19.02.2025 Joka kolmas työtön on työkyvytön: "Ketään ei tunnu kiinnostavan, että heitä on näin paljon"

 Joka kolmas työtön on työkyvytön: "Ketään ei tunnu kiinnostavan, että heitä on näin paljon"

 Julkaistu 18.02.2025 06:19

 

Viime vuonna työnhakuvelvoitteen ulkopuolella oli noin kolmannes työttömistä työnhakijoista. Asiantuntijan mukaan keskeistä olisi, että työkyvyttömät henkilöt ohjautuisivat oikealle etuudelle ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin.

 

Jopa kolmannes työttömistä työnhakijoista on työnhakuvelvoitteen ulkopuolella. Asiantuntija ehdottaa toimenpiteitä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.

– Ketään ei asia tunnu kiinnostavan, että Suomessa on näin paljon tosiasiallisesti työkyvyttömiä henkilöitä, toteaa työelämäprofessori, THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto MTV Uutisille.

Viime vuonna työnhakuvelvoitteen ulkopuolella oli noin kolmannes työttömistä työnhakijoista. Asia selviää ELY-keskusten kehittämishallintokeskuksen rekistereistä. 

Kivipellon mukaan tuoreilla työllisyysalueilla on nyt mahdollisuus suunnitella ja hankkia uudenlaisia palveluita, jotka edistävät asiakkaiden hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä sekä parantavat alueiden työllisyystilannetta. 

Asiantuntija ehdottaa lukuisia toimenpiteitä

Kivipelto listaa useita toimia, miten tilanteessa tulisi reagoida.

 tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Kelassa, sote-palveluissa ja työllisyyspalveluissa. Nyt henkilö voi olla työttömyysetuudella tai jopa toimeentulotuella pitkään ilman, että kukaan on kiinnostunut hänen työkyvystään. 

Resurssit pitäisi asiantuntijan mukaan suunnata toisaalle.

– Työllisyyspalveluissa ja etenkin monialaisessa työllisyyden tukemisessa työntekijöiden resurssien kohdentaminen tehottoman työnhakuvelvoitteen valvontaan tulisi lopettaa ja suunnata resurssit työ- ja toimintakyvyn selvityksiin, eläkeselvittelyyn ja osatyökykyisten työnhakijoiden kohdalla työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen.

Keskeistä Kivipellon mukaan on se, että työkyvyttömät henkilöt ohjautuisivat oikealle etuudelle ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin. 

– Työttömyysturva ei ole heille oikea etuus, vaan tällä hetkellä joko sairauspäiväraha tai eläke/kuntoutustuki. Myös yleistuki voisi olla parannus, mutta jos sekin on velvoittava tukimuoto, ei asia varsinaisesti muutu.

Kivipelto pohtii "Työ ensin" -periaatetta.

– Työ ensin eli jos työkyvyn ei todeta olevan alentunut niin, että työnteko ei missään tehtävässä enää onnistu, etsittäisiin hänelle työkykyyn sopiva työpaikka ja alettaisiin vasta työpaikan löytymisen jälkeen tekemään muita tukitoimia kuten terveys- ja asumispalveluita ja sosiaaliturvaa.

 

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Kivipelto kaipaa työllistymiseen uudistuksia heille, joilla työmarkkina-asema on lähtökohtaisesti heikko. 

– Suomessa jo lähes jokaiseen työtehtävään vaaditaan koulutus ja mielellään työkokemus ja 100-prosenttinen työkyky.

Kivipellon mukaan etuuksien leikkaukset eivät paranna työkykyä, vaan passivoivat. 

– Sen takia hallituksen leikkaukset täytyisi perua niiden henkilöiden kohdalta, joilla hoitava lääkäri on todennut työkykyä alentavan sairauden.

21.11.2023 Kaikki lapsilisistä: Näin lapsilisää maksetaan vuonna 2024

Kaikki lapsilisistä: Näin lapsilisää maksetaan vuonna 2024

 

Milloin lapsilisää maksetaan vuonna 2024? Lapsilisän maksupäivät vuodelle 2024 löytyvät listattuna tästä artikkelista.

Tiesitkö, että lapsilisälaki säädettiin jo vuonna 1948? Tuolloin päätettiin, että lapsilisää saivat kaikki lapsiperheet riippumatta perheen tuloista tai varallisuudesta.

Kyseessä oli Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettava tuki eli niin sanottu universaali tuki, Kelan Tutkimusblogissa kerrotaan. Ensimmäisenä vuonna lapsilisää saavia lapsia olikin jo 1 167 300.

Milloin lapsilisä maksetaan vuonna 2024?

Tyypillisesti lapsilisän maksupäivä on jokaisen kuukauden 26. päivä. Päivämäärä voi toisinaan kuitenkin muuttua seuraavista syistä: jos 26. päivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäivälle tai näiden jälkeiselle päivälle, kuten maanantaille, lapsilisän maksupäivä on edeltävä pankkipäivä.

Lapsilisä maksetaan yleensä äidille tai isälle tai muulle huoltajalle, mutta lapsilisää voi hakea myös muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö. 

Lapsilisää alkaa saada lapsen syntymää seuraavassa kuussa, ja tuen maksaminen loppuu siinä kuussa, kun lapsi täyttää 17 vuotta.

Lapsilisän maksupäivät vuonna 2024:

Vuonna 2024 maksupäivää osuu peräti kahdeksan kertaa perjantaille, ja seitsemän kertaa "viralliselle" maksupäivälle eli kuukauden 26. päivälle.

26. tammikuuta perjantai

23. helmikuuta perjantai

26. maaliskuuta tiistai

26. huhtikuuta perjantai

24. toukokuuta perjantai

26. kesäkuuta keskiviikko

26. heinäkuuta perjantai

23. elokuuta perjantai

26. syyskuuta torstai

25. lokakuuta perjantai

26. marraskuuta tiistai

20. joulukuuta perjantai

Lue myös: Haluaisitko kerryttää lapsellesi rahapottia tulevaisuutta varten? Toimi näin

Paljonko lapsilisää maksetaan?

Mainos

Lapsilisän määrään vaikuttaa alle 17-vuotiaiden lasten lukumäärä. 

Suomen hallitus on esittänyt korotuksia lapsilisiin vuodelle 2024. Neljännestä, viidennestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää ehdotetaan korotettavaksi 10 eurolla 1.1.2024 alkaen.

Lapsilisien todennäköiset suuruudet vuonna 2024

Yhdestä lapsesta 94,88 e

Toisesta lapsesta 104,84 e

Kolmannesta lapsesta 133,79 e

Neljännestä lapsesta 173,24 e

Viidennestä lapsesta sekä kaikista seuraavista lapsista 192,69 e

Oheisessa taulukossa on esitetty lapsilisien euromäärät 1.1.2024 alkaen olettaen, että eduskunta hyväksyy vireillä olevat hallituksen esitykset.

Näiden korotusten lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tulisi 1.1.2024 alkaen 5 euron korotus vuoden 2023 määrään verrattuna, jolloin se olisi 73,30 euroa. Korotusta lapsilisään saa silloin, kun ei ole avio- tai avoliitossa tai on muuttanut puolisosta erilleen yhteiselämän loputtua. Korotuksen saa, vaikka olisi yhteishuoltajuus.

Lisäksi alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaa lapsilisää ehdotetaan korotettavaksi 26 eurolla kuukaudessa 1.4.2024 alkaen, Kela kertoo sivuillaan.  

Lapsilisä on verotonta tuloa, johon omaisuus tai tulot eivät vaikuta.

16.07.2022 Irja saa eläkettä 1300 euroa ja 24-vuotias Linnea kärvistelee 800 euron toimeentulotuella – tällaista on olla köyhä Suomessa 2020-luvulla

 Irja saa eläkettä 1300 euroa ja 24-vuotias Linnea kärvistelee 800 euron toimeentulotuella – tällaista on olla köyhä Suomessa 2020-luvulla

MTV

Ikäerosta huolimatta Irjan ja Linnean kokemukset köyhyydestä ovat samankaltaisia. Tapasimme heidät Porin SuomiAreenassa ennen Erilainen mingle: Kuka olet, köyhä? -tilaisuuden alkua.

Irja ja Linnea esiintyvät jutussa vain etunimillään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.

Helsinkiläinen Irja muistelee aikoja, jolloin hän nosti kuukausittain tilin tyhjäksi ja jakoi rahansa pinoihin. Yhdestä pinosta hän osti lääkkeet, toisesta ruuan, kolmannesta matkalipun. Jokainen sentti täytyi laskea tarkkaan, jotta pärjäisi koko kuukauden.

– Jos ruokarahanippu loppui, piti katsoa jauhopussin pohjalle, Irja sanoo.

Nyt Irjalla jää eläkettä käteen 1 300 euroa kuukaudessa. Hänen tulot ovat juuri ja juuri yli köyhyysrajan, joka on 1 229 euroa. Nykyisin hänen tilanteensa on hieman parempi, koska on saanut edullisemman asunnon vuokrattua Helsingin kaupungilta.

Irjalla olisi mahdollisuus hakea vielä Kelan asumistukea, mutta omien sanojensa mukaan hän ei enää jaksa tapella Kelan kanssa.

Köyhyyden taustalla monta asiaa

Irja kertoo hänen köyhyytensä johtuneen monen asian summasta. Hänellä on ollut elämässään vaikeita elämänjaksoja, kuten avioero ja työttömyyttä.

– Olen ollut välillä talvella töissä ja kesällä työtön. Olen saanut liian pientä palkkaa suhteessa asumiskuluihin. Sairaudet eivät ole suoraan aiheuttaneet minulle köyhyyttä, mutta lääkekulut ovat korkeat.

– Muistan vielä, että vuonna 2008 tuilla pärjäsi jollain tavalla. Sen jälkeen etuuksiin ja tukiin on tehty leikkauksia tai indeksikorotukset on jätetty tekemättä. Ei sillä mitenkään pärjää tänä päivänä.

Linnea ei voi tavata perhettään rahan vuoksi

24-vuotias Linnea kokee, ettei saanut mielenterveyshaasteisiin oikea-aikaista tukea ja joutui lopulta jättäytymään sairauslomalle ammattikorkeakoulusta. Hänellä on parhaillaan meneillään kuntoutusjakso.

– Tuntuu, että Kela on lyönyt tahallaan kapuloita rattaisiin. Jos on saanut tietynlaisen lausunnon moneltakin lääkäriltä, niin Kelan lääkäri saattaa tulkita, että on joko liian hyväkuntoinen tai liian huonokuntoinen saamaan tiettyä tukea, Linnea kuvailee.

Linnea kokee, että tilanne rahan kanssa kiristyy koko ajan. Hän kertoi havahtuneensa korona-aikana siihen, että joutuu karsimaan kulujaan koko ajan.

– Ei ole varaa autoon tai bensaan. Perhettä on ikävä.

Välillä Linnea on joutunut turvautumaan perheensä tukeen taloudellisesti, jotka asuvat eri puolella Suomea kuin hän itse. Hän on myös joutunut elämään joitain kuukausia täysin ilman minkäänlaisia tuloja tai tukia.

Linnea on jatkuvasti yrittänyt myös etsiä ratkaisuja omaan tilanteeseensa.

– Jatkuvasti yritän miettiä boksin ulkopuolelta. Olen luovalla alalla ja mietin, voisinko maalata tai lähteä spontaanisti mukaan johonkin projektiin. Samalla mietityttää, riittääkö jaksaminen.

Köyhän syyllistäminen on pahinta

Vaikka Irja ja Linnea edustavat eri sukupolvea, kokemukset köyhyydestä ovat samankaltaisia.

Molemmat kokevat, että köyhiä syyllistetään heikosta rahatilanteesta. Irja on kuitenkin halunnut olla avoin omasta tilanteestaan, vaikka häntä on syytetty jopa valehtelusta.

– Köyhyys ei ole hävettävää. Pitäisi yrittää pitää oma selkäranka ja itsetunto, vaikka tulee ikävää palautetta. Minulle on esimerkiksi sanottu, että enhän minä ole voinut nähdä nälkää.

Sekä Irja että Linnea kuvailevat elämäänsä köyhänä jatkuvana selviytymisenä, joka vie kaikki ihmisen voimavarat. Jo valmiiksi heikossa asemassa olevan ihmisen tilanteen kyseenalaistaminen ei auta tilannetta.

– Meidän yhteiskuntamme voi tehdä tilanteelle jotakin. Tukia ja etuuksia voi nostaa sellaiselle tasolle, että se riittää. Esimerkiksi perustulo on sellainen, joka ratkaisisi tämän ongelman. Se auttaisi myös moniin mielenterveysongelmiin, kun stressi rahatilanteen vuoksi helpottaisi.

Vähättely on aiheuttanut Irjassa ja Linneassa voimattomuutta ja turhautuneisuutta. Linnea miettii, kuinka huonosti asioiden pitäisi olla, jotta saa apua.

– Jos on talouden kanssa asiat kunnossa, eikä jatkuvasti tarvitse miettiä mihin rahat riittävät, se vapauttaa tilaa sille, että jaksaa yrittää etsiä omia mielenkiinnon kohteita.

– Jopa naurattaa, että kuinka syvälle täytyy mennä, että hätä huomataan. Se tulee päällimmäisenä mieleen, kun työkkäristä tai Kelasta tulee kohtuuttomia kommentteja ja vaatimuksia.

Vaikeista tilanteista huolimatta kumpikin ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.

– Minulla on pitkä historia köyhyydestä, mutta voin sanoa, että aina on toivoa ja parempia päiviä tulee, Irja sanoo.

– En tiedä meneekö tämä vain ojasta allikkoon, mutta haluaisin yrittäjäksi. Toivoa on ja toivossa on hyvä elää, Linnea lisää.

27.11.2020 Jukka kauhistui ruuhkaisaa leipäjonoa ja antoi oman kassinsa pienten lasten äidille: "Ei ollut sydäntä kävellä ohi" – näin hän tahtoo nyt auttaa muita

 Jukka kauhistui ruuhkaisaa leipäjonoa ja antoi oman kassinsa pienten lasten äidille: "Ei ollut sydäntä kävellä ohi" – näin hän tahtoo nyt auttaa muita

Tältä näyttävät kasvaneet ruokajonot nyt – konkariauttaja Heikki Hursti huolissaan vähävaraisista.

Seisominen kotikunnan ruoka-apujonossa oli kaustislaiselle tapaturmaeläkeläiselle silmät avaava kokemus, josta seurasi hyväntekotempaus. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin aliravitsemustila ja aimo annos häpeän selättämistä. "Ei ole pakko pärjätä väkisten yksin", hän rohkaisee muita.

Oli lokakuun viimeinen maanantai. Kaustislainen Jukka Mäki-Petäjä, 47, jonotti paikallisen seurakunnan ruoka-apujonossa omaa vuoroaan. Kasseissa oli tarjolla ylijäämäruokaa kauppojen hyllyiltä.

Paikalla ensimmäistä kertaa ollut Mäki-Petäjä katsoi ympärilleen ja näki noin 70 muutakin jonottajaa. Noin puolet ennätti saada ruokakassin, ennen kuin ne loppuivat. Hänkin ehti saada omansa, mutta tilanne tuntui silti kurjalta.

Kääntyessään hän huomasi takanaan äidin, joka jonotti ruokaa kolmen pienen lapsen kanssa. 

– Ei siinä vaiheessa yksinkertaisesti ollut sydäntä kävellä oman kassin kanssa ohi. Annoin kassini heille, koska enemmän he sitä tarvitsivat kuin minä. Minusta tuntui hyvältä tehdä niin. Mietin niitä kaikkia muita ihmisiä, jotka jonoon jäivät pettyneitä, Mäki-Petäjä sanoo.

– Ajattelin, ettei tämä asia voi olla näin. Jonossa olivat ainoastaan ne, jotka ylipäätään pääsevät paikalle ruoka-apujonoon. Monella ei ole kyytiä tai kykyä tulla hakemaan apua, osaa estää häpeä.

Kaksi viikkoa myöhemmin isänpäivänä Mäki-Petäjä kirjoitti kotikuntansa paikalliseen Facebook-ryhmään monen ajatuksia ravistelleen kirjoituksen ruokajonossa käymisestä. 

– Tämä on varmaan vaikein asia, josta olen ikinä kirjoittanut julkisesti, hän tunnusti heti päivityksensä alussa.

Kasvot köyhyydelle

Jukka Mäki-Petäjän mukaan omat vaikeudet ovat herättäneet halun auttaa muita ihmisiä. Hänestä on ollut vapauttavaa kertoa omista koettelemuksista avoimesti, vähävaraisuuteen liittyvän vaikenemisen sijaan.

Facebook-kirjoituksessaan hän ehdotti, että paremmin toimeentulevat ihmiset pohtisivat, mitä he voisivat tarjota apua kaipaaville vähävaraisille – oli kyse sitten elintarvikkeista tai muista hyödykkeistä.

Julkaisua edelsi kova pohdinta siitä, uskaltaako hän antaa äänensä ja kasvonsa aiheelle julkisesti.

– Niin, siinä samallahan minä tunnustin itse julkisesti olevani köyhä ihminen, Mäki-Petäjä naurahtaa.

– Vähävaraisuuden stigma ja häpeä on yhä niin voimakas, että moni ajattelee köyhien olevan esimerkiksi päihdeongelmaisia tai jotenkin muuten asiansa sössineitä tapauksia. Tahtoisin muistuttaa ihmisiä siitä, että näin ei todellakaan aina ole. Vähävaraiseksi voi päätyä monista taustoista.

Idea otti tulta alleen. Mäki-Petäjän ajatusten pohjalta paikallinen nainen laittoi pystyyn Tehään hyvää Kaustisella -Facebook-ryhmän, johon liittyi muutamassa päivässä noin 350 jäsentä.

Ideana on, että apua tarvitsevat laittavat ryhmän ylläpidolle viestiä elintarvikkeista tai tavaroista, joista omassa taloudessa on pulaa. Kaivatuista tarvikkeista julkaistaan ryhmässä ilmoitus. Lahjoitukset toimitetaan paikalliselle seurakuntatalolle, josta avunpyytäjä voi hakea ne anonyymistä ilman kyselyitä. 

– Apua pystytään tällä tavoin jakamaan entistä täsmällisemmin. Seurakunta jakaa ylijäämäruokaa kahden viikon välein. Tässä on ideana, ettei ihmisten tarvitsisi aina odottaa tuota aikaa, vaan jakojen välissäkin voisi pyytää ja saada tarvitsemiaan asioita, Mäki-Petäjä sanoo.

Tapaturma päätti työuran

Kuinka Mäki-Petäjä sitten itse päätyi vähävaraiseksi? Vastaus löytyy reilun 18 vuoden takaa paikallisen maataloustarviketehtaan katkaisuteräleikkurilta.

Koneenhoitajana työskennellyt Mäki-Petäjä oli vaihtamassa leikkurin terää uuteen, kun viereisellä koneella tuli hälytys. Hänen huomionsa herpaantui silmänräpäykseksi.

– Se oli puhdas vahinko. 

Vasen käsi joutui tekemisiin juuri vaihdetun, erittäin terävän pahvirullien katkaisuun käytettävän terän kanssa. Käden kämmenosa halkesi luita myöten. Terä katkoi jänteet, hermot ja lihakset peukalon tyvestä alkaen. Vasemmasta kädestä hän pystyy liikuttamaan vain peukaloa ja etusormea. 

Siihen päättyi Mäki-Petäjän työura. Käden vammasta aiheutui hänelle monimuotoinen kipuoireyhtymä CRPS, jonka diagnosointi on usein vaikeaa. Kiputilan syntymekanismia ei täysin tunneta. Suomessa syndroomasta kärsiviä on CRPS-yhdistyksen mukaan noin viisi tuhatta. Oireyhtymän voi laukaista vamman tai leikkauksen aikaansaama kudosvaurio.

Mäki-Petäjä sairastaan taudin pahempaa kakkosmuotoa, jossa kehoon kokonaisvaltaisesti säteilevä kipu haittaa hänen elämäänsä.

Nykyisin hän on tapaturmaeläkkeellä. Välttämättömien menojen jälkeen käteen jää noin parisataa euroa, joskus hieman enemmän.

– Taudin kanssa eläminen on ollut monivaiheista selätystä. Olen välillä joutunut olemaan pyörätuolissa, toisinaan on ollut parempia jaksoja. Tiedän, että tämä kaikki on muuttanut minua ihmisenä. Omat vaikeudet ovat herättäneet halun auttaa toisia. Voi olla, ettei minulle olisi ilman tapaturmaa tullut tällaisia ajatuksia, hän pohtii.

Aliravitsemus havahdutti

Muun muassa tällaisia ruokia ruoka-apujonosta saa Kaustisella. Mäki-Petäjä sanoo, ettei hänellä tavanomaisesti olisi varaa kyseisiin tuotteisiin. KUVA: Jukka Mäki-Petäjä. 

Lokakuussa Mäki-Petäjä oli kuntoutusjaksolla Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Verikokeista selvisi, että mies oli leikkinyt terveydellään. Veriarvot olivat romahtaneet aliravitsemuksen vuoksi.

Hän sai kuntoutuksen aikana muun muassa vitamiinipiikkejä ja käskyn huolehtia paremmin ravitsemuksestaan. Sairaalassa keskusteltiin myös rahanpuutteen ja terveyden kytköksestä.

– Olin tähän saakka ajatellut, että kyllä minä pärjään ja riskeerasin oman terveyteni. Oli vaikea myöntää, että tarvitsen itsekin apua. Lupasin sairaalassa, että käyn ainakin kerran ruokajonossa katsomassa, mikä siellä on tilanne. 

Loppuviikosta Mäki-Petäjä sai ilahduttavia uutisia. Kaustisen kunta on luvannut seurakunnan ruokaa-avulle lisätiloja ruuan pakastesäilytystä varten, ja yksityishenkilöt puolestaan ovat tarjonneet pakastimia käyttöön.

Hän huomauttaa, että avun tarvitsijoita on koronakriisin aikaansaamien lomautusten ja irtisanomisten myötä poikkeuksellisen paljon. Mäki-Petäjän toiveissa on, että ihmiset katsoisivat tarkasti oman yhteisönsä naapureita ja tuttuja, pitäisivät aiempaa tiiviimmin toisistaan huolta.

Hän painottaa myös, etteivät ruokajonot ole ainoastaan isojen kaupunkien katukuvaan piirtynyt näky. Jono venyy pitkäksi myös pikkupaikkakunta Kaustisella, jossa on vain noin 4 200 asukasta.

– Pienemmilläkin paikkakunnilla tarvitaan apua. Toivoisin, että moni uskaltaisi tulla rohkeasti esille asian ja avuntarpeensa kanssa. Minulle tämä on ollut lopulta vapauttavaa. Ei ole pakko pärjätä väkisten yksin, vaan vastaan voi ottaa niin isoa kuin pientäkin apua.

27.11.2020 Laila oli hakemassa hävikkiruokaa vähävaraiselle perheelle, kun hyväsydäminen mies halusi auttaa ostamalla kärryllisen ruokaa – "Lopuksi hän laittoi vielä ison suklaarasian"

 Laila oli hakemassa hävikkiruokaa vähävaraiselle perheelle, kun hyväsydäminen mies halusi auttaa ostamalla kärryllisen ruokaa – "Lopuksi hän laittoi vielä ison suklaarasian"

Lohjalainen hyväntekijä Laila Janhunen kohtasi alkuviikolla paikallisessa ruokakaupassa sydäntä lämmittävän tilanteen, joka sai hänelle kyyneleet silmiin.

Jo usean vuoden ajan vähävaraisia eläkeläisiä auttanut Janhunen sai alkuviikolla yhteydenoton yksinhuoltajaperheen äidiltä, joka kertoi, ettei perhe ole syönyt mitään kunnon ruokaa muutamaan päivään.

Tänä vuonna myös vähävaraisia lapsiperheitä auttanut Janhunen päätti tarttua toimeen ja saikin läheisestä M-market Paloniemestä hävikkiruokaa vietäväksi apua tarvitsevalle perheelle.

"Lopuksi hän laittoi ison suklaarasian kärryyn"

Kun Janhunen meni hakemaan kauppiaan pakkaamaa hävikkiruokakassia, kassalla sattui olemaan samaan aikaan paikkakuntalainen Janhuselle tuntematon mies, joka kysyi Janhusen toiminnasta.

– Kun kerroin, mitä tulin hakemaan, hän sanoi, että ota ostoskärry ja kerää kaikki, mitä apua tarvitseva perhe on pyytänyt, ja hän maksaa. Näytin ostoslistan miehelle ja sanoin, ettei ole pakko kaikkia ostaa, mutta mies velvoitti minua keräämään kaikki tuotteet.

– Vielä lopuksi hän laittoi ison suklaarasian kärryyn ja sanoi, että se on hyvän joulun toivotus tuntemattomalta mieheltä, hän muistelee.

Laila Janhuselta pääsi itku, kun hänelle entuudestaan tuntematon mies lupasi maksaa vähävaraisen perheen ruokaostokset. Kuva: Laila Janhusen kotialbumi / All Over Press.

"Kyllä siinä itku tuli"

Janhunen kertoo nähneensä paljon perheiden vaikeita tilanteita, mutta miehen avuliaisuus sai hänet herkistymään.

– Kyllä siinä itku tuli, ja siellä perheessä oli yhtä herkässä itku kuin minullakin. Perheen äiti sanoi minulle, että nyt he pärjäävät useamman viikon, kun heillä on ruokatarvikkeita.

Janhunen tietää itsekin, millaista on olla avun tarvitsijan osassa, kun hän neljä vuotta sitten halvaantui. 

– Putosin sellaiseen kuoppaan, että en saanut apua mistään. Yksityisyrittäjänä sain kuitenkin siirrettyä siivousyritykseni tyttäreni perheelle, hän kertoo.

Sairastuminen jätti jälkeensä pysyvästi avun tarpeen. Janhusella on omaishoitaja, joka auttaa häntä yhä muun muassa kuljetuksessa ja ruokailussa.

– Tarvitsen kokonaisvaltaisesti apua, mutta sydämestä riittää jakaa apua toisille.

Auttaja: "Joskus on itsellänikin ollut vaikeaa, niin tiedän, mistä on kyse"

M-market Paloniemen kauppias Piritta Pätäri kertoo, että he tekevät Janhusen kanssa yhteistyötä muun muassa hävikkiruoan jakamisessa.

– Olemme sopineet, että hän voi soittaa, ja mielellämme annamme hävikkiruokaa sellaiseen käyttöön, että siitä on todella hyötyä eikä ruokaa tarvitse heittää biojätteisiin.

– Yleensä hävikkiruoka on sitä, mitä laitetaan kiertoon, mutta harvemmin pystytään jakamaan sellaista, mikä on hyvillä päiväyksillä, Pätäri harmittelee.

MTV Uutiset tavoitti myös vähävaraisen perheen ruokakassien maksajan Tuukka Peltosen, joka kertoo päättäneensä heti auttaa, kun tilanne selvisi hänelle.

– Olen yleisesti tykännyt auttaa, jos ihmisillä on hätä. Satuin olemaan paikalla, ja päätin toteuttaa sen. Ei sen kummempaa, rakennusalan yrittäjänä työskentelevä Peltonen toteaa vaatimattomasti.

– Joskus on itsellänikin ollut vaikeaa, niin tiedän, mistä on kyse. Olen tehnyt sellaisia spontaaneja arkipäiväisiä avunantoja. Se on varmaan kotoa lähtenyt tällainen kasvatus, hän pohtii.

Peltonen toivoisi, että ihmiset auttaisivat enemmän spontaanisti apua tarvitsevia.

– Varsinkin näin korona-aikana, kun ihmisillä on mennyt työpaikkoja. Olisi tosi kiva, että ihmiset auttaisivat oikeasti toisiaan.

Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvanut

Laila Janhunen kertoo omasta kokemuksestaan, että korona-aika on lisännyt avun tarvitsijoita paljon myös Lohjalla.

– Eilen tapasin perheenäidin, joka on ollut kolme kuukautta työttömänä eikä vieläkään ole saanut Kelalta mitään päätöstä. Silloin alkaa olla tilanne, että menee asunnot ja kaikki.

Janhunen kertoi Tuukka Peltosen auttavan käden tarjoamisesta paikallisessa Facebook-ryhmässä, mikä sai aikaan sen, että myös muut ihmiset ovat tarjonneet apuaan.

Janhuselle on toimitettu muun muassa lahjakortteja ruokakauppaan, jotka hän aikoo jakaa tulevana sunnuntaina eteenpäin.

– Jaan sunnuntaina vähävaraisten perheiden lapsille joulukalentereita, ja nyt voin jakaa myös lahjakortteja. Pienestä jyväsestä lähti oikein suuri auttamisen halu ihmisissä, Janhunen iloitsee.

Peltonen puolestaan haluaa kiittää Janhusta toiminnastaan.

– Haluaisin sanoa, että olen hirveän kiitollinen tällaisille ihmisille, kuten Laila Janhunen, joka hoiti ostoskassien välityksen. Minusta on hienoa, että tällaisia ihmisiä löytyy.

"Hankalan tilanteen kanssa ei saa jäädä yksin"

Hankalassa elämäntilanteessa oleville Laila Janhunen haluaa luoda rohkeutta pyytämään apua.

– Yksin ei saa jäädä tilanteen kanssa. Aina löytyy joku auttava taho. Seurakunnan diakonit, Vapaaseurakunta ja meillä Lohjalla toimiva työttömien ruokajako auttavat, joten ihan vain reilusti kysymään ja pyytämään apua.

Janhunen sanoo ymmärtävänsä myös sen, että avun pyytäminen tai oman tilanteen tunnustaminen voi aiheuttaa häpeän tunnetta tai masennusta.

– Vaikka aina ei näe ulospääsyä tilanteesta, niin siltikin rohkaisen pyytämään apua heti.

27.11.2020 Miesten rahahuolet kasvavat kovaa vauhtia – Jukka, 50, tietää, mitä on painiskella talousahdingossa: "Toivo häviää, kun perhe hajoaa tai työ lähtee alta"

 Miesten rahahuolet kasvavat kovaa vauhtia – Jukka, 50, tietää, mitä on painiskella talousahdingossa: "Toivo häviää, kun perhe hajoaa tai työ lähtee alta"

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar: Rahavaikeuksien häpeäminen on tavallista

Tuoreen tilaston mukaan jo lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään. Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöt kerääntyvät miehille, ja jopa 10 prosentilla miehistä ja yli 16 prosentilla kolmekymppisistä miehistä on maksuhäiriömerkintä.

Talousongelmat eivät kosketa pelkästään miehiä vaan myös heidän lähipiiriään.

Miesluurin vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä toimiva Jukka Lagerblom tietää, miten vaikeaa talousvaikeuksien kanssa painiminen on.

– Kenellä niitä ei olisi ollut, 50-vuotias viiden lapsen isä toteaa.

Lagerblomilla on myös itsellään pitkä kokemus talouvaikeuksista. Ongelmat alkoivat 90-luvun laman aikana. 

– Yrittäjäisältä meni silloin koko omaisuus, ja minulta paloivat luottotiedot. Meni 15 vuotta ennen kuin sain kuitattua velat pois perinnön avulla.

Lagerblom huomauttaa, että talousvaikeudet ja luottotietojen menetys estävät suunnittelemasta elämää eteenpäin.

– Teen edelleen kohtuu pienipalkkaista työtä lähihoitajana, että ainahan rahavaikeuksia on.

Talousongelmat ovat tabu

Lagerblom kertoo, että 90-luvulla omista talousvaikeuksista ja rahahuolista puhuminen oli verrattain helppoa, koska koko talous romahti kerralla ja tilanne oli tuttu monille.

– Se oli todella yleistä ja siinä vain oli selvittävä päivästä toiseen.

Nykyään rahasta ja varsinkin sen puutteesta puhuminen on Lagerblomin mukaan tabu, josta pitäisi päästä yli.

– Varsinkaan miehet eivät kovin helpolla näytä, jos heillä on talousvaikeuksia.

Lagerblom huomauttaa, että yhteiskuntaan on iskostettu todella syvälle sellainen malli, että menestyvä mies on taloudellisesti hyvin toimeentuleva, eteenpäin menevä ja hänellä on erilaisia näyttäviä statussymboleita.

– Yleinen ajatus on, että miehen tulisi tuoda vakautta ja pärjätä taloudellisesti. Ja myös miehillä itsellään on tällainen tunne.

Vertaistuesta apua

Lagerblomin mukaan tabua pitäisi rikkoa puhumalla siitä avoimesti. Hän on itse mukana Pää pinnalla -podcast-hankkeessa, joka nostaa tänä syksynä isät keskiöön ja kannustaa suomalaisia miehiä puhumaan raha-asioista.

– Hankkeessa on kyse yli 40-vuotiaiden miesten hyvinvoinnista, osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta, myös talouspuolen asioita käydään aikalailla läpi selviytymistarinoiden ja muiden tarinoiden avulla.

Largerblom on mukana myös Miessakkien toiminnassa sekä toimii Miesluurin vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä. Hän kertoo, että todella monet miehet eivät osaa hakea apua, kun ongelmatilanne talouden saralla on päällä.

– Toivo häviää helposti, kun perhe hajoaa tai työ lähtee alta. Esimerkiksi erossa otetaan helposti sellainen villi ja vapaa -rooli ja jätetään tunteet ja talous käsittelemättä.

Eletään yli varojen, kun ei haluta näyttää epäonnistumista

Yleesä miehet kertovat Miesluuriin soittaessaan parisuhteisiin liittyvistä ongelmista. Talousasioista puhutaan vähemmän siihen liittyvän tabun vuoksi. Jos miehet kertovat rahahuolistaan, niin ne linkittyvät Lagerblomin mukaan yleensä lapsiin.

– Siihen että, riittääkö raha kaikkeen tarvittavaan. Monesti on eletty yli omien varojen, kun ei ole haluttu näyttää sitä, ettei ole voitu antaa lapsille kaikkea. Tämä on materiaalinen yhteiskunta, ja kun lapset kasvavat, niin he tarvitsevat kalliita asioita, ja silloin isät helposti velkaantuvat kulutusluotoilla.

– Joskus tilanne on niin paha, että ei ole varaa enää edes lääkkeisiin. Tilanne on puhtaasti se, että ei vain ole yhtään rahaa, eikä tiedetä mistä saisi apua, Lagerblom kertoo.

Korona-aika on Lagerblomin mukaan näkynyt jonkin verran myös Miesluuriin tulleissa puheluissa.

– Näkyy se jonkin verran. Parisuhteista puhuminen ja talous linkittyvät aina tavalla tai toisella. Enemmän se on nytkin ollut parisuhdekeskeistä, fyrkka on edelleen tabu.

Yksi tärkeimmistä työkaluista näissä tilanteissa onkin Lagerblomin mielestä vertaistuki.

– Koen, että juuri vertaistuki on se, mitä miehet, myös talousvaikeuksien keskellä, kaipaavat. En tekisi tätä, jos en kokisi sitä todella tärkeäksi. Uskon, että olisin itse päässyt monissa elämänvaiheissani paljon helpommalla, jos olisin osannut hakea apua.

Korona lisäsi rahahuolia

Kotitalouksia raha-asioissa auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kertoo, että ihmisten rahahuolet ja -ongelmat ovat viime aikoina syventyneet.

– Kyllä on sanottava, että viikko toisensa jälkeen tulee yhä enemmän yhteydenottoja, jotka johtuvat koronasta, Pantzar kertoo.

Hän huomauttaa, että maksuongelmien kasvu oli odotettavissa jo ennen koronapandemiaakin, mutta nyt monet rahahuolet johtuvat nimenomaan koronasta.

– Ihmisten tulot ovat ehtyneet, kun on tullut lomautus tai työttömyyttä. Jonkin verran kysellään myös ennakkoon, että miten kannattaisi toimia, kun on pelkoja tulojen ehtymiseen liittyen. Se antaa suuntaviivaa siitä, että määrät tulevat vielä kiihtymään, Pantzar jatkaa.

Rahako menestyksen mittari?

Hän on samaa mieltä Lagerblomin kanssa siitä, että onnistumisen mittarina käytetään yleensä rahaa, vaikka sitä pitäisi mitata myös muilla tavoin.

– Koska muita mittareita on hyvin vähän, niin ihmisillä on tarve mitata asioita lukumääräisillä arvoilla eli numeroilla ja rahalla. Sillä mitataan, kuka on menestynyt, Pantzar selittää.

Palzar on myös siitä Lagerblomin kanssa samoilla linjoilla, että rahaongelmista pitäisi puhua avoimemmin.

– On paljon sellaisia tilanteita, joissa ihmiset ovat joutuneet talousvaikeuksiin omien valintojensa tuloksena, mutta on myös heitä, jotka ovat joutuneet ahdinkoon itsestä riippumattomien pitkien tapahtumaketjujen vuoksi, hän sanoo.

– Rahasta puhuminen pitäisi tavallistaa. Silloin opittaisiin, millaista toisten tavallisten ihmisten elämä ja arki oikeasti on, eikä verrattaisi omaa tilannetta mihinkään epärealistiseen. Lisäksi sitä kautta voisi päästä myös tilanteeseen, jossa ratkaisujen hakeminen ammattilaisilta olisi helpompaa, eikä vajottaisi entistä syvemmällä ongelmiin.

13.07.2020 Koronakevät on kasvattanut ylivelkaisten määrää ja lyhennysvapaat ovat viisinkertaistuneet – pikavipit lisänneet velkaongelmia

Koronakevät on kasvattanut ylivelkaisten määrää ja lyhennysvapaat ovat viisinkertaistuneet – pikavipit lisänneet velkaongelmia

 

Velkaongelmat kasvussa, samoin pikavippiyhtiöiden mainonta.

JULKAISTU 28.06.2020 20:21

Koronakevät on lisännyt monien suomalaisten velkaongelmia. Ylivelkaantuneita auttava Takuusäätiö on saanut avunpyyntöjä yli 30 prosenttia enemmän kuin keväällä 2019. Myös asuntolainojen lyhennysvapaita on anottu pankeilta moninkertainen määrä normaaliaikoihin verrattuna.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar kertoo, että rahaongelmia on ollut erityisesti heillä, joilla on ollut jo ennestään vaikeuksia.

–Jos tulonsaanti ehtyy joksikin aikaa, se tekee oman rahatilanteen näkyväksi, vaikka sitä ei ole välttämättä aiemmin huomannut. Sitten ruvetaan hakemaan apua. Meidän epäilyksemme on, että tämä tulee vielä melko lailla lisääntymään.

Pikavippien mainonta lisääntyi keväällä

 

Samaan aikaan kun koronakriisi on ajanut ihmisiä lomautusten ja työttömyyden kurimukseen, pikavippiyhtiöt ovat kiihdyttäneet mainontaansa. Näin tapahtui etenkin alkukeväästä.

– Kyllä siinä alkuvaiheessa oli nähtävissä sellaista, mutta hallitushan otti pontevasti kantaa ja yritti lähteä nopeasti muuttamaan säädäntöä, että näitä kyettäisiin estämään, Pantzar toteaa.

Nopeaa rahaa tarjoavat myös perinteiset pankit.

–Kyllä sieltä pankistakin saat sen lainan viidessä minuutissa, ja aika paljonkin vielä.

Lyhennysvapaahakemukset viisinkertaistuivat

Asuntolainan lyhennysvapaan hakemukset ovat koronavuoden aikana viisinkertaistuneet normaaliaikoihin verrattuna. 

– Me lähdemme siitä, että autamme asiakkaita vaikeuden aikojen yli vastuullisesti ja tuomme vaihtoehdot. Mutta harkinta siitä, milloin (lyhennysvapaan hyödyntäminen) on tarkoituksenmukaista, jää kyllä kotitaloudelle, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa.

Vasta kymmenen prosenttia pankkivelkaisista on turvautunut lyhennysvapaisiin.

– Meillä ei ole yleisempää huolta kotitalouksen velkaantumisesta. Se on vielä ihan kohtalaisella tasolla. Ei ole nähtävissä kehitystä, että ne asuntoluotot aiheuttaisivat ongelmia. Kyllä se tulee enemmän nimenomaan pikavippien kautta.

18.12.2018 Toimeentulotukiasiakas voi joutua odottamaan rahatta jopa kuukausia – Kela: "Kyllähän se on pitkä aika"

Toimeentulotukiasiakas voi joutua odottamaan rahatta jopa kuukausia – Kela: "Kyllähän se on pitkä aika"

Kelassa on nyt raju tahti. Ratkaistujen toimeentulotuen oikaisuvaatimusten määrä on liki kolminkertaistunut puolessa vuodessa. Lokakuussa niitä tehtiin liki 4000 kappaletta. Neljä kymmenestä hyväksytään ainakin osittain.

Marraskuussa tilanne oli se, että asiakas odotti keskimäärin 81 päivää oikaisuvaatimuksen päätöstä.



– Kyllähän tämä asiakkaalle on pitkä aika odottaa, kertoo Jenni Mäkelä, joka toimii Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen puheenjohtajana.

Tänä aikana asiakkaalla on mahdollisuus hakea kunnalta täydentävää toimeentulotukea. Tilanteesta tekee hankalan kuitenkin se, että kunta ei välttämättä myönnä tätä tukea.

Kelan ja kuntien välisessä yhteistyössä yhä petrattavaa

Kelassa myönnetään, että on asiakkaita, jotka joutuvat olemaan rahatta kuukausiakin eli koko käsittelyprosessin ajan.

Jotkut joutuvat siis odottamaan koko oikaisuvaatimuskäsittelyn ajan ilman rahaa?

– Tämmöisiä tilanteita on tullut vastaan kyllä, sanoo Mäkelä.

Tilanne on parantunut, sillä vielä keväällä oikaisuvaatimuspäätöstä sai odottaa keskimäärin 136 päivää. Parantamisen varaa on yhä.

– Meillä on vielä Kelan ja kuntien välisessä yhteistyössä parantamisen varaa. Yhteistyötä tiivistämällä pystyisimme vaikuttamaan myös tällaisiin tilanteisiin.

Kela parantanut palveluaan

Moni asiakas on tyytymätön Kelan tekemään toimeentulotukipäätökseen. Pelkästään tarkistushakemuspäätöksiä Kelassa tehdään 35 000–40000 joka kuukausi.

– Jos on kysymys ihan uudesta selvityksestä, mitä asiakas haluaa siihen asiaan tuoda, silloin asiakkaan tulisi tehdä se tarkistushakemus. Näin se pystytään meillä Kelassa käsittelemään nopeammin. Jos kyse on selvän virheen korjaamisesta, asiakkaan tulisi ottaa yhteyttä asiakaspalveluun, että se saadaan heti käsittelyyn.

Mikäli asiakas ei ole tarkistushakemuspäätökseen tyytyväinen, hän voi vielä tehdä oikaisuvaatimuksen. Niitä tulee Kelaan noin kahdentuhannen kappaleen kuukausivauhdilla. Jonot ovat lyhentyneet.

– Meillä on vajaa 3000 oikaisuvaatimusta odottamassa käsittelyä. Pahimmillaan niitä oli reilusti yli 9000, sanoo Mäkelä.

Kelassa ratkaistujen oikaisuvaatimusten määrä on liki kolminkertaistunut puolessa vuodessa. Lokakuussa niitä tehtiin liki 4000 kappaletta.

– Me ollaan tehty kovasti töitä sen eteen, muun muassa rekrytoimalla uutta henkilöstöä.

Moni hakemus hyväksytään

Hieman yli neljäkymmentä prosenttia oikaisuvaatimuksista hyväksytään kokonaan tai osittain.

– Asiakkaan kannalta on sinänsä hyvä, että meillä on oikaisuvaatimuskeskus, jossa hänen asiansa käsitellään perusteellisesti ja jos siellä on oikaistavaa, niin ne korjataan.

Päätösmäärissä Kelassa mennään miljoonatasolla.

– Meillä tehdään arvioltä tänä vuonna kaksi miljoonaa perustoimeentulotuen päätöstä. Näistä päätöksistä reilu viidennes on hylättyjä päätöksiä. Oikaisuvaatimuspäätöksissä liikutaan vuositasolla 22 000–24 000 välillä. Jos ajatellaan, että niistä kahdesta miljoonasta päätöksestä, niin kymmenessätuhannessa käytännössä on jotain oikaistavaa, Mäkelä sanoo.