tiistai 29. marraskuuta 2022

29.11.2022 MARRASKUUN VIIMEISIÄ, MIETTEITÄ

 Marraskuun viimeisiä päiviä, ajatukset menevät tulevaan toimeentulotukeen.

Paljonko jää, kun kaikki menot maksettu. 

Minun on huolehdittava sähkölaskusta, terveyskeskusmaksun, sukulaisen ostama tuote 68 €, vuokran omaosuus ja puhelinmaksu.

Jääkö jouluun rahaa yms. 

Sukulaisiin menen Jouluna ja pieni mummin murunen tulee ilahduttamaan. 

On niin ihanaa odottaa, ja tuo taas yksi ikimuistoinen Joulu, muiden ihanien Joulujen jatkona.


Olen ollut 5 viikkoa HUS uniterapiassa, nettiterapiaa.

Auttanut minua pikkaisen, mutta vielä pitää jaksaa 3 viikkoa.

Huonoja öitä ja pyörimistä sängyssä. Paljon stressiä ja huolia. 

Mutta muuttuuko maailma murehtimalla, ei .

Rahallinen tilanteeni on mikä on, ja terveystilanne vaihteleva. 

Näillä mennään kohti joulukuuta .

29.11.2022 Saku Rautamäki maksoi laskujaan ulosotossa ylitöillä kolme vuotta ja odotti luottotietojen palautumista vielä kaksi vuotta – "En olisi oppinut kuukaudessa"

 Saku Rautamäki maksoi laskujaan ulosotossa ylitöillä kolme vuotta ja odotti luottotietojen palautumista vielä kaksi vuotta – "En olisi oppinut kuukaudessa"

Kun luottotietolaki muuttuu joulukuun alussa, maksuhäiriömerkinnästä voi päästä kuukaudessa eroon. 33-vuotias Saku Rautamäki toteaa, että hänelle kuukausi ei olisi riittänyt rahankäytön oppimiseen.


Kun raha-asiat alkoivat mennä solmuun, Saku Rautamäki ei enää avannut kaikkia perintäkirjeitä. Ne odottavat yhä läpikäymistä makuuhuoneen kaapissa.


Saku Rautamäki, 33, ei ole juuri velkavankeudestaan puhunut. Harva ystävistäkään tietää asiasta.

Makuuhuoneen kaapissa on edelleen pino laskuja ja kirjeitä, joista vain osa on avattu. Möröksi hän niitä kutsuu, möröksi kaapissa.

Joku päivä hän aikoo käydä kaikki kirjeet läpi. Ehkä sitten, jos perustaa oman Youtube-kanavan ja tekee laskujen läpikäymisestä videon. Rautamäen haaveena on tehdä muitakin videoita ulosottoon päätymisestä ja siitä, miten silloin pitäisi toimia.

Rautamäki ei tiennyt. Moni asia on edelleen hämärän peitossa, ja kuluneet vuodet sumeana möykkynä mielessä.

Velkansa Rautamäki on jo maksanut, ja maksuhäiriömerkintäkin poistui luottotiedoista tämän vuoden tammikuussa. Elämä on palannut sille raiteelle, jossa sen hänen mukaansa kuuluukin olla.

Hän asuu puolison isovanhempien aikoinaan rakentamassa satavuotiaassa omakotitalossa Pietarsaaressa. Pariskunta on remontoinut sen kauniiksi kodiksi kahdelle pienelle lapselleen.

Nyt hän on valmis puhumaan tapahtuneesta – jos siitä olisi apua jollekulle vastaavassa tilanteessa.

Saku Rautamäen puolison isoäidin talosta tuli perheelle koti, jota he ovat kunnostaneet omakseen.  

Palkkatöissä rahaongelmia ei ollut

Ylihärmästä kotoisin oleva Rautamäki muutti töiden perässä Vaasaan vuonna 2013.

Hän työskenteli jonkin aikaa Vaconilla, sittemmin Danfossina tunnetussa yhtiössä kokoonpanolinjalla.

– Minut ylennettiin työnopastajaksi eli opetin uusia, jotka tulivat sinne töihin. Sitten aloin vähän leipääntyä siihen.

Rautamäki siirtyi Wärtsilään. Työpaikka lohkokoneistuksen tarkastajana oli enemmän kuin mieluinen.

– Työhistoriani paras työpaikka. Siellä oli hyvä porukka ja hyvät pomot, hän kehuu.

Rautamäki viihtyi yhtiössä eikä hänellä ollut rahan kanssa mitään ongelmia.

Sitten Wärtsilässä alkoivat yt-neuvottelut. Rautamäki oli määräaikainen eikä sopimuksen jatkaminen ollut mahdollista, kun samaan aikaan irtisanottiin vakituisia.


Yritystoiminta sai hyvän alun

Rautamäki päätti perustaa yrityksen. Hän sai yritystoiminnan aloittamiseen starttirahaa, ja niin LVI Rautamäki näki päivänvalon 1. tammikuuta 2015.

Tuore yrittäjä kiersi Vaasan omakotitaloalueita, jakoi mainoskirjeitä postilaatikoihin ja mainosti putkifirmaansa myös Facebookin ryhmissä, kuten puskaradiossa.

Kynnet verillä yritin raapia joka paikasta töitä.

Asiakkaita alkoi tulla ovista ja ikkunoista. Sosiaalisena ihmisenä hänestä oli erityisen mukavaa työskennellä yksityisille ihmisille.

– Sain isojakin omakotitaloja, joissa kylmä yläkerta tehtiin asuinkäyttöön sopivaksi. Tein ilmastoinnit, putket ja viemärit.

Hän ryhtyi tekemään hommia myös alihankintajana rakennusalan yrityksille. Työpäivät alkoivat venyä yömyöhälle.

Yhtäkkiä kaikki muuttui.

– Kynnet verillä yritin raapia joka paikasta töitä, mutta se vaan hiljeni.

Saku Rautamäki

”Monet yöt tuli valvottua”

Laskuja alkoi kasaantua. Starttiraha oli helpottanut yritystoiminnan alkua, mutta nyt tuloja ei ollut riittävästi.

Rautamäki sai pankista limiittiluottoa, jolla tilin pystyi ”höyläämään” miinukselle.

– Luulin, että se olisi hyvä vara, mutta ei. Se oli virhe.

Laskuista alkoi tulla muistutuksia. Ne menivät perintään, ja se tuntui pahalle.

Osa perintätoimistoista soitteli Rautamäelle, osa lähetti vain kirjeen.

– En avannut kaikkia kirjeitä, koska tiesin, mistä ne ovat. Oli sellainenkin vaihe, etten jaksanut vastata ollenkaan puhelimeen. Monet yöt tuli valvottua ja käveltyä, mietittyä, että miten se huominen nyt sitten.

Lopulta laskut menivät ulosottoon. Rautamäki kertoo, että sieltä soitettiin ensin, mutta hänelle jäi epäselväksi, miten hänen olisi pitänyt reagoida.

– Muistan yhä sen tunteen, kun ensimmäinen ulosottokirje tuli. En tiennyt, onko se minun ja mitä siinä haettiin. En ole ikinä ollut ulosotossa. Äidille soitin siitä ensimmäisenä.



Saku Rautamäellä on tallella pino laskuja ja kirjeitä, joita hän ei aio polttaa koskaan. Ne pysyvät kaapissa muistutuksena kokemuksesta. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle


Rautamäki syyttää tapahtuneesta itseään. Hän ei osannut myöskään hakea apua tai kysyä, mitä hänen pitäisi tehdä ja miten esimerkiksi ulosottoprosessi etenee.

– En tiennyt mitään velkaneuvonnasta. Nykyään tiedän aika hyvinkin.

Hän olisi voinut jatkaa yritystoimintaansa, mutta pettymys oli kova. Tilanne alkoi vaikuttaa jo mielenterveyteenkin.

– Katsoin parhaaksi lopettaa firman ja muutin tänne Pietarsaaren. Sain täältä palkkatyötä pieneltä metallipajalta.

Summa ulosotossa oli sokki

Pienen viiveen jälkeen vouti ryhtyi perimään Rautamäen palkasta saatavia tietyn prosentin mukaan.

Isoon metallialan yritykseen vaihdettuaan Rautamäen palkka nousi, ja hän soitti ensimmäistä kertaa ulosottoon. Yli 50 000 euron velkasumma oli sokki.

Suuri summa johtui kuitenkin siitä, että esimerkiksi vakuutusyhtiöt luulivat putkifirman olevan edelleen toiminnassa.

– Rupesin selvittämään asiaa, ja summa pieneni 33 000 euroon, Rautamäki kertoo.

Kolmessa vuodessa hän sai velan maksettua. Se tarkoitti paljon ylitöitä ja monta ylimääräistä viikonloppua putkeen töissä.


He sanoivat, että ”sä olet hoitanut sun juttus”.

Saku Rautamäki

Rautamäki ei ollut uskoa, kun tilinauhasta ei enää löytynyt perittävää summaa.

– Soitin ulosottoon, että mitä minun pitää siirtää tililtä. He sanoivat, että ”sä olet hoitanut sun juttus”.

Maksuhäiriömerkintä oli kuitenkin luottotiedoissa vielä kahden vuoden ajan. Joulukuun alussa laki muuttuu niin, että merkinnän saa kuukaudessa pois, jos velka on maksettu.

Lakimuutos puhdistaa välittömästi yli 18 000 suomalaisen luottotiedot ja yhteensä yli 1,5 miljoonaa maksuhäiriömerkintää poistuu Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteristä.

Velkojille uudistus ei ole välttämättä hyvä

Suomen valtakunnanvouti Juhani Toukola Ulosottolaitokselta pitää lakiuudistusta hyvänä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa ihmisen elämään niin monin eri tavoin.

– On vaikea saada luottoa, ehkä vuokra-asuntoa tai puhelinliittymää.

Vaikka velallisen näkökulmasta uudistus on hyvä, velkojille tilanne voi Toukolan mukaan olla toinen. Potentiaalinen velanantaja ei välttämättä tiedä velallisen historiaa, kun merkinnöistä voi jatkossa päästä kuukaudessa eroon.

– Uusiutumisriski on aika korkea niillä, joilla maksuhäiriöitä on ollut, vaikka he ovat velkansa maksaneet. Eli riski siihen, että maksuhäiriöitä tulee vastedeskin, Toukola toteaa.

Suomalaisille maksuhäiriömerkintöjä tulee monesta syystä. On jäänyt maksamatta esimerkiksi veroja, laskuja, elatusapuja ja sakkoja, on otettu pikavippejä ja pankkilainoja.

– Kulutus- ja luottoyhteiskunnassa osa maksuista jää aina maksamatta, ja niitä tulee myös ulosottoon, Toukola sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 370 000 yksityishenkilöä ja 40 000 toimivaa yritystä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä.

”Opettaako kuukausi mitään?”

Myös Saku Rautamäki näkee lakimuutoksessa sekä hyvää että huonoa. Mahdollisuus jatkaa nopeasti elämää on hyvä asia.

– Mutta opettaako se kuukausi mitään vai jatkuuko ralli samanlaisena kuin siihen asti? Riittääkö kuukausi siihen, että ottaa itseään niskasta kiinni, hän kysyy ja sanoo, että hänelle se ei olisi riittänyt.

Hän tarvitsi sen kaksi vuotta oppiakseen paremmin rahankäyttöä. Esimerkiksi sen, että palkasta maksetaan pakolliset jutut ja jos on tiukka kuukausi, laskuja kannattaa järjestellä olemalla yhteydessä velkojiin.

Rautamäki on kiitollinen kokemastaan, vaikka matka on ollut pitkä.

Erityisen kiitollinen hän on puolisolleen ja taustajoukoille. Ilman heitä hän ei tiedä, missä olisi tällä hetkellä.

– Kun on luottotietomerkintä, olet jollain lailla merkitty ihminen. Kyllähän se hyvältä tuntui, kun merkintä lähti.


maanantai 28. marraskuuta 2022

28.11.2022 Väliaikainen sähkötuki

 Väliaikainen sähkötuki

Sähkön hinnan voimakkaan nousun takia vuonna 2023 on mahdollista saada apua sähkömenoihin. Ensisijainen tapa on hakea sähkövähennystä Verohallinnosta. Sähkövähennykseen on oikeus, kun sähkömenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea sähkötukea.


Kuka voi saada sähkötukea?

Voit saada sähkötukea, jos sähkölaskusi ovat suuret mutta et voi saada verotuksessa täysimääräistä sähkövähennystä pienten vuositulojen vuoksi. Lue lisää sähkövähennyksestä Verohallinnon sivuilta.


Kelan maksamaa sähkötukea voi saada vakituisessa käytössä olevan asunnon sähkömenoihin, jotka ovat syntyneet ajalla 1.1.–30.4.2023. Tukea voi saada vain yhden asunnon sähkömenoihin, ja asunnon pitää sijaita Suomessa.


Sähkötukea voi saada sähköenergian, arvonlisäveron ja mahdollisen perusmaksun kustannuksiin. Tukea ei voi saada sähkönsiirron kustannuksiin eikä mahdollisiin viivästysmaksuihin.


Sähkömenoja voi myös pyrkiä pienentämään vähentämällä sähkön kulutusta.

Lue vinkkejä sähkönsäästämiseen (astettaalemmas.fi).


Tarkista ensin, voitko saada verotuksessa sähkövähennystä

Voit arvioida seuraavien esimerkkien avulla, voitko saada verotuksessa sähkövähennystä tai sähkötukea Kelasta. Sähkönsiirron kustannuksiin ei voi saada tukea, eikä niistä voi saada vähennystä.



Sähkölasku on alle 400 e/kk

-Sähkövähennys: Sähkömenojen pitää olla tammi-huhtikuun ajalta yhteensä yli 2 000 euroa eli keskimäärin yli 500 e/kk, jotta vähennyksen voi saada.

-Sähkötuki: Et voi saada Kelasta sähkötukea, koska tuen omavastuu on 400 e/kk.

-Perustoimeentulotuki: Voit hakea Kelasta perustoimeentulotukea, jos kaikki käytettävissäsi olevat tulot ja varat eivät riitä perustoimeentulotuessa huomioitavien menojen maksamiseen. Tällainen meno on esimerkiksi sähkölasku. Lue, miten tulot ja varat vaikuttavat perustoimeentulotukeen.


Sähkölasku on 450 e/kk

-Sähkövähennys: Sähkömenojen pitää olla tammi-huhtikuun ajalta yhteensä yli 2 000 euroa eli keskimäärin yli 500 e/kk, jotta vähennyksen voi saada.

-Sähkötuki: Jos et voi saada Verohallinnolta sähkövähennystä, voit hakea Kelasta sähkötukea. Tuen määrä on 60 % sähkölaskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus ja 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 450 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, tuen määrä on (450 e – 400 e) x 0,6 = 30 e/kk.


Sähkölasku on 800 e/kk

-Sähkövähennys: Hae sähkövähennystä, jos tulet maksamaan vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa. Vähennyksen määrä on 60 % niistä sähköenergiamenoista, jotka ylittävät 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Summaan ei lasketa mukaan sähkönsiirron osuutta. Jos sähköenergian kulut ovat tammi-huhtikuun ajan keskimäärin 800 e/kk eli yhteensä 3 200 euroa, saat sähkövähennystä yhteensä (3 200 e – 2 000 e) x 0,6 = 720 euroa vuodessa. Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu.

-Sähkötuki: Voit hakea sähkövähennyksen sijaan sähkötukea Kelasta, jos kotitaloutenne maksettavaksi ei tule kertymään vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa eli tässä tapauksessa 720 euroa. Sähkötuen määrä on 60 % laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus ja 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 800 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, tuen määrä on (800 e – 400 e) x 0,6 = 240 e/kk.

Omien verojen määrää voi arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurilla (vero.fi). Voit käyttää arvioinnissa tukena myös vuoden 2021 verotuspäätöstä tai tammikuusta alkaen vuoden 2023 ennakkoperinnän päätöstä, jotka näet OmaVerosta. Valitse välilehti Toiminnot ja sen jälkeen kohdasta Viestit ja yhteydenpito linkki Päätökset ja kirjeet.


Sähkölasku on 1 000 e/kk

-Sähkövähennys: Hae sähkövähennystä, jos tulet maksamaan vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa. Vähennyksen määrä on 60 % niistä sähköenergiamenoista, jotka ylittävät 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Summaan ei lasketa mukaan sähkönsiirron osuutta. Jos sähköenergian kulut ovat tammi-huhtikuun ajan keskimäärin 1 000 e/kk eli yhteensä 4 000 euroa, saat sähkövähennystä yhteensä (4 000 e – 2 000 e) x 0,6 = 1 200 euroa vuodessa. Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu.

-Sähkötuki: Voit hakea sähkövähennyksen sijaan sähkötukea Kelasta, jos kotitaloutenne maksettavaksi ei tule kertymään vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa eli tässä tapauksessa 1 200 euroa. Sähkötuen määrä on 60 % laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus sekä 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 1 000 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, tuen määrä on (1 000 e – 400 e) x 0,6 = 360 e/kk.

Omien verojen määrää voi arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurilla (vero.fi). Voit käyttää arvioinnissa tukena myös vuoden 2021 verotuspäätöstä tai tammikuusta alkaen vuoden 2023 ennakkoperinnän päätöstä, jotka näet OmaVerosta. Valitse välilehti Toiminnot ja sen jälkeen kohdasta Viestit ja yhteydenpito linkki Päätökset ja kirjeet.


Sähkölasku on 1 500 e/kk

-Sähkövähennys: Hae sähkövähennystä, jos tulet maksamaan vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa. Vähennyksen määrä on 60 % niistä sähköenergiamenoista, jotka ylittävät 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Summaan ei lasketa mukaan sähkönsiirron osuutta. Jos sähköenergian kulut ovat tammi-huhtikuun ajan keskimäärin 1 500 e/kk eli yhteensä 6 000 euroa, saat sähkövähennystä yhteensä (6 000 – 2 000) x 0,6 = 2 400 euroa vuodessa. Tämä on myös sähkövähennyksen enimmäismäärä. Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu.

-Sähkötuki: Voit hakea sähkövähennyksen sijaan sähkötukea Kelasta, jos kotitaloutenne maksettavaksi ei tule kertymään vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa eli tässä tapauksessa 2 400 euroa. Sähkötuen määrä on 60 % laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus sekä 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 1 500 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, tuen määrä on (1 500 e – 400 e) x 0,6 = 660 e/kk. Tämä on myös tuen enimmäismäärä kuukaudessa.

Omien verojen määrää voi arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurilla (vero.fi). Voit käyttää arvioinnissa tukena myös vuoden 2021 verotuspäätöstä tai tammikuusta alkaen vuoden 2023 ennakkoperinnän päätöstä, jotka näet OmaVerosta. Valitse välilehti Toiminnot ja sen jälkeen kohdasta Viestit ja yhteydenpito linkki Päätökset ja kirjeet.


Sähkölasku on 2 000 e/kk

-Sähkövähennys: Hae sähkövähennystä, jos tulet maksamaan vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa. Vähennyksen määrä on 60 % niistä sähköenergiamenoista, jotka ylittävät 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Summaan ei lasketa mukaan sähkönsiirron osuutta. Jos sähköenergian kulut ovat tammi-huhtikuun ajan keskimäärin 2 000 e/kk eli yhteensä 8 000 euroa, saat sähkövähennystä yhteensä 2 400 euroa vuodessa, joka on vähennyksen enimmäismäärä.Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu.

-Sähkötuki: Voit hakea sähkövähennyksen sijaan sähkötukea Kelasta, jos kotitaloutenne maksettavaksi ei tule kertymään vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa eli tässä tapauksessa 2 400 euroa. Sähkötuen määrä on 60 % laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus sekä 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 2 000 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, voit saada tukea enintään 660 e/kk, joka on tuen enimmäismäärä kuukaudessa.

Omien verojen määrää voi arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurilla (vero.fi). Voit käyttää arvioinnissa tukena myös vuoden 2021 verotuspäätöstä tai tammikuusta alkaen vuoden 2023 ennakkoperinnän päätöstä, jotka näet OmaVerosta. Valitse välilehti Toiminnot ja sen jälkeen kohdasta Viestit ja yhteydenpito linkki Päätökset ja kirjeet.

 


Koko vuoden 2023 tuloverojen ja tammi–huhtikuun sähkömenojen määrän arvioiminen etukäteen voi olla hankalaa. On mahdollista, että vasta myöhemmin selviää, onko kotitaloudella oikeus sähkövähennykseen vai sähkötukeen. Sen takia kumpaakaan ei tarvitse hakea heti. Sähkötukea voi hakea vuoden 2023 loppuun saakka. Siksi tammi–huhtikuun sähköä koskevat laskut kannattaa laittaa talteen.


Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki

Voit hakea Kelasta perustoimeentulotukea, jos kaikki käytettävissäsi olevat tulot ja varat eivät riitä perustoimeentulotuessa huomioitavien menojen maksamiseen. Tällainen meno on esimerkiksi sähkölasku.


Huomaa, että sähkötukea ei voi saada siihen osaan sähkölaskusta, johon sinulle on myönnetty perustoimeentulotukea. Jos olet saanut perustoimeentulotukea koko sähkölaskuun, et voi saada saman laskun perusteella enää sähkötukea.


Sähkötuen määrä ja maksaminen

Sähkötuessa on omavastuu, joka on 400 e/kk. Sähkötuen määrä on 60 % niistä sähkömenoista, jotka ylittävät 400 euron omavastuun.


Sähkönsiirron kustannuksiin ei voi saada sähkötukea, joten niitä ei lasketa mukaan omavastuuseen eikä omavastuun ylittäviin sähkömenoihin.


Sähkötukea voi saada enintään 660 e/kk. Enimmäismäärän sähkötukea saa silloin, kun sähköenergiamenot ovat 1 500 e/kk tai enemmän.


Esimerkki sähkötuen määrästä

Helmikuussa 2023 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus on 2 600 kWh ja sähkön hinta on 35 senttiä/kWh. Helmikuun sähkölasku on siis 910 euroa ilman sähkönsiirron osuutta. Sähkötuen omavastuu on 400 euroa. Kela maksaa sähkötukea helmikuulta (910 e – 400 e) x 0,6 = 306 euroa.


Jos sähkölasku ei ole kokonaiselta kalenterikuukaudelta tai -kuukausilta, omavastuun määrä lasketaan päiväkohtaisesti. 


Esimerkki vajaan kuukauden sähkölaskusta

Asiakas muuttaa toiseen asuntoon ja saa 395 euron sähkölaskun ajalta 1.–28.1.2023. Koska lasku ei kata koko kuukautta, Kela laskee sähkötuen omavastuun päiväkohtaisesti.


Sähkötuen omavastuu on 400 e/kk, ja tammikuussa on 31 päivää.

Tammikuussa sähkötuen omavastuu on siis 12,9032 e/päivä (400 e : 31 pv).

Asiakkaan sähkölasku on 28 päivältä, jonka ajalta sähkötuen omavastuu on 361,29 euroa (12,9032 e x 28).

Asiakkaan sähkötuen määrä on (395 e – 361,29 e) x 0,6 = 20,23 euroa.

Asiakas saa siis Kelasta sähkötukea, vaikka sähkölaskun summa on pienempi kuin tuen omavastuu 400 e/kk.


Sähkötuesta ei mene veroa, eikä se vaikuta muihin saamiisi etuuksiin. Et voi kuitenkaan saada sähkötukea siitä osasta sähkölaskua, johon sinulle on myönnetty perustoimeentulotukea. Jos olet saanut perustoimeentulotukea koko sähkölaskuun, et voi saada saman laskun perusteella sähkötukea. Lue lisää: Asumismenot perustoimeentulotuessa


Kela maksaa sähkötuen tilillesi kahden pankkipäivän kuluttua siitä, kun hakemuksesi on käsitelty ja sinulle on päätetty myöntää sähkötuki.


Sähkötukea voi alkaa hakea tammikuussa 2023

Tällä sivulla julkaistaan tammikuussa lomake, jolla voit hakea sähkötukea.

torstai 24. marraskuuta 2022

24.11.2022 UUSIA LAKEJA KÄSITTELYSSÄ; SUOJAOSUUDEN NOSTO JA VAPAAKUUKAUSIUUDISTUS


Hallituksen esitys laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta (suojaosuuden korotusta koskeva määräaikainen kokeilu)

Ehdotettavalla väliaikaisella lailla nostetaan ulosoton suojaosuutta määräajaksi. Kyseessä on vuoden 2023 kestävä määräaikainen kokeilu, jossa tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosuus takuueläkkeen tasolle.

855,48 e/kk ajalla 1.1.–31.7.2022

885,63 e/kk ajalla 1.8.–31.12.2022

Lähtökohdat

Hallitus päätti syksyn 2022 budjettiriihessä käynnistää ulosoton suojaosuutta koskevan vuoden kestävän kokeilun, jossa tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosuutta takuueläkkeen tasolle. Ulosoton suojaosuuden määräaikainen korotus on yksi hallituksen esittämistä, kansalaisten ostovoimaa tukevista toimenpiteistä.




Hallituksen esitys laiksi ulosottokaaren muuttamisesta (vapaakuukausiuudistus)

Hankkeen tavoitteena on säätää laki ulosottokaaren muuttamisesta. Lainmuutoksella on tarkoitus helpottaa pienituloisten ulosottovelallisten asemaa lisäämällä tulojen ulosmittauksessa velalliselle annettavia vapaakuukausia.


Tiivistelmä

Hankkeessa valmistellaan hallituksen esitys laiksi ulosottokaaren muuttamisesta. Tarkoituksena on lisätä tulojen ulosmittauksessa velalliselle annettavia vapaakuukausia. Hankkeella toimeenpannaan hallitusohjelman kirjaus tarvittavien ulosottokaaren muutosten toteuttamisesta.

24.11.2022 Lapsiperheiden joulubonus: aatonaattona tilille tuplalapsilisät

 Lapsiperheiden joulubonus: aatonaattona tilille tuplalapsilisät

Kaksinkertaiset lapsilisät eivät vaikuta toimeentulotukeen. Kahden lapsen yksinhuoltaja saa joulukuussa 326,32 euroa enemmän kuin tavallisesti.

 

Joulu saapuu jälleen. Lapsilisät maksetaan kertaluontoisesti kaksinkertaisina joulukuussa. OUTI JÄRVINEN


Tuplalapsilisät ilmestyvät lapsiperheiden pankkitileille jouluaaton aattona eli 23. joulukuuta, Kela tiedottaa.


Ylimääräisillä lapsilisillä voi siis maksaa vielä viimeisiä jouluostoksia.

Lapsilisät maksetaan kaksinkertaisena joulukuussa eduskunnan hyväksyttyä aiheesta lakiesityksen. Tuplalapsilisä ei vaikuta toimeentulotuen määrään.


Merkittävä lisätulo

Lapsilisää maksetaan yhdestä lapsesta 94,88 euroa, toisesta lapsesta 104,84 euroa ja niin edelleen. Lisäksi yksinhuoltajille maksetaan 63,30 euron korotus jokaista lasta kohden. Tarkemmat tiedot lapsilisän määrästä löytyy Kelan sivuilta.

Esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden lapsen perheelle kaksinkertainen lapsilisä tarkoittaa 199,72 euron lisätuloa joulukuussa. Yhden vanhemman ja kahden lapsen perheessä lisätulo on 326,32 euroa.


Kertaluontoinen tuki

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisä on verotonta tuloa ja sitä maksetaan lapsiluvun mukaan.

Tuensaajan tulot tai omaisuus eivät vaikuta lapsilisän määrään.

Ylimääräisen lapsilisän tarkoitus on tukea lapsiperheiden ostovoimaa hintojen noustessa. Joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä on kertaluontoinen.

 

lauantai 19. marraskuuta 2022

19.11.2022 OMA ASIA

Olen viime viikkoine ollut kunnon pyörityksessä TE-toimiston, Kelan ja sosiaalipuolen kautta.

Olen tehnyt ratkaisuni.

Irtisanoin työnhakuni TE-Toimistossa.

Ja tein valituksen/oikaisupyynnön Kelaan patistamisesta TE-toimiston asiakkaaksi.

Sekä laitoin liitteeksi Oikeuskanslerin päätöksen, missä oli kyseinen neuvo.

Ettei asiakasta, joka on sairaslomalla B-lääkärinlausunnolla saa patistaa TE-toimiston asiakkaaksi. 

Huojentunut, että sain nuo tehtyä.

Mutta pelkona mitä tuleman pitää. 


Ainakin vielä joulukuun toimeentulotuki on maksussa. 

19.11.2022 Eduskunta hyväksyi lapsilisälain​ ja toimeentulolain muutosten sisällön

 Eduskunta hyväksyi lapsilisälain​ ja toimeentulolain muutosten sisällön

​Eduskunta hyväksyi täysistunnossa perjantaina 18. marraskuuta lapsilisälain​ ja toimeentulolain muutosten sisällön. Lakimuutosten sisältö hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 28/2022 - HE 235/2022) mukaisena.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muutettavaksi lapsilisälakia ja toimeentulotuesta annettua lakia. Lapsiperheiden ostovoiman lisäämiseksi joulukuun 2022 lapsilisä maksettaisiin lapsilisän saajille kaksinkertaisena. Toimeentulotukea myönnettäessä ei otettaisi huomioon joulukuussa 2022 maksettavaa kaksinkertaista lapsilisää siltä osin, kuin sen määrä ylittää tavanomaisen lapsilisän määrän. Tämän tarkoituksena on, että perustoimeentulotukea saavat hyötyisivät tuesta täysimääräisesti. 


Esitys liittyy valtion vuoden 2022 neljänteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.  


Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2022 ja olemaan voimassa 31.12.2022 saakka. 


VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan, että joulukuun 2022 lapsilisä maksetaan lapsilisän saajille kaksinkertaisena. Esityksen taustalla on poikkeuksellinen taloustilanne, jossa muun muassa ruoan, energian ja liikkumisen kustannukset kotitalouksille ovat nousseet. Esityksellä halutaan tukea erityisesti lapsiperheitä ja lisätä lapsiperheiden ostovoimaa. Ylimääräisen lapsilisän arvioidaan lisäävän lapsilisän etuusmenoja 112 miljoonalla eurolla.  


Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää kertaluonteista ylimääräistä lapsilisää perusteltuna lapsiperheiden tukemiseksi poikkeuksellisessa taloustilanteessa. Valiokunta kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. 


Valiokunta kuitenkin toteaa, että kertaluonteisen ylimääräisen lapsilisän maksaminen ei ole pidemmällä aikavälillä tarkoituksenmukainen eikä riittävä keino kuluttajahintojen nousun kompensoimiseksi ja lapsiperheiden toimeentulovaikeuksien torjumiseksi. Valiokunta on aikaisemmissa kannanotoissaan (mm. StVM 39/2019 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että lapsilisien indeksisuojan puuttumisen vuoksi lapsilisien taso on jäänyt jälkeen kustannustason kehityksestä. Lapsilisän indeksisidonnaisuus turvaisi lapsiperheiden toimeentuloa pidemmällä aikavälillä. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että lapsilisäjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon eri perhetilanteet, kuten lasten vuoroasuminen. 


Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hintojen nousu on lisännyt köyhien lapsiperheiden määrää, ja köyhyysasteen nousu on kohdistunut etenkin yhden aikuisen lapsiperheisiin. Valiokunta pitää perusteltuna, että pienituloisimmat lapsiperheet on esityksessä huomioitu siten, että toimeentulotukea myönnettäessä tulona ei oteta huomioon joulukuussa 2022 maksettavaa ylimääräistä lapsilisää. Näin ollen myös taloudellisesti vaikeimmassa asemassa olevat perustoimeentulotukea saavat lapsiperheet hyötyvät ylimääräisestä lapsilisästä. Työnteon kannusteiden ja sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta valiokunta pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että kuukausittain maksettava lapsilisä otetaan jatkossakin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kuukausittain maksettavan lapsilisän huomioon ottamatta jättäminen toimeentulotuessa voisi lisätä toimeentulotuella olevien määrää ja toimeentulotukiriippuvuutta. 


Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että ylimääräinen lapsilisä kohdistuu kaikille lapsiperheille eli tukea kohdistuu väistämättä myös niille, jotka eivät sitä taloudellisesti tarvitsisi. Valiokunta painottaa, että lapsilisä on universaali lapsesta maksettava etuus, jonka tarkoituksena ei ole kompensoida menoja lapsiperheiden välillä vaan lapsiperheiden ja lapsettomien välillä. Lapsilisä voidaan kuitenkin jättää hakematta vastaavasti, kuten muut sosiaaliturvaetuudet, jos perhe ei koe sitä tarvitsevansa. Valiokunta pitää lapsiperheköyhyyden vähentämisen kannalta tärkeänä, että toimia etenkin heikossa taloudellisessa asemassa olevien lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi jatketaan.  


Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, että lapsilisän määräaikaisen korotuksen saavat myös ne lastensuojelun perhehoitajat, joille Kansaneläkelaitos maksaa sijoitetun lapsen lapsilisän ja joilla se lasketaan osaksi lapsesta syntyvien kuukausittaisten kulujen korvausta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan osa kunnista ja kuntayhtymistä kuitenkin perii perhehoitoon sijoitetun lapsen lapsilisän itselleen kattaakseen muun muassa perhehoidon ostopalvelujen kuluja. Valiokunta pitää tärkeänä, että näissä tilanteissa perhehoitoperheiden kasvaneet elinkustannukset otetaan huomioon kuntien ja kuntayhtymien perhehoitajille maksamissa kulukorvauksissa.  


Valiokunta toteaa lopuksi, että vuoden vaihteeseen ajoittuvat useat etuuslainmuutokset aiheuttavat käsittelyn ruuhkautumista Kansaneläkelaitoksessa, mikä saattaa viivästyttää asiakkaiden etuuksien maksuja. Valiokunta painottaa etenkin viimesijaista toimeentuloa turvaavan toimeentulotuen viivytyksettömän käsittelyn tärkeyttä.  


Lakimuutoksen tarkoituksena on lisätä lapsiperheiden ostovoimaa, niin että joulukuun 2022 lapsilisä maksetaan lapsilisän saajille kaksinkertaisena. Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon kaksinkertaista lapsilisää tavanomaisen lapsilisän määrän ylittävältä osalta, jotta perustoimeentulotukea saavat hyötyvät tuesta täysimääräisesti.​​


Lakiesityksen toinen käsittely on eduskunnan täysistunnossa viikolla 47. Toisessa käsittelyssä eduskunta päättää lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Siinä ei voida enää puuttua lain sisältöön. ​

19.11.2022 Hae joulukuun toimeentulotuki ajoissa

 Hae joulukuun toimeentulotuki ajoissa

Julkaistu 16.11.2022

Toimeentulotuen hakemus kannattaa toimittaa hyvissä ajoin Kelaan, jotta tuki ehtii maksuun ennen joulua.


Joulukuussa toimeentulotuen ensimmäinen maksupäivä on 1.12., ja viimeinen maksupäivä ennen joulua on 23.12. Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 12.12. Ruuhkien välttämiseksi joulukuun hakemus kannattaa kuitenkin jättää mahdollisimman pian. 


Jos asiakkaan tulot ovat säännölliset eikä niihin ole luvassa muutoksia lähikuukausina, hän voi hakea toimeentulotukea kerralla useammalle kuukaudelle jo marraskuussa.


Kela antaa päätöksen toimeentulotuesta 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Tämä edellyttää, että Kela on saanut myös kaikki tarvittavat liitteet. Jos hakemuksesta puuttuu liitteitä, asiakasta pyydetään toimittamaan ne. Tällöin hakemus ratkaistaan 7 arkipäivän kuluessa puuttuvien liitteiden saapumisesta.


Kiireelliset tilanteet käsitellään erikseen

Jos asiakas tarvitsee toimeentulotukea kiireellisesti, hänen pitää ottaa yhteyttä Kelan palvelupisteeseen tai palvelunumeroon 020 692 207. Kiireellinen tilanne voi olla esimerkiksi akuutti tarve maksusitoumukselle lääkkeitä tai elintarvikkeita varten.


Jos asiakas tarvitsee toimeentulotukea kiireellisesti Kelan aukioloaikojen ulkopuolella, kunta voi harkintansa mukaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Akuutissa kriisitilanteessa joulun pyhien aikaan asiakas voi olla yhteydessä asuinkuntansa sosiaalipäivystykseen.


Joulun pyhät vaikuttavat tammikuun tukien käsittelyyn

Joulun pyhien vuoksi joulukuussa on tavallista vähemmän arkipäiviä. Tämä kannattaa huomioida tammikuun toimeentulotukea hakiessa. Tammikuussa tuen ensimmäinen maksupäivä on 2.1.2023. Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 19.12.2022.

Oman hakemuksen käsittelytiedot voi tarkistaa OmaKelassa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella osoitteessa www.kela.fi/omakela.

19.11.2022 Kaarina, 47: "Pelottaa, miten käy, kun pian voin taas ottaa lainaa" – Tällaista on elämä maksuhäiriön varjossa

 Kaarina, 47: "Pelottaa, miten käy, kun pian voin taas ottaa lainaa" – Tällaista on elämä maksuhäiriön varjossa


Luottotiedot ovat menneet yli 386 000 suomalaiselta. Joulukuun alusta lähtien maksuhäiriömerkintä säilyy enää kuukauden ajan viimeisen laskun maksamisesta. 

Kaarina, 47, on huojentunut nainen.

Joulukuun alussa voimaan astuu lakimuutos, joka poistaa suuren taakan yli 386 000 suomalaisen harteilta. Ensi kuun alusta lähtien maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua merkinnän aiheuttaneen laskun maksamisesta.

Muutos on huomattava, sillä aiemmin merkinnät ovat säilyneet luottotiedoissa kerrallaan jopa neljä vuotta.


Jyväskylässä asuva Kaarina on yksi pitkäaikaisen maksuhäiriömerkinnän saaneista. Hänen luottotiedoissaan on ollut merkintä jo reilut parikymmentä vuotta.

– Kyllä häiriömerkinnän muuttuminen vain yhden kuukauden mittaiseksi on ainakin minulle todella suuri helpotus. Toisaalta minua pelottaa, miten käy, kun pian voin taas ottaa lainaa – ja jos sitten käykin niin, että jälleen tulee luottotietoihin merkintä, Kaarina pohtii.


Kaarinan talousvaikeudet alkoivat jo alaikäisenä.

– Kaikki lähti liikkeelle siitä, että olin lähdössä opiskelemaan laitoshuoltajaksi ja menin Postipankkiin ottamaan opintolainaa. Kun en ollut täysi-ikäinen, vanhempani olivat lainan takaajina, Kaarina kertoo.

Kävi kuitenkin niin, että äiti ja isä eivät maksaneetkaan lainan lyhennyksiä pois, vaan niistä seurasi Kaarinalle ensimmäinen maksuhäiriömerkintä.

Pian hän huomasikin olevansa raskaana ja perheeseen syntyi peräjälkeen kaksi tyttöä, jotka ovat nyt jo lähes kolmikymppisiä. Talous oli nyt entistä tiukemmalla.


Myös Kaarinan miehellä on pitkäaikainen historia maksuhäiriöiden putkesta.

Nuori perhe yritti sisustaa ensimmäistä yhteistä kotiaan velaksi. Kaarinan mies otti 3 000 markan lainan, jotta kotiin saataisiin huonekaluja. Velka jäi kuitenkin maksamatta ja siitä seurasi uusi maksuhäiriö.

– Sitten vuokriakin jäi rästiin ja saimme häädön. Koskaan ei ole voinut edes ajatella mitään omistusasuntoa, Kaarina myöntää.

Hän sai jokaisesta maksamattomasta vuokrasta maksuhuomautuksen, mutta häätötoimenpiteisiin ryhdyttiin vasta kolmen kuukauden vuokraveloista.

Uusi asunto löytyi kuitenkin Jyväskylästä, jossa Kaarina on asunut koko ikänsä.

Kaarinan elämää pitkäaikainen häiriömerkintä on vaikeuttanut monin tavoin.

– Esimerkiksi tietokonetta tai uutta kännykkää on turha ajatellakaan, jos ei ole mahdollisuutta osamaksuun. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta maksaa 300 euroa kännykästä. Jos merkintää ei olisi, voisin ostaa kännykän ja maksaa siitä parikymppiä kuussa.


Hän myöntää, että tuleva joulu arveluttaa.

– Joululahjojen kanssa on aina sellaista taiteilua. Nyt vielä ruoan hinta on noussut, esimerkiksi kinkku maksaa nyt jo kahdeksan euroa kilolta, samoin jauhojen hinta on kohonnut koko ajan, Kaarina murehtii.


Tällä hetkellä Kaarina on nelivuotisessa velkasaneerauksessa, josta on jäljellä enää yksi vuosi.

– En osaa kuvitella hetkeä, kun luottotiedot ovat kunnossa. Kun maksuhäiriöitä ja velkaa on niskassa, ei tee kovin paljon mieli painaa niska limassa töitä, jos itselle ei jää siitä mitään käteen, vaan kaikki menee velan maksuun.

Yksityishenkilön velkajärjestely on viimeinen keino järjestellä velat. Käräjäoikeus voi myöntää sen yleensä vasta, kun velkoja on yritetty maksaa ensin ulosoton kautta.

Kaikki muut mahdolliset keinot velkojen maksamiseksi tai järjestelemiseksi pitää selvittää ensin.

Kaarinan hankaluudet oman talouden koossapitämisessä lähtivät jo lapsuuden perheestä.

– Isällä ja äidillä oli rahan kanssa tiukkaa koko ajan. Heidän alkoholisminsa vain pahensi tilannetta, sillä laskuja jäi koko ajan maksamatta.

Hoitamatta jäänyttä opintolainaansa hän suree vieläkin.

– Eihän sellainen 15-vuotias tyttö ymmärrä, mihin paperiin hän nimensä laittaa. Ja varsinkaan, kun vanhemmat hoitaneetkaan sen lainan maksua. Siitä olen kuitenkin iloinen, että omat tyttäreni ovat hoitaneet raha-asiansa kunnolla, Kaarina kertoo.

Rahahuolien lisäksi Kaarinan terveys on tuonut perheeseen ongelmia. Vuonna 2011 hänellä diagnostisoitiin skolioosi, joka ajoi Kaarinan myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Päihdeohjaajan työt loppuivat kolmisen vuotta sitten ja siitä lähtien hän on ollut kotona.

Kaarinan nimi on muutettu.


tiistai 8. marraskuuta 2022

08.11.2022 POHDINTAA, MIKÄ OLEN ?

 MIKÄ OLEN ?

Ulkonäkö ei aina kerro koko totuutta.

Juurinkin noin, kun en ole työkykyinen, mutta olen sairas ja en kumminkaan saa eläkepäätöstä.

Hylkyjä minulla 2 kappaletta eläkehakemuksista. Muutoksenhakulautakunnassa menossa valitus. 

Kysyy voimia aina selvitä tunneista, päivistä, viikoista ja kuukausista jopa vuosista. 

Mikä on ihmisarvoni, ja luokitukseni yhteiskunnassa.

Itse tunnen hylkiöksi, joka kulkee ihmisvirrassa, muiden mukana.

Olen opetellut menemään ihmisten luo, ja olemaan siellä, vaikka pakosta. 

Tunnen helpotusta, kun olotila on helpompi kerta kerran jälkeen. 

Onni minulla on asunto, jossa viihdyn, ystäviä, jotka tietävät tilanteeni.

Synkimmät tarinani kerron terapiassa.

Taloudellinen tilanteeni on toimeentulotuen varassa. 

Saan maksusitoumuksen apteekkiin ja lääkkeet sieltä.

Pärjään päivän kerrallaan. 

Ehkä, joku päivä huomaan parempia aikoja elämässäni.


08.11.2022 Virpi Hyttinen ei kelpaa töihin eikä eläkkeelle – vakuutuslääkärit listaavat syyt, miksi jo joka viides hakemus työkyvyttömyyseläkkeistä hylätään

 Virpi Hyttinen ei kelpaa töihin eikä eläkkeelle – vakuutuslääkärit listaavat syyt, miksi jo joka viides hakemus työkyvyttömyyseläkkeistä hylätään

Hylkäysten yleistyminen kertoo hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin näkemysten ristiriidasta. Yle kysyi asiantuntijoilta, mistä näkemyserot työkyvystä johtuvat.


Virpi Hyttinen joutui jäämään sairauslomalle kymmenen vuotta sitten hyväpalkkaisesta myyntityöstä. Hän on hakenut työkyvyttömyyseläkettä kolme kertaa. Päätöksissä on todettu, että Hyttisellä on vielä työkykyä jäljellä.

– Mitä työtä voisin tehdä? En voi istua, seistä tai kävellä kauan. Mikä on työ, johon kykenen, Hyttinen kysyy.

Hyttisen työkykyä haittaavat monet vaivat: kipua nivelissä ja lihaksissa aiheuttava fibromyalgia, skolioosi, nivelten yliliikkuvuus, nivelrikko, kalkkiolka sekä vaurioitunut polvi. Hänellä on myös psyykkinen sairaus, johon kuuluu pahoja masennuskausia.

Työvoimatoimistosta ei Hyttisen mukaan löydy hänelle töitä, koska terveitäkin työttömiä on niin paljon. Hän tekisi töitä mielellään, jos terveys sallisi.

– Ihan taloudellisen tilanteen vuoksi. Olen ajautunut todella ahtaalle. Koen, etten ole muiden silmissä minkään arvoinen, kun en voi tehdä töitä.


 Virpi Hyttinen selaa saamiaan päätöksiä toimittaja Emilia Korpelan kanssa. Vuosien aikana asiakirjoja on kertynyt useita. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle


Hyttinen on ihmetellyt kielteisiä päätöksiä yhdessä häntä hoitaneiden lääkäreiden kanssa. Mitä hakemukseen pitäisi kirjoittaa, että hän pääsisi työkyvyttömyyseläkkeelle?

Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysmäärä on noussut tasaisesti. Vuonna 2010 eläkelaitoksille tulleista hakemuksista hylättiin noin viidennes, viime vuonna hylättiin jo noin kolmannes. Sama trendi näkyy myös Kelalle tulleissa hakemuksissa.

Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksosen mukaan hylkäysten määrä kertoo kasvaneesta ristiriidasta hoitavien lääkäreiden ja eläkelaitosten vakuutuslääkäreiden näkemysten välillä.

– Hakija ja lääkäri ovat näissä sitä mieltä, että hakija on työkyvytön. Jostain syystä eläkelaitoksessa katsotaan, ettei hakija ole niin työkyvytön. Sitä ei tiedetä, mistä hylkäysmäärien kasvu johtuu.

Näkemyserojen taustalla monia syitä

Ilmarisen ylilääkärin Maija Haanpään mukaan yksi ongelma B-lausunnoissa on, että siinä kuvaillaan liuta oireita, mutta ei oireiden takana olevaa todettua sairautta.

Ohjeistuksen mukaan selkeästi puutteellisilla tiedoilla tehtyä hakemusta ei kuitenkaan saa hylätä.

– Saatamme pyytää lääkäriltä täydennystä lausuntoon, eikä se arvattavasti ilahduta. Joskus meille sanotaan, että on kumma, kun emme osaa lukea.

Haanpää ei usko, että kyseessä on osaamattomuus. Jokaisen lääkärin pitäisi tietää ainakin oman erikoisalansa standardit potilaan sairauden ja toimintakyvyn kuvauksesta. Hän uskoo, että kyse saattaa olla ahkeruuden puutteesta tai liian kovasta työtaakasta.


Näin päätös työkyvyttömyyseläkkeestä tehdään:


Työkyvyttömyyseläkkeen vaatimuksena on todettu sairaus tai vamma, joka heikentää työkykyä. Osatyökyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn heikentyminen pitää olla vähintään kaksi viideosaa, työkyvyttömyyseläkkeessä kolme viidesosaa.


Hakemusta varten hakija tarvitsee hoitavan lääkärin kirjoittaman B-lausunnon. Hakemusta varten hakija tarvitsee hoitavan lääkärin kirjoittaman B-lausunnon.


Hakemus toimitetaan eläkelaitokselle tai Kelalle. Vakuutuslääkäri arvioi, kuinka paljon työkykyä hakijalla on jäljellä.


Lääkärin arvion jälkeen eläkeasiantuntija tekee lopullisen päätöksen ja arvioi vielä hakijan kokonaistilannetta kuten ikää, työhistoriaa ja koulutustaustaa. Mitä hakijalta voidaan kohtuudella vaatia?


Päätökseen voi hakea muutosta itsenäisesti toimivasta muutoksenhakulautakunnasta. Eläkelaitosten muutoksenhakulautakunta TELKin mukaan noin neljäsosa valituksista johtaa päätöksen muuttamiseen ainakin joltain osin.


Hoitavan lääkärin puoltava lausunto voi johtua myös tietämättömyydestä. Lääkärin arviota saattaa hämätä se, kuinka työkyvyttömyyden määritelmä riippuu siitä, mitä lakeja sovelletaan.

Sairauspäivärahan oikeutta punnitaan arvioimalla, voiko henkilö tehdä nykyistä työtään. Työkyvyttömyyseläkkeessä taas arvioidaan, voiko hakija tehdä mitään työtä. Poikkeuksena ovat 60 vuotta täyttäneet ja julkisen sektorin työsuhteissa työskentelevät, joiden työkykyä arvioidaan suhteessa tehtyyn työhön.

– Esimerkiksi rekkakuskille tulee aivoverenkiertohäiriö, joka aiheuttaa puutoksen näkökenttään. Hän menettää ammattiajolupansa eikä pysty tekemään työtään. Hän saa sairauspäivärahaa. Jos hänellä ei ole muuta työkykyyn vaikuttavaa ongelmaa, hän ei kuitenkaan saa eläkettä, Maija Haanpää selittää.

Työkyvyttömyyseläke on vasta viimeinen vaihtoehto, Haanpää korostaa. Ensin täytyy selvittää, paraneeko hakijan työkyky lääkinnällisellä kuntoutuksella, voiko hänen työtään muokata, voiko hän siirtyä toiseen työtehtävään tai voiko hän kouluttautumalla hankkia itselleen terveydentilalleen sopivan ammatin.

– Meille tulee paljon hakemuksia, joissa hoito on ollut laimeaa tai hakija ei ole sitoutunut siihen. Hän ei ole esimerkiksi halunnut terapiaan tai käyttää määrättyjä lääkkeitä. Jos hakija on kieltäytynyt hoidosta, se vaikuttaa siihen, ettei etuutta myönnetä.


Kevan eläkejohtaja Merja Paananen muistuttaa, että sama sairaus tai vamma voi vaikuttaa vaikuttaa ihmisten toimintakykyyn hyvin eri tavoin. Siksi lääkärin olisi osattava arvioida yksilöllisesti, miten sairaus vaikuttaa juuri hakijan työkykyyn.

Paanasen mukaan vakuutuslääkäri saattaa tehdä vuodessa satoja työkyvyn arvioita, kun taas hoitava lääkäri saattaa kirjoittaa koko uransa aikana vain muutamia B-lausuntoja. Paanasen mukaan eläkelaitokset tekevät työtä sen eteen, että ratkaisulinjat olisivat mahdollisimman yhdenvertaiset.


Paananen toivoo, että hoitavilla lääkäreillä olisi aikaa ja rohkeutta sanoa potilaalle, ettei hakemus mene välttämättä läpi. Lääkärin pitäisi pitää potilaansa kanssa myös muita ovia auki.


– Nähtäisiin mieluummin jäljellä oleva työkyky kuin sairaus.

Hylkäysmäärien kasvun syynä koko terveydenhoitojärjestelmän takkuaminen?

Lääkäriliiton politiikka-toimialan johtaja Heikki Pärnänen toimii vakuutuslääkärinä Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja pitää vastaanottoa sivutoimisena lääkärinä. Hän ei työssään yleensä kirjoita B-lausuntoja, mutta osaa kertoa näkemyseroista myös hoitavien lääkäreiden näkökulmasta.

Pärnänen arvioi, että kaikilla lääkäreillä ei ole tarvittavaa kokemusta juridisten asiakirjojen kirjoittamisesta, joita B-lausunnot viime kädessä ovat. Hän uskoo, että lisäkoulutukselle olisi tarvetta.

Suurimmat ongelmat Pärnänen näkee kuitenkin koko terveydenhuollon järjestelmässä.

Pärnäsen mukaan lähtökohta on, että työhön liittyviä rajoitteita arvioi henkilö, joka tuntee henkilön terveydentilan ja toimintakyvyn pitkältä ajalta.

– Nyt hoidon jatkuvuus toimii erittäin huonosti. Jos lääkäri on nähnyt potilaan vaikka vain kerran, on aika mahdotonta arvioida tämän työkyvyttömyyttä.

Toiseksi ongelmaksi Pärnänen nostaa hoitojonojen venymisen. Potilaat joutuvat hakemaan työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, koska monen sairauslomapäivät hupenevat jo hoitoon pääsyä odottaessa tai viimeistään toipumisaikana.

Kiire näkyy B-lausuntojen laadussa. Tarkan lausunnon kirjoittaminen vie aikaa.

Pärnäsen mukaan haasteena on myös se, että potilas-lääkärisuhde on hyvin herkkä. Hoitava lääkäri voi haluta priorisoida hoitosuhteen jatkumisen. Silloin hän ei välttämättä sano rehellistä mielipidettään työkyvyttömyydestä, vaan kirjoittaa lausunnon ja antaa vakuutuslääkärin toimia tuomarina.

Pärnäisen mielestä koko terveyspalvelujärjestelmä pitäisi saada toimimaan niin, että ihmiset pääsisivät hoitoon ilman viivettä.

– Ensi vuonna on astumassa voimaan perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä kiristävä lainmuutos. Se on ihan fuulaa, jos lain käytännön toteutumiseen ei panosteta. Jos terveyspalveluiden tökkimistä ei korjata, tästä ongelmasta ei päästä koskaan eroon.

Virpin tulevaisuus

Pari vuotta sitten Hyttinen teki neljän tunnin työviikkoa Kuka kuuntelee köyhää -verkostosta. Työ onnistui, koska sitä pystyi tekemään omalla tahdilla vaikka omalta sohvalta. Vuosi sitten työt loppuivat, koska hanke ei saanut enää rahoitusta.

Tänä syksynä Hyttisen työkykyä arvioidaan jo kolmatta kertaa. Arviointiin osallistuu ainakin sosiaaliohjaaja, psykologi, psykiatri, yleislääkäri, fysioterapeutti ja fysiatri.


 
Virpi Hyttisen mielestä koti saa näyttää kauniilta, vaikka rahaa olisi vähän. Kaunis koti ja vaatteet tuovat hänestä iloa elämään. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle


Toukokuussa Hyttinen täyttää 60. Silloin hänen on helpompi päästä eläkkeelle, kun työkykyä arvioidaan iän vuoksi lievemmin perustein.

Nyt hän käyttää aikaansa puhuakseen köyhien ja sairaiden puolesta. Hänen viestinsä päättäjille on selvä:

– Päästäkää hyvät ihmiset meidät sairaat työttömyyskortistosta sairauseläkkeelle, niin työttömyystilastotkin kaunistuvat ja virkailijoilta vapautuu aikaa.

Virpi Hyttinen on hakenut työkyvyttömyyseläkettä jo kolmesti – hylkäyspäätökset mietityttävät myös hoitavia lääkäreitä



 

08.11.2022 PERUSTOIMEENTULOTUKI JOULUKUU

PERUSTOIMEENTULOTUKI JOULUKUU 

 


Laskelma ajalle 1.12.2022 - 31.12.2022


Tulot Ilmoitettu Huomioitu

Peltola Susanna  

Yleinen asumistuki 314,94 e 314,94 e

Tulot yhteensä 314,94 e


Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                                         532,97 e

Asunnonvuokra,  Vuokraan sisältyy vesi. 1.12.2022 511,12 e 511,12 e

Hammashoitomaksu, Käyntipäivä 2.11.,   terveyskeskus Laskun numero 6322437413 4.12.2022                                                 18,80 e 18,80 e

Menot yhteensä 1 062,89 e


Maksettava perustoimeentulotuki

1 062,89 e - 314,94 e 747,95 e

maanantai 7. marraskuuta 2022

07.11.2022 JOULUAPU HAKEMUS

"Olen 58 vuotias mummi. 

Olen sairaslomalla ollut vuodesta 13.2.2020, haettu eläkettä, mutta tullut 2 kertaa hylky. Sairasloma jatkuu toistaiseksi, ja työhön paluuta ei ole. Tulo on perustoimeentulotuki ja asumistuki. 

Pojanpoikani vierailee säännöllisesti luonani kerran kk. On mummille elämän valo ja ilo !

Pyydän jouluksi apua, 

ruokaan (laktoositon), joulun herkkukorikin olisi mukava.

sekä pojanpojalleni (9v)joululahjaa kalapakki (moni tasoinen), ehkä muutama pilkki.

Yöpuku 2 osainen 140 cm. (kalakuvio/luonto)

Mummi itse haluaisi Lacoste pour Femme hajuveden. "


HAKEMUKSENI.

Katsotaan miten käy. 

Pitkään toimeentulotuella eläneelle, ne pienetkin hankinnat on suuria. 

Kirpputoreilla ja vaatekierrätyksissä pyörineenä, on jonkin verran löytynyt apuja. 


Olisiko Jouluni näistä onnellinen olisi. 

Suklaarasioita ystäville, odottelen tarjouksia.

Omia hankintoja olisi itselle toppapuku ja kengät. Näissä asioissa satsaan uusiin, koska näiden kestävyys on hyvä, ja lämmön pitävyys on ehdoton ! 


07.11.2022 KELAN TYÖNTEKIJÄ SOITTAA AAMUSTA

 Tähän päivään herätty Kelan työntekijän soittoon.

Hän pyysi minua ottamaan yhteyttä sosiaalitoimeen, että he kirjoittaisivat minulle lausunnon, jotta voisin olla perustoimeentulotuen varassa. Ja sillä lausunnolla he voisivat tehdä minulle pidempiä toimeentulotukipäätöksiä, kuin nämä 1 kk päätökset.

Tällä samalla sosiaalitoimen lausunnolla saataisiin pois teksti perustoimeentulotuki päätöksestä, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

Tämä kumminkaan ei ole pakollinen toimenpide, vaan voidaan jatkaa näinkin, että joka kk uusi yhden kuukauden päätös. Ja teksi: ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon hakemuksen lopussa, jäisi pois. 

Kysyin tässä sitten Kelan työntekijältä, että eikö LÄÄKÄRIN B-LAUSUNTO OLE YHTÄ PÄTEVÄ. 

Juu on, mutta he haluavat myös sosiaalipuolelta lausunnon. 

Sosiaalipuolen henkilölle soitin, hän oli aivan ihmeissään. Ja vähän tiuskaisi, että ei heillä ole aikaa näitä lausuntoja kirjoitella, näitähän tulisi päivittäin monia. Ja puhelun lopuksi, pyysi minua kirjoittamaan Kelaan, että laittavat pyynnön kirjallisesti heille, jos haluavat tällaisia lausuntoja. 


Jos tästä ei ihminen mene sekaisin, niin ei mistään. Kyllä on aikamoista pyörittämistä ! 

tiistai 25. lokakuuta 2022

25.10.2022 KELA, TE TOIMISTO, KELA KUNNON PUHELINRUMBA / LÖYSIN MARKUS JANSSONIN BLOGIN

   Tänään soittelin Kelaan ja tiedustelin, miksi jokaisen toimeentulotukihakemuksessa pyydetään ilmoittumaan TE-toimiston asiakkaaksi. 

Pyysivät ottamaan yhteyttä Te-toimistoon. Selvitin tilanteeni, että olen sairaslomalla toistaiseksi ja etten ole työkuntoinen. 

 Palasin soittamaan Kelaan, ja sieltä selvittelyä miksi näin pitää toimia. (puhelin aika 16 myöhästyin)

Huomenna soitan uudestaan, mutta kas viisaampana. Löysin Markus Janssonin Blogi:n, ja hänellä ollut kirjoitus  Kelan  patistamisesta TE- toimiston asiakkaaksi. 


Laitoin kyseisestä tekstistä tietoja Kelaan. Ihmisen ahdistaminen nurkkaan on todella väärin. 

Ahdistaa tämä elämä todella paljon, miksi täytyy kaikkea yrittää ja tehdä, 

eikö vaan voisi olla ja nauttia, niistä asioista joista saa mieleen ja elämään seesteisyyttä. 

Vanhat tavat on todella painautuneet selkärankaan. Niiden irrotus on vaikeaa. 

Taloudessa mennään 0 toleranssissa viikon verran. 

Syntymäpäivät juhlittu etukäteen. 

Joulua pelkään jo etukäteen. Taloudellinen tilanne heikko. 




Markus Janssonin Blogi

Ajankohtaista asiaa, tajunnanvirtaa ja kommentteja lähinnä politiikkaan, tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyen.


8. MARRASKUUTA 2021

Oikeuskansleri: KELA ei saa patistaa työkyvyttömiä TE-toimiston asiakkaiksi

Viralliset arviot työttömien määrästä lienevät jotain 300000 luokkaa. Tosiasiassa valtaosa näistä työttömistä on oikeasti työkyvyttömiä, mutta koska viranomaiset eivät noudata lakia (Laki toimeentulotuesta 2a§ 3 momentti & 4 momentti, Työttömyysturvalaki 3 luvun 3§ 1 momentti), he ovat työvoimatoimiston listoilla, jonne he eivät tietenkään kuulu. Mikäli nämä ihmiset, joille sairaspäivärahaa tai kuntoutustukeakaan ei ole myönnetty, eivät suostu menemään TE-toimiston listoille leikkimään työtöntä, vaan roikkuvat KELA:n toimeentulotuella (jonne he oikeasti kuuluvat), KELA leikkaa heidän toimeentulotuen perusosaansa 20% tai jopa 40%.


Tein asiasta kantelun Oikeuskanslerinvirastolle ja kirjoitin asiasta cfsfinland-blogissa reilu vuosi sitten.


Oikeuskanslerinvirasto on nyt linjannut (28.10.2021 OKV/1512/10/2020) (ladattava pdf), että Kansaneläkelaitoksen ko. menettely on lainvastainen ja työkyvytöntä henkilöä ei saa patistaa TE-toimiston asiakkaaksi (eikä sitä kautta hänen tukeaan leikata, jos hän ei sinne suostu menemään)!


 


Kansaneläkelaitoksen menettely perustoimeentulotukiasiassa

Diaarinumero: OKV/1512/10/2020

Antopäivä: 28.10.2021

Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi Kelan tietoon käsityksensä Kelan antamasta neuvonnasta ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi työkyvyttömyyden aikana.


Kela oli antamissaan perustoimeentulotukipäätöksissä toistuvasti kehottanut kantelijaa ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, vaikka kantelijalla oli ollut esittää työkyvyttömyydestään lääkärinlausunto.


Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotukea hakeva 17–64- vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Kela ei ollut selvityksessään ottanut kantaa toimeentulotukilain kyseiseen säännökseen ja sen merkitykseen kantelijan perustoimeentulotukiasiassa.


Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan kantelija on ollut lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä ja näin ollen myös työkyvytön. Kela ei olisi tällaisessa tilanteessa voinut toimeentulotuen saamisen edellytyksenä vaatia ja kehottaa kantelijaa hakeutumaan TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.




Päätös on merkittävä voitto kaikille lääkärin työkyvyttömäksi toteamille henkilöille, joiden tukia Kela on leikannut ja joita Kela patistelee TE-toimistojen asiakkaiksi pompoteltavaksi ja kyykytettäväksi! 


Kehoitan kaikki niitä ihmisiä, joilla on lääkärin B1-lausunto työkyvyttömyydestään (pitkäksi aikaa, esim. 3kk tai enemmän) ja jotka Kela on patistanut TE-toimistojen asiakkaiksi ja/tai joiden perustoimeentulotukea Kela on leikannut, tekemään asiasta välittömästi oikaisupyynnön Kansaneläkelaitokselle, sekä irtisanomaan TE-toimiston "suhteensa". Siivotaanpa nyt työkyvyttömät pois TE-toimiston listoilta ja siten työttömyystilastoista pysyvästi!


Huomatkaa kuitenkin muutama seikka:


1.Huomatkaa, että OKV ei sinällään sano, että TE-toimiston listoilla ei saisi olla, jos on työkyvytön, vaan nimenomaan toteaa, että TE-toimiston listoilla ei ole pakko olla, jos on työkyvytön. Joillekin esim. ansiosidonnainen työttömyysturva tai peruspäiväraha on parempi tulonlähde (kuin peruspäiväraha), etenkin jos esim. puolisolla on merkittävästi tuloja.


2.Huomatkaa, että OKV ei ota kantaa siihen, miten pitkällä sairaslomalla pitää olla, jotta ei ole vain "tilapäisesti estynyt" vastaanottamaan työtä, voisin olettaa, että lyhyet sairaslomat eivät tätä koske ja tällöin pitää pysyä TE-toimiston listoilla. Kuitenkin, mikäli olet TE-toimiston listoilla sairaana, et voi saada sairaspäiviltä työttömyyskorvausta, vaan sinun pitää hakea niiltä sairaspäivärahaa...ja jos sairaspäivärahan maksimipäivät ovat jo tulleet täyteen, sinun pitää hakea toimeentulotukea ko. kuukaudelta (jolloin toki katsotaan, paljonko saat työttömyyskorvausta ko. kuussa ja saatko sitä niin paljon, ettei sinulla ole oikeutta toimeentulotukeen). Kyllä, teoriassa voi olla niin, että olet koko kuukauden TE-toimiston listoilla työttömänä työnhakijana ja merkitset joka päivän kohdalle "sairas" ja haet ko. kuukaudelta sitten toimeentulotukea, koska et saa työttömyyspäivärahaa tarpeeksi elämiseesi, näin hullu voi systeemimme olla...mutta, jos olet noin pitkään sairas, sinun ei ko. OKV:n päätöksen mukaan luultavasti kuulu olla TE-toimiston listoilla alunperinkään!

 

3.Huomatkaa, että henkilöllä on kaikesta yllä olevasta riippumatta oikeus (= Kelan mukaan velvollisuus) saada työttömyysturvaa siinä vaiheessa, kun kuntoutustukihakemuksen käsittely on kesken (eli päätöstä 1. portaasta ei ole vielä tullut, mutta kuntoutustukea on kuitenkin jo haettu). Jos siis olet hakenut kuntoutustukea, mutta päätöstä ei ole vielä tullut, sinun pitää elää työttömyyspäivärahalla TE-toimiston listoilla, mutta jos ja kun hakemus kuntoutustuesta hylätään, voit joko

A) Tehdä uuden kuntoutustukihakemuksen ja pysyä TE-toimiston listoilla tai

B) Valittaa kuntoutustukihakemuksen hylkäämispäätöksestä eteenpäin ja poistua TE-toimiston listoilta KELA:n toimeentulotuelle.


4.Huomatkaa, että jos olette TE-toimiston listoille, voitte joutua kaikenlaisille hyödyttömille puuhastelukursseilla, kuntouttavaan työtoimintaan ja muuhun naurettavaan kyykytykseen, joka etenkin sairaalle voi olla liian raskasta ja romahduttaa vointia entisestään...perustoimeentulotuella moista ongelmaa ei ole! Lisäksi perustoimeentulotuella kaikki lääkkeenne ja julkisen terveydenhuollon lääkärikäyntinne ovat ilmaisia!

Odotan mielenkiinnolla, milloin media tai poliitikot tarttuvat tähän ongelmaan ja lopettavat vihdoin ja viimein työkyvyttömien ihmisten pitämisen TE-toimiston listoilla "työttöminä"?!?


Kohteen lähettäminen sähköpostitse

Bloggaa tästä!

Jaa Twitteriin

Jaa Facebookiin

Jaa Pinterestiin

sunnuntai 16. lokakuuta 2022

16.10.2022 Vähävaraisen joulu: Mistä apua jouluun?💝

 Vähävaraisen joulu: Mistä apua jouluun?💝

Viimeksi päivitetty 29/09/2022
 Haluatko auttaa vähävaraisia, tai toivotko saavasi itsellesi apua jouluna?
Suomessa järjestetään lukuisia keräyksiä joulun alla, joista tässä esitellään muutama.
Vinkki yrittäjille: Tiesithän, että yritys saa alle 850 euron lahjoituksista verovähennyksiä, jos lahjoitus on annettu yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen?


1. Joulupuu-keräys

Keskuspuiston Nuorkauppakamarin organisoima perinteinen Joulupuu-keräys järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 2002. Keräys toimii nykyään myös muilla paikkakunnilla.

Joulupuu-keräyksen avulla yksityiset henkilöt voivat ostaa tai tehdä lahjoja lastenkodeissa ja sijaisperheissä sekä lastensuojelun avohoidon piirissä oleville lapsille.

Tällaisia lapsia on Suomessa kymmeniä tuhansia.

Lahjapaketit jaetaan sosiaalitoimen lastensuojelun kautta.

Joulupuu-keräykseen tarkoitetun lahjapaketin voi viedä ympäri Suomea oleviin keräyspisteisiin, tai voit lahjoittaa verkossa eJoulupuun kautta.


2. Jouluapua

Jouluapua on vuonna 2013 Facebookissa aloittanut yhteisö, mikä kerää yhteen apua tarvitsevat yksityishenkilöt ja lahjoittajat.

Tarkoitus on, että lahjoittaja vie lahjansa suoraan sille, joka on pyytänyt jouluruokaa, hygieniatuotteita, vaatteita tai esimerkiksi leluja. Nämä lahjat saavat olla käytettyjäkin.

Vapaaehtoivoimin pyörivän jouluapua-sivuston kartalta voi katsoa itseä lähinnä asuvat avuntarvitsijat, lukea heidän tarinansa, hankkia toivotut lahjat ja viedä ne perille.

Jouluavun kautta auteta noin 700 suomalaista perhettä.

Jos tarvitset apua itsellesi tai toivot vaikka joulupukkivierailua, laita viestiä jouluapuahakemus@gmail.com tai täytä sivustolle joulun alla avautuva avunpyyntölomake.


3. Hyvä Joulumieli

Hyvä Joulumieli -keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997.

Lahjoituksilla hankitaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja joulua varten. Vuosien varrella keräyksellä on autettu jo lähes 288 500 perhettä.

Hyvä Joulumieli -keröys järjestetään Suomen Punainen Ristin ja Mannerheimin lastensuojeluliitton sekä heidän yhteistyökumppaniensa toimesta.

Päätöksen lahjakortin saavista perheistä tekee joko kunnan sosiaalitoimi, lastenneuvola, koulun terveydenhuolto tai seurakunnan diakoniatoimi.

70 euron suuruisen lahjakortin voi käyttää K-ruokakauppojen, Lidlin tai S-ryhmän kaupoissa.

4. Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräys

Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräys ohjaa joululahjoituksesi vähävaraisten perheiden lasten harrastusmaksuihin, ja nuorten lukio- tai ammattiopintojen oppikirjakuluihin.

Pelastakaa Lapset ry:n mukaan Suomessa elää yli 120 000 lasta köyhyydessä.

Yhteiskunnan tuet turvaavat jonkinlaisen toimeentulon, mutta joulu voi jäädä hyvin niukaksi ilman hyväntahtoisia lahjoittajia.

5. Joululahjoitus Kotimaanavun kautta

Kotimaanapu esittelee verkkosivuillaan apua tarvitsevien yksityishenkilöiden tarinoita.

Jos tunnet kutsumusta jonkun toiveen täyttämiseen jouluksi, voit lahjoittaa itsellesi sopivan summan.

Tällä hetkellä esimerkiksi eräs leski toivoo rahaa puolisonsa hautakiveen, ja viisihenkinen perhe tarvitsee apua menetettyään koko omaisuutensa tulipalossa.

Pienituloinen eläkeläinen tarvitsisi uudet talvirenkaat, ja erään omaishoitajanuoren opinnot uhkaavat jäädä kesken autolainan aiheuttaman velkaantumisen takia.

Kotimaanavun verkkosivujen kautta voit osallistua myös eri seurakuntien joulukeräyksiin.

Kotimaanapu auttaa kaikkia suomalaisia syntyperään tai uskontoon, ja apu menee perille Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyön kautta.

Vuonna 2019 Kotimaanapu pystyi lahjoittamaan seurakunnille 52 000 euroa vähävaraisten jouluruokailujen järjestämiseen ja jouluruokakassien jakamiseen.

Nämä rahat oli hankittu yksityishenkilöiden ja yritysten tekemien lahjoitusten avulla.

6. Pelastusarmeijan joulupatakeräys

Pelastusarmeijan joulupatakeräys on klassikko.

Joulupadoilla on pitkä historia, sillä joulupata-keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906.

Joulupatojen sanotaan olevan yksi kustannustehokkaimista keräysmuodoista, sillä keräyskulut ovat vain kymmenen prosentin luokkaa.

Esimerkiksi vuoden 2018 joulupatatuotto oli miljoona euroa, onhan pataan lahjoittaminen on monelle tärkeä ja rakas jouluperinne.

Voit viedä rahaa tai esimerkiksi vaatteita kadulla olevalle padalle, tai lahjoittaa rahaa netissä.

Varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähäosaisille lapsiperheille, pienituloisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille sekä syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille.

Varoja käytetään myös harrastus- ja kerhotoimintaan.

Lahjoistusvaatteita jaetaan ihmisille ja myydään Pelastusarmejan kirpputoreilla.

Vähävaraisille jaetaan lahjakortteja, joilla he saavat Pelastusarmeijan kirpputoreilta ilmaiseksi vaatteita ja muita tarvikkeita.

7. Hopen keräyspisteet

Hope kerää rahaa ja tavaralahjoituksia ympäri vuoden.

Joulun alla sillä on keräyspisteitä ympäri Suomea, ja niistä löytyy tietoa paikallistoimijoiden Facebook-sivuilta.

Lahjojen tulisi olla uusia ja paketoimattomia, jotta vähävaraisten lasten vanhemmat voivat paketoida ne itse.

Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Hope auttaa vähävaraisia ja äkillisen kriisin kohdanneita lapsiperheitä sekä huostaanotettuja lapsia.

Hopelle voi laittaa avunpyynnön verkossa.

8. Joukkorahoitus, seurakunnat ja muut joulukeräykset

Rahaa joulun viettoon (tai esimerkiksi vuokran maksuun) voi pyytää myös kansainväliseltä GoFundMe-sivustolta.

Yksityishenkilöt ympäri maailmaa ovat valmiita lahjoittamaan toisilleen muutaman euron, ja enemmänkin. Kyseessä on ilmainen ja kaikille avoin joukkorahoituspalvelu.

Mesanaatti.me on suomalainen joukkorahoitussivusto, millä kerätään rahaa myös hyväntekeväisyystarkoituksiin.

Mesenaatti-sivustolla voi kuitenkin pyytää lahjoituksia vain, jos omaa rahankeräysluvan tai jos on valmis antamaan lahjoittajille vastikkeen (esimerkiksi jonkin palvelun tai tavaran).

Vastikkeellisuusvaatimus sitoo periaatteessa myös GoFundMe-sivuston kautta apua hakevia.

Mesenaatti veloittaa rahoituskampanjoiden tuotosta 10 %. Tämä palvelu ei oikein sovi jouluavun hakemiseen itselle, mutta sitä kautta voi osallistua esimerkiksi Romanian lasten hyväksi toteutettuihin keräyksiin.

Lisäksi on olemassa lukemattomia paikallisten seurakuntien, yksityishenkilöiden, yritysten ja yhdistysten organisoimia joulukeräyksiä, kuten Tampereen kaupunkilähetyksen Operaatio Joulukassi.

Seurakunnissa saattaa olla tarjolla myös ilmaisia jouluaterioita joulun alla.

Brother Christmas on rekisteröity tavaramerkki, minkä takana on kansanedustajanakin tunnettu Ari Koponen.

Brother Christmasin kautta voi lahjoittaa aikaa, palveluita, lahjakortteja tai tavaraa. Avuntarvitsijoita ja lahjoittajia löytyy muun muassa Facebookin kautta.

Avunsaajat vuosina 2015-2019 ovat olleet esimerkiksi veteraaneja, vanhuksia, vähävaraisia lapsiperheitä, kodittomia ja maahanmuuttajia.

Brother Christmas eli Ari Koponen sai hiljattain syytteen rahankeräysrikoksesta, sillä toiminta alkoi tavallaan laittomasti. Tilanne on muuttunut sittemmin, ja toiminta vaikuttaisi täysin läpinäkyvältä sekä lailliselta.

9. Jouluniloa myös ulkomaille

Jos haluat auttaa ulkomailla asuvia ihmisiä joulun alla, voit esimerkiksi ostaa toisenlaisen lahjan kirkon ulkomaanavun verkkosivuilta tai hankkia lahjan / antaa lahjoituksen lahjaa varten Romaniassa tai Moldovassa asuvalle lapselle (Patmos Lähestyssäätiön Operaatio Joulun Lapsi).

16.10.2022 Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 4,2 prosenttia

 Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 4,2 prosenttia

14.10.2022 19:20 Aamuset

Kela on vahvistanut kansaneläkeindeksin ensi vuoden pisteluvun. Kelan maksamia etuuksia korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 4,2 prosenttia 1.1.2023 alkaen.


Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Näin etuuksien ostovoima pyritään säilyttämään hintojen muuttuessa.


Normaalisti kansaneläkeindeksi tarkistetaan kerran vuodessa, mutta tänä vuonna siihen tehtiin ylimääräinen 3,5 prosentin korotus ajalle 1.8.–31.12.


Lain mukaan Kelan tehtävänä on vahvistaa lokakuun loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden kansaneläkeindeksin pisteluku. Nyt pisteluku on vahvistettu ja se on 1 805 vuonna 2023. Tänä vuonna pisteluku oli ensin 1 674 ja sitten 1 733 elokuusta alkaen. Pisteluku siis kasvaa 4,2 prosenttia.


Indeksitarkistus lisää Kelan etuusmenoja arviolta 300 miljoonalla eurolla vuonna 2023.


Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, takuueläke, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa.


Indeksitarkistuksen perusteella yksinasuvan täysi kansaneläke suurenee 703,45 eurosta 732,67 euroon, takuueläkkeen täysi määrä suurenee 885,63 eurosta 922,42 euroon ja eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä suurenee 75,58 eurosta 78,72 euroon.


Työttömälle työnhakijalle neljän viikon jaksoissa maksettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha on ensi vuonna 37,21 euroa päivässä (nyt 35,72 e/pv).


Lisäksi esimerkiksi lasten kotihoidon tuen hoitoraha yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta suurenee 362,61 eurosta 377,68 euroon ja sairauspäivärahan vähimmäismäärä suurenee 30,71 eurosta 31,99 euroon.


Myös opintorahaa korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella, mutta korotus astuu voimaan uuden lukuvuoden alussa 1.8.2023 alkaen. Jos opiskelija asuu itsenäisesti ja on täyttänyt 18 vuotta, opintoraha suurenee 268,23 eurosta 279,38 euroon kuukaudessa.


Indeksitarkistusten lisäksi tiettyihin etuuksiin on tulossa joitakin lisäkorotuksia ensi vuoden alussa. Nämä hallituksen esitykset ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana.


Syyskuun budjettiriihessä hallitus esitti määräaikaista korotusta lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, työttömyysturvan lapsikorotukseen ja opintorahan huoltajakorotukseen sekä toimeentulotuessa alle 18-vuotiaan perusosaan. Lisäksi ehdotettiin pysyvää korotusta yksityisen hoidon tuen hoitolisään.


Hallitus ehdotti myös, että lääkekustannusten vuosiomavastuun eli ns. lääkekaton jäädytys jatkuu vuoden 2023 ajan. Lääkekatto olisi siis myös ensi vuonna 592,16 euroa vuodessa.


Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

lauantai 15. lokakuuta 2022

15.10.2022 MARRASKUUN PERUSTOIMEENTULOTUKI

MARRASKUUN PERUSTOIMEENTULOTUKI 

 Laskelma

Laskelma ajalle 1.11.2022 - 30.11.2022

Tulot                                                          Ilmoitettu            Huomioitu

Peltola   Susanna

Yleinen asumistuki                                       314,94 e         314,94 e

Tulot yhteensä                                                                     314,94 e

Menot Eräpäivä                                         Ilmoitettu         Huomioitu

Peltola     Susanna

Perusosa: Yksin asuva                                                         532,97 e

Asunnonvuokra 

Vuokraan sisältyy vesi.

1.11.2022                                                     511,12 e         511,12 e

Menot yhteensä                                                             1 044,09 e

Maksettava perustoimeentulotuki

                                                        1 044,09 e - 314,94 e       729,15 e

Muutoksista on ilmoitettava

 

tiistai 27. syyskuuta 2022

27.09.2022 PÄÄTÖS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESTÄ "HYLKY"

 Kansaneläke


        KANSANELÄKELAITOS                    PÄÄTÖS                   Sivu  1/ 2     

                                                                     Hakemus         

        PL 10                                Annettu     Postitettu  saapunut        

        00056  KELA                          22.9.2022   23.9.2022   22.6.2022       


        Peltola,   Susanna                                                  

                      

        PÄÄTÖS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESTÄ                                              


                 Olet hakenut työkyvyttömyyseläkettä/kuntoutustukea Kelasta.         


                 Hakemuksesi on hylätty, koska arviomme on, että työkykysi ei        

                 ole alentunut kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla.               


        Hakemusasiakirjoista saadut tiedot                                           

                 Olet työskennellyt kaupan kassana, osastoapulaisena, yrittäjänä     

                 ja siivoojana, sekä seurakunnalla kuntouttavassa työssä.            


                 Ilmoitat, että työkykyäsi alentavat masennus, bulimia, ahdis-       

                 tus, väsymys/unettomuus, jaksamattomuus, muistamattomuus,           

                 väliinpitämättömys, pelot, kivut ja aloitekyvyttömyys.              


                 Päätöksenteossa käytetyistä lääkärinlausunnoista viimeisin on       

                 päivätty 14.6.2022.                                                 


        Päätöksen perustelut                                                         

                 Hakemusasiakirjojen perusteella arvioimme, että työkykyysi          

                 vaikuttavat toistuva masennus, epätyypillinen laihuushäiriö,        

                 ja sekamuotoinen persoonallisuushäiriö. Vaikea-asteista mielen-     

                 terveyden häiriötä ei ole todettu. Sairaudet ovat asianmukai-       

                 sella hoidolla hallittavissa. Työkyky ei ole siten alentunut,       

                 että kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys olisi todettavis-      

                 sa.                                                                 


                 Olet 57-vuotias. Alle 60-vuotiailla työkykyä arvioidaan oman        

                 työn lisäksi muuhun sopivaan työhön.                                


                 Arvioimme, että sairaudestasi huolimatta sinulla on vielä           

                 työkykyä jäljellä. Pystyt tekemään omaa tai muuta sinulle           

                 sopivaa työtä, jolla voit ansaita kohtuullisen toimeentulon.        


        Arvio kuntoutusmahdollisuuksista                                             

                 Olemme arvioineet, että et juuri nyt hyödy Kelan                    

                 ammatillisesta kuntoutuksesta. Voit kuitenkin hakea                 

                 kuntoutusta myöhemmin, jos tilanteesi muuttuu tai pidät             

                 sitä muuten tarpeellisena.                                          


                 Kelan tarjoamista kuntoutuspalveluista löytyy tietoa                

                 osoitteesta www.kela.fi/kuntoutus. Myös terveydenhuolto             

                 voi selvittää mahdollisuuksiasi kuntoutukseen.                      


                                                                         Sivu  2/ 2  

        Peltola,  Susanna                                                  


        Lainkohdat                                                                   

                 Kansaneläkelaki 12 § 1 ja 2 mom. ja 13 §                            



                 KANSANELÄKELAITOS                                                   


                 Inka Manninen                                                       

     Tiedustelut                                                                  

                 Päätöstä koskevat tiedustelut                                       

                 puh. 020 634 0181                                                   


                 Eläkeasioiden palvelunumero                                         

                 puh. 020 692 202                                                    


        Päätöksestä valittaminen                                                     

                 Valitusosoitus on liitteenä.                                        


        Huomautuksia                                                                 

                 Toimeentulosi turvaamiseksi sinulla saattaa olla oikeus             

                 työttömyysetuuteen. Jos haluat selvittää oikeutesi                  

                 työttömyysetuuteen, ilmoittaudu työnhakijaksi TE-                   

                 palveluissa ja hae työttömyysetuutta joko Kelasta                   

                 tai työttömyyskassasta.                                             


                 Jos sinulla on kysyttävää työnhakijaksi ilmoittautumisesta,         

                 voit ottaa yhteyttä TE-palveluihin.                                 


        Liitteet                                                                     

                 Valitusosoitus                                                      

                 Hylkäyspäätöksiin liittyvä ohje                                     


tiistai 20. syyskuuta 2022

20.09.2022 LOKAKUU PERUSTOIMEENTULOTUKI

 Päätös
Perustoimeentulotuki lokakuu 

Annettu: 19.9.2022

Lähetetty: 20.9.2022


Miksi lähetämme tämän päätöksen

Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle 1.10.2022 - 31.10.2022.

Perustoimeentulotuki on ratkaistu ajalta 1.10.2022 - 31.10.2022.

Miten asia on ratkaistu

Perustoimeentulotuki on myönnetty

1.10.2022 - 31.10.2022 873,43 e

Perustoimeentulotuki on myönnetty odotettavissa olevaa tuloa vastaan.

Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät sekä hakijalle maksettava että mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on kohdassa Maksut.


Maksut

Maksupäivä Määrä Ajalta

3.10.2022 729,15 e 1.10.2022 - 31.10.2022

Tilinumero  S-Pankki Oyj


Laskuttajalle maksetaan:


Maksupäivä Määrä Laskun numero Laskuttaja

3.10.2022 30,30 e 6322431196 RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY

3.10.2022 72,18 e 11014162002 FORTUM ASIAKASPALVELU OY

12.10.2022 41,80 e 22096008 KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY

Miten toimit jatkossa

Toimita seuraavan hakemuksen liitteenä

tiliote jokaisen toimeentulotukiperheeseen kuuluvan henkilön kaikista kotimaisista ja ulkomaisista tileistä 1.9.2022 alkaen siihen asti, johon se on mahdollista saada jatkohakemuksen jättämiseen mennessä. Tiliotteesta pitää näkyä tilin omistaja, tilinumero sekä alku- ja loppusaldo.

Maksusitoumukset

Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen voimassaoloajan loppuun asti. Lisätietoa on liitteessä.

Päätös koskee seuraavia henkilöitä

Peltola Susanna

Millä perusteilla asia on ratkaistu

Perustoimeentulotuen määrä saadaan, kun käytettävissä olevista toimeentulotukilaissa määritellyistä tuloista ja varoista vähennetään toimeentulotukilaissa määritellyt menot. Lisätietoja on kohdassa Laskelma.

Kun työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukihakemuksesi on vireillä, voit hakea työttömyysetuutta. Näin voit tehdä, vaikka lääkärinlausuntojen mukaan olet työkyvytön. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut TE-palveluihin työnhakijaksi ja hakenut työttömyysetuutta joko Kelasta tai työttömyyskassasta.

Tulot

Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sinun pitää selvittää oikeus työttömyysetuuteen eläkkeen käsittelyn odotusajalle.

Tulona otetaan huomioon yleensä kaikki hakijan ja toimeentulotukiperheen tulot. Tulot huomioidaan nettona eli verojen jälkeen sen kuukauden tulona, jona niiden voidaan katsoa olevan käytettävissä.

Menot

Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravinto-, vaate- ja vähäiset terveydenhoitomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Näistä menoista ei tarvitse esittää kuitteja tai laskuja.


Menona on otettu huomioon julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu. Kehotamme sinua selvittämään kunnasta, voitko jatkossa saada alennusta terveydenhuollon asiakasmaksusta tai voidaanko sinut vapauttaa sen maksamisesta.

Sähkölaskusta ei ole otettu huomioon lisäpalveluista aiheutuvia kustannuksia, koska ne eivät ole perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja.

Asuminen

Asumismenot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena.

Ensisijaisen etuuden kuittaus Kelalle

Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle 1.10.2022 - 31.10.2022 ennakkona odotettavissa olevia etuuksia vastaan. Kela käyttää seuraavat samalle ajalle mahdollisesti myönnettävät etuudet perustoimeentulotuen kuittaukseen:

Kansaneläke, takuueläke,

työttömyysturva

Etuuksista kuitataan enintään myönnetyn perustoimeentulotuen määrä.


OMAT MENOT  : 

Elisa   97,79 € 

Elisa   24,80 €

Elisa   11,03 €

Vuokra  297 € 

Velat   60 €