Näytetään tekstit, joissa on tunniste EDUSKUNTA. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EDUSKUNTA. Näytä kaikki tekstit

lauantai 19. marraskuuta 2022

19.11.2022 Eduskunta hyväksyi lapsilisälain​ ja toimeentulolain muutosten sisällön

 Eduskunta hyväksyi lapsilisälain​ ja toimeentulolain muutosten sisällön

​Eduskunta hyväksyi täysistunnossa perjantaina 18. marraskuuta lapsilisälain​ ja toimeentulolain muutosten sisällön. Lakimuutosten sisältö hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 28/2022 - HE 235/2022) mukaisena.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muutettavaksi lapsilisälakia ja toimeentulotuesta annettua lakia. Lapsiperheiden ostovoiman lisäämiseksi joulukuun 2022 lapsilisä maksettaisiin lapsilisän saajille kaksinkertaisena. Toimeentulotukea myönnettäessä ei otettaisi huomioon joulukuussa 2022 maksettavaa kaksinkertaista lapsilisää siltä osin, kuin sen määrä ylittää tavanomaisen lapsilisän määrän. Tämän tarkoituksena on, että perustoimeentulotukea saavat hyötyisivät tuesta täysimääräisesti. 


Esitys liittyy valtion vuoden 2022 neljänteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.  


Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2022 ja olemaan voimassa 31.12.2022 saakka. 


VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan, että joulukuun 2022 lapsilisä maksetaan lapsilisän saajille kaksinkertaisena. Esityksen taustalla on poikkeuksellinen taloustilanne, jossa muun muassa ruoan, energian ja liikkumisen kustannukset kotitalouksille ovat nousseet. Esityksellä halutaan tukea erityisesti lapsiperheitä ja lisätä lapsiperheiden ostovoimaa. Ylimääräisen lapsilisän arvioidaan lisäävän lapsilisän etuusmenoja 112 miljoonalla eurolla.  


Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää kertaluonteista ylimääräistä lapsilisää perusteltuna lapsiperheiden tukemiseksi poikkeuksellisessa taloustilanteessa. Valiokunta kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. 


Valiokunta kuitenkin toteaa, että kertaluonteisen ylimääräisen lapsilisän maksaminen ei ole pidemmällä aikavälillä tarkoituksenmukainen eikä riittävä keino kuluttajahintojen nousun kompensoimiseksi ja lapsiperheiden toimeentulovaikeuksien torjumiseksi. Valiokunta on aikaisemmissa kannanotoissaan (mm. StVM 39/2019 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että lapsilisien indeksisuojan puuttumisen vuoksi lapsilisien taso on jäänyt jälkeen kustannustason kehityksestä. Lapsilisän indeksisidonnaisuus turvaisi lapsiperheiden toimeentuloa pidemmällä aikavälillä. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että lapsilisäjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon eri perhetilanteet, kuten lasten vuoroasuminen. 


Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hintojen nousu on lisännyt köyhien lapsiperheiden määrää, ja köyhyysasteen nousu on kohdistunut etenkin yhden aikuisen lapsiperheisiin. Valiokunta pitää perusteltuna, että pienituloisimmat lapsiperheet on esityksessä huomioitu siten, että toimeentulotukea myönnettäessä tulona ei oteta huomioon joulukuussa 2022 maksettavaa ylimääräistä lapsilisää. Näin ollen myös taloudellisesti vaikeimmassa asemassa olevat perustoimeentulotukea saavat lapsiperheet hyötyvät ylimääräisestä lapsilisästä. Työnteon kannusteiden ja sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta valiokunta pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että kuukausittain maksettava lapsilisä otetaan jatkossakin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kuukausittain maksettavan lapsilisän huomioon ottamatta jättäminen toimeentulotuessa voisi lisätä toimeentulotuella olevien määrää ja toimeentulotukiriippuvuutta. 


Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että ylimääräinen lapsilisä kohdistuu kaikille lapsiperheille eli tukea kohdistuu väistämättä myös niille, jotka eivät sitä taloudellisesti tarvitsisi. Valiokunta painottaa, että lapsilisä on universaali lapsesta maksettava etuus, jonka tarkoituksena ei ole kompensoida menoja lapsiperheiden välillä vaan lapsiperheiden ja lapsettomien välillä. Lapsilisä voidaan kuitenkin jättää hakematta vastaavasti, kuten muut sosiaaliturvaetuudet, jos perhe ei koe sitä tarvitsevansa. Valiokunta pitää lapsiperheköyhyyden vähentämisen kannalta tärkeänä, että toimia etenkin heikossa taloudellisessa asemassa olevien lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi jatketaan.  


Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, että lapsilisän määräaikaisen korotuksen saavat myös ne lastensuojelun perhehoitajat, joille Kansaneläkelaitos maksaa sijoitetun lapsen lapsilisän ja joilla se lasketaan osaksi lapsesta syntyvien kuukausittaisten kulujen korvausta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan osa kunnista ja kuntayhtymistä kuitenkin perii perhehoitoon sijoitetun lapsen lapsilisän itselleen kattaakseen muun muassa perhehoidon ostopalvelujen kuluja. Valiokunta pitää tärkeänä, että näissä tilanteissa perhehoitoperheiden kasvaneet elinkustannukset otetaan huomioon kuntien ja kuntayhtymien perhehoitajille maksamissa kulukorvauksissa.  


Valiokunta toteaa lopuksi, että vuoden vaihteeseen ajoittuvat useat etuuslainmuutokset aiheuttavat käsittelyn ruuhkautumista Kansaneläkelaitoksessa, mikä saattaa viivästyttää asiakkaiden etuuksien maksuja. Valiokunta painottaa etenkin viimesijaista toimeentuloa turvaavan toimeentulotuen viivytyksettömän käsittelyn tärkeyttä.  


Lakimuutoksen tarkoituksena on lisätä lapsiperheiden ostovoimaa, niin että joulukuun 2022 lapsilisä maksetaan lapsilisän saajille kaksinkertaisena. Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon kaksinkertaista lapsilisää tavanomaisen lapsilisän määrän ylittävältä osalta, jotta perustoimeentulotukea saavat hyötyvät tuesta täysimääräisesti.​​


Lakiesityksen toinen käsittely on eduskunnan täysistunnossa viikolla 47. Toisessa käsittelyssä eduskunta päättää lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Siinä ei voida enää puuttua lain sisältöön. ​

torstai 7. huhtikuuta 2022

07.04.2022 Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026: Linjauksia Suomen tulevaisuuden, kestävän kasvun ja turvallisuuden takaamiseksi

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026: Linjauksia Suomen tulevaisuuden, kestävän kasvun ja turvallisuuden takaamiseksi 


Panostuksia ihmisten hyvinvointiin, sosiaaliturvaetuuksiin ja koulutukseen 

Energiahinnan nousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut elinkustannuksia. Hallitus toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti jo tämän vuoden aikana, kuitenkin viimeistään 1.8.2022. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen. Alustavan arvion mukaan vaikutus etuusmenoon on noin 120 miljoonaa euroa ja toimi vähentää verotuottaja arviolta noin 60 miljoonalla eurolla. Arviot täsmentyvät vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa.


KEL-indeksikorotuksen aikaistuksen vaikutuksesta vuoden 2022 verotukseen ei seuraa muutoksia sote-uudistukseen liittyviin verolaskelmiin.


Ihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan, ja alueiden ICT-kustannuksiin varataan 100 miljoonan euron lisävaltuus. Lisäksi pelastustoimen tietohallinnon ja tiedonhallinnon kehittämiseen on varattu kehyskaudella yhteensä 8,4 miljoonaa euroa.


Hallitus jatkaa seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamista. Seitsemän päivän hoitotakuun kiristämiseen on varattu 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Määrärahavaraus kasvaa 130 miljoonaan euroon JTS-kaudella. Yksityiskohdat täsmentyvät hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä.


Hallitus on päättänyt vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla vuodesta 2023 lukien, mikä lisää määrärahatasoa 23,9 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

07.11.2018 LakialoiteLA282018 vp

LakialoiteLA282018 vp
JariMyllykoskivasym.
Lakialoite laeiksi luottotietolain 18 ja 20 §:n ja ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteen tarkoituksena on korjata yleinen ongelma, jossa maksuhäiriömerkintä hankaloittaa velallisten elämää vielä siinäkin vaiheessa, kun velka on maksettu. Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina, kun velka on suoritettu tai vanhentunut tai velan peruste on poistunut. 

PERUSTELUT

Maksuhäiriömerkinnät ovat Suomessa yhä yleisempiä. Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. 25—34-vuotiaista nuorista miehistä jopa 16 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnästä velalliselle koituvat kielteiset seuraukset voivat olla merkittäviä. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa estää työllistymisen, mikäli tehtäviin liittyy rahan käsittelyä. 

Lakialoitteessa esitettävillä muutoksilla voidaan parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden ihmisten asemaa ja tukea heidän taloudenhallintansa kestävyyttä sen sijaan, että maksuhäiriömerkintöjä säilytetään rangaistusluontoisesti. Nykytilanteessa maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Velallisen tulee myös erikseen pyytää ulosottomiestä tekemään luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, eikä maksuhäiriömerkintä siten poistu automaattisesti. 
Lisäksi nykylaissa maksuhäiriömerkintä velasta, joka on jo suoritettu, ei poistu, jos luottotietorekisteriin tulee uudesta velasta maksuhäiriömerkintä.

Luottotietolain 18 §:n 3 momentin mukaan 18 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettua merkintää ei ole tarpeen poistaa rekisteristä, jos rekisteröityä koskeva uusi maksuhäiriömerkintä on tehty rekisteriin ennen kuin määräaika aikaisemman merkinnän poistamiselle on 1 tai 2 momentin mukaan kulunut. Tämä on velallisen kannalta täysin kohtuuton säännös.
Tässä aloitteessa tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi laista.

Maksuhäiriömerkintöjen rangaistusluontoinen säilyttäminen velkansa maksaneilla ihmisillä ei ole tarkoituksenmukaista ja voi johtaa talousvaikeuksien uusiutumiseen tai pahenemiseen. Siksi luottorekisterin ylläpitäjä tulee velvoittaa poistamaan maksuhäiriömerkintä kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta. Luottorekisteriä tulee ylläpitää siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot.
Ulosottomiehellä taas tulee olla velvollisuus tehdä peruuttamisilmoitus ilman velallisen erillistä pyyntöä ulosottoperusteen poistuessa, mikä toteutettaisiin välittömästi teknisen käyttöyhteyden avulla. Lakialoitteessa edellä mainitun velvoitteen laiminlyönti tulisi myös ulosottomiehen toimintaa koskevan valitusoikeuden piiriin. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
1. 
Laki 

luottotietolain 18 ja 20 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan luottotietolain (527/2007) 18 §:n 1 momentin 5 kohta sekä 2 ja 3 momentti ja
lisätään 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 933/2009, uusi 5 momentti ja 20 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
18 §
Maksuhäiriömerkintöjen ja luokitustietojen säilyttämisajat
Luottotietorekisteriin merkityt maksuhäiriötiedot on poistettava luottotietorekisteristä seuraavasti:
5) velkojan ilmoittamaa maksuhäiriötä ja velallisen tunnustamaa maksuhäiriötä koskevat tiedot kahden vuoden kuluessa siitä, kun tieto on talletettu rekisteriin; tiedot on kuitenkin poistettava kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta;
Jos rekisterinpitäjälle on tullut tieto sen saatavan suorittamisesta, vanhentumisesta tai velan perusteen poistumisesta tuomion tai tuomioistuimen vahvistamasta sovinnosta, jonka laiminlyönnistä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu merkintä on syntynyt, tieto on poistettava heti ilmoituksen saavuttua.
Kaikki konkurssia koskevat merkinnät on kuitenkin poistettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viimeisintä konkurssimerkintää koskevat tiedot on poistettu yrityssaneeraus- ja konkurssirekisteristä, ja 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua maksuhäiriötä koskeva merkintä viimeistään neljän vuoden kuluttua sen tekemisestä.
Luottorekisterin pitäjän tulee ylläpitää luottorekisteriä siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot. Virheet ja epäselvyydet tulee poistaa välittömästi.
20 §
Henkilöluottotietojen luovuttaminen sähköisesti
Ulosoton tiedot velan suorittamisesta, velan vanhentumisesta taikka velan perusteen poistumisesta tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon perusteella tulee ilmoittaa teknisen käyttöyhteyden avulla välittömästi luottotietotoiminnan harjoittajalle.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2. 
Laki 

ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 32 §:n 3 momentti ja 11 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 luvun 32 §:n 3 momentti laeissa 932/2009 ja 60/2018, seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
32 §
Tiedot luottotietotoiminnan harjoittajalle 
Ulosottomiehen tulee ilman velallisen erillistä pyyntöä tehdä luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, kun:
1) velallinen on maksanut suppeassa ulosotossa perittävänä olleen saatavan;
2) pitkäkestoinen ulosotto päättyy;
3) ulosottoperusteen määräaika on kulunut umpeen tai ulosotto päättyy sen vuoksi, että velka on vanhentunut lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 13 a §:n nojalla; tai
4) ulosottoperuste on kumottu tai ulosotto on muusta syystä ollut aiheeton; jos muu saatava tulee ulosotossa kokonaan maksetuksi tietojen luovuttamisen jälkeen, ulosottomiehen tulee ilmoittaa siitä velallisen pyynnöstä luottotietotoiminnan harjoittajalle.
11 luku
Muutoksenhaku ulosottomiehen menettelyyn
1 §
Valitusoikeus 
Täytäntöönpanotoimesta tai ulosottomiehen päätöksestä tai ulosottomiehen 1 luvun 32 §:stä johtuvien velvoitteiden laiminlyönnistä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös taikka laiminlyönti koskee.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA ALKAEN

 ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA  ALKAEN  Kyllä on vielä opettelua, mielen puolella. Että, ei tarvitse olla yhteydessä Työvoimaviranomaisiin.    Olen...