RIKAS RAHATTAKIN

UUTISET SAVO Savo 21.7.2014 klo 6:53 | päivitetty 21.7.2014 klo 6:53 Seurakuntien kriisirahastot auttavat talousvaikeuksissa olevia Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymä jakoi viime vuonna avustusta yksityishenkilöille yli 46 000 euroa. Diakonin mukaan yhteiskunnan kahtiajakautuminen näkyy jo avustustyössä. Seurakuntien tarjoamalle taloudelliselle avulle on ollut kysyntää Pohjois-Savossa. Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymä jakoi viime vuonna avustustyöryhmän kautta rahaa yli 46 000 euroa. Tänä vuonna tammi-kesäkuussa avustusta on myönnetty vajaat 27 000 euroa. Pieniä avustuksia voi pyytää paikallisseurakunnilta, mutta esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymässä yli 300 euron avustukset menevät avustustyöryhmän päätettäväksi. Diakoni Stina Malinen sanoo yleisohjeena, että taloudellista apua kaipaava voi ottaa yhteyttä oman seurakuntansa diakoniatyöntekijöihin. Malisen mukaan yhteiskunnan kahtiajakautuminen näkyy avustustyössä. Kuopion seuirakuntayhtymällä kattosumma tälle vuo

 UUTISET KOTIMAA Kotimaa 30.7.2014 klo 10:11 | päivitetty 30.7.2014 klo 10:11 Kesä on vähävaraisille perheille yhtä vaikeaa aikaa kuin joulu Rahavaikeudet tai mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät katoa helteisenä kesänä, mutta näkyvät esimerkiksi seurakunnissa vähentyneinä yhteydenottoina. Apua ongelmiin saadaan kesävierailta. Lapsen sormi piirtää hiekkaan kuvioita. Koulujännitys voi saada lapsen haikailemaan kesäloman huolettomia päiviä. Kuva: Pasi Takkunen/Yle Mistä on kyse? Kainuun seurakunnat saavat kesäisin vähemmän yhteydenottoja rahavaikeuksista tai mielenterveys- ja päihdeongelmista verrattuna muihin vuodenaikoihin. Ongelmat eivät katoa kesällä, mutta apua saadaan enemmän sukulaisilta ja kesävierailta. Vanhusten yksinäisyys huomataan usein kesällä, ja jälkikasvu ottaa yhteyttä diakoniatyöhön syksyllä. – Vähävaraisissa perheissä kesä on yhtä vaikeaa aikaa kuin joulu. Lapset haluaisivat kovasti reissuun, mutta varaa ei ole, kertoo Kajaanin evankelis-luterilaisen s

Ilkka: Velkaneuvojan asiakkaista joka viides on nuori Maanantai 14.7.2014 klo 09.12   Pikavippilainat käyvät nuorten turmioksi, uutisoi Ilkka. Tietämättömyys voi olla osasyy nuorten velkaantumiseen. Tietämättömyys voi olla osasyy nuorten velkaantumiseen. (COLOURBOX) Nuorimmat velkaneuvojien asiakkaista ovat 18-vuotiaita, jotka ovat rahoittaneet juhlimistaan ja pelaamistaan pikavipeillä, kirjoittaa Ilkka. Vaasan kaupungin velkaneuvonnan asiakkaista noin viidesosa on nuoria. Johtava talous- ja velkaneuvoja Marika Niittykoski on huolissaan nuorten lainakäytännöistä. Velkaneuvojan mukaan pikavippien ottaminen on liian helppoa ja nuorille sälytetään liikaa vastuuta asiasta, joita he eivät välttämättä edes ymmärrä. Kun tulot ovat pienet eikä vakuutuksia ole, pikavippi voi olla houkutteleva vaihtoehto. Vanhoja erääntyviä lainoja maksetaan uusilla vipeillä. Pian kierre on valmis ja velkamäärä vain kasvaa. - Tapauksiin voi liittyä sairautta, kuten alkoholismia, peliriippuvuutta t

Yle: Suuri osa veloista jää perimättä varattomuuden takia - miljardien lasku Tiistai 29.7.2014 klo 08.43 (päivitetty klo 09.23)   Suomessa jää vuosittain keräämättä miljardien eurojen edestä velkoja, sillä velallinen on varaton, kertoo Yle uutiset.  Saako velkaantunut riittävästi apua Suomessa? Viime vuonna perinnässä oli 5,4 miljardia euroa. Niistä ulosotolle maksettiin runsas miljardi euroa. Toissa vuonna varattomiksi tai tuntemattomiksi todettiin noin 220 000 maksajaa ja vajaan miljardin euron arvosta velkoja. Ylen mukaan ulosottoon päätyy usein velkoja, joista tiedetään jo etukäteen, ettei niitä koskaan makseta. Sellaisia ovat esimerkiksi konkurssiin menneiden yritysten verovelat, joita peritään uudelleen tasaisin määräajoin. Myös yksityiset velat kiertävät usein vuosi toisensa jälkeen velkojan ja ulosoton välillä, sillä velkoja haluaa tarkistaa, onko varattomaksi todetun velallisen rahatilanne muuttunut. Suuret velat voivat puolestaan jäädä maksamatta siksi, että ne ka

Tämä tilanteeni, harmittaa ihan vietävästi. Miten olen voinut olla näin tyhmä ? Miksi olen mennyt pilaamaan tulevaisuuteni näitten ulosottovelkojen takia? Niitten maksaminen kestää 10 vuotta , jos en pääse siihen Takuusäätiön järjestelyyn. Mitä sitten, pankki ei varmasti 4 vuoden jälkeen , enää luota ihmisiin sitäkään vertaa mitä nykyisin. Tarvis olla takaajat , varmaan 4  ennen kuin edes saa sitä asuntolainaa, mistä nyt niin suuri haloo, kun ei enää saa asunto vastaan pankkilainaa, vaan täytyy olla takaajia tai muuta omaisuutta lainan takuina.  Osoittaa hyvin tätä , kuinka ihmisen arvo laskee, ainoa mikä nousee on eläkeikä. Mutta, kuinka niillä jotka sairastavat ja yrittävät viimeisillä voimillaan käydä töissä, onko siinäkään mitään järkeä, kun eläkelaitokset kiristävät pykäliään ja säädöksiään, ja alkaa älytön paperisota  yksinäinen henkilö vastaan kova rumba , eläkelaitoksia vastaan. valituksia, valitusten perään, jopa niin kauan kun saavutetaan henkilön eläkeikä, mikä näyttää

Kun mummo alkaa elää velaksi Eläkeikäisten maksuhäiriöisten määrä on kasvanut huimasti viime vuosina, kertovat tilastot. 25.7.2014 inShare Noin 70-vuotias yksin asuva eläkeläisrouva kertoo, että eläke riittää jotenkin normaaliin elämiseen. Hieman yli 1000 euron eläkkeestä jää vuokran jälkeen muuhun elämiseen noin 400 euroa. Sähkölaskut tuntuvat aina kovin suurilta, ja vaatteita ei ole varaa ostaa lähes koskaan. Nainen ei ole hakenut toimeentulotukea, eikä usko sitä saavansakaan. Hän on yrittänyt pärjätä omillaan. Lue myös nämä: Suomi "unohtaa" mielellään Israelin asetestit Suomi elää metsästä: tatit Italiaan, mustikat Japaniin "Koneet lentävät konfliktialueilla kaiken aikaa" Yli viikon kestäneestä sairaalajaksosta aiheutunut 250 euron lasku kuitenkin huolestuttaa. Hän kertoo, että sen maksupäivää on pakko siirtää. Maksuhäiriömerkintää hän ei toistaiseksi ole saanut, vaan sinnittelemällä hän on aina onnistunut maksamaan laskut joten kuten. Edellä kuva

Ihan totta, jos en olisi vuosia sitten tehnyt noita tyhmyyksiä, pikavippejä, lainoja ..... yms.  voisin olla nytten pikkasen varakkaampi nainen. En varmaan mikään miljonääri, mutta satasia voisi olla sukan varressa, olisi  saattanut käydä sen minun ulkomaan matkan, ensimmäisen sellaisen lämpimään maahan. Unelmilla pitäisi olla siivet, ja niitten pitäisi kantaa läpi vaikeuksien. Onko näin, no varmaan rahattomat ei  niitä unelmia paljonkaan uneksi, kun kaikki aika menee ihan siihen, että selviää päivästä, viikosta, kuukaudesta tai jopa vuodesta toiseen. Entä nämä laitapuolen kulkijat, mistä he uneksivat, pullosta ja ehkä ruuasta ja huikkapullosta. Miten he saavat ne, rahathan menee suoraan kurkusta alas, ja roskiksista ruuat, ja kesällä ihanaa köllötellä puitten alla ja hyttyset syö. En ole moista elämää viettänyt, mutta noin sen kuvittelisin menevän. Miettivätkö menneitä, no jos muistavat ja näkevät selvän päivän, vai meneekö sekin sen huikkapullon metsästykseen. Hyvinhän minun a

"Miksi ihmeessä siis emme pyri eroon köyhyydestä ja anna muita parempia palveluita mieluummin heille, jotka kuuluvat pahimpaan riskiryhmään?" Miten köyhyydestä pitäisi pyrkiä eroon? Tukemalla köyhiä ja antamalla heille parempia palveluita? Ihmiset vastaavat taloudellisiin kannustimiin. Jos tuet jotain, se lisääntyy. Tukemalla köyhyyttä lisätään köyhyyttä. Jos ihmiset eivät joudu itse vastaamaan omien elämänvalintojensa seurauksista, he tekevät enemmän huonoja elämänvalintoja, jotka lisäävät köyhyyttä. Heittämällä rahaa sosiaalisia ongelmia kohti luodaan vain enemmän ongelmia ja paisutetaan valtion velkaa siinä sivussa. Edellä mainittu teksti on kopioitu HS:n Rosa Meriläisen blogin kommenteista. Jos, jokainen ajattelisi näin, olisi meidän sosiaalisesti heikosti olevien asema aikasen kurja, jopa karu. itse olen sosiaalisesti ihan riskirajoilla, yksi hyvä pointti minulla on: saan vielä ns. entisen työpaikan työterveyshuollon palveluita. Muuten olisin aika heikoilla, jos jou

 Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa Kokosimme sata Suomen pienituloisinta ja suurituloisinta postinumeroaluetta. Sen perusteella suurituloisimmat asuvat Uudellamaalla, pienituloisimmat Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Katso, mitkä alueet nousivat listalle. 7.7.2014 06:01Veera Honkanen Suomen suurituloisimmat asuvat Espoon Westendissä ja pienituloisimmat Otaniemessä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Westendissä asuvien valtion veronalaisten tulojen mediaanitulo, eli tulojen keskimmäinen havainto, oli 47 115 euroa bruttona vuonna 2012. Otaniemessä bruttovuositulojen mediaani oli 11 427 euroa. Lue myös nämä: Kemikaaleja juomavedessä – kuka maksaa uudet putket? Mies juuttui asuntojonoon – onko sukupuoli riski? Hamstraajat ja huithapelit ärsyttävät muuttofirmoja – Otaniemi on siitä harvinainen alue, että sillä asuu lähes yksinomaan opiskelijoita. Luku kertoo lähinnä, että siellä asuvat keskittyvät vielä opiskeluun. Siihen nähden tulot ovat itse asiassa

Kiirettä pitää. Muutto alempaan kerrokseen. Vuokran määrä ei muutu, mutta muutto maksaa. Ei ole nyt ylimääräistä, millä voisi sen rahoittaa. Eikä oikein jaksa kaikkea, pitäisi kaiken laista ostaa, mutta ei ole varaa nyt. Onko taas aloitettava tiukka linja .varmasti saisin hankittua kaiken tarpeellisen, jos olisi armottoman tiukka itseäni kohtaan, mutta se käy terveyden päälle.