torstai 7. huhtikuuta 2022

07.04.2022 Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026: Linjauksia Suomen tulevaisuuden, kestävän kasvun ja turvallisuuden takaamiseksi

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026: Linjauksia Suomen tulevaisuuden, kestävän kasvun ja turvallisuuden takaamiseksi 


Panostuksia ihmisten hyvinvointiin, sosiaaliturvaetuuksiin ja koulutukseen 

Energiahinnan nousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut elinkustannuksia. Hallitus toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti jo tämän vuoden aikana, kuitenkin viimeistään 1.8.2022. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen. Alustavan arvion mukaan vaikutus etuusmenoon on noin 120 miljoonaa euroa ja toimi vähentää verotuottaja arviolta noin 60 miljoonalla eurolla. Arviot täsmentyvät vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa.


KEL-indeksikorotuksen aikaistuksen vaikutuksesta vuoden 2022 verotukseen ei seuraa muutoksia sote-uudistukseen liittyviin verolaskelmiin.


Ihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan, ja alueiden ICT-kustannuksiin varataan 100 miljoonan euron lisävaltuus. Lisäksi pelastustoimen tietohallinnon ja tiedonhallinnon kehittämiseen on varattu kehyskaudella yhteensä 8,4 miljoonaa euroa.


Hallitus jatkaa seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamista. Seitsemän päivän hoitotakuun kiristämiseen on varattu 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Määrärahavaraus kasvaa 130 miljoonaan euroon JTS-kaudella. Yksityiskohdat täsmentyvät hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä.


Hallitus on päättänyt vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla vuodesta 2023 lukien, mikä lisää määrärahatasoa 23,9 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä.