Ruokapankkien asiakasmäärä kasvoi alkuvuonna. Yhdeksi syyksi epäillään Kansaneläkelaitoksen viivästyneet perustoimeentulotukien päätökset.
Petteri Wessman haki ruokaa Helsingin Myllypurosta torstaina. Andrej Toivokainen lastasi Wessmanin rinkkaan salaattia. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Päivi Repo HS, Ossi Mansikka HS
Julkaistu: 23.3. 20:58
KELAN vaikeudet toimeentulotukihakemusten ratkaisemisessa näkyvät jo ruokapankeissa.
”Kävijämäärä nousi helmikuun alussa yhtäkkiä”, kertoo Helsingin Myllypuron ruokapankkia vetävä Sinikka Backman.
”Ruokaa hakee muutama sata ihmistä enemmän aiempaan verrattuna. Kelan ruuhkat ovat todennäköinen syy.”
Aamukymmeneltä torstaina Myllypuron pisteestä oli hakenut ruokaa jo 460 ihmistä. Jonottajia oli kuitenkin vielä kolmesataa, ja ruoanjakelu jatkui puolenpäivän tienoilla.
Joukossa on työttömiä, eläkeläisiä ja muuten pienituloisia helsinkiläisiä. Useimmat HS:n jututtamista jonottajista olivat hakeneet myös toimeentulotukea.
”Toimeentulotuen saaminen onnistui paremmin sossussa kuin Kelassa. Nyt kaksi kuukautta tuki on tullut myöhässä – viime kuussa kesti 10 päivää”, sanoo siniseen Ikea-kassiinsa banaaneja nostava Abdallah.
Useimmat HS:n ruokajonossa haastattelemista ihmisistä halusivat esiintyä vain etunimellään.
”Sanoin sossussa jo viime vuonna, ettei tuo tule toimimaan – Kela ei pysty tekemään päätöksiä ajoissa, elleivät he palkkaa lisää väkeä. Myös Kelan toimipisteitä pitäisi olla enemmän. Itiksessä niitä pitäisi olla kaksi, ei yksi, siellä on pitkät jonot. Mutta voi olla, että myöhemmin tämä alkaa Kelaltakin onnistua paremmin.”
USEIMPIEN jonottajien päätökset ovat tulleet ajallaan, mutta harmia aiheuttaa esimerkiksi korvaamatta jätetty sähkölasku, pitkät jonot palvelupisteissä ja byrokratia, jonka moni kokee lisääntyneen. Useimmat kertovat tuntevansa jonkun, joka on kärsinyt tukipäätösten viivästyksistä.
”Naapurini joutui odottamaan päätöstään pitkään, ja tästä kuulee jatkuvasti kavereilta. Heitä käy myös täällä”, kertoo muiden muassa myllypurolainen Jouni.
JONOSSA jaetaan myös neuvoja ja levitetään huhuja.
”Tuttuni kertoi Kelan virkailijan sanoneen, että tukea kannattaa hakea kaksi viikkoa ennen kuunvaihdetta. Mulle tuli helmikuussa tukipäätös kuudessa päivässä, kun kunnan antama tuki päättyi. Mutta olen kuullut, että joillakin menee päätöksen saamisessa useampi viikko”, sanoo viime syksystä asti työttömänä ollut vuosaarelainen Petteri Wessman.
SAMAA KERROTAAN myös Jyväskylän ja Tampereen ruokapankeista.
”Tämä on meille arkea”, sanoo vastaava työntekijä Juha Kautto Jyväskylän ruokapankista, jonka nimi on Jokapäiväinen leipä.
”Asiakkaat puhuvat Kelan päätöksistä.”
Jokapäiväinen leipä antaa ruoka-apua ihmisille, joilla on päätös toimeentulotuesta. Kun päätökset viipyvät, ruokaa on annettu löysemmin perustein eli ilman toimeentulotukipäätöstä.
TAMPEREELLA ruokaa jakaa seurakuntien Ruokanysse, joka on kuin myymäläauto.
”Yhteistyötahot kertovat, että asiakkaita on lirissä, kun ruoka loppuu ja rahat viipyvät”, kertoo elintarvikeavun koordinaattori Salme Asunen.
”He ovat pyytäneet meiltä enemmän ruokaa asiakkailleen.”
Ruokanyssellä on yli 20 yhteistyökumppania kuten yksinhuoltajaäitejä, A-kiltoja ja nuorten työpajoja. Niiden asiakkaat ovat pienituloisia. Jaettavana on EU-ruokakassien lisäksi elintarvikelahjoituksia ja Tampereen kotipalvelulta yli jääneitä aterioita.
ASUNEN pohtii, että siirto Kelaan saattoi lisätä ruuhkia myös siksi, että hakemusten pitää olla täydellisiä:
”Kela on tarkka siitä, että jokainen paperi on mukana. Jos jokin puuttuu, hylkäävä päätös tulee helposti.”
Tällainen tarkkuus sujuu huonommin kaikkein heikoimmilta, joita aiemmin auttoi sosiaalityöntekijä, Asunen pohtii.
HAKEMUS toimeentulotuesta pitäisi ratkaista seitsemässä päivässä. Käsittelyajat ylittyivät viime viikolla jokaisessa viidessä vakuutuspiirissä, Kela kertoo.
Andrei Peus oli yksi sadoista Myllypurossa torstaina ruokaa jonottaneista.
Pohjoinen vakuutuspiiri tekee päätöksen 7,1 päivässä, mutta itäisellä vakuutuspiirillä menee 11 päivää. Keskisessä ja läntisessä vakuutuspiirissä kuluu 9,7 päivää ja eteläisessä 10,2 päivää.
Ruuhkien odotetaan jatkuvan maaliskuun ajan. Kelan tavoite oli saada käsittelyajat lain edellyttämälle tasolle huhtikuun kuluessa.
RUOKA-AVUN tarve näyttää kasvavan myös ilman Kelan ruuhkia.
”Ruuanjakelu kasvaa koko ajan”, sanoo Hyvä arki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Hytönen.
”Kasvua on yli 10 prosenttia vuodessa, eikä loppua näy.”
Hyvä arki jakaa Espoossa ruokaa viitenä päivänä viikossa. ”Tänään oli yli 200 asiakasta”, Hytönen kertoo. Vuodessa ruokaa hakee 35 000 tarvitsijaa.
”Tilanne on huono koko Suomessa.”
Myös ruokajonossa aprikoidaan, etteivät Kelan ruuhkat yksin selitä jonojen pitenemistä. Lämpimämmät säät ja kevätaurinko houkuttelevat paikalle myös vanhoja ja sairaita ihmisiä, jotka eivät talvipakkasilla voi jonottaa ulkona jopa kahta tuntia, eräs jonottaja arvioi.
RUOKA-APU saa jonottajiltaan kiitosta. Appelsiineja, spagetti bolognesea, makkaraa ja jukurttia säkkiinsä ahtaava Andrei Peus arvioi, että torstaisen ruoka-avun arvo on hänelle parinkymmenen euron luokkaa.
”Ruoka-apu tulee tarpeeseen. Toimeentulotuki on pieni, mutta periaatteessa se riittää, jos ei polta tupakkaa”, Peus pohtii.
Peus on asunut Suomessa 23 vuotta. Viime vuosiin asti hän kertoo työskennelleensä muun muassa rakennusmiehenä ja rekkakuskina. Työhaluja olisi vieläkin, mutta: ”Tämä on hankalaa, kun on jo 54-vuotias.”
