä hakemaan ruoka-apua. Elintarvikesäädökset säätelevät ruoka-apua, mutta muuten erityisiä kriteereitä ei ole. Ohisalo kertoo, että jonosta voidaan ohjata pois esimerkiksi päihtynyt henkilö.
– Toimijoita ja toimintatapoja on hyvin paljon erilaisia, Ohisalo sanoo.

Esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyön kautta ruoka-apua jakaa arviolta noin 180 seurakuntaa.
Leipäjonot näkyvät selkeimmin isoimpien kaupunkien kaduilla, sillä niin avun tarvitsijoita kuin tarjoajia on enemmän kuin pienillä paikkakunnilla.
– Ruoka-apua eri muodoissa löytyy kuitenkin lähes kaikkialta Suomesta, Ohisalo sanoo.

Kuka seisoo leipäjonossa? kaltaista raporttia ei ole aiemmin tehty Suomessa. Raportissa on mukana 11 kuntaa ja seitsemän seurakuntaa, joista kyselyyn on vastannut yhteensä 3474 ihmistä. Käsittely painottuu enemmän Etelä-Suomeen isoimpiin kuntiin.

Vuonna 2013 julkaistu selvitys Avun tilkkutäkki on ruoka-avun organisointiin liittyvä selvitys. Se on tehty Raha-automaattiyhdistykselle. Ohisalo teki selvityksen yhdessä Niko Eskelisen, Jonna Laineen, Sakari Kainulaisen ja Juho Saaren kanssa.

Leipäjonojen huono-osaisuudesta on julkaistu myös uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

AINO SEPPONEN

07.12.2015 APUA, KOSKA, KENELLE JA MITEN

Jouluapua vähävaraisille perheille
Jouluapua , ryhmiä monessakin kaupungissa
Apua vähävaraisille
Apua suurella sydämellä
Avustuksia vähävaraisille
Sininen Risti
Pelastusarmeija
Arkiapuri
Ja monia muita avustusryhmiä auttamassa Suomen kansan vähävaraisia kansalaisia ja heidän perheitään.
Yksinäisille iloa ja apua, edes pienen paketin verran.

Jokaisella ryhmällä on omat säännöt. Monissa ryhmissä, ryhmässä oleminen vaatii sen, ettei ole muissa avustusryhmissä samaan aikaan.
Kuten viime vuonna nousi kohu, kun joku haali joka ryhmästä apua.
Ja ei osannut sitä ylimääräistä sitten laittaa eteenpäin, muiden avuksi.

Itse olen myöskin viime vuosina saanut avustuksia tiukan tilanteen avuksi.
Jotenkin, nyt kun olen kuntouttavassa työtoiminnassa tilanteeni ei kovin paljon ole muuttunut, mutta tunnen itseni kuitenkin rikkaammaksi, voiko näin sanoa jos tulot vai kymmeniä euroja suuremmat, ei sentään 1000 € nousseet.
Onko väärin pyytää pikkasen ruokaapua, onko väärin pyytää kenkiä , onko väärin saada jotakin toisilta, jotta voisi satsata vaikka siihen jouluruokaan, omista rahoista vaikka sen ylimääräisen voi tai kerma purkin, jotain joulun luksusta.
Miksi tunnen häpeää oman hyvän saamiseksi.
Olen kituuttanut monta vuotta niin tiukalla budjetilla, että melkein on selkä taittunut.

Jos asiat olisivat toisin, saisin kuntoutusrahaa ja olisin ehkä uudessa elämänvaiheessa menossa kohti tulevaa uutta työtä ja elämää. Mutta, nyt mennään toista valitusta vakuutusoikeudessa, ja sinnitellään näin.
Uskon, että aurinko paistaa vielä joku kaunis päivä minullekkin.

Mieli kyllä mennyt monet kerrat niin alamaihin, että ihmeen kaupalla olen järjissäni.
Tämän kirjoittaminen auttaa, mutta niin myös terapia, ja kyllä vaikka rankalta tuntuu kuntouttava työtoiminta, niin kuitenkin jaksan, ja ehkä tämä stressi hellittää Jouluna, perheen piirissä.

Apua tarvitaan moneen suuntaan, ja jokainen päättää itse , kenelle auttavan kätensä ojentaa.
Ja sen kun antaa sitä tarvitsevalle, on kuin avunsaaja  olisi saanut sen mikä pitää ja kantaa tulevaan Jouluun ja siitä eteenkin päin. Ei avun suuruus vaan se pienikin lahja tai muistaminenvoi olla jollekin suuri lahja.
Parempi , kuin ei mitään.
Joulun jaloa aatosta.

07.12.2015 Jouluapua-ryhmässä voi auttaa, suurella sydämellä.

ILMIÖT 04.12.2015 08:15Mikko RäsänenKatselukerrat:
Köyhien suomalaisperheiden joulutoiveet liikuttavat: Jouluruokaa, saippuaa, lapsille alusvaatteita
 
Useimmat vanhemmat haluavat laittaa joulua tehdäkseen lapsensa iloiseksi. Köyhimmissä perheissä se on vaikeaa.
Facebookissa toimiva Jouluapua-ryhmä haluaa auttaa köyhiä suomalaisperheitä joulun laittamisessa. Yli 67 000 suomalaista on jo osoittanut haluavansa auttaa liittymällä ryhmään. Moni on liikuttunut lukiessaan sivustolla esitettyjen köyhien suomalaisperheiden joululahjatoiveita. Kukaan ei toivo taulutelevisioita, tietokoneita, merkkikäsilaukkuja tai matkalahjakortteja. Toiveet ovat pieniä ja arkisia. Lapsille toivotaan alusvaatteita ja sukkia. Yksi perhe toivoo teini-ikäiselle pojalleen deodoranttia. Lähes kaikki toivovat saavansa edes jouluruokaa.
Lue alta muutama esimerkkitarina.

Perhe Kaavilta
"Perheeseen kuuluvat vanhemmat ja 4 lasta. Äiti on kotona hoitamassa miestään, joka on neliraaja halvaantunut. Äidin voimavarat kuluvat arjessa lapsien ja miehensä hoidossa. Mutta eteenpäin mennään kuin on rakastava perhe.
Vanhin poika 10v kärsii adhd-oireyhtymästä ja nuorimmaisella on paha astma. Äiti toivoisi hartaasti apua perheelle jouluksi ja pienikin apu olisi kuin lottovoitto.
Perhe toivoo jouluruokaa.
Poika 10v toivoo college-housuja koossa 160cm, alusvaatteita ja Robinin uusinta levyä
Tyttö 7v toivoo suklaata ja piirustustarvikkeita
Poika 4v: toivoo lumilapiota
Poika 3v toivoo leikkirekka-autoa
Isä ja äiti villasukat ja jouluruokaa"

Perhe Kuopiosta
"Työtön työnhakija, vaikka töitä ei pysty enää tekemään. Selkäleikkauksen jälkeen 2014, on äiti ollut kovissa kivuissa työkyvyttömänä.
Äiti toivoo jouluruokaa.
13v poika kehitysvammainen, eikä äiti pärjää fyysisesti hänelle (poika asuu virallisesti isänsä luona) Hän on 5-vuotiaan tasolla ja pitää legoilla rakentamisesta
3v tyttö haluaisi kovasti "ryhmä hau"-tavaraa
17v poika - toivoisi lähinnä vaatteita tai elokuvalippua
Kaikki lapset olisivat tyytyväisiä siihen,että ylipäätään joulu erottuisi muista päivistä edes vähän (esim jouluruoalla tai lahjalla)"

Perhe Helsingistä
"Yh-äiti, joka on lähtenyt vuosi sitten kahden lapsen kanssa turvakotiin. Hän on saanut rakennettua tyhjästä heille uuden kodin, mutta elämä on edelleen taloudellisesti hyvin tiukkaa. Hän elää toimeentulotuen varassa.
Perhe toivoo jouluruokaa ja joulukoristeita.
Poika 5 v. rakastaa yli kaiken autoja ja hyvää ruokaa. Hän toivoo myös Legoja, askartelutarvikkeita ja kirjoja (esim. autotietokirjat). Hän osaa jo lukea.
Tyttö kohta 8 v. rakastaa askartelemista, joten kaikenlaiset askartelutarvikkeet ovat erittäin toivottuja. Hän toivoo myös Friends Legoja, TopModell-suunnitteluvihkoja, kirjoja, hiuspuuteria, kynsilakkaa yms. kauneudenhoitotuotteita.
Äiti itse toivoo, että saa mahdollisuuden tarjota lapsille mahdollisimman onnellisen joulun. Äiti toivoo, että heillä olisi joulukuusi (tekokuusi - allergioiden takia), koristeita kuuseen ja että joulupukki toisi lapsille lahjoja"

Perhe Hämeenlinnasta
"Yh-äiti kolmelle lapselle. Perhe muutti juuri uudelle paikkakunnalle, eikä tukiverkkoa ole. Takana ero. Äiti on todella yksinäinen ja väsynyt ja haluaisi viettää ihanan joulun.
Perhe toivoo jouluruokaa ja joulukoristeita.
Vauva 4kk (jouluna 6kk ) vaatteet koko 74cm, sukka 20.
Tyttö 3v. toiveina rooliasu, esim prinsessapuku tai eläinasu 100 cm, jalka 26, lautapeli tai askartelu-/maalausjuttuja
Poika 5v. toiveina rooliasu, esim merirosvo- tai eläinasu 116cm, jalka 29 , käyttövaatteita
äiti ottaa vastaan mitä vaan, yksikin lahja olisi ihana asia."

Perhe Kankaanpäästä
"Neljän alaikäisen lapsen yh-äiti. Äidillä todettiin vuosi sitten MS-sairaus ja pysyvä maksasairaus. Hänen viime vuosi on ollut erittäin raskas, kun on yrittänyt sopeutua kohtaloon. Hän on kuitenkin yrittänyt hankkia töitä , mutta tuloksetta eli tulot perustuvat Kelan työttömyyspäivärahaan. Rahat ovat todella tiukassa ja äiti kuitenkin yrittää eikä anna periksi, vaikka välillä kaikki tuntuukin todella vakealta. Lapset ovat joutuneet luopumaan monesta, kun ei ole rahaa ja äiti toivoisi, että he saisivat hyvän ja ikimuistoisen Joulun. Nuorimmat lapset harrastavat jääkiekkoa ja he tarvitsisivat uusia varusteita, mutta kun ei ole rahaa hankkia niitä.
Perhe toivoo jouluruokaa.
Poika 15 : dvd elokuvia , college paita m , college housut m , takki m , sukkia 42-45, deororanttia , kengät 45
Tyttö 13 :college housut xl , college paita l , sukkia 39-41, pikkuhousuja l, hiustenlaittojuttuja , kengät 41 sekä kumisaappaat 41
Tyttö 9 : lautapelejä , palapelejä , college housut ja housuja 150 , college paitoja / huppareita 150 , sukkia 38 , pikkuhousuja 150 , jääkiekkovarustekassi , jääkiekkomaila , jääkiekkovarusteita
Poika 9 :erilaisia pelejä , college housut ja housuja 140 , college paitoja / huppareita 140 , sukkia 38 , jääkiekkomaila sekä jääkiekkovarusteita"

Jos haluat auttaa vähäosaisia suomalaisperheitä, liity Jouluapua-ryhmään täällä. Ryhmän kautta voi tarjota apua edellä luetelluille perheille ja yli 300:lle muulle vähäosaiselle perheelle. Jos koet aiheen tärkeäksi, jaa tätä uutista, että mahdollisimman moni auttamishaluinen löytäisi tuon ryhmän.

05.12.2015 Kelan johtajan esittelemä kuva paljastaa ongelman: Työnteko ei kannata alle 2600 eurolla kuussa

Kelan johtajan esittelemä kuva paljastaa ongelman: Työnteko ei kannata alle 2600 eurolla kuussa

Julkaistu: 5.12. 16:27

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän mielestä Suomen nykyinen sosiaaliturva ei kannusta työntekoon.
Kansaneläkelaitoksen eli Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä otti kantaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen 50-vuotisjuhlaseminaarissa perjantaina. Asiasta on kertonut aiemmin Uusi Suomi.

Ilta-Sanomat kysyi Hyssälältä, mitä asioita Suomen sosiaaliturvassa pitäisi muuttaa, että se palkitsisi nykyistä paremmin ahkeruudesta.

– Sosiaaliturvan byrokraattisuutta on poistettava. Esimerkkinä on se, että saman perusturvan suunnilleen saa, kun lokeroituu joko sairaaksi, työttömäksi tai köyhäksi toimeentulotukilaiseksi, hän kertoo.

Liisa Hyssälän mielestä Suomessa on liikaa erilaisia tulo- ja kannustinloukkuja.
 

Turvan pitäisi rohkaista riskinottoon

Hyssälä miettii, miksi turvamuotoja ei voisi yhdistää.

– Asumistukilajeja on neljä. Opiskelijoille, varusmiehille, eläkeläisille ja näiden lisäksi yleinen asumistuki. On löydettävä yhdistämismalli. Hallintokulut ovat liian kalliit monen mallin ylläpitoon, hän painottaa.

Sosiaaliturva taas on Hyssälän mukaan liian heiveröinen tukemaan muutosta, jota yhteiskunta nyt työmarkkinoilla tarvitsee.

– Yrittäjyyden, sirpaletyön, työttömyyden ja vaikkapa omaishoitajuuden vaihtelevuus on elämässä yleistä. Turvan pitäisi rohkaista jonkinlaiseen riskinottoon työpaikan säilyttämisen vuoksi tai sesonkiluonteiseen yrittäjyyteen.

Kannustimia puuttuu

Hän korostaa, että sosiaaliturvasta puuttuu kannustimia.

– Tuet ovat syntyneet eri aikoina ihan toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin, jossa nyt elämme. Monen tuen yhdistelmä johtaa usein siihen, että palkan pitäisi olla korkeahko, että töihin kannattaa lähteä eli että käteen jäisi enemmän kuin jouten ollessa.


Hyssälän mukaan usein juuri asumistuki muodostaa loukun. Hyssälä esitteli tilaisuudessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n vanhemman tutkijan Heikki Viitamäen laatimaa muistiota, jossa käydään läpi kannustinloukkuja. Muistiossa todetaan, että joissakin tapauksissa ansiotöihin ei taloudellisista syistä kannata hakeutua, ellei kuukausipalkka ylitä 2 600 euroa.

– Sen menettämisen pelossa ei kannata työtä ottaa vastaan. Tästä kertoo VATT-esimerkki. Se on aika tavallinen tilanne.

Hyssälä muistuttaa, että Sata-komitea eli Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellut komitea pyrki puuttumaan tähän.

– Koska olisi tarvittu rahaakin, jotta menettäjiä ei olisi tullut kovin paljoa, niin vuoden 2008 finanssikriisi torppasi suunnitelmat. Nyt on haettava malleja, vaikkapa perusturvakokeilussa, jossa työn tekeminen pienelläkin palkalla olisi kannattavaa, Hyssälä painottaa.

06.12.2015 Sadat jonottivat ruokaa sateessa – "Hurstin menu" palvikinkulla terästettyä hernerokkaa ja Hurstin Joulujuhlasta tietoa

Sadat jonottivat ruokaa sateessa – "Hurstin menu" palvikinkulla terästettyä hernerokkaa
KOTIMAA JULKAISTU 06.12.2015 10:58 (PÄIVITETTY 06.12.2015 14:53)

 
Helsingin sateisella Hakaniementorilla sadat ihmiset kokoontuivat puoliltapäivin vähävaraisten itsenäisyyspäivän juhlaan. Maksuttoman "Hurstin menun" pääruokalajina on hernekeitto.

– Palvikinkkua on keitossa niin paljon, ettei sitä tarvitse etsiskellä, kertoi STT:lle tapahtuman järjestäjä Heikki Hursti Hakaniemessä.

Tuulisessa sadesäässä paikalle odotettiin Hurstin arvion mukaan yhteensä noin viittäsataa ihmistä.


Torilla sateessa värjöttelevät saivat lämmitellä tulen äärellä.

Itsenäisyyspäivän ja jouluaaton avustustapahtumien lisäksi Hurstin johtama järjestö jakaa ruoka- ja vaateapua pitkin vuotta. Hänen mukaansa tarve on kasvanut kymmenessä vuodessa "aika paljon".

– Avuntarvitsijoiden joukkoon on tullut lisää perheellisiä, yksinhuoltajia lapsineen ja eläkeläisiä hurja joukko, Hursti kertoo.

Hakaniementorin itsenäisyyspäivän tapahtumaa on ollut järjestämässä noin 50 vapaaehtoista. Soppatykin antimien lisäksi tarjolla on makkaraa, juustoa, kahvia ja pullaa. Lähtiessä ihmiset saavat ruokapussin mukaansa.


Heikki Hursti järjestää "köyhien Linnan juhlan" torilla nyt 11. kerran. Tätä ennen hänen isänsä Veikko Hursti organisoi vähävaraisten itsenäisyysjuhlan noin 25 vuoden ajan.

  JOULUN  HURSTIN JUHLA :

Hurstin vähävaraisten joulujuhla paisuu – juhlat siirretään Messukeskukseen, esiintyjänä Paula Koivuniemi
Köyhien määrä kasvaa, ainakin leipäjonoissa ja vähävaraisten joulujuhlissa. Kaikki juhliin pyrkineet eivät viime jouluna mahtuneet sisälle, joten tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingin Messukeskuksessa. Myös iskelmätaivaan tähdet tuovat tunnelmaa odotettuun joulujuhlaan.

Vähävaraisten joulujuhla järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 24.12.2015 kello 12-15
Juhla siirretään Kisahallilta isompiin tiloihin, koska viime vuonna kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan
Juhliin odotetaan kahta tuhatta ihmistä
Hurstin leipäjonossa kävijöitä on lähes 3000
Lisäksi Myllypuron leipäjonossa käy noin 800 henkilöä
Tähän asti vähävaraisten joulujuhlat on järjestetty Helsingin Kisahallissa, mutta osallistujien määrän kasvaessa juhlat on päätetty siirtää Messukeskukseen, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan.

Jouluaattona 2014 juhlaan osallistui noin 1500 vierasta, mutta tulijoita olisi ollut enemmänkin. Tänä vuonna Messukeskukseen pystytään ottamaan kaksi tuhatta ihmistä sisään.

Juhlat järjestää Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry, joka tunnetaan Helsingin Kalliossa toimivasta leipäjonosta. Yhdistys jakaa ilmaisia elintarvikkeita vähävaraisille kaksi kertaa viikossa.

Toiminnanjohtaja Heikki Hurstin mukaan leipäjonossa kävijöiden määrät ovat nousseet parin vuoden aikana noin 2500 henkilöstä lähes kolmeen tuhanteen ihmiseen.

– Valitettavasti kävijämäärä on ollut kasvusuunnassa, ja hallituksen päätökset eivät ainakaan helpota tilannetta, Hursti sanoo.

Myös Itä-Helsingin Myllypurossa toimii Herttoniemen seurakunnan pyörittämä leipäjono, jossa käy 500-800 ihmistä.

Joulun odotus on jo alkanut

Vähävaraisten joulujuhla on odotettu tapahtuma leipäjonon asiakkaille.

Juhla on tunnelmallista yhdessäoloa, laulujen ja joulun sanoman merkeissä
– Heikki Hursti
– Jos se ei olisi merkittävä tapaus, niin ei sitä varmaankaan jatkettaisi. Sitä ihan odotellaan ja ihmiset kyselevät, että milloin ja missä se on. Juhla on tunnelmallista yhdessäoloa, laulujen ja joulun sanoman merkeissä, Hursti kuvailee.

Vähävaraisten joulun menuun kuuluu perinteisiä ruokia, kuten porkkana- ja lanttulaatikkoa, kinkkua sekä kahvit joulutortun kera.

Lahjan virkaa toimittaa joulukassi, jonka juhlijat saavat kotiin vietäväksi. Kassissa on ruokaa sekä lahjoituksina saatuja villasukkia, kaulaliinoja tai pipoja.

Aiemmin Kisahallilla on järjestetty vielä tapaninpäivän rääppiäiset, joissa jaetaan juhlista ylijäänyt ruoka ja vaatteet. Tänä vuonna rääppiäisiä ei kuitenkaan ole, vaan kaikki tavara ja ruoka pyritään jakamaan jo juhlassa.

Tasokasta juhlaohjelmaa – tähdet haluavat auttaa

Vähävaraisten joulujuhlan ohjelma on huippuluokkaa. Esiintyjänä on nimittäin suomalaisen iskelmämusiikin kestotähti Paula Koivuniemi.

– Hän oli pyynnöstämme hyvin otettu ja iloinen siitä, että voi tulla tapahtumaamme musisoimaan.

Myös pitkän uran tehnyt CatCat -naisduo esiintyy vähävaraisille Messukeskuksessa. Hursti oli Lohijärvellä Kuohun tanssilavalla vaimonsa kanssa, kun hän tapasi siellä esiintymässä olleet Virpi ja Katja Kätkän.

– He sanoivat, että haluaisivat auttaa meitä, ja nyt he sitten toteuttavat aikeensa Messukeskuksen juhlissa.

Vähävaraisten joulujuhla järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 24.12.2015 kello 12-15.

05.12.2015 KUULUMISIA

Joulukuu.
Vuosi taas mennyt kuin siivillä.
Pankkilaina lyhentynyt.
Ulosottovelkakin lyhentynyt, mutta nyt sitten kasvussa. Koska, työmarkkinatuesta  ja 9 € kuntoutusrahasta ei oteta ulosottoa.

Harmittaahan se , kun ei pysty tuota ulosottovelkaa maksamaan. Mutta taas toisaalta olen maksanut hyvin pankkilainaa näistä pienistä tuloistani  noin 9500 eurosta   7600 euroon ja vielä 230 euroa pois joulukuussa.
Tässä asiassa olen itseeni erittäin tyytyväinen. Olen pitänyt huolen , että tämä laina lyhenee, ja poistuu sitten keväällä 2018.  Sen jälkeen voin ajatella tulevaisuutta, miten edetään ulosottovelkojen kanssa.

 Mutta, jos sattuisikin joku onnenkantamoinen "super hyper jättipotti".
Olisin kyllä onnellinen nainen. Ja kuten olen kirjoittanut, jakaisin onnea myös muillekkin.

Olen sitä nytkin, mutta eri lailla.
Köyhempi, kuin moni muu.
Rikkaampi, kuin moni muu.
Onnellisempi, kuin moni muu.

Monella muulla on asiat paljon huonommin. Kuka heitä auttaa. Kuka jaksaa kantaa kortta kekoon, kun korttitalo meinaa sortua. Kuka tuo ruokaa pöytään. Kuka jaksaa välittää.

Meidän pitäisi katsoa välillä peiliin, ja miettiä mikä tässä maailmassa on tärkeintä.
Minä itse teen sitä aika usein, nyt kun olen ollut kuntouttavassa työtoiminnassa. Siellä Liiteri, missä vaatekierrätystä vähävaraisille. Saa hakea omiin tarpeisiin, ja mielestäni erittäin hyvä keino auttaa vähävaraisia.
Tarvitsenko maallista mammonaa, ylimääräisiä vaatteita  ympärilleni, en .
Jollekin muulle se voi olla todella tarpeellista.
Annan sen ilomielin toiselle, joka sitä enemmän tarvitsee.

Itse yritän hankkia sen mitä tarvitsen, eli eilen en tarvinnut mitään, tänään koin että tarvitsen, kun vesi meni lenkkikienkien reunasta sisään. Käääk . Siellähän oli reikä.
Sama homma oli talvikenkien kanssa muutama viikko sitten, kävelin ja ajattelin , että jännä miten sukat kastui. Ja kotona katselin kenkiä, kummankin sivut rikki.
Eli, kun pitää kaikki kengät ja vaatteet loppuun saakka, tämähän siinä loppupelissä tapahtuu, ne kuluvat puhki.

No, nyt tietää mihin seuraavat korvausrahat tulevat menemään. Joululahjoja tuskin tulee hankittua. Mutta eikös joulussa olekin se yhdessä oleminen tärkeintä.

Joulupukillekkaan ei kerkiä enää kirjoittaa. Mitä edes siltä pyytäisin, pikkulahjan mummin rakkaalle. Ja minulle kengät . Mutta saa tulla ilman lahjojakin. Tulla saa, ja tuokoon  rakkautta ja lämpöä sydämiin.

Runoni Teille:

Joulukuussa juhlitaan kertaa kolme, eikä suotta,
Itsenäisyyttä, Joulua ja tulevaa Uutta Vuotta.
Ahdetaan herkkuja ja kinkkua suuhun,
joulukoristeet ripustetaan kuusipuuhun.
Tontut kurkkii jo ikkunan takaa,
aattona Joulupukki lahjat jakaa.
Muistetaan Joulun aatos jalo,
sytetyssä kynttilässä loistaa lämmin valo.
Kirkkoonkin aattona vie tiemme,
ja lyhdyn haudalle viemme.
Herkistyy mieli, kyynelkin poskelle kierii
niin vaan nää vuodet vierii.
Lämmintä Joulun odotusta jokaiseen sydämeen .

05.12.2015 669 henkilöä uhmasi viimaa ja tihkusadetta leipäjonossa

669 henkilöä uhmasi viimaa ja tihkusadetta leipäjonossa

Julkaistu: 5.12. 18:16

– Toisaalta on hienoa, että noinkin suuri joukko pystytään ruokkimaan ja tarjoamaan heille apua, toteaa kuvaaja.
Valokuvaaja Antti Vettenranta ajoi perjantaiaamuna Helsingin Myllypurossa, kun hän huomasi satojen metrien mittaisena kiemurtelevan leipäjonon.

– Satuin paikalle. Ajoin kerran ohi ja sitten uudestaan videota kuvaten, Vettenranta kertoo Ilta-Sanomille.

Valokuvaajan pysäyttävää videota on katsottu Facebookissa lauantai-iltana jo yli 107 000 kertaa ja jaettu liki 3 000 kertaa     .https://youtu.be/ebnFh6CWACg
Vettenrannan mukaan jono jatkui vielä jalkakäytävän puolella pitkältä toistasataa metriä, eikä sinne päässyt autolla. Yhteensä jono oli hänen arvionsa mukaan noin kilometrin mittainen.

Jono herätti hänessä kahdenlaisia ajatuksia.
– Toisaalta on hienoa, että noinkin suuri joukko pystytään ruokkimaan ja tarjoamaan heille apua.
– Tietenkin on negatiivista, että ylipäätään noin moni tarvitsee ruoka-apua.

Myllypuron elintarvikeapua ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Backman kertoo Ilta-Sanomille, että jonossa oli perjantaina kaikkiaan 669 henkilöä.

– Joskus viisi vuotta sitten jonoissa oli jopa 1 400 henkeä, mutta nykyään määrä vaihtelee 650–900 henkilön välillä. Tämä johtuu siitä, että kaupungissa on useita muitakin jakopisteitä, Backman sanoo.
– Jonon suuruus riippuu paljon paljon viikosta. Esimerkiksi kuun alussa jonot ovat yleensä lyhyemmät kuin kuun lopussa.

Backman arvelee, että viime vuosien aikana leipäjonojen asiakasmäärä ei ole ainakaan pienentynyt. Tästä on olemassa myös tutkimustietoa.
– Tietysti jos ihminen saa kerralla 2–3 päivän ruoat, niin ei hän tule paikalle välttämättä seuraavalla kerralla. Toki jono on monelle myös sosiaalinen kohtauspaikka, Backman sanoo.
Miikka Hujanen

30.11.2015. Hallituksen vaivihkaa valmistelema asetus vie rahaa köyhiltä ja sairailta

Asiantuntijat: Hallituksen vaivihkaa valmistelema asetus vie rahaa köyhiltä ja sairailta

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksut nousevat vuodenvaihteessa noin 30 prosenttia, päätti hallitus puolitoista viikkoa sitten. Päätöksen valmistelu tapahtui kaikessa hiljaisuudessa ilman lausuntokierrosta. Kysyimme maan parhailta asiantuntijoilta ja sote-palvelujen käyttäjiltä, ovatko hinnankorotukset poikkeuksellisia, keitä ne kirpaisevat eniten ja millaisia vaikutuksia palvelumaksujen nostolla on.

Mistä on kyse?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat noin 30 prosenttia 1.1.2016.
Korotus koskee kaikkia tasasuuruisia palvelumaksuja. Niitä on kaikkiaan 38.
Mm. terveyskeskus- ja poliklinikkakäynnit, kotipalvelut, lyhytaikainen laitoshoito, lääkärintodistukset sekä lastensuojelun maksut (kunnalle siirtyvät elatusavut) kallistuvat.
Myös potilaan omavastuu palvelumaksuista (maksukatto) nousee, mutta vain indeksin nousun verran.
Hinnankorotusten perusteena on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 150 miljoonan säästöjen keräämisestä.
Pyysimme hallituksen päätöksestä arvioita paitsi viranomaistahoilta, myös sellaisilta tavallisilta kansalaisilta, jotka käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluja.

Yksi heistä on Kirsi Ylinen Tampereelta. Hän on joutunut eläkkeelle jo suhteellisen nuorella iällä ykköstyypin diabeteksen ja siihen liittyvien muiden kroonisten sairauksien vuoksi.

Ylisen arvio palveluhintojen noston seurauksista on karu.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotus ei ole Yliselle yhdentekevä asia, koska hän on hyvin vähävarainen. Ylisen käteen jäävistä tuloista kuluu tänä vuonna yli neljäsosa erilaisten terveydenhuoltokulujen maksuun. Terveydenhuollon palvelumaksujen tämänvuotinen maksukatto eli asiakkaan vuotuinen omavastuuosuus on 679 euroa. Se täyttyi Ylisellä jo helmikuussa.

Tuo omavastuuosuus on huomattavasti suurempi kuin Ylisen käteen jäävät kuukausitulot vuokranmaksun jälkeen (564 euroa). Yliseltä kuluu siis jo tänä vuonna enemmän kuin yhden kuukauden palkka pelkkiin terveydenhuollon palvelumaksuihin.

– Sitten erikseen on lääkekulujen katto ja taksikulujen katto. Palvelumaksujen ja taksikulujen kattoon menee kahden ja puolen kuun rahat. Sitten on vielä lääkekulut siihen kaveriksi, huokaa Ylinen.

Hän kertoo, ettei pysty ostamaan kaikkia itselleen määrättyjä lääkkeitä.

– Esimerkiksi astma- ja keuhkosarkoidoosilääkkeitä pitäisi vetää puoli vuotta, jotta niihin saisi korvattavuuden. Ei minulla ole varaa hommata niitä säännöllisesti. Nytkin keuhkojen kapasiteetti on pienentynyt puoli litraa viime kesästä, kun minulla ei ole ollut varaa vetää lääkkeitä.

Kunnalla on oikeus huojentaa maksuja

Aika näyttää, toteutuuko Kirsi Ylisen kauhuskenaario palvelumaksujen noston seurauksista. Periaatteessa niin ei pitäisi käydä, sillä asiakaspalvelulaissa on säädös, jonka mukaan kunnilla on oikeus kohtuullistaa maksuja tai jopa antaa ne anteeksi, jos asiakas ajautuu kohtuuttomiin vaikeuksiin.

Niin ei kuitenkaan välttämättä aina tapahdu. Nyt korotettavat palvelumaksut ovat nimittäin kaikille asiakkaille tasasuuruisia maksuja. Niiden kohdalla kunnan ei ole pakko kohtuullistaa asiakkaan maksutaakkaa. Maksujen kohtuullistaminen on kunnalle pakollista vain silloin, kun kyse on asiakkaan  ansiotason mukaan määräytyvästä palvelumaksusta.

Kunnilla on oikeus käyttää paljon harkintavaltaa sotemaksujen suhteen. Hallitus määritteli päätöksellään ensi vuoden alussa voimaan tulevat palvelumaksujen enimmäismäärät. Kunta saa tarjota palveluitaan halvemminkin taksoin, mutta lähes kaikilla kunnilla on tapana laskuttaa asiakkailtaan sallittu enimmäishinta.

Rahan säästäminen on korotusten ainoa peruste

Pyysimme hallituksen päätöksestä asiantuntija-arviot neljältä taholta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Kansaneläkelaitokselta (KELA), Tilastokeskukselta  ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöltä (SOSTE ry.).

Se, että kaikki palvelumaksujen korotukset ovat samansuuruisia, osoittaa, että päätöksen pohjana on ollut vain yksi motiivi, arvioi SOSTE ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas.

– Pointtina on nimenomaan ollut se, että täytyy kerätä rahaa. Siinä ei ole käytetty lainkaan sosiaali- ja terveyspoliittista harkintaa. On katsottu vain, että tuolla prosentilla saadaan tietty summa kasaan. Sitten on lätkäisty se korotus kaikkiin maksuihin samansuuruisena.

Vertti Kiukas sanoo, että tässä tehdään säästöjä, jotka maksetaan köyhillä ja kipeillä ihmisillä. Soste ry:n pääsihteerin arvio palvelumaksujen korotusten seurauksista on samansuuntainen kuin Kirsi Ylisellä.


Mutta mistä se kertoo, että hallitus on jättänyt tulonjakovaikutuksia koskevat laskelmat tekemättä?

– Se varmaan kertoo siitä, että tämä istuva hallitus ei pidä niitä relevantteina. Sitä ei siinä määrin kiinnosta, mitkä ovat ne tulonjakovaikutukset tai se miten tämä ihmisten elämään vaikuttaa. Tämä nähdään varmaan aika mekaanisena osana tätä säätöpakettia, arvelee Vertti Kiukas.

Maksujen korotus on ennennäkemättömän suuri

Kaikki haastattelemamme asiantuntijat olivat sitä mieltä, että hallituksen olisi pitänyt ehdottomasti järjestää palvelumaksujen korottamisesta lausuntokierros mm. siksi, että hintojenkorotus on ennennäkemättömän suuri.

– Tällainen 30 prosentin nousu on todella poikkeuksellinen, jos se toteutuu. Olen melkein 40 vuotta näitä pyöritellyt, mutta ei tämmöisiä prosentteja ole ennen tullut eteen, arvioi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen, joka seuraa työkseen hintojen kehitystä aitiopaikalta.

Lehtisen mukaan palvelumaksujen korotusta ei voi selittää palveluiden tuotantokustannusten nousulla. Hän muistuttaa, että palkkaratkaisuja on tehty nollalinjalla ja inflaatio on muutenkin hyvin heikko. Kun vuoden alussa voimaan tulevaa palvelumaksujen korotusta vertaa ensivuodelle ennustettuun inflaatiotasoon, ero on huima.

– Valtiovarainministeriön ennuste koko ensi vuoden inflaatioksi on 1,1 prosenttia. Sen suhde 30 prosenttiin on aikamoinen, tuumii Ilkka Lehtinen. Ensi vuoden inflaatio johtuukin Lehtisen mukaan hyvin suurelta osin valtiovallan päätöksistä, jos hallituksen kaavailemat maksujen ja verojen korotukset toteutuvat sen suuruisina kuin miltä nyt näyttää.


Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja on ollut määrä tarkistaa joka toinen vuosi indeksin muutosten mukaisesti. Tuo periaate ei enää pidä. Myös tämän vuoden alussa maksuihin tehtiin erilliskorotus. Se oli 9,4 prosenttia. Nyt päätetty erilliskorotus on lähes kolminkertainen siihen verrattuna.

Asiantuntijat hämmästelevät korotuslinjaa sekä THL:ssä että Kelassa mm. siksi, että Suomessa asiakkaalta peritään huomattavasti suurempi osa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Valtioneuvoston asetuksen liitteenä olevassa sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa tämä myönnetään, samoin se, että ”korotuksesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset korostuvat heikompituloisilla ja paljon palveluita käyttävillä henkilöillä”.  Muistiossa todetaan lisäksi, että ”todellinen maksukertymä voi jäädä arvioitua pienemmäksi”.

Toisin sanoen palvelumaksujen korotus ei välttämättä synnytä niitä säästöjä, joita sillä tavoitellaan. Tästä arviosta huolimatta hallitus on päättänyt panna korotuksen täytäntöön.

Kyse on järjestelmän muutoksesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio pitää hallituksen kaikessa hiljaisuudessa tekemää hintojenkorotuspäätöstä hyvin merkittävänä.

Professori Moisio pitää hinnankorotuspäätöstä järjestelmän muutoksena kahdesta eri syystä. Hän kuvaa asiaa näin:

– Asiakasmaksuilla on kaksi tarkoitusta. Yhtäältä niillä kerätään osa palvelun tuotantokustannuksista. Toisaalta maksut toimivat ohjausmekanismina, jotta asiakkaat käyttäisivät palveluja vain silloin, kun heillä on siihen on tarvetta.

Moision mielestä kolmanneksen korotus asiakasmaksuihin on niin suuri, että se muuttaa sitä logiikkaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan.

– Korotuksen kautta jo hyvin suuri osa kustannuksista siirretään asiakkaiden maksettavaksi. Toinen puoli asiasta on ohjausvaikutus. Kun korotus on näin suuri, se voi vaikuttaa jo ihmisten käyttäytymiseen. Asiakas ei kenties enää hae tarvitsemaansa palvelua, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole siihen varaa, pohtii professori Pasi Moisio.

Kelan johtavan tutkijan Yrjö Mattilan mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen hinnoittelussa on vain kerran tapahtunut Suomessa sellainen hintojen hyppäys, jota voi verrata Sipilän hallituksen 19. marraskuuta tekemään päätökseen. Silläkin kerralla oli kyse ”järjestelmän muutoksesta”.

– Vuoden 1972 kansanterveyslain tavoitteena oli maksuttomien terveyspalvelujen toteuttaminen. 1970-luvulla maksuttomuuteen pyrittiin, mutta vuoden 93 valtionosuusuudistus muutti täysin tuon paradigman. Kunnat saivat tuolloin oikeuden käyttää valtionosuutensa mihin halusivat. Samaan aikaan tuli voimaan maksuasetus, joka antoi luvan periä maksua asiakkaalta.

Vanhusten kotipalvelut saattavat vaarantua

Yrjö Mattilan mielestä palvelumaksujen korotus saattaa vaikuttaa kaikkein eniten vanhusten elämään ja vanhusten hoivan periaatteisiin. Mattila muistuttaa, että nykykäytännön mukaan vanhusten tulisi asua mahdollisimman pitkään kotona. Kotipalveluilla on keskeinen merkitys tuon tavoitteen toteutumisen kannalta.

Mattilan arvion mukaan kotipalvelut saattavat karata palvelumaksujen korotusten takia ikäihmisten ulottumattomiin.

Diabeteksen kanssa kamppaileva Kirsi Ylinen on vielä huomattavasti alle 50-vuotias. Hän joutuu käymään poliklinikalla hoidossa tämän tästä.

Reissun kokonaishinta lähentelee nyt 65:tä euroa. Palveluiden uudet hinnat näyttävät Ylisen silmissä käsittämättömiltä.

Myös illan A-studio 30.11. käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen maksukorotuksia.

Valtioneuvoston tiedote asiakasmaksujen muutoksista löytyy täältä. Tiedotteessa on linkit asetukseen ja asiaa koskevaan muistioon.

Timo Seppänen
TIMO SEPPÄNEN
Yle

23.11.2015 PELOISSANI MENIN JA MAKSOIN......

Peloissani menin ja maksoin 17.11.2015 eräpäivällä olevat 3 laskua Saunalahden laskujen maksussa.
Naputtelin taivaan tuuliin 165 € !

Rahaa siis jäi loppu kuukaudeksi 20 € ruokaan ja tietty,  kun on kuun loppu käsillä niin tuo WC-paperi ja muut kuukauden pesupulverit yms loppu.
Nyt sitten mietin, että kumpi ensin ruoka vai WC-paperi. Halvemmaksi tulisi ostaa iso paketti kyseistä hyödykettä, josta löytyy nykyisin jos jonkilaisia pehmeää, samettista, hajullista, luonnon ystävän yms.
No, tietysti osta ruokaa, ja sitten vasta ensi viikolla sen isomman paketin WC-paperia, kun tulee toimeentulotuki, sinnittelen tuolla 2 rullalla viikon.

Syy miksi tätä kirjoitan on tuo minun ensin kirjoittamani Saunalahden laskut.
Olin sopinut heidän kanssaan maksusopimuksen, jonka eriä oli tässä ja joulukuussa sekä tammikuussa,
mutta kas minä pelko takapuolessa, menin ja maksoin ne kaikki kerralla, kun näytti 17.11.2015 eräpäivää. Pelkäsin , että menee puhelin kiinni.

No, sitten soitin seuraavana päivänä ja kysyin, että miksi se herjasi minulle 17.11.2015.
Asiakaspalvelija sanoi, ei sinun olisi tarvinnut  siitä välittää kun sinulla on se maksusopimus.
Sanoin, että minä maksoin ne pois, kun pelkäsin puhelimen kiinni menemistä.
Sinullahan oli maksusopimus, onko sinulla jotain tästä asiasta epäselvää.
Niin, se päivämäärä.
Se oli niiden alkuperäisten laskujen päivämäärä.
Voi pyhä jysäys, multa meinasi mennä taju.

Miten voi ihminen mennä sekaisin jostain päivämäärästä.
Joka oli muutama päivä sitten.
Koska, aiemmin oli , joskus käynyt niin.

Ihmisen peloilla ja vanhoilla muistoilla voi olla erittäin pelottava vaikutus, paniikki.
Tekee asioita joita ruokkii vanhat muistot.
Ja tekemäsi mielestäsi  oikeat asiat ovat sitten loppu pelissä tehty väärin.
kuten minulle kävi.
Minä kärvistelen nyt sitten sen 20 € turvin. Joulukuun ensimmäiseen päivään saakka.
Hyvin menee, omasta typerästä teosta huolimatta.

17.11.2015 OSUI JA UPPOSI

Kirjoitus toimeentuotuesta, kuinka sen hakeminen on vaikeaa tai sitä ei haeta laisinkaan.

"– Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin tai sinnittelee sen sijaan että tarttuisi ripaan sosiaalitoimistossa, arvioi tutkimusprofessori, sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön päällikkö Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Toimeentulotuen hakemisrumba saatetaan myös kokea vaikeana lukuisine tositteineen.

– Se, että tukea ei haeta näin laajassa mittakaavassa on osoitus siitä ettei järjestelmä toimi erityisen hyvin, Pasi Moisio sanoo." 

Minullehan tuo pikavippi-juttu oli kuin omasta suusta , minä sinnittelin puoli vuotta erilaisilla pikavipeillä yms, ennen kuin sitten tajusin, että en tästä pääse eteen enkä taaksepäin, vaan joudun menemään "sossun luukulle" 

Paperisota oli kamala, ennen kuin sitten saatiin selvitettyä mitkä maksut olen saanut tilille ja mitkä maksut olen maksanut tililtä. 

Kaiken kaikkiaan , kun velat olivat minun hallinnassa,  "sossu" ei katsonut niitä menoiksi kun niitä maksoin, mutta kun ne menivät ulosottoon ja perittiin tuloistani, ne katsottiin minulle eduksi, silleen, että tuloni putosivat 2/3 osaa tai 1/3 osaa.

Aluksihan se on vaikeaa kaikkinensa todistuksinensa, ja kopioita tiliotteista yms. 

Mutta kun paperiasiat kunnossa, kaikki rullaa ainakin minulla hyvin. 

Osa syynä pidän kuitenkin sitä, että minulle ei anneta saumaa pelailla vuokrarahoilla yms. koska rahat siirtyy välitystilille, jota hoitaa sosiaalitoimisto, ja sieltä minulle tuloutetaan ylimääräinen raha laskujen ja menojen jälkeen. 

Mutta, näin minulla. Olen hakenut apua, vaikkakin häpeä ja nöyryytys on välillä kova, koska koen , että en ansaitse sitä mikä ehkä kuuluisi jollekin toiselle, joka ei ole etuuttaan hakenut. Oikeutettu se joka tapauksessa on minulle.

 Mutta asiaahan tuossa jutussa on, että pitäisi saada tuen piiriin myös ne , jotka siihen ei vielä kuulu.  Vanhukset ja ne jotka eivät hakemuksesta tiedä eikä ole sitä koskaan tehnyt.  Auttajia, ja neuvojia, etsijöitä jotta ihmiset saataisiin avun piiriin.

17.11.2015. Sosiaaliturvan alikäyttö tulee meille kalliimmaksi kuin väärinkäyttö – "Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin"

Kotimaa 17.11.2015 klo 7:03 | päivitetty 17.11.2015 klo 10:40
Sosiaaliturvan alikäyttö tulee meille kalliimmaksi kuin väärinkäyttö – "Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin"
Sosiaalietuuksien alikäyttö on huomattavasti yleisempää kuin tukien väärinkäyttö. Tutkimusten mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta. Alikäyttö on merkittävä ongelma, sillä usein tuki jää hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.


Toimeentulotukihakemusta täytetään
Kuva: Yle
Mistä on kyse?

Toimeentulotuen alikäyttäjiä saattaa olla saman verran kuin tuen saajia
Alikäyttö on merkittävä ongelma, sillä usein tuki jää hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta
Toimeentulotuella voitaisiin estää syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kuluja yhteiskunnalle
Ainakin osittainen ratkaisu ongelmaan saattaa löytyä siitä, että toimeentulotukea haetaan vuodesta 2017 lähtien Kelasta, samalta luukulta monien muiden tukien kanssa
Sosiaalietuuksia jätetään hakematta, vaikka niihin oltaisiin oikeutettuja.

Kaikkein eniten alikäyttöä on toimeentulotuessa, jonkin verran suomalaiset jättävät hakematta myös asumistukea.
Toimeentulotuen alikäyttäjiä saattaa olla jopa saman verran kuin tuen saajia. Asiantuntijat päätyivät tähän arvioon, kun toimeentulotuen alikäytön laajuutta selvitettiin osana toimeentulotuen niin sanotun Kela-siirron valmistelua.
Kelan mukaan toimeentulotukea jää varovaisten arvioiden mukaan hakematta vuosittain 30–100 miljoonan, rohkeimpien arvioiden mukaan jopa 300 miljoonan euron edestä. Viime vuonna toimeentulotuen menot olivat yhteensä 745 miljoonaa euroa.

Tukea ei joko haluta, osata tai kehdata hakea.
– Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin tai sinnittelee sen sijaan että tarttuisi ripaan sosiaalitoimistossa, arvioi tutkimusprofessori, sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön päällikkö Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Toimeentulotuen hakemisrumba saatetaan myös kokea vaikeana lukuisine tositteineen.
– Se, että tukea ei haeta näin laajassa mittakaavassa on osoitus siitä ettei järjestelmä toimi erityisen hyvin, Pasi Moisio sanoo.

Pasi Moision mukaan sosiaalietuuksien väärinkäyttö on vähäistä alikäyttöön verrattuna.

Samaa sanoivat sosiaalietuuksia myöntävät asinatuntijat Kelan tutkimuksessa vuonna 2013: selvä vähemmistö sosiaalijohtajista, Kelan toimistojen johtajista ja TE-keskusten johtajista piti ongelmana sitä, että sosiaalietuuksia käytetään tietoisesti väärin.
Tyypillinen alikäyttäjä: maaseudulla yksin asuva vanhus
Toimeentulotuen alikäyttö on merkittävä ongelma, sillä tuki jää useimmiten hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.

Toimeentulotuki on toimeentuloturvan niin sanottu viimeinen perälauta, eli sitä voidaan myöntää mikäli Kelan tuet ja muut tulot eivät riitä toimeentuloon.
Hakeminen ei kuitenkaan kaikilta onnistu.
Tuen alikäyttäjiä ovat tyypillisesti pienellä eläkkeellä sinnittelevät vanhukset, jotka eivät esimerkiksi isoihin lääkemenoihinsa syystä tai toisesta tukea hae.

On myös havaittu, että pienillä paikkakunnilla hakematta jättäminen on yleisempää. Pienissä piireissä avun pyytäminen sosiaalitoimistosta saatetaan kokea kiusallisena.
Seuraukset voivat kuitenkin olla suuria.
– Muutama satanen voisi pelastaa esimerkiksi häädöltä ja sitä myötä muilta ongelmilta. Kyse on siis suurista inhimillisistä seurauksista, joilla on myös kansantaloudellisia seurauksia syrjäytymisen kustannusten kautta, Pasi Moisio sanoo.

Väheneekö alikäyttö, kun tukea haetaan pian Kelasta?
Pasi Moisio arvioi, että toimeentulotuen hakematta jättäminen tulee yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi kuin se, että kaikki siihen oikeutetut tukea myös saisivat.
Sote-ratkaisun ei nähdä vaikuttavan tilanteeseen, sen sijaan tuen siirtyminen Kelaan saattaisi tavoittaa osan hakematta jättävistä.

Vuodesta 2017 lähtien toimeentulotukea haetaan sosiaalitoimiston sijaan Kelasta. Valtakunnallisen etuuskäsittelyn odotetaan yhdenmukaistavan tuen hakemista.
Kela arvioi, että muutos tavoittaisi toimeentulotuen piiriin noin puolet hakematta jättävistä, noin 28 000 kotitaloutta.
Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle tarkoittaa käytännössä sitä, että puutteellinen toimeentulo on aiempaa helpompi havaita, koska perustoimeentulotukea haetaan samalta luukulta Kelan perusturvan kanssa.
– Muutoksen myötä kuitenkin tapauskohtainen tarveharkintaisuus vähenee, eli joissakin tapauksissa tuen määrä tulee tippumaan, Pasi Moisio arvioi.

Laura Savolainen
Yle

17.11.2015 ITKU JA POTKU , HUUTORAIVARIT

Itku, juu tuli ja ei meinannut sitten millään loppua.

Ei helpottanut oloa, lisäsi vaan enemmän ja enemmän ahdistusta.

Syytä en löytänyt , miksi korttitaloni luhistui. 

Oliko kuitenkin kuormittanut itseäni liikaa, ja miettinyt tätä kurjuutta.

Kurjuus johtuu rahattomuudesta, kyvystä hoitaa raha asioitani oikein. 

Miksi menin ja annoin S-kortin pois, ihan siitä syystä että sain rahaa ja sain hankittua joululahjan ja ruokaa itselleni. 

Nyt, kuitenkin ajattelen, että olisin pärjännyt kuitenkin ilman edellä mainittua asiaa. 

No, onko sitä rahaa jäljellä ei senttiäkään. 

Pitäisi odotella ensi viikkoon , että tulee Kelasta työmarkkinatuki ja kuntouttavantyötoiminnan lisäkorvaus. Mutta, laskin mitä tästä kaikesta saan , niin vaan sen 67€ , mitään muuta ylimääräistä ei tule, vaikka tuo työmarkkinakorvauksin nousi 32,80€ -> 37,60€ . Tiedän mihin tuo menee, puhelinlaskujen rästeihin, niitähän vielä 177€ , menin taas ja siirsin niitä, ja hups keikkaa , summasta tuli 227€, osan olen jo maksanut. 

Niin miksihän sitä aina toivoo ja luulee, että kaikki raha säilyy ja kasvaa korkoa, vaikka se on vaan hetken lompakossa, minun lompakossa ainakin on iso reikä mistä eurot tippuu pois tai käyttäjällä liian iso koura , josta sormien välistä rahat tippuu . 

Ainhan siihen on jonkulainen selitys miksi raha ei pysy , mutta mennyttä ei saa ja sitä on turha surra. 

Yritän taas, monennenkos kerran, varmaan sadannen tai tuhannen , että muutan tapojani. 

Toisille se on kuin luonno laki , että raha asioitten kanssa sujuu hyvin, ja saa vielä säästöönkin. 

Minulla vaan tuo oppiminen kestää kauan, opinkohan tässä elämässä sitä ollenkaan. 

Ainakin hyvin vanhana , jos en tähän ikään sitä vielä ole oppinut. 51 vuotta. 

Itku , sehän on puhdistavaa, ja nenä menee kyllä tukkoon ja silmät punaisena. 

Ehkä huomenna , jo rupeaa tämä tila helpottumaan . 

Minä toivon, että jossain vaiheessa elämäni rupeaa kääntymään paremmalle suunnalle. 

Tämä loppu vuoden notkahdus mielentilassa, ei voi kuin nousta ylös ja jatkaa taas , paremmalla onnella. 

Ehkä vuonna 2016 . 

"Voit saada kaiken haluamasi, jos vain haluat sitä tarpeeksi." SL

16.11.2015 AHDISTUKSENI

Ahdistukseni lisääntyy yleensä, kun rahatilanteeni on huono.
Miksi näin tapahtuu ?
Luulen, että tämä juontaa aikaan ennen viisastumistani.
Helppoa on olla rahan kanssa onnellinen ja huoleton.
Ei ole murhetta huolta ja ahdistusta.

Kuinka monella muulla on samanlainen tarina. Varmasti monella muulla, kertooko hän sen meille tai jollekin muulle. Ehkä ei , koska häpeävät tilannettansa. Nöytyyttämisen ja nolaamisen pelko on suuri.


Luetaan mainoksia ja ajatellaan, että olisi ihanaa saada tuo ja tuo. Tarvitsisin tuota ja tuota.
Mutta kun sitä ei saa ja voi ostaa, jättää lopulta lehtienkin mainokset lukematta.
Muuten kuin ruokatarjouksien osalta.
Katsotaan missä olisi 4:llä eurolla jauhelihaa 2 pakettia. Sinne esimerkiksi minä poljen pyörällä tuulessa tuiskussa hakemaan pakkaseen, jotta on sitten pahan päivä varalla mistä ottaa.

Se on valinta kysymys, miten sen 4 € kuluttaa, joka tähän jauhelihaan tai tonnikalaan.
Voisihan sillä ostaa vaikka pienen suklaan ja jättää jugurttiin lopun, ehkä leipä paketti lisäksi.

Yhden asian olen pitänyt, että ostan kolestrolitonta levitettä, koska riskinä korkea kolesteroli.
Mutta ilman sitäkin varmaan tulisin toimeen, mutta olisiko elämäni muuten riskitöntä. Mene ja tiedä sitä.
Paljonhan tässä elämässä on suuren kysymys merkin alla.
Ja juurikin vaihtoehtona jokin muu kuin oma valinta.

Ja kyllä olen miettinyt tänäänkin, että moniko todella on niin köyhä, että ei ole edes asuntoa ja ruokaa saati vaatetta ja omaa sänkyä.

Mutta, näihin ei yksi ihminen voi mitään. Vaan päättäjät , miettikää mikä  voisi olla ratkaisu ongelmiin, joissa Suomalaiset kärsivät köyhyyttä ja ahdinkoa.
Minä ahdistun varmaan pienemmistä asioista, mutta ne ovat minulle suuria.
Toiset ahdistuvat omista vaikeista asioista ja ne ovat hänelle suuria.

Ahdinkoa on monenlaista ja kestäminen on yksityiskohtaista jokaisella  meillä.
Ahdingon jälkeen voi olla hetkittäin jopa hyvin ihanaa, mutta pikku hiljalleen , kun rahattomuus uusii, upotaan taas syviin vesii. Mutta edellisestä oppineena, tiedän , että selviän.