Vanhemmat ottivat 50 000 euron lainan pelastaakseen 22-vuotiaan Henna Peltolan velkahelvetistä – lakiuudistuksen myötä maksukyvyttömien on vaikeampaa saada kulutusluottoa
Kuluttajaliitossa uskotaan, että uusi lainsäädäntö voi ajaa ylivelkaantuneita hakemaan apua aikaisemmassa vaiheessa.
Pikavippien todelliset vuosikorot liikkuivat pitkään jopa sadoissa prosenteissa.Henrietta Hassinen / Yle
Muutto nuorena omaan asuntoon, pikavippejä vuokraan ja ruokaan, kulutusluottoa huonekaluihin ja kodinelektroniikkaan. Parista tonnista tulee äkkiä kymmeniä tuhansia. Pian tulot eivät riitä edes korkoihin. Luottotiedot menevät.
Tämä on se tyypillisin nuorena ylivelkaantuneen tarina.
Juuri näin tapahtui myös 22-vuotiaalle järvenpääläiselle Henna Peltolalle.
– Velkaantumiseni alkoi kolme vuotta sitten, kun asuin ex-poikaystäväni kanssa. Maksoin vuoden ajan asumista ja elämistä luotolla ja vipeillä, Peltola sanoo.
Peltola kertoo velkoja kertyneen vuodessa noin 10 000 euroa. Lopulta hänellä oli 52 lainaa, ja korkojen myötä yhteissumma kasvoi huimaan 50 000 euroon. Luottotiedot menivät ja velat siirtyivät ulosottoon.
– Puolitoista vuotta maksoin ulosottoon 550–800 euroa kuussa riippuen siitä, paljonko sain palkkaa. Laskeskelin, että olisin velaton vasta viisikymppisenä, hän sanoo.
Henna Peltola asuu nyt vanhempiensa luona, jotta saa lyhennettyä velkojaan.
"Lainaa en ota enää ikinä"
Velkaongelmaisia ihmisiä auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar kuulee tällaisia tarinoita toistuvasti.
– On lähdetty perustamaan ensimmäistä kotia ymmärtämättä omaa maksukykyä. Kun rahaa on ollut helposti saatavilla, sitä on käytetty. Sitten, jos parisuhteeseen on tullut ryppyjä, on taas rahoitettu uutta elämää luotolla, hän kuvailee.
Peltola sai rahaongelmiinsa apua vanhemmiltaan. He ottivat 50 000 euron pankkilainan kuitatakseen tyttärensä velat.
– Sitten kun tyttären luottotiedot menivät, katastrofi valkeni meille. Vaimon kanssa pähkäilimme pitkät pätkät ja päätimme auttaa tyttären ulos velkavankeudesta, kertoo isä Mauri Peltola.
Nyt Henna Peltola on muuttanut vanhempiensa luokse säästääkseen elinkustannuksissa. Hän työskentelee keilahallin kahviossa ja lyhentää lainaa vanhemmilleen. Korkoihin menee enää murto-osa, ja tällä vauhdilla hän on velaton 10 vuoden kuluttua.
– Ulosotossa minulla on nyt nolla euroa, mutta luottotiedot palautuvat vasta parin vuoden päästä. Se on sinänsä hyvä, ettei niitä heti pääse kusemaan uudestaan. Olen kyllä sen oppinut, että lainaa en ota enää ikinä, Henna Peltola sanoo.
"Ne, jotka maksavat kiltisti laskunsa, maksavat myös muiden laskut"
Pikavippien todelliset vuosikorot liikkuivat pitkään jopa sadoissa prosenteissa.
Kuluttajaliiton pääsihteerin Juha Beurling-Pomoellin mukaan korkeat korot ovat taanneet toiminnan kannattavuuden, vaikka suuri osa myönnetyistä pikavipeistä jäisi maksamatta takaisin. Pitkään alalla ei hänen mukaansa ollut syytä tarkistaa asiakkaiden maksukykyä kovin huolellisesti.
– Valitettavan moni jättää pikavippinsä maksamatta, ja pikavippifirmat ovat kompensoineet tätä korkeilla koroilla. Ne, jotka maksavat kiltisti laskunsa, maksavat myös muiden laskut, Beurling-Pomoell sanoo.
Viime vuoden syksyllä kulutusluotoille säädettiin 20 prosentin korkokatto velkaongelmien hillitsemiseksi. Korkokattoa laskettiin edelleen kymmeneen prosenttiin heinäkuun alussa. Uuden lain taustalla on huoli kotitalouksien ylivelkaantumisesta koronan laukaisemien talousongelmien vuoksi, ja se on voimassa vuoden loppuun saakka.
"Ihmiset päätyvät nopeammin umpikujaan"
Takuusäätiön Juha Pantzarin mukaan pikavippifirmat joutuvat olemaan nyt tarkempia siitä, kenelle ne lainoja myöntävät. Valmiiksi ylivelkaantuneet eivät enää saa velkaa, koska korkotuotot eivät yksin riitä pitämään bisnestä kannattavana.
Nyt loppuu uusien pikavippien ottaminen vanhojen päälle.
Juha Beurling-Pomell – Kuluttajaliitto
– He, jotka olisivat ottaneet uutta lainaa vanhan päälle, eivät välttämättä saakaan sitä enää. Luotottajat eivät halua ottaa niin suuria riskejä, kun korkotuotto on 10 prosenttia pienempi. Ihmiset päätyvät nopeammin umpikujaan, arvelee Takuusäätiön Juha Pantzar.
Lyhyellä aikavälillä uusi lainsäädäntö voi näkyä maksuhäiriöiden lisääntymisenä.
Kuluttajaliiton Beurling-Pomoell uskoo kuitenkin, että uusi laki voi ajaa ylivelkaantuneita hakemaan apua aikaisemmassa vaiheessa.
– Nyt loppuu uusien pikavippien ottaminen vanhojen päälle. Kun ylivelkaantuneet eivät enää saa sitä kymmenettä tai kahdettakymmenettä pikavippiä, he joutuvat kääntymään sosiaalitoimiston puoleen tai talous- ja velkaneuvontaan, Beurling-Pomoell sanoo.
– Sehän tarkoittaa monelle ahdinkoa, mutta velkaongelma on parempi kohdata ja hoitaa ennemmin kuin myöhemmin, hän lisää.
Takuusäätiössä nähdään, että uuteen lakiin liittyy myös riski. Matalampi kymmenen prosentin korkokatto on voimassa vain vuoden loppuun saakka. Jos talousvaikeuksissa olevat innostuvat nyt halvemman koron myötä rahoittamaan elämäänsä pikavipeillä, ongelmia voi olla edessä, kun luotottajat jälleen nostavat korkoja.
– Ruokkiiko tämä nyt sitä, että ihmiset tulevat ottaneeksi isompia luottoja, joita he eivät voikaan maksaa, kun korko nousee taas 20 prosenttiin, Pantzar Takuusäätiöstä pohtii.
Velkajärjestelyssä aiempaa enemmän 90-luvulla syntyneitä
Takuusäätiön Juha Pantzarin mukaan velkajärjestelyihin päädytään yhä nuorempana.
– Tuntuu siltä, että velkajärjestelyn asiakkaissa ovat lisääntynyt eniten 90-luvulla syntyneet. Heitä on selkeästi enemmän kuin aikaisemmin, hän sanoo.
Tämä on asia, josta ei puhuta – piiloudutaan ja hävetään vaan.
Henna Peltola
Pantzar painottaa, että erityisesti nykyisessä hankalasti ennustettavissa taloustilanteessa kannattaisi pyrkiä elämään ilman uusia luottoja.
Parikymppisenä pikavipeillä velkaantunut Henna Peltola toivoo, ettei velkaa saisi niin helposti. Hän halusi tuoda oman tarinansa julki, koska kokee, että nuoret eivät riittävästi tunne pikavippien riskejä.
– Tämä on asia, josta ei puhuta – piiloudutaan ja hävetään vaan, hän sanoo,
Nyt Peltola käy töissä ja maksaa velkojaan, vaikka on välillä kokenut olevansa kannustinloukussa.
– Jos olisin heittäytynyt työttömäksi, lopulta velat olisivat vanhentuneet. Työ on minulle kuitenkin henkireikä, hän sanoo.
