HAKIJA PÄÄOMA MAKSETTAVA KO/VUOSI
INTRUM DEBT FINANCE AG 259,50 692,05 2013
689,27 1 284,54 2013
INTRUM OY JÄLKIPERINTÄ 3 377,34 4 952,20 2014
OK PERINTÄ OY 496,31 962,77 2014
1 004,00 1 598,06 2013
401,76 1 260,64 2013
474,84 1 431,59 2014
249,00 637,86 2013
99,00 363,07 2013
2 409,30 4 202,85 2013
0,00 192,63 2013
LOWELL SUOMI OY 1 744,34 2 652,80 2013
117,16 393,28 2014
RESURS BANK AB SUOMEN SIVULIIKE 286,90 548,55 2014
GOTHIA OY 444,74 932,53 2013
SVEA PERINTÄ 225,13 679,80 2014
62,50
62,50 443,14 2014
NANOLAINA 50,00
17,00 352,34 2013
PRA SUOMI OY 1 444,54 2 543,32 2013
________________________________________________________________________________
PÄÄOMA 13 915,13
ULOSOTTOMAKSUT 2 637,00
KULUT/KOROT 9 571,89
ULOSOTTOVELKA 26 124,02
tiistai 21. tammikuuta 2020
maanantai 20. tammikuuta 2020
20.01.2020 Kelassa jäi toimittamatta 8 548 asiakirjaa järjestelmävirheen vuoksi: "On voinut aiheuttaa virheellisiä päätöksiä"
Kelassa jäi toimittamatta 8 548 asiakirjaa järjestelmävirheen vuoksi: "On voinut aiheuttaa virheellisiä päätöksiä"
Kelan ongelma asiakirjojen Sirpa Repo
Kelan tietojärjestelmästä löytyneen virheen vuoksi osa asiakkaiden 12.3.2018–3.12.2019 muutoksenhakuun liittyvistä asiakirjoista ei ole siirtynyt Kelasta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.
Virhe koski 439 tapausta, ja asiakirjoja jäi toimittamatta yhteensä 8 548 kappaletta, Kela tiedottaa.
Ongelma asiakirjojen toimittamisessa johtui järjestelmän päivityksessä tapahtuneesta virheestä. Vika huomattiin marraskuun lopussa ja korjattiin välittömästi.
Kela on käynyt läpi tietojärjestelmänsä, eikä muita virheitä ole löydetty.
– Päivityksessä tapahtui inhimillinen virhe. Tiettyjen toimitettavien asiakirjojen määrä oli rajoitettu viiteenkymmeneen tapausta kohden. Osalla asiakkaista liitteitä ja muita asiakirjoja on tätä enemmän, IT-johtaja Jukka Melanen sanoo Kelan tiedotteessa.
Virheen takia kaikki asiakirjat eivät olleet käytettävissä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden päätöksenteossa. Tästä on voinut aiheutua virheellisiä päätöksiä.
Jos asian käsittely tai muutoksenhaku on kesken, Kela lähettää puuttuneet asiakirjat sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen.
Jos asiassa on annettu kielteinen ratkaisu, se käsitellään uudelleen. Jos asiakkaan valitus on hyväksytty, sitä ei käsitellä uudelleen.
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee muun muassa Kelan ja työttömyyskassojen päätöksistä tehdyt valitukset.
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa käsitellään vuosittain noin 42 000 tapausta. Jatkovalitukset muutoksenhakulautakunnan päätöksiin käsitellään vakuutusoikeudessa, joka on ylin oikeusaste sosiaalivakuutusasioissa.
Kela ilmoittaa käyvänsä kaikki tapaukset ja on yhteydessä niihin asiakkaisiin, joiden asia käsitellään virheen vuoksi uudelleen. Kelassa tiedostetaan, että vain siten pystytään takaamaan asiakkaiden oikeusturva.
sunnuntai 19. tammikuuta 2020
19.01.2020 Moni pääsee velkavankeudesta vuodenvaihteessa – vuosikymmenten takaisia velkoja vanhentuu vihdoin
Moni pääsee velkavankeudesta vuodenvaihteessa – vuosikymmenten takaisia velkoja vanhentuu vihdoin
27.12.2019 klo 19:00Taustalla on vuonna 2015 voimaan tullut säännös velan lopullisesta vanhentumisesta.
Vuonna 2015 tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen säännöksen voimaantuloa velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Tammikuun ensimmäinen päivä vanhentuu joukko vuosikymmenten takaisia velkoja. Asiasta kerrotaan Valtakunnanvoudinviraston tiedotteessa.
Taustalla on vuonna 2015 voimaan tullut säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Lailla oli viiden vuoden siirtymäaika.
Ulosotossa ei kuitenkaan oteta automaattisesti huomioon velan erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys.
Velkojen vanhentumisesta kertoi aiemmin STT.
Ulosotossa ei huomioida automaattisesti
Lain mukaan yksityishenkilön sopimukseen perustuva rahavelka, kuten esimerkiksi vuokravelka tai puhelinlasku, vanhentuu viimeistään, kun velan erääntymisestä on kulunut 20 vuotta.
Jos velkoja on yksityishenkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta.
Ulosotossa ei kuitenkaan oteta automaattisesti huomioon velan erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys, Valtakunnanvoudinvirasto kertoo tiedotteessaan.
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa erääntyneisiin velkoihin siten, että 1.1.2000 tai sitä ennen erääntyneet velat vanhenevat nyt vuodenvaihteessa, kertoo STT.
Aiemmin velan perintää oli mahdollista pidentää ja pidentää
Ennen säännöksen voimaantuloa velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan, jos hän katkaisi velan vanhentumisen muistuttamalla velallista maksamattomasta velasta vapaamuotoisesti aina vähintään kolmen vuoden välein. Tämä ei edellyttänyt velkomustuomion hakemista käräjäoikeudesta.
Lakimuutoksella vuonna 2015 myös tällaisille veloille tuli lopullinen vanhentumisaika.
Vanhentumista koskevassa laissa on viiden vuoden siirtymäaika. Tämän seurauksena ensimmäiset velat vanhentuvat tällä perusteella 1.1.2020. Yksityishenkilöiden myöntämillä lainoilla on vielä viisi vuotta siirtymäaikaa jäljellä, Valtakunnanvoudinvirasto toteaa.
Vanhentumislain mukaan velkaan liittyvät korot ja muut liitännäiskustannukset vanhentuvat velan pääoman vanhentuessa.
Jos velalliselta on ulosmitattu ennen velan vanhentumista omaisuutta, saadaan nämä varat vielä käyttää vanhentuneen velan lyhentämiseksi.
Sopimus tavallisin tapa velkaantua
Tavallisin tapa velkaantua on sopimus, kertoo Kuluttajaliitto Velkaoppaassaan. Lainojen ja muiden luottojen kuten asuntolainojen tai pikavippien lisäksi myös monet muut sopimukset ovat velan ottoa.
Tällaisia muita sopimuksia voivat olla esimerkiksi erä- ja osamaksukauppa, asunnon vuokraaminen, nettiyhteyden hankkiminen tai sähkösopimus.
Kaikkia sopimuksia, joissa sitoudutaan myöhemmin tapahtuviin maksuihin, voidaan pitää velkaantumisena, Velkaoppaassa todetaan.
19.01.2020 Näkökulma: Muista nämä neljä asiaa ennen kuin sanot, että velkaantuminen on oma vika
Näkökulma: Muista nämä neljä asiaa ennen kuin sanot, että velkaantuminen on oma vika
Tänään klo 11:55Merja MähkäMe kaikki tunnemme velkaongelmaisia, ja siksi meidän pitäisi yrittää ymmärtää velkaantumisen syitä ja seurauksia, kirjoittaa IL Rahan Merja Mähkä.
Viestit ovat tarkkoja ja hyvin mietittyjä, ja niitä on pökerryttävän paljon.
Summat ja vuosiluvut ovat tarkasti mielessä, samoin prosentit ja jopa se, miten korko kasvaa korkoa ja summat suurenevat räjähdysmäisesti. Nämä ihmiset ovat käyneet arjen matematiikan korkeakoulun.
28 000 tuhatta euroa. 200 prosenttia. Kolmannes palkasta suojaosuuden jälkeen.
Kohtalot ovat riipaisevia.
”Lapseni ovat vieraantuneet minusta, kun minulla ei ole varaa tavata heitä kuin satunnaisesti. En ole kyennyt ostamaan joululahjoja tai muistamaan syntymäpäivinä.”
”Kaiken tämän stressin seurauksena sain kuusi lievää sydäninfarktia kahden kuukauden sisällä ja lopulta vuotta myöhemmin aivoinfarktin aivorunkoon. Se jätti minut täysin työkyvyttömäksi.”
Tällaisia viestejä saimme, kun kysyimme suomalaisilta joulukuussa kokemuksia velkaongelmista. Niitä tuli satoja, vielä kauan sen jälkeen kun kysely poistui etusivulta.
Se ei ollut varsinaisesti meille yllätys. Velkaongelmiin liittyen vastauksia tulee aina paljon. Ilmeisin syy tähän on velkaongelmien yleisyys. Suomalaisilla on liki 400 000 maksuhäiriömerkintää. Väkisinkin siitä joukosta löytyy kommentoijia.
Mutta se ei selitä kaikkea.
Kommentteja tulee paljon myös sen takia, että velkaongelmista on niin vaikea puhua. Vastauksista huomaa, että asiaa on mietitty ja haudottu yö- ja vuosikaudet – yksin. Tarve puhua on kova, vaikka sitten vain nettikyselylle. Se on siitä kiva kaveri, että se ei väitä vastaan tai arvostele. Se kuuntelee. Velkaongelmainen saa nimittäin usein kuulla, että oma vika. Kukaan ei pakottanut luottoa ottamaan.
...
Mietimme toimituksessa, miten me voisimme asiaa käsitellä. Iltalehdessä on muutenkin viime vuosina tehty aiheesta kasvavassa määrin juttuja – koskettaahan aihe koko ajan laajempaa joukkoa.
Monet haastateltavamme kertoivat, etteivät he tunne toisia velkaongelmaista. Kyllä he tuntevat. Velkaongelmaisia on niin paljon, että me kaikki tunnemme heitä. Me emme vain tiedä sitä, koska asiasta vaietaan. Ja koska velkaongelmaisia on paljon, meidän kaikkien pitäisi ymmärtää ilmiön syitä ja seurauksia.
IL Rahan Vapaaksi velasta -juttusarjan tavoite on lisätä ymmärrystä suomalaisten velkaongelmien syistä ja tarjota myös ratkaisuja niiden helpottamiseksi. ADOBESTOCK/AOP
Päätimme tehdä velkajutuista viikon juttusarjan, jolla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on antaa toivoa niihin hetkiin, kun kylmä hiki virtaa pitkin selkää ja sydän hakkaa levottomasti. Juttusarjassa kerrotaan heistä, joiden velkatunnelin päässä näkyy jo valoa. Me haluamme luoda uskoa siihen, että se on mahdollista.
Toinen tavoite on lisätä ymmärrystä siitä, miten erilaisilla tavoilla velkaongelmat syntyvät. Ehkä se helpottaisi niistä puhumista.
Kun juttusarja nyt alkaa, haluan tähän liittyen nostaa esiin muutaman asian, jotka kirkastuivat minulle itselleni sarjaa tehdessä.
1. Velkaongelmaiset kyllä tietävät, että velka on itseaiheutettu.
”Itse olen aiheuttanut nämä velat.”
”Ei tästä voi syyttää kuin itseään.”
Näin he meille kirjoittivat. Velkaongelmaiset ovat miettineet sitä virheen hetkeä kuukausia, vuosia ja vuosikymmeniä. Miksi laitoin nimeni paperiin? Miksi olin sinisilmäinen? Miksi pelasin? Miksi minä sen tein?
Tämä on niin hyvin tiedossa, että sitä ei ole tarvetta alleviivata.
2. Velkaongelmainen tekee usein valintoja Mordorin ja helvetin välillä. Yksi haastateltavista kertoi esimerkin: Kun on lapsena ollut koulukiusattu, haluaa pitää vain huolen siitä, että omaa lasta ei kiusata niin typerän asian kuin vaatteiden takia. Ne hankitaan, vaikka ei olisi varaa.
On hyvä kysyä itseltä, mitä kieltäisi omilta lapsiltaan.
3. Elämä velkaongelmissa on kallista. Puhelinliittymiä ei voi kilpailuttaa, kun maksuhäiriöstä on merkintä. Kotivakuutuksen voi saada maksamalla sen etukäteen yhtenä isompana eränä. Mistäs sen saat kasaan?
Säästäminen on tehty vaikeimmaksi niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat.
4. Niukkuus ei opeta taitavaksi rahankäyttäjäksi, vaikka julkisuudessa mieluusti hellitään ajatusta jaloista köyhistä, jotka saavat pennit riittämään. Kukaan ei opi hyppäämään seivästä ilman seivästä ja sama pätee rahaan. Nuori oppii käyttämään ja tajuamaan rahaa harjoittelemalla sen käyttöä. Siten osaa sanoa ei luoton tuputtajille.
Velkaongelmat ovat usein ylisukupolvisia. Vaikka koulussa väännyttäisiin mille mykkyrälle, rahan käyttöä on vaikeaa oppia teoriassa. Niin tarpeellista kuin lasten ja nuorten talouskasvatus onkin, meidän pitäisi pohtia, miten raha-asioita voisivat oppia myös aikuiset.
MERJA MÄHKÄ
merja.mahka@iltalehti.fi
19.01.2020 Karu luku velka-Suomesta: alle 50-vuotiaista miehistä 15 prosenttia ei pysty maksamaan laskujaan – eivätkä naiset jää kauas taakse
Karu luku velka-Suomesta: alle 50-vuotiaista miehistä 15 prosenttia ei pysty maksamaan laskujaan – eivätkä naiset jää kauas taakse
Tänään klo 19:56Suomalaisten velkaantuneisuutta kuvaavat mittarit paukuttavat koko ajan uusia ennätyksiä: jo noin 400 000 tuhannella on maksuhäiriömerkintä. Suomen Pankin ekonomisti pitää tilannetta huolestuttavana.
Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut monta vuotta putkeen – nousukauden aikana. Mitä tapahtuukaan sitten, kun talous kääntyy laskuun? kysyy asiantuntija. ADOBESTOCK/AOP
Kaiken järjen mukaan taloudellisen nousukauden pitäisi tarkoittaa sitä, että kasvavalla määrällä ihmisiä olisi varaa maksaa laskunsa, kun töitä riittää.
Sama järki sanoo, että taloudellisella laskukaudella, kun töitä on tarjolla vähemmän, laskuja jää väkisinkin maksamatta ja velkaongelmia syntyy. Näin onkin käynyt suurissa taloudellisessa kriiseissä, kuten 1990-luvun laman aikana.
Mutta nousukauden osalta järki on nyt väärässä. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut monta vuotta putkeen. Rekisteriä ylläpitävä asiakastieto kertoi vuoden alussa, että jo liki 400 000 tuhannella suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.
– Hurja määrä, kun suhteuttaa täysikäisiin suomalaisiin, toteaa Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen.
Maksuhäiriömerkinnät 2019 / prosenttia ikäluokasta
Maksuhäiriömerkinnät 2019 / prosenttia ikäluokasta
Kun maksuhäiriömerkintöjä tarkastellaan ikäryhmittäin, tulos on vielä pysäyttävämpi. 25–50-vuotiaista miehistä 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Samanikäisistä naisista maksuhäiriömerkintä on joka kymmenennellä.
Luvut ovat niin vakavia, että Suomen Pankin ekonomistikin on niistä huolissaan. Myös ulosottovelallisten määrä kasvaa koko ajan. Tuoreimmat ulosottotilastot ovat vuodelta 2018. Sen aikana puolella miljoonalla suomalaisella oli velkaa ulosotossa.
– Mitä tapahtuukaan sitten, kun talous kääntyy laskuun? Aaltonen kysyy.
Taloustieteen vastaus on, että sitten velkaongelmat vasta alkavatkin yleistyä.
Miksi velkaongelma?
Mutta mistä velkaongelma johtuu?
– Yksinkertainen vastaushan on, että käytetään enemmän rahaa kuin mihin on varaa, sanoo velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.
Ovatko suomalaiset siis menettäneet järkensä? Eivät. Ekonomisti Aaltonen ja yhteiskuntatieteilijä Pantzar ovat hyvin yksimielisiä yhdestä syystä.
Se on raju kulutusluottojen tarjonta, jossa erityisesti ovat kunnostautuneet ulkomaiset, verkossa toimivat digipankit ja pikavippiyhtiöt. Niiden invaasio yllätti suomalaiset, jotka eivät ymmärtäneet, mitä seurauksia sillä on, että ostaa jotain, mitä ei juuri nyt pysty maksamaan.
– Uudet maksutavat ovat tehneet maksamisesta helpompaa ja huomaamattomampaa. Esimerkiksi luottojen myöntäminen maksamisen yhteydessä voi hämärtää kuluttajan käsitystä omasta rahankäytöstä. Se vaikeuttaa oman talouden hallintaa, Aaltonen muistuttaa.
Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar on yrittänyt varoitella kulutusluottojen riskeistä jo pitkään. HEIKKI WESTERGÅRD
Pantzar sanoo, että ihmisillä ei yksinkertaisesti ole välineitä arvioita taloudellista tilannettaan.
– Ajatellaan, että koska joku on valmis myöntämään minulle rahaa, niin kai minä sitten pystyn maksamaan sen takaisin, vaikka en itse pysty sitä arvioimaan.
Ajatellaan, että koska joku on valmis myöntämään minulle rahaa, niin kai minä sitten pystyn maksamaan sen takaisin.
– Jos 1930-luvulla umpihangessa tarponeelle miehelle olisi tarjottu rahaa suksien ostamiseen, kyllä hän varmaan olisi ne sukset ostanut, sanoo nainen, jolla on 250 000 euroa velkaa ulosotossa.
Lainaa tarjolla joka paikassa
Jos suomalaiset olivat pihalla siitä, mitä tapahtuu, niin kyllä laahasi lainsäädäntökin perässä.
Samaan aikaan, kun viranomaiset ovat keskittyneet valvomaan perinteisiä pankkeja, uudet villit toimijat ovat kaupitelleet lainaa verkossa, tekstiviestein ja kauppojen kassoilla estoitta. Nyt pikavippiyhtiöitä on ehdotettu Finanssivalvonnan valvottavaksi. Rajojen yli toimivat digipankit taas ovat kotimaidensa valvontaviranomaisten tarkkailussa.
Pantzar kertoo esimerkin. Hän sattui kerran kodinkoneliikkeen kassalla kuulemaan keskustelun, jossa nuorelle asiakkaalle diilattiin puhelimen oheen luottokortti. Puhelin maksoi 400 euroa. Sen kaveriksi hän sai luottokortin, jossa oli 3 000 euroa luottoa. Lähtiessään kassalta nuori vielä kysyi, tarkoittaako tämä nyt sitä, että minulla on 2 600 euroa käytettävissäni. Kyllä, kassalla nyökyteltiin.
Kaupittelusta kertovat myös IL:n haastattelemat velkaantuneet. Eräs mies meni käteinen taskussaan huonekalukauppaan ja lähti sieltä luottokortin kanssa. Velkakierre käynnistyi siitä. Velkaa on nyt kymmeniä tuhansia.
Pantzar kritisoi hidasta puuttumista kulutusluottojen synnyttämiin ongelmiin. Lakia uudistettiin vuonna 2013, ja se uudistus meni pahasti pieleen.
– Sanoimme jo silloin, että velkasummat suurenevat, mutta mitään ei tehty. Suljettiin silmät. Ja näin sitten kävi.
Nyt kulutusluotoille on saatu aikaan korkokatto. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että sen toimivuutta myös seurataan.
Syvissä velkaongelmissa olevia se ei enää auta.
Moninainen joukko
Velkaongelmaiset niputetaan helposti yhdeksi joukoksi, mutta todellisuudessa ongelmia on kaikenlaisilla ihmisillä.
– Meidän asiakkaissamme on tuomareita, opettajia ja lääkäreitä, sanoo Pantzar.
Velkaongelmaisissa on tuomareita, opettajia ja lääkäreitä.
Iltalehden tekemässä kyselyssä velkaongelmien syyksi kerrottiin usein läheinen ihminen. Velka on voinut tulla maksettavaksi takuun takia tai se on suoraan otettu esimerkiksi rakastuneen kumppanin nimiin.
Eniten ongelmia on pienituloisilla. On itsestään selvää, että vähät rahat on vaikeampi saada riittämään kuin isot.
– Yhteistä näillä tilanteille on, että oman talouden realiteetit omasta ja tarjolla olevat mahdollisuudet kuluttaa velaksi, eivät kohtaa. Ylikulutustilanne voi jatkua pitkäänkin, niin kauan kunnes tapahtuu jotain, minkä takia tulot putoavat tai menot nousevat. Kaikille ihmisille tulee joskus jotain, ja silloin pitäisi olla säästöjä. Jos säästöjä ei ole ja luottokortti on arkikulutuksen takia tapissa, silloin ainoa vaihtoehto on kallis laina, Pantzar kuvaa.
Vaikutus kansantalouteen
Velkaongelmat johtavat yksilötasolla tragedioihin, mutta niillä on vaikutusta myös koko kansantalouteen.
Erityisen hälyttäväksi tilanteen tekee se, että suomalaisten kokonaisvelkaantumisaste on sekin ennätystasolla. Se tarkoittaa sitä, että suomalaisilla ei ole koskaan ollut näin paljon velkaa suhteessa tuloihin. Miten velka hoidetaan, jos tulot putoavat?
– Juuri hyvän talouden aikana velkoja pitäisi pystyä lyhentämään, huomauttaa Suomen Pankin Aaltonen.
Velkaantuminen aiheuttaa henkilökohtaisia tragedioita, mutta myös vakavia uhkia kansantaloudelle. ADOBESTOCK/AOP
Velkaantuneisuudella on merkitystä ihan kaikille suomalaisille, niillekin, joilla velkaa ei ole.
Suomen Pankki on puhunut noidankehästä. Jos ja kun taloudessa alkaa mennä huonosti, erityisesti velkaantuneet joutuvat rajoittamaan kulutustaan.
Koska kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on suuri, kulutuksen loppuminen johtaa siihen, että talous sakkaa kahta pahemmin. Se menee ikään kuin syväkyykkyyn.
Näin kulutuksen vähentymisestä kärsivät kaikki.
Pantzar pohtii, että edellisen hallituksen talouden elvytys perustui pitkälti juuri siihen, että suomalaiset ostivat enemmän. BKT:n ja velkaantumisen kasvun käyrät kulkevat Pantzarin mukaan samansuuntaisesti.
– Rahan helppo saanti toimi elvytyksen välineenä. Tämä oli varmasti tahatonta, mutta se toimi hyvin. Oli hyvä tahto saada kansantalous vetämään, eikä siinä sitten katsottu, millä rahalla se vetää.
19.01.2020 Maritan salaisuus
Maritan salaisuus
Marita on yksi Suomen sadoista tuhansista velkaongelmaisista. Hän on elänyt salaisuutensa kanssa jo 30 vuotta, käynyt töissä ja maksanut velkaa sen lyhentymättä.MERJA MÄHKÄ
merja.mahka@iltalehti.fi
Marita on niin kunnollinen kuin ihminen voi olla.
Hänellä on ammatti, jonka edustajia kaikki arvostavat.
Hänellä on luottamustehtäviä, joiden hoidosta kaikki ovat kiitollisia.
Hänellä on maailmalle saatetut lapset, jotka pärjäävät elämässään.
Ja sitten Maritalla on myös salaisuus, jota hän on hautonut sisällään 30 vuotta.
Se on velka, jonka poismaksaminen on vienyt Maritan koko aikuisen elämän.
Autosta se lähti
Marita on viisikymppinen. Velkaantuminen alkoi vuonna 1990 autosta, jolla hän ei koskaan edes ajanut.
Auton osti hänen veljensä. Sen piti olla sijoitus. Marita, joka oli tuolloin vielä opiskelija, takasi lainan yhdessä veljen kahden kaverin kanssa.
– Minua pyydettiin takaamaan laina kolme kuukaudeksi, jotta auto saataisiin tuunattua ja myytyä kalliimmalla pois. Vaivasta luvattiin 500 markan korvaus. Se tuntui hyvältä idealta, kaikkihan siinä voittivat. Uskoin, että asia hoituu sillä lailla kuin on sovittu. Olin nuori ja naiivi, enkä tiennyt mihin sitoudun, Marita kertoo.
Elettiin iloista nousukautta.
Kukaan ei tiennyt, mitä oli edessä.
Takaus maksuun
Vuosi autokaupan jälkeen raskaana ollut Marita sai puhelinsoiton. Veli oli ajanut auton humalassa tieltä. Vakuutusyhtiö ei tietenkään korvannut rattijuopon aiheuttamia vahinkoja, ja pankki halusi rahansa takaisin.
Kävi ilmi, että veli ei ollut hoitanut lainaa lainkaan. Muista lainantakaajista ei ollut apua. He olivat varattomia, olivat olleet jo silloin, kuin takasivat vekselin. Kasinohuumassa pankki ei ollut moisesta piitannut.
Pankki myönsi Maritalle oman 150 000 markan lainan autolainan maksuun. Alkuperäinen lainasumma oli ollut 100 000 markkaa (nykyrahassa noin 26 000 euroa inflaatiokorjattuna), mutta summa oli 18 prosentin koron ja ulosoton kulujen takia noussut 50 prosenttia vuodessa.
Marita halusi siivota veljensä jäljet.
– Olin avoliitossa, odotin vauvaa ja kaikki näytti hyvältä. Ajattelin, että kyllä minä sen pystyn hoitamaan.
Pian veljen ojaanajon jälkeen koko maa syöksyi taloudelliseen rotkoon. Holtiton lainananto oli johtanut lamauttavaan pankkikriisiin. Talous pysähtyi.
Kun Marita olisi äitiysloman päätyttyä ollut valmis oman alansa töihin, niitä ei ollut, vaikka edelliseltä vuosikurssilta valmistuneet olivat kaikki löytäneet töitä. Edes sijaisia ei palkattu.
Aivan muuta alaa opiskellut Marita kokeili jopa kiinteistövälittäjän töitä pystyäkseen maksamaan veljensä lainan. Asuntokauppa oli täysin kuollutta, mutta Marita halusi yrittää.
Sinnittely kostautui
Nimenkirjoitus vekselin takaukseen oli Maritan elämän isoin virhe.
Toiseksi isoin oli yritys selviytyä lainasta.
– Tein töitä ja sain pankkilainaa lyhennettyä, mutta elämiseen oli sitten pakko ottaa muuta lainaa, että sain maksettua vuokran ja ostettua ruokaa.
Jos Marita olisi antanut lainan päätyä ulosottoon, hän olisi päässyt helpommalla. Luottotiedot olisivat menneet, mutta kierre olisi katkennut: hän ei olisi saanut enempää lainaa.
Juuri sinnittely syöksi Maritan aina vain syvemmälle. Edes kahden työn tekeminen ei riittänyt vetämään häntä kuiville.
Velkaongelmaisia auttavan takuusäätiön mukaan sinnittely on velkaongelmaisille tavallista. Ulosottoa vältellään viimeiseen asti, vaikka se olisi helpotus. Se kuitenkin koetaan häpeälliseksi ja epäonnistumiseksi.
Maritan ulosoton välttely kesti painajaismaiset 23 vuotta.
– Mietin rahaa yötä päivää. Minulla oli joka kuukausi hirveä paine, että mistä saan rahaa lainojen maksuun.
Mietin rahaa yötä päivää. Minulla oli joka kuukausi hirveä paine, että mistä saan rahaa lainojen maksuun.
30 vuotta myöhemmin Marita maksaa ojaan ajettua autoa yhä, mutta nyt lainat ovat vihdoin selkeässä paketissa ja niiden korot kohtuulliset. Tilanne alkoi selkiytyä vuonna 2013, kun Marita joutui antamaan periksi ja vouti pääsi tekemään työnsä.
Helpotuksen ohella ulosotto toi kuitenkin mukanaan uudenlaisia tunteita.
– Hävettää. Olen aina ollut tunnollinen ja hoitanut asiani. On hirveän ristiriitaista olla ulosotossa.
Muutama vuosi sitten Marita sai Takuusäätiöltä takauksen lainalle, jolla hän pystyi maksamaan ulosottovelat pois. Nyt hän lyhentää kahta eri lainaa yhteensä tuhannella eurolla kuukaudessa.
Vuonna 2023, ensi kertaa 33 vuoteen, hän on velaton nainen.
Velkaa on jäljellä 36 000 euroa. Vuosien varrella Marita on maksanut asunnon verran rahaa alkoholisoituneen veljen autosta, joka hänen piti taata kolmen kuukauden ajan.
Pitkä salailu
Kolme vuosikymmentä velkavankeudessa on pitkä aika, ja salailu saa sen tuntumaan vielä pidemmältä.
Marita ei ole kertonut velkahelvetistä ystävilleen, töissä tai edes lapsilleen. Siksi tässä jutussa ei ole mitään tunnistetietoja, ei tarkempaa ammattia, eikä edes paikkakuntaa. Maritan nimi on muutettu.
Ei tarkemmilla tiedoilla ole niin väliäkään. Marita voisi olla kuka vain. Suomessa oli laman päätyttyä liki puoli miljoonaa velkaongelmaista.
Maritan on vaikea puhua vuosista kuivin silmin.
Perheonni kariutui, kun lapset olivat pieniä. Mies ei kestänyt sitä, että mitään ei voinut ikinä tehdä, kun rahaa ei ollut. ”En halua olla naisen kanssa, jolla ei ole kuin tuulen halkoma perse.” Näillä sanoilla mies jätti.
– Sanatarkasti, Marita lisää.
En halua olla naisen kanssa, jolla ei ole kuin tuulen halkoma perse. Näillä sanoilla mies jätti.
Uutta kumppania Marita ei löytänyt koskaan. Häpeä kalvoi pohjan kaikilta sen suuntaisilta ajatuksiltakin.
Hän meni eteenpäin, piti kulisseja yllä. Hän ei antanut rahahuolien näkyä.
– Jos joltain ulkopuoliselta menisi nyt kysymään, niin eivät he uskoisi, että tällainen tilanne on ollut.
Kun lapset tulivat siihen ikään, että he ymmärsivät jotain postista, Maritan piti kiirehtiä töistä kotiin siivoamaan karhu- ja perintäkirjeet piiloon heidän silmistään.
– Olen halunnut suojella heitä. Lapsille on taakka tietää, että vanhemmilla on taloudellisesti vaikeaa. Yritin aina hankkia kaiken, mitä lapset vain tarvitsivat.
Vain lomia Marita ei saanut järjestettyä. Lapset ihmettelivät, mikseivät he koskaan lähde kaupungista.
Rahattomuus on yksinäistä
Velkavangin henkistä prässiä on samaa kokemattoman vaikea kuvitella.
Niinä kuukausina, kun julkisen liikenteen kuukausikorttiin ei ollut varaa, Marita käveli työmatkansa, viisi kilometriä suuntaansa. Se tarkoitti tuntia omien ajatusten kanssa – mennen tullen. Tämä muisto nostaa kyyneleet silmiin yhä.
Velkavankeus on yksinäistä. Ystävien kanssa on vaikea tehdä mitään, kun rahaa ei ole.
Rahattomuus on myös kallista. Kun ei ole luottotietoja, ei pysty esimerkiksi vaihtamaan puhelinliittymää halvempaan, koska vanhasta on pidettävä kiinni. On pakko roikkua vanhassa ja kalliissa. Kotivakuutustakaan ei saa normaalisti.
Alkuun Marita oli vihainen. Veljelleen, itselleen ja pankille. Vuosien varrella hän on parhaansa mukaan yrittänyt antaa anteeksi ja keskittyä hyvään.
– Se on ollut selviytymiskeinoni.
Hänen puheessaan esiintyy sellaisia sanoja kuin ”superonnellinen”. Marita on ”superonnellinen” esimerkiksi sängystä, jonka hän sai ostettua kaksi vuotta sitten nukuttuaan sitä ennen kymmenen vuotta huonolla sohvalla.
– Olen etsinyt pieniä iloja arjesta. On ollut pakkokin pysyä positiivisena. Jos olisin antanut itseni katkeroitua, kaikki ponnisteluni olisivat valuneet hukkaan.
Jos olisin antanut itseni katkeroitua, kaikki ponnisteluni olisivat valuneet hukkaan.
Takuusäätiölle lainatakausta varten kirjoittamassaan kirjeessä Marita kertoi toivovansa takausta, jotta saisi luottotietonsa takaisin. Se olisi ollut edellytys unelmatyön saamiselle, Marita kirjoitti.
Nyt hän ei enää muista, mikä se unelmatyö oli.
– Minun on ollut vain pakko oppia päästämään irti unelmista ja keksimään uusia unelmia tilalle, Marita sanoo.
Niiden aika on sitten vuonna 2023.
keskiviikko 15. tammikuuta 2020
15.01.2020 Maksuhäiriömerkintöjä viime vuonna enemmän kuin koskaan – Nuoret tuovat valonpilkahduksen synkkiin lukuihin
Maksuhäiriömerkintöjä viime vuonna enemmän kuin koskaan – Nuoret tuovat valonpilkahduksen synkkiin lukuihin
Kuluttajille kirjattiin viime vuonna yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Ne kasaantuvat entistä pienemmälle joukolle.
Maksuhäiriöt7.1.2020 klo 11.14päivitetty 7.1.2020 klo 13.19
Kun maksuongelmat kasautuvat, samoin käy myös laskuille ja lopulta maksuhäiriömerkinnöille.Henrietta Hassinen / Yle
Maksuhäiriömerkinnät pomppasivat viime vuonna uuteen ennätykseen. Kuluttajille kirjattiin vuoden aikana yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää, mikä on viidenneksen edellisvuotta enemmän.
Vuoden 2019 lopussa maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä oli 386 700 henkilöllä. Se on lähes 5 000 ihmistä edellisvuotta enemmän. Tiedot selviävät Suomen Asiakastiedon rekisteristä(siirryt toiseen palveluun).
Hyvä uutinen on se, että kaikissa alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä maksuhäiriöisten määrä pieneni hiukan. Tilastot kertovat, että maksuhäiriömerkinnät myös kasautuvat entistä pienemmälle ihmisjoukolle.
– Samat henkilöt ovat velkaantuneet moneen suuntaan, jolloin ongelmien kasautuessa häiriöitä tulee nopeasti useita, sanoo Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen tiedotteessa.
Ylivelkaantumista halutaan hillitä kaikin keinoin
Velkaongelmaisin joukko ovat 35–39-vuotiaat miehet, joista 15,9 prosentilla on maksuhäiriömerkintä Asiakastiedon rekisterissä. Kuluttajien ylivelkaantumista on yritetty kääntää laskuun jo pitkään.
Syyskuun alussa otettiin käyttöön kulutusluottojen korkokatto, joka asetti muun muassa pikavippien kustannuksille aiempaa tiukempia rajoituksia. Uudistus ei kuitenkaan ainakaan vielä näy maksuhäiriömerkintöjen määrässä.
Lokakuun alussa valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti kotitalouksien velkaantumisen pysäyttämiseksi muun muassa vuosituloihin suhteutettavaa velkakattoa.
Valmisteilla on myös positiivinen luottotietorekisteri, josta luotonantajat pystyisivät reaaliajassa näkemään luotonhakijan lainamäärän ja tulotiedot, ja näin varmistua hänen maksukyvystään ennen lainan myöntämistä. Rekisteri pyritään saamaan käyttöön vuonna 2023.
15.01.2020 "12 vuotta sitten ruokaa hakivat alkoholistit, nyt koko yhteiskunnan kirjo" – Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä jälleen kasvanut
"12 vuotta sitten ruokaa hakivat alkoholistit, nyt koko yhteiskunnan kirjo" – Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä jälleen kasvanut
Tapa jakaa ruoka-apua vaihtelee suuresti kaupungeittain. Osassa on vielä perinteinen leipäjono, osassa yhteisruokailuja, jossain ilmaisen ruokakassin saa kotiovelle. Kuva on Kuopiosta tammikuulta 2020. Matias Honkamaa
Ruoka-avun asiakasmäärät kasvoivat 2019 lähes kaikissa suurissa kaupungeissa edellisvuoteen verrattuna. Uutissuomalainen kysyi asiaa 12 suurimman kaupungin ruoka-aputoimijoilta. Vain Vantaalta ja Hurstin Avusta Helsingistä kerrotaan kävijämäärän pysyneen ennallaan. Kouvolasta tietoja ei saatu.
Leipää lukuun ottamatta ruokaa ei saada niin paljon kuin olisi menekkiä, kertoo turkulaisen Operaatio Ruokakassin toiminnanjohtaja Jari Niemelä.
– Alustavien lukujen mukaan kasvua asiakasmäärässä on vähintään 25 prosenttia. Jostain ihmeen syystä tuli tällainen hyppäys. Onko hätä lisääntymään päin vai johtuuko kasvu jostain muusta?
Niemelä arvelee osaselityksen olevan se, että kun ruokamäärä ja jakelupaikat lisääntyvät, myös asiakasmäärä lisääntyy.
– Toivottavasti uuden hallituksen politiikka alkaa purra. Maassamme on paljon oikeasti köyhiä.
Monessa kaupungissa on pantu merkille asiakaskunnan muutos.
– Keskimääräinen kävijä on 41–55-vuotias mies, joka on ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Opiskelijoiden ja eläkeläisten osuus on kuitenkin kasvanut, sanoo Taina Koponen Jyväskylän Katulähetyksestä.
Siellä asiakasmäärän kasvu oli viime vuonna melkein parikymmentä prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.
Kuopion ruoka-apu ry:n kävijäennätys syntyi jouluaatonaattona, kun ruokakassin kävi hakemassa 250 eri henkilöä.
– Jaoimme vuonna 2017 noin 27 000 kassia ruokaa, vuonna 2018 noin 33 000 ja viime vuonna yli 37 000. Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja opiskelijoiden sekä lapsiperheiden määrä on lisääntynyt myös huomattavasti, kertoo puheenjohtaja Harri Miettinen.
Espoolaisen Hyvä Arki ry:n viesti on sama: nousua on ja uusia käyttäjäryhmiä.
– 12 vuotta sitten ruokaa hakivat alkoholistit, nyt koko yhteiskunnan kirjo, toiminnanjohtaja Hannu Hätönen kärjistää.
Lahtelaisen Avoin Ovi ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Teräsheimolla on huoli siitä, ettei nuorempaa polvea löydy jatkamaan ruoka-aputoimintaa. Monessa kaupungissa toimintaa pyörittävät seitsenkymppiset vapaaehtoiset.
– Olen itse ollut 2000-luvun alun alkupuolelta asti mukana näissä kuvioissa ja nähnyt sen, että ihmisten ruuan puute on aikamoinen.
Oulun seudun evankelis-luterilaisten seurakuntien järjestämiin ilmaisiin ruokailuihin tullaan pitkienkin matkojen takaa. Vs. johtava diakoniaviranhaltija Asta Leinonen Karjasillan seurakunnasta kertoo seurakuntien puolesta, että erityisesti pienituloiset eläkeläiset ja nuoret ovat velkaantuneet ja tarvitsevat taloudellista apua.
Tampereella alkoi viime vuonna keskitetty hävikkiruuan keräily ja siksi vertailu aiempaan on hankalaa. Ruokapankin elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkonen kertoo kuitenkin, että ruokakassien hakijoiden määrä nousi viime vuonna ainakin 15 prosenttia koko kaupungissa.
– Ruokapankin ruuasta saa tällä hetkellä ruoka-apua 6 800 ihmistä kuukaudessa.
Joensuulaisen ViaDia ry:n ruoka-apua hyödyntää viikottain 400 eri ihmistä. Myös ViaDiassa kävijämäärät kasvoivat, mutta tarkka tilastointi on kesken, kertoo toiminnanjohtaja Kirsti Kurki.
Juttua varten on haastateltu myös Porin seudun työttömien toiminnanohjaaja Eija Korpihalkolaa, Helsingin Myllypuron Elintarvikeapu ry:n johtaja Sinikka Backmania, Oulun RuokaAvun äiti Maria Erkkolaa, Hurstin Avun toiminnanjohtaja Sini Hurstia sekä Vantaan Yhteinen Pöytä ry:n palveluesimies Hanna Kuismaa.
EU:n ruoka-apu
Valikoima laajenee kekseihin
Osa Suomen ruoka-avusta on EU:n ruoka-apua. Sitä saaneiden henkilöiden kokonaismäärä oli Suomessa 281 330 vuonna 2018. Viime vuoden tilastot valmistuvat tammikuun lopussa.
Ruokaviraston ylitarkastajan Sari Niemen mukaan EU:n ruoka-apua saaneiden määrä on ollut pienessä laskussa viime vuosina. Vuoden 2019 lukuja ei ole vielä saatavilla.
Vuonna 2019 EU:n ruoka-apu sisälsi Suomessa
lihasäilykettä,
hapankorppua,
makaronia,
mysliä,
puurohiutaleita,
sämpyläjauhoa,
vehnäjauhoa,
maitojauhetta,
hernekeittoa,
perunasosejauhetta ja pastaa juustokastikkeessa.
Tänä vuonna valikoima kasvaa kekseillä.
Vuodelle 2020 ruoka-apua on luvassa lähes kaksi miljoonaa kiloa.
Ohjelmakauden 2014–2020 EU:n ruoka-apuun tarkoitettuja varoja käytetään Suomessa myös vielä 2021, jottei ohjelmakausien väliin tule tarpeetonta katkosta.
Uusi EU-asetus yhdistää nykyisen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja muita pienempiä rahastoja, kuten vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD). Jälkimmäiseen on sisältynyt EU:n ruoka-apu. Uuden rahaston nimi on ESR+.
EU:n ruoka-avun tuotteet kilpailutetaan vuosittain EU-tasolla. Tuotteiden on oltava helposti käsiteltäviä ja niillä on oltava pitkä säilyvyysaika.
maanantai 6. tammikuuta 2020
06.01.2020 TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS 01.12.2019 - 30.06.2020
KANSANELÄKELAITOS PÄÄTÖS Sivu 1/ 5
PL 10 Hakemus
00056 KELA Annettu Postitettu saapunut
3.1.2020 7.1.2020 29.12.2019
Peltola, Susanna
Päätös perustoimeentulotuesta
Olet hakenut tarkistusta perustoimeentulotukeen ajalle
1.12.2019 - 31.1.2020.
Perustoimeentulotuki on tarkistettu ajalta
1.12.2019 - 30.6.2020.
Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle
1.12.2019 - 30.6.2020.
Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet
päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.
Perustoimeentulotuen määrä
1.12.2019 - 31.12.2019 perustoimeentulotuki 63,89 e
1.1.2020 - 31.1.2020 perustoimeentulotuki 26,42 e
1.2.2020 - 29.2.2020 perustoimeentulotuki 88,63 e
1.3.2020 - 31.3.2020 perustoimeentulotuki 88,63 e
1.4.2020 - 30.4.2020 perustoimeentulotuki 88,63 e
1.5.2020 - 31.5.2020 perustoimeentulotuki 88,63 e
1.6.2020 - 30.6.2020 perustoimeentulotuki 88,63 e
Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava
sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle
maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on
kohdassa Maksu.
Maksu
Maksupäivä Määrä Ajalta
8.1.2020 68,81 e 1.12.2019 - 31.1.2020
Tilinumero XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Perustoimeentulotukea maksetaan ilmoituksesi perusteella
vuokranantajalle:
Maksupäivä Määrä Ajalta
3.2.2020 88,63 e 1.2.2020 - 29.2.2020
2.3.2020 88,63 e 1.3.2020 - 31.3.2020
1.4.2020 88,63 e 1.4.2020 - 30.4.2020
4.5.2020 88,63 e 1.5.2020 - 31.5.2020
1.6.2020 88,63 e 1.6.2020 - 30.6.2020
Lisäksi maksetaan laskuttajalle:
Maksupäivä Määrä Laskuttaja
8.1.2020 21,50 e HAMMASLÄÄKÄRI LASKU
Päätös koskee seuraavia henkilöitä:
Sivu 2/ 5
Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa
määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja
varojen erotus. Tulot huomioidaan verojen jälkeen
nettomääräisinä.
Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.
Perustoimeentulotuki on tarkistettu, koska olet esittänyt
apteekin kuitin lääkeostosta 5.12.201 (Xarelto 10mg 87,42
euroa, ostettu 5.12.2019).
Xarelto 10mg-valmistetta ei huomioida menona toimeentulotuessa.
Kyseessä ei ole Xarelton valmisteyhteenvedon mukainen käyttö.
Rivaroksabaanin käyttöä pinnallisen laskimotukoksen hoidossa
ei voida pitää vakiintuneena off-label-käyttönä, joten sitä ei
huomioida toimeentulotuessa lääketieteellisesti perusteltuna
tarpeellisena hoitona. (TÄMÄ KOPIOITU TOISESTÄ PÄÄTÖKSESTÄ)
Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa
määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja
varojen erotus. Tulot huomioidaan verojen jälkeen
nettomääräisinä.
Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.
Perustoimeentulotuki on tarkistettu, koska olet toimittanut
joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020 erääntyvät laskut.
Lisäksi tarkistetaan päätöstä ajalta 1.1.2020 - 30.6.2020
perusosan osalta. Perusosan uusi määrä vuodelle 2020 on
korottunut kansaneläkeindeksin mukaisesti.
Työttömyysetuus on huomioitu kertoimella 21,5. Tätä kerrointa
käytetään sen jälkeen, kun saman kuukauden aikana on maksettu
kaksi 20 päivän maksujaksoa. Mahdollista työttömyysetuuden
kulukorvausta ja korotusosaa ei huomioida tulona.
Tulot on huomioitu nyt tiedossa olevan veroprosentin mukaan.
Kelaan ei ole saapunut muutosverokorttia. Mikäli
veroprosenttisi muuttuu, päätöstä tarkistetaan tulojen osalta.
Sinun tulee pitää työnhaku voimassa keskeytyksettä,
olla työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistua TE-toimiston
tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Edellä
mainittujen toimien laiminlyönti voi johtaa perusosan
alentamiseen.
Myönnetyn perustoimeentulotuen määrä ei ole riittänyt kaikkiin
toimittamiisi laskuihin. Sinun tulee itse maksaa seuraavat
laskut:
Fortum Asiakaspalvelu Oy, 70,85 euroa, laskunumero 3185838,
eräpäivä 31.12.2019.
Perustoimeentulotuki ja yleinen asumistuki kattavat vain osan
vuokrastasi. Sinun tulee itse maksaa vuokran loppuosa.
Lainkohdat
Laki toimeentulotuesta 2 a §, 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b §, 7 c §,
14 §, 14 a §, 15 §, 16 §, 18 §, 20 §, 23 § ja 24 §
Kelassa asiasi käsitteli
Tanja Katajisto
Päätöksestä valittaminen
Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä
oikaisuvaatimuksen Kelan Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje
oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.
Sivu 3/ 5
Miten perustoimeentulotuki on laskettu
Laskelma ajalle 1.12.2019 - 31.12.2019
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Yleinen asumistuki 316,80 e 316,80 e
Työmarkkinatuki 585,14 e 585,14 e
Perustoimeentulotuki 113,43 e 113,43 e
Tulot yhteensä 1 015,37 e
Menot Ilmoitettu Huomioitu
Perusosa: Yksin asuva 497,29 e
Asunnonvuokra 511,12 e 511,12 e
Eräpäivä 1.12.
Taloussähkömaksu 70,85 e 70,85 e
Eräpäivä 31.12.
11004915751
Menot yhteensä 1 079,26 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 079,26 e - 1 015,37 e 63,89 e
Laskelma ajalle 1.1.2020 - 31.1.2020
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Yleinen asumistuki 316,80 e 316,80 e
Työmarkkinatuki 585,14 e 585,14 e
Perustoimeentulotuki 127,97 e 127,97 e
Tulot yhteensä 1 029,91 e
Menot Ilmoitettu Huomioitu
Perusosa: Yksin asuva 502,21 e
Asunnonvuokra 511,12 e 511,12 e
Eräpäivä 1.1.
Hammashoitomaksu 21,50 e 21,50 e
Käyntipäivä 7.11. eräpäivä 7.1.
69297503
Hammashoitomaksu 21,50 e 21,50 e
Käyntipäivä 17.12. eräpäivä 17.1.
69301605
Menot yhteensä 1 056,33 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 056,33 e - 1 029,91 e 26,42 e
Laskelma ajalle 1.2.2020 - 29.2.2020
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Yleinen asumistuki 316,80 e 316,80 e
Työmarkkinatuki 607,90 e 607,90 e
Tulot yhteensä 924,70 e
Sivu 4/ 5
Menot Ilmoitettu Huomioitu
Perusosa: Yksin asuva 502,21 e
Asunnonvuokra 511,12 e 511,12 e
Eräpäivä 1.2.
Menot yhteensä 1 013,33 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 013,33 e - 924,70 e 88,63 e
Ajalta 1.3.2020 - 30.6.2020 laskelma on samansisältöinen
kuin edellä esitetty laskelma ajalta 1.2.2020 - 29.2.2020.
Miten toimit jatkossa
Sinun tulee jatkossa toimittaa Kelaan
toimeentulotukiperheenjäsentesi kaikista
suomalaisista sekä ulkomaisista pankkitileistä
tiliotteet. Seuraavan hakemuksen liitteeksi pyydämme
toimittamaan:
- tiliotteet kaikista tileistäsi ajalta 1.10.2019 alkaen. Myös
rinnakkaistileistä, laina- ja säästötileistä
Jos emme saa liitteitä, hakemus voidaan hylätä tai sen
käsittely voi viivästyä.
Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen
voimassaoloaikana seuraavia menoja:
- välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset
- kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä
suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset
- välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai
matkustusasiakirjan hankintamenot
Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina
perustoimeentulotuessa.
Suosittelemme toimittamaan jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa
ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen
ja liitteet voi lähettää verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.
Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista
muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki
maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella
myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.
Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia
tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten verottajalta, sekä
työeläkelaitoksilta ja työttömyyskassoilta. Lisäksi Kela
käyttää ratkaisuja tehdessään tulorekisteritietoja
(lisätietoja: www.kela.fi/tulorekisteri). Jos tarvittavia
tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään erikseen.
Perustoimeentulotuki voidaan myös tarkistaa viran puolesta
Kelan myöntämän muun etuuden, siihen toimitetun tulotiedon tai
muun viranomaisen toimittaman tiedon perusteella. Tarvittaessa
pyydämme sinulta lisätietoja.
Jos saat suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi
veronpalautuksen tai perustoimeentulotuessa huomioitavan
etuustulon takautuvalta ajalta, sinun tulee varautua kattamaan
elinkustannuksesi siten, ettei perustoimeentulotuen tarvetta
Sivu 5/ 5
lähikuukausina tule, mikäli taloudellisessa tilanteessasi ei
tapahdu muita olennaisia muutoksia. Kela voi ottaa jatkossa
perustoimeentulotukioikeutta määriteltäessä tulona huomioon
saamasi kertaluonteisen tulon.
Mikäli Kelalla ei ole ollut tietoa ansiotuloistasi tehdessään
päätöstä, ne voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos
haet perustoimeentulotukea kahden seuraavan kalenterikuukauden
aikana.
Perustoimeentulotukea myönnetään terveydenhuollon kustannuksiin
ennakkona odotettavissa olevaa sairausvakuutuslain mukaista
korvausta vastaan. Jos saat tämän päätöksen ajalle
kohdistuvista terveydenhuollon kustannuksista
sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi
käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.
Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää
kotikuntasi sosiaalitoimi. Lisätietoja saat tarvittaessa
kotikunnastasi.
Liitteet
Oikaisuvaatimus Kelaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelka...
-
Pettymys ja siitä irti päästäminen. Asia josta nyt avaudun on raha! Eli, kun ilmottauduin TE-toimistoon, laskin veroprosentin ja ajattelin,...
-
PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA Laskelma ajalle 1.7.2024 - 31.7.2024 Tulot ...
