27.03.2015 NUPPI OLLUT IHAN JUMISSA

Nuppi ollut todellakin ihan jumissa.
Kelasta tuli matkakorvaus päätös tänään, ihan oli peräti 0,40 senttiä.
Omavastuu matkoista oli 16 € suunta eli minun 32,40 € poiki tuon 0,40 senttiä.

No, toinen positiivinen asia oli soitto perusturvasta maksavat lopun niistä kaihtimista, paljonkos sitä on jäljellä, tämä sinun laskelmasi on niin sekava 210 € on tämä summa.
Sanoin , että ei ole se enää kun maksoin alku kuusta 90 € , eli 120 € jäljellä.
He voivat tämän maksaa täydentävänä toimeentulotukena. Kiitos.
 Enhän tätä olekaan kinunnut kuin tammikuusta saakka.
Ja jopa sosiaaliasiamiehelle  tästä valitin, ja valituksen toimitin myös perusturvaan.

No näin nyt kas, sitten onni potkaisi.
Riittää sitten tuleva toimeentulotuki puhelinlaskuun 50 € , ja jää vähän ruokaankin.

Pankkilainakin oli taas pienentynyt 9 499,21 €.

Lotosta ei ole tullut voittoa.
Eikä mitään lahjoituksia.

Kerjuuta en ole harrastanut.
Voisin kokeilla sitä kesenpänä, kun olisi yöt ja illat lämpöisiä.
Leikki leikkinä, jos eikös  siitä leikistä ole puolet totta.

Minun terveyden tutkiminen meni uusiksi, kun laittoivat Kelasta väärään kuntoutukseen.
Kaikki uudelleen alusta , pöytä tyhjänä.

Aurinkokin lämmittää päivä päivältä enemmän. Iloa ja valoa.

19.03.2015 STM TIEDOTTAA SOSIAALISISTA LUOTOISTA

Suomeksi På svenska
Tiedote 61/2015 18.03.2015 15:00
Sosiaaliset luotot ehkäisevät vähävaraisten ylivelkaantumista

Setelit
Sosiaalisten luottojen myöntäminen on havaittu tärkeäksi keinoksi vähävaraisten ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Aihetta sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvittänyt oikeustieteen tohtori Kirsti Rissanen esittää, että sosiaalinen luototus olisi otettava käyttöön koko maassa lainsäädäntöä uudistamalla. Rissanen luovutti selvityksensä peruspalveluministeri Susanna Huoviselle keskiviikkona 18. maaliskuuta.

Kunnat voivat myöntää sosiaalista luottoa sellaiselle asukkaalleen, jolla ei ole vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua takaisinmaksusta. Kun otetaan huomioon vähävaraisten henkilöiden velkavaikeuksien yleisyys sekä niistä johtuvat terveysriskit ja sosiaaliset ongelmat, olisi tarpeen varmistaa sosiaalisen luototuksen asema sosiaalihuollossa ja saada luotto käyttöön koko maassa. Tällä hetkellä noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja. Lain mukaan luototus on kunnalle vapaaehtoinen sosiaalipalvelu.

Selvityksen mukaan asiakastyö ja luototuksen rahaliikenne olisi toteutettava jatkossa toisistaan erillään, jotta luotot saataisiin käyttöön koko massa. Asiakastyö olisi tarkoituksenmukaista tehdä edelleen osana aikuissosiaalityötä tai talous- ja velkaneuvontaa sekä rahoittaa siten, että kunnat saavat toimintamenoihin peruspalvelujen valtionosuutta. Sosiaalisen luoton rahaliikenteen käsittely tulisi puolestaan järjestää kuntia suurempiin yksiköihin.

Sosiaalisten luottojen rahaliikenteen hoitamiseen ehdotetaan selvitettäväksi kolmea mallia, jotka ovat:

1. Sote-alueen malli, jossa luoton pääoma ja mahdollisten luottotappioiden menot kerätään kunnilta laajemmille alueyksiköille. Yksikkö järjestää luototuksen rahaliikenteen hoitamisen koko alueella. Yksiköt määrittyisivät tulevaisuudessa sote-uudistuksen perusteella.

2. Kela-malli, jossa rahaliikenteen käsittely keskitetään Kelalle. Luottopääoma saataisiin valtion budjetista, mutta kunnat vastaisivat asukkaidensa luotoista aiheutuvista luottotappioista.

3. Takuu-Säätiön malli, jossa luotot käsiteltäisiin erillisessä säätiössä. Samoin kuin Kela-mallissa, sosiaalisten luottojen tarpeen arviointi tehtäisiin kunnassa, jossa laadittaisiin myös luottohakemus perusteluineen. Luottopääoma tulisi valtion budjetista. Luottohakemusten valmistelusta vastaisivat kunnat, jotka saisivat siihen valtionosuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaalisen luototuksen lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. Selvityshenkilöhankkeeseen osallistuivat myös oikeusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisätietoja

OTT Kirsti Rissanen, p. 0400 812 098, kirsti@rissanen.com

10.03.2015 PALAUTETTU VELKOJILLE

Palautettu velkojille, näin sanoi ulosottomies , kun kyselin velkasaldon pienenemistä ulosotossa.
Jaahas, ei siis hävinneet minnekään, miten minä niin hyväuskoinen hölmö olin.
Velkoja laittavat ne takaisin minun ulosottovelkaani, kun havahtuvat veronpalautusten toivossa, saavansa jotakin minun palautuksesta, jota tuskin tulee tänä vuonna . Maksun puolelle taitaa mennä.

18 478,08 € olisihan tuo summa ollut liian hyvä ollakseen totta.
Takuusäätiöltäkin olisi laina myönnetty, jos olisin ollut töissä.
No ihan toive ajattelua tämä on.

Palataan taas arkeen.

10.03.2015 Korkokaton karu seuraus: Näin pikavipeistä velkaantuneet kärsivät

Korkokaton karu seuraus: Näin pikavipeistä velkaantuneet kärsivät
Maanantai 9.3.2015 klo 21.31  
Valtakunnallisen Takuu-Säätiön mukaan pikavipeistä velkaantuneilla on nykyään lähes puolet enemmän velkaa kuin pari vuotta sitten.


Limiittiluotto tarjoaa vaivattoman tavan saada jatkuvasti lisälainaa. Usein velkakierteeseen joutuneet havahtuvat vasta luottohäiriömerkintään.
Kesällä 2013 voimaan tullut korkokatto teki pienten pikavippien lainaamisesta epäkannattavaa, ja niitä myöntäneet luotonantajat siirtyivät yli 2 000 euron limiittiluottoihin. Pikavippien ongelma ei kuitenkaan korkokaton myötä kadonnut - päinvastoin. Takuu-Säätiön mukaan velalliselle limiittiluotto tarjoaa vaivattoman tavan saada jatkuvasti lisälainaa, koska luottoa ei enää tarvitse haalia monelta eri vippifirmalta.

- Velkaantuminen on siis edelleen helppoa, mutta nyt vain yhä suuremmilla vipeillä, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.

Vuonna 2012 pääasiassa pikavipeistä velkaantuneiden velat olivat yhteensä keskimäärin 8 400 euroa, kun viime vuonna ne olivat jo 12 200 euroa.


Pikavippien suurimpana ongelmana on Pantzarin mukaan alusta asti ollut se, että ne houkuttelevat taloudellisesti heikoimmilla ja vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Tilanne ei näytä muuttuneen parempaan suuntaan, sillä Takuu-Säätiö tiedottaa, että Velkalinja-neuvontapuhelimeen soittavat kertovat edelleen velkaantumisensa johtuvan useimmiten sairastelusta, sekavasta ja vaihtelevasta elämäntilanteesta sekä pienistä tuloista.

Limiittiluotot ovat kuitenkin tuoneet mukanaan hieman helpotusta velallisten pitkiin velkaluetteloihin.

- Takuu-Säätiöstä lainatakausta hakevilla asiakkailla ei ole enää useita kymmeniä pikavippifirmoja velkojinaan. Velallisten perintäkustannukset ovat vähentyneet ja velkojen selvittäminen on helpompaa, sanoo takausjohtaja Minna Backman.