RIKAS RAHATTAKIN

Suomalaiset ottavat yhä enemmän kulutusluottoa – vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin toukokuussa ennätysmäärä Suomen Pankin lukuihin sisältyvät suomalaisilta ja Suomessa toimivilta luottolaitoksilta otetut lainat. Niiden osuudeksi kulutusluottokannasta arvioidaan noin 80 prosenttia.   Toukokuun lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli kulutusluottoja yhteensä 15,5 miljardin euron arvosta. Kulutusluottojen määrä on ollut kasvussa koko 2010-luvun ajan. (KUVA: MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA) Anu-Elina Ervasti HS Julkaistu: 29.6. 16:54 SUOMALAISET kotitaloudet nostivat alkuvuonna 2018 aiempaa enemmän vakuudettomia kulutusluottoja suomalaisilta luottolaitoksilta, kertoo Suomen Pankki tiedotteessaan. Tammi–toukokuussa tällaisia luottoja nostettiin yli 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Lainaa otettiin vilkkaasti etenkin toukokuussa. Silloin uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin ennätysmäärä, 264 miljoonaa euroa. Uusien luottojen keskikorko oli

Kela hukkumassa toimeentulotukihakemuksiin – aktiivimalli ja kallis asuminen lisänneet hakemuksia ennätyksellisen paljon Jos työtön ei täytä aktiivimallin ehtoja, työttömyyskorvaus pienenee, ja moni hakee toimeentulotukea Kelasta. Myös korkeat asumiskustannukset ajavat ihmisiä toimeentulotukiluukulle. Toimeentulotuki28.6.2018 klo 17:34 Lisääntynyt toimeentulotuen hakemusten määrä ei automaattisesti tarkoita, että myös tuen maksu lisääntyisi.AOP Tänä kesänä Kela on saanut ennätäysmäärän toimeentulotukihakemuksia. Tällä viikolla hakemuksia on käsiteltävänä enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin sen puolentoista vuoden aikana, jolloin Kela on käsitellyt toimeentulotukihakemuksia. – Kelaan on tullut kymmeniä tuhansia toimeentulotuen hakemuksia kesäkuussa, joten syväanalyysiä me emme ole ehtineet tekemään, mutta ihan selkeästi aktiivimalli näkyy hakemusten määrässä, sanoo Kelan Eteläisen vakuutuspiirin johtaja Antti Jussila. – Kun aktiivimallin seurauksena työttömyysturvaa leikata

Uutiset | Politiikka Tällainen on ”aktiivimalli kakkonen”: Työttömän haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa - ensin tulee muistutus, sitten pitenevät karenssit Tänään klo 10:21 Jatkossa työttömän työnhakijan on raportoitava hakemistaan työpaikoista kuukauden välein verkkopalveluun. Työministeri Jari Lindström (sin) esitteli torstaina omatoimisen työnhaun mallin, jota on kutsuttu myös "aktiivimalli kakkoseksi". Mallissa työtön ilmoittautuu ensin työnhakijaksi lähtökohtaisesti verkkopalvelussa, mutta tarvittaessa muistakin tavoista voidaan sopia maakunnan tai palveluntarjoajan kanssa. Työnhakijalle laaditaan työllistymissuunnitelma 14 päivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Työttömien tulee hakea lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta tapauskohtaisesti velvoite voi olla pienempikin riippuen alueellisesta työtilanteesta, työnhakijaan liittyvistä syistä tai ammattisuojasta. Nykyisinkään työttömän ei tarvitse hakea muita kuin oman alan töitä kolmen ensimmä

Sosiaalinen luotto voi pelastaa kalliilta pikavipiltä – Äänekoski lähtee mukaan sosiaalisen luototuksen tarjoamiseen 26.06.2018 17:11 Perustuvalautakunta viimeisteli valtuuston päätöksen ottaa Äänekoskella käyttöön sosiaalinen luototus. Järjestelmä starttaa syyskuun alussa. Sosiaalinen luototus perustuu lakiin sosiaalisesta luototuksesta. Lain pykälän mukaan sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. – Työttömien keskusjärjestö on ollut vahvasti vaikuttamassa lainsäädäntöön, jossa oli selkeä aukko täytettäväksi. Olen iloinen, että Äänekoski ottaa käyttöön sosiaalisen luototuksen – vihdon ja viimein, Sirpa Martins sanoo. Martins tietää, millaisessa pattitilanteeseen saatetaan joutua, kun ei saa toimeentulotukea, ei edes sitä harkinnanvaraistakaan. – Sillon on vaarana ajautua taloudelliseen umpikujaan. Pahimmassa

AVI haluaa Hämeenlinnalta selvitystä toimeentulotuen ongelmista Hämeenlinnan toimeentulotuen asiakkaiden virta seurakunnan diakonian avun suojiin on Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan poikkeuksellista. Hämeenlinna21.6.2018 klo 14:49   Diakonia on antanut pieniä avustustuksia avuntarvitsijoille Hämeenlinnassa.Henrietta Hassinen / Yle Jaa artikkeli Twitterissä Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulon käsittelyssä Hämeenlinnassa on ollut lain vastaisia viiveitä alkuvuodesta 2018. Etelä-Suomen AVI on kiinnittänyt huomiota siihen, että joka kymmenes asiakas on esimerkiksi huhtikuussa 2018 saanut odottaa Hämeenlinnan kaupungin avustuspäätöstä yli lain salliman seitsemän arkipäivän. Tulemme puuttumaan tähän jo kesän aikana. Sari Luukko AVI harkitseekin asiaan puuttumista, lähinnä siis kyselyä Hämeenlinnan kaupungille, mitä asiassa aiotaan tehdä, jotta täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelyssä olevat viiveet saadaan lainmukaisiksi. – On asiakkaita, joilla on

Kela ! Kävin kysymässä, jos vaikka olisin saanut hepatiitti rokotukset maksusitoomuksella,  rokotukset eivät kuulu maksusitoomusten piiriin, tuli tiukka vastaus. Seuraava kysymys koski gynekologinkäyntiä, vuositarkastus, pitää käydä terveyskeskuksen kautta ja sieltä pyytää lähetettä. Kaikki olisi muuten hyvin ja näin tekisinkin, mutta ei ole vaan kerta kaikkiaan ymmärrä , tätä mistä säästetään ja mistä ei. Suomalaiset olemme maksaneet verot yms. ja silti kaarretaan ja kierretään, ei onnistu. Rahaa,  jos olisi kävisin yksityisesti. Mutta, nyt ei kertakakkiaan irtoa ylimääräistä. Pitää yrittää , jos vaikka saisi harkinnanvaraisella. Sitten tämä hermostuminen. Olen tehnyt Kelaan hakemukset aina 2019 vuoden kesään saakka. Kyseistä hakemusta ei ole edes käsitelty, kuin vaan tämän vuoden heinäkuun loppuun. Virkailija ihmetteli. Olivat vastaanottaneet Työvoimatoimiston lausunnon missä sopimus kesään 2019. Päätöstä eivät ole käsitelty, vaikka jo huhtikuussa mennyt. Ja suuret kir

Jo vuosia velatta, mutta arki ei helpotu: ”Minua on kohdeltu pahemmin kuin murhaajaa” - IL:n lukijat kertovat elämästä maksuhäiriömerkinnän varjossa lauantai 23.06.2018 klo 11:38 Kysyimme lukijoilta, miten maksuhäiriömerkintä on vaikuttanut heidän elämäänsä.   Moni kokee, ettei nykyinen järjestelmä kannusta velkojen asialliseen hoitoon, koska merkinnästä ei pääse eroon vaikka asia olisi hoidettu pois päivänjärjestyksestä. MOSTPHOTOS Yli sata kansanedustajaa on jättänyt tiistaina lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa maksuhäiriömerkinnän saaneiden suomalaisten elämää. Lakialoitteella pyrittäisiin muun muassa nopeuttamaan merkinnän poistumista luottorekisteristä. Kysyimme lukijoilta kokemuksia elämästä maksuhäiriömerkinnän kanssa. Tarinoita tuli kymmeniä. Niissä toistui kokemus ulkopuolisuudesta ja kakkosluokan kansalaisuudesta. Pitkään tiedoissa roikkuva merkintä hankaloittaa elämää monin tavoin: Työpaikan saanti voi olla vaikeampaa, puhelinliittymää ei tahdo saada ostettua,

Maksuhäiriömerkinnän poistumista voi itse nopeuttaa jo nyt - usein siihen riittää velkojen maksaminen ja yksi ilmoitus Yli sata kansanedustajaa jätti viime tiistaina lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa maksuhäiriömerkinnän saaneiden elämää. Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu, vanhentunut tai velan peruste on poistunut. VEERA KORHONEN / SKA Maksuhäiriömerkinnän saanut henkilö voisi monessa tapauksessa jo nyt nopeuttaa merkintöjensä poistumista maksamalla saatavansa, tiedottaa Suomen Asiakastieto Oy. Iltalehti uutisoi viime viikon tiistaina, että yli sata kansanedustajaa on jättänyt lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa maksuhäiriömerkinnän saaneiden elämää. Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu,

Tulolaskuri näyttää ensimmäistä kertaa, millaisissa kannustinloukuissa suomalaiset pahimmillaan elävät Me-säätiön ja THL:n tulolaskurista voi katsoa, miltä pienten ansiotulojen, tulonsiirtojen ja vuokrien monimutkainen kokonaisuus näyttää eri perhetyypeillä. Oona Lohilahti HS Julkaistu: 19.6. 2:00 , Päivitetty: 19.6. 15:36 TÄNÄÄN julkaistu Me-säätiön ja THL:n tulolaskuri on ensimmäinen ilmainen ja helposti käytettävä työkalu, jonka avulla kuka tahansa voi tarkastella sosiaaliturvan, pienten ansiotulojen, vuokrien ja perhetyypin vaikutuksia toisiinsa ja vieläpä neljännesvuosisadan ajalta. Laskuri siis kertoo, miten esimerkiksi työttömyyspäiväraha ja asumistuki leikkaantuvat, jos ihminen ottaa vastaan pätkätyön. Laskuri kertoo hyvin olennaisen asian – paljon käteen jää rahaa. ”Tämä laskuri näyttää laajalle yleisölle syyperustaisen sosiaaliturvan monimutkaisuuden. Se näyttää myös sen, että sosiaaliturvajärjestelmämme tuottaa aika saman euromäärän tukia eri tilanteissa

Häpeä estää monia hakemasta apua velkoihin – Kun ne räjähtävät käsiin, tukea pitäisi saada nopeasti Häpeä estää avun hakemista velkaongelmiin. Rahahuolista puhumisen kynnystä pitää madaltaa. Satu Pajuriutta Julkaistu: 17.6. 9:00  SUOMESSA on noin 375 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriö­merkintä. Osalla tilanne johtaa vähitellen, osalla nopeasti vakavaan velkaantumiseen. Kesäkuun alussa 121 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen pikavippien markkinoinnin kieltämiseksi. Pikavipit ovat vain yksi osa velkaantumista. Nopeus on valttia pahasti velkaantuneen ihmisen auttamisessa. Käytännössä ihmiset yrittävät selvitä rahavaikeuksistaan hyvin pitkälle yksin. Häpeä estää avun hakemista velkaongelmiin. Kun talousvaikeuksien selvittäminen pitkittyy, velkavyyhti monimutkaistuu ja paisuu. Silloin kun ihminen havahtuu hakemaan apua, apua pitää saada heti. TALOUS- JA VELKANEUVONNAT ovat siirtymässä puolen vuoden päästä kunnilta ja aluehallintovirastoista oikeusaputoimistoihin valtion

”Emme voi hyväksyä nykytilannetta” – Puoluerajat ylittävä ryhmä: Maksuhäiriömerkinnät poistettava velkansa maksaneilta 19.6.2018 12:22 Päivitetty: 19.6.2018 12:22 DEMOKRAATTI toimitus@demokraatti.fi @demokraatti_fi Laaja puoluerajat ylittävä joukko kansanedustajia esittää, että maksuhäiriömerkinnät on poistettava velkansa maksaneilta. – Tarkoituksena on puuttua yleiseen ongelmaan, jossa maksuhäiriömerkintä hankaloittaa velallisten elämää monin tavoin vielä pitkään sen jälkeen kun velka on maksettu, vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski sanoo edustajien yhteisessä tiedotteessa. Kansanedustajien aloiteryhmä, jossa on jäseniä kaikista eduskuntaryhmistä, jättää tänään lakialoitteen luottotietolain ja ulosottokaaren muuttamiseksi siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu tai sen peruste on poistunut. Lakialoitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen

YHTIÖN NIMENMUUTOS iKassa Finland on osa Aurajoki Nordic Oy yhtiötä. Yhtiömme nimi on muuttunut toukokuussa (aiemmin DFC Nordic Oy), mutta palvelemme edelleen asiakkaillemme tutulla nimellä iKassa Finland. Uusi tietosuoja. Henkilötietojen turvaaminen on tärkeää ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan 25.5.2018 alkaen. Yksityisyytesi on meille tärkeä ja uusi tietosuojaselosteemme löytyy osoitteesta www.ikassa.fi/tietosuojaseloste JOUSTOA KESÄKUUKAUSILLE Miten voisimme olla tukena juuri sinun kesäkukkarollesi? Asiakaspalvelumme auttaa sinua löytämään sopivan ratkaisun maksusuunnitelmallesi tai maksusuunnitelman yksittäiselle maksuerälle. Ole yhteydessä, niin katsotaan yhdessä mitä voimme sopia. Tiesithän, että voit ehdottaa avoimelle saatavallesi maksusuunnitelmaa myös verkkosivujemme kautta. http://www.ikassa.fi/velallisille/yksityishenkiloille/ehdota-maksusuunnitelma KESÄN POIKKEAVA AUKIOLOAIKA Aukioloaikamme heinäkuussa 2018 ovat poikkeavat. Olemme avoinna ar

Suomi teki sen, missä muu maailma ei ole vielä onnistunut – Toni Tiittanen ja 3 500 muuta asunnotonta saivat kodin Reilu kymmenen vuotta sitten Suomi päätti, että jokainen suomalainen ansaitsee oman kodin. Nyt tavoite on lähempänä kuin koskaan. Keskustele aiheesta jutun lopussa. Asunnottomuus17.6.2018 klo 18:05päivitetty 18.6.2018 klo 14:29 Asunnottomien yö. Marja Väänänen / Yle Tästä on kyse Vuosina 2008–2017 Suomi vähensi pitkäaikaisasunnottomuutta 40%. Pitkäaikaisasunnoton on ollut ilman asuntoa yli vuoden tai toistuvasti kolmen viime vuoden aikana. Asunnottoman henkilön asumisjärjestelyt säästävät 15 000 euroa. Vuonna 2007 asuntoministeri Jan Vapaavuori asetti “neljä viisasta miestä” ratkomaan pitkäaikaisasunnottomuutta. Koolle kutsuttiin piispa Eero Huovinen, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Y-säätiön toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale. Ryhmän sihteerinä toimi Juha Kaakinen. – Jokaisella on ihmisarvo ja asunto on perusoi

Uutiset | Politiikka ”Aktiivimalli kakkonen” etenee - hallitus aikoo velvoittaa työttömät hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa perjantai 15.06.2018 klo 16:48 Työministeri Jari Lindströmin mukaan hallitus on huomioinut mallin valmistelussa aiemmin saamansa palautteen. Työministeri Jari Lindströmin mukaan keskustelut keskusjärjestöjen kanssa jatkuvat tällä ja ensi viikolla. Omatoimisen työnhaun mallista on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella. Hallitus aikoo velvoittaa työttömät hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat. Kyse on omatoimisen työnhaun mallista, jonka SAK on ristinyt jo aiemmin "aktiivimalli kakkoseksi". Hallitus lähettää mallista esitysluonnoksen lausuntokierrokselle juhannuksen jälkeen. Alun perin ajatuksena oli, että aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä ilman pätevää syytä langetettaisiin työttömälle 60 päivän korvaukseton karenssi. Jatkossa karensseja kevennettäisiin HS:n mu

Riidattomat velka-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen Nykyisin riidattomia velka-asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Käräjäoikeudet13.6.2018 klo 14:43päivitetty 13.6.2018 klo 15:49 Kymenlaakson käräjäoikeuden Kouvolan kanslia YLE / Anna Huittinen Riidattomien velka-asioiden käsittely keskitetään ensi vuoden syyskuusta lähtien yhdeksään käräjäoikeuteen. Jatkossa niitä käsitellään ainoastaan Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Uudistukseen liittyvän lainsäädännön voimaantulo vahvistettiin presidentin esittelyssä keskiviikkona. Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevia velkomisasiat. Lisäksi summaarisiin kuuluvat esimerkiksi häätöä koskevat riidattomat asiat.

 Akordisopimus perintätoimiston veloista jotka jo ulosotossa : Heikentyneen taloudellisen tilanteeni vuoksi ja lisääntyneiden ylimääräsiten elinkustannusten mm. bensiini,sähkönsiirto ym. vuoksi. Olemme erittäin suuressa taloudellisessa ahdingossa. Tämän lisäksi on myös taloudessa sairautta. Olemme laskeneet ja pyöritelleet mihin rahkeemme riittää. Ja olemme tulleet siihen tulokseen, että maksimissaan pystyisimme maksamaan noin 70€/velkoja. Velkojia on useampi ja tällä hetkellä johtuen ulosotosta, velkapääoma ei lyhene ollenkaan, koska kaikki menee vain ja ainoastaan korkoihin ja ulosoton palkkaan. Velat ovat Lindorffin ei enää alkuperäisen velkojan. Pätee ihan kaikkiin perintätoimistoihin.

 Pohja perintäyhtiön epämääräisestä velasta :Viivi Velallinen kiistää kanteen ja vastustaa sitä ja pyytää kunnioittaen ensisijaisesti hylkäämään kanteen seuraavin perustein. 1. Pääoman, korkojen ja kulujen välinen matemaattinen suhde on vaatimuksena kohtuuton, kun vertaa pääomien yhteissummaa vaadittuihin, väitettyihin kuluihin ja korkoihin nähden. Terveydellisistä vaikeuksista kärsivältä, velkavaikeuksiin ajetulta ihmiseltä on kohtuutonta vaatia xxx euron xxx kuluja ja korkoja. Väitetyissä veloissa korkojen laskennan aikaväleistä ei ole selvitystä, mistä alkaen ja mihin asti korot on laskettu. Vaadimme kanteen hylkäämistä vanhentuneina, koska selvitystä korkojen laskennasta alkupäivämääristä ei ole esitetty tai toissijaisesti jokaisesta korkovaatimuksesta erikseen selvitys kantajalta, miten ja miltä ajalta korkolaskelma on tehty? 2. Väitettyjen saatavien perusteeksi kerrotaan luetteloilmoitus eli ilman alkuperäistä laskua esitetään pääoma, jolle ei ole todistetta. Vaadimme kan

 OHJEITA :  TALLENTAKAA OMALLE KONEELLE TÄMÄ JA POHJAT JOTKA ON KETJUSSA. (EIJA KUUSLA) Mä voisin tähän laittaa sellasen pienen kantelukaaren miten menetellä eri tilanteissa: ja muistaakaa,että KIRJALLISESTI: - Kela hylkää,jättää,huomioimatta laskuja, perii takaisin väärin perustein, vaatii jotain muuta: -oikaisuvaatimus perusteluineen kelalle ja korostaa, että PIKAISESTI - Jos ei mene läpi tai selvitys viivästyy niin KANTELU päätöksineen/perusteluineen Eduskunnan OIKEUSASIAMIEHELLE -Ulosotto toimii väärin esimerkiksi vapaakuukauteen liittyen, pitkän sairauden tai työttömyyden jälkeen on iskemässä kiinni tuloihin: - Ensin KANTELU perusteluineen ja päätöksineen Valtakunnanvoudin virastoon - Mikäli ei vastaus tyydytä niin sen jälkeen päätös päätöksineen ja perusteluineen OIKEUSKANSLERILLE -Perintätoimiston perimisessä on jotakin epäselvää, onko lasku aito, onko vanhentunut, korot ja kulut ovat pääasiassa perinnässä - Vaatikaa ensin perintätoimistolta siirtokaari, ALKUPERÄIN

31.5.2018 Asiakaspalvelun aukioloajoissa muutoksia kesällä Useiden palvelupisteiden aukioloajat muuttuvat kesän ajaksi. Puhelinpalvelu palvelee kesälläkin joka arkipäivä klo 9–16. Tiedot palvelupisteiden kesäaukioloajoista on koottu alla olevaan listaan. Listassa ovat vain ne palvelupisteet, joiden aukioloaika muuttuu kesän ajaksi. Voit tarkistaa Kelan palvelupisteiden aukioloajat ja osoitteet verkossa osoitteessa www.kela.fi/palvelupisteen-haku. Puhelinpalvelu on kesälläkin avoinna joka arkipäivä klo 9–16. Löydät Kelan palvelunumerot verkosta osoitteesta www.kela.fi/palvelunumerot. Englanninkielinen puhelinpalvelu on avoinna normaalisti joka arkipäivä klo 9–15. Kansainvälisten asioiden keskuksen numerossa ja Kelan perintäkeskuksessa palvellaan normaalisti joka arkipäivä klo 9–16. Venäjänkielinen puhelinpalvelu on avoinna 21.6. asti normaalisti ma–pe klo 9–11 ja 12–15. Puhelinpalvelu on 25.6.–31.8. avoinna ma ja ke klo 9–11 ja 12–15. Kela tarjoaa etäpalvelua kielipalvel

4.6.2018 Yhä useampi lapsi saa vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella – kasvua 10 vuodessa yli 40 % Alle 16-vuotiaan vammaistukea sai vuoden 2017 lopussa yhteensä 34 900 lasta. Heistä 9 700 sai vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella. Psyykkisen kehityksen häiriön vuoksi vammaistukea saavien lasten määrä on kasvanut 10 vuodessa 43 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat alle 16-vuotiaan vammaistuen selvästi yleisin sairausperuste. 19 600 lasta (yli 56 % kaikista saajista) sai tukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella vuoden 2017 lopussa. – Vuoteen 2008 verrattuna näiden saajien määrä on lisääntynyt 45 % ja vuoteen 2000 verrattuna lähes 80 %, sanoo tilastosuunnittelija Reeta Pösö Kelasta. Suurimmat sairausryhmät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ryhmässä olivat psyykkisen kehityksen häiriöt (9 700 saajaa), lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt (6 100 saajaa) ja älyllinen kehitysvamma

1.6.2018 Kela korvaa vähälle käytölle jääneet palvelupisteet muilla palveluilla Etäpalvelu, puhelinpalvelu ja verkkoasiointi korvaavat palvelupisteet, joiden asiakasmäärät ovat jääneet vähäisiksi. Kelan palveluverkkoon kuuluu 180 palvelupistettä, joista 56 on avoinna joka arkipäivä. Loput 124 palvelupistettä ovat avoinna 1–4 päivänä viikossa. Lisäksi Kela on mukana 138 asiointipisteessä eri puolilla maata. Palvelupisteiden tilannetta seurataan Kelassa jatkuvasti. Palvelupisteiden määrää lisätään tai vähennetään kysynnän mukaan. Kelan hallitus päätti joulukuussa 2017 Kelan palveluverkon kehittämisen kriteerit. Henkilökohtainen palvelu paikkakunnan omassa palvelupisteessä voidaan korvata muilla asiointitavoilla silloin, jos kysyntä on vähäistä ja asiakkaiden palvelutarpeisiin voidaan vastata muilla palveluilla. Kysyntää pidetään vähäisenä, jos palvelupisteessä asioi alle 100 asiakasta viikossa. Usein käynnissä on kyse etuushakemuksen jättämisestä tai täydentämisestä, joskus myös