Toimeentulotuen kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän muistio julkaistu
sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta8.1.2025 10.30 Tiedote
Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän loppumuistio on julkaistu. Muistio sisältää työryhmän johtopäätökset siitä, miten toimeentulotuen kokonaisuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Työryhmän toimikausi päättyi 31.12.2024.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa eduskunnan edellyttämän toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, joka vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.
Työryhmä on koonnut muistioon mahdollisia toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena sekä syrjäytymistä ehkäisevänä etuutena. Työryhmä on arvioinut myös mahdollisuuksia löytää hallitusohjelmaan kirjattuja säästöjä toimeentulotuen menoista.
Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän loppumuistioTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 827kB
Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7 prosenttia. Vuonna 2023 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 778 miljoonaa.
”Toimeentulotuki on alkujaan tarkoitettu väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi toimeentulon turvaksi kaikista vaikeimmissa tilanteissa. Ihmisellä on oikeus tuen tarpeensa mukaan saada elämäntilanteeseensa sopivia etuuksia ja palveluita. Muistiossa tarkastellut toimenpiteet vahvistaisivat toimeentulotuen roolia viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena ja tukisivat varhaisempaa puuttumista ennen toimeentulotuen saannin pitkittymistä,” työryhmän puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
ToimeentulotukiLinkki toiselle sivustolle
Hankeikkuna: Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmäLinkki toiselle sivustolle
Toimeentulotuen rooli viimesijaisena tukimuotona ja velvoittavuuden vahvistaminen
Työryhmä on tarkastellut muistiossaan sitä, miten toimeentulotuen velvoittavuuden toteutumista voitaisiin vahvistaa. Mahdollisiksi toimenpiteiksi on tunnistettu ensisijaisten etuuksien hakematta jättämisen lisääminen perusteeksi perusosan alentamiselle, perusosan alentamista koskevan prosessin tehostaminen sekä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen velvoittavuuden tiivistäminen.
Työryhmän mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi perusosan alentamisen uhalla velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea.
Työryhmä arvioi, että lainsäädäntöä voisi muuttaa siten, että toimeentulotuen perusosan alentaminen olisi mahdollista myös käytännössä kertaluonteisten laiminlyöntien tilanteissa. Myös ensisijaisten etuuksien hakematta jättäminen voisi jatkossa olla perusosan alentamisen peruste. Lisäksi perusosan alentamisen toimeenpanoa voisi sujuvoittaa.
Toimeentulotuen hakijalla on aina mahdollisuus välttää perusosan alentaminen ja työttömyysetuuksien sanktiot hakemalla ensisijaisia etuuksia tai osallistumalla työvoimapalveluihin siten, kuin niitä koskevassa lainsäädännössä edellytetään.
Nuoret toimeentulotuen saajat työelämään mahdollisimman nopeasti
Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Toisaalta nuoret saavat yleensä tukea vain lyhyen aikaa.
Työryhmä arvioi, että kuntien rahoitusosuutta nuorten toimeentulotukimenoista on mahdollista kasvattaa. Nuoria 18–25-vuotiaita toimeentulotuen saajia on kuukausittain 24 000–33 000. Perustoimeentulotukea maksettiin 106 000 nuorelle yhteensä 273 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Kunnan sadan prosentin rahoitusosuus voisi koskea sellaisia toimeentulotuen saajia, jotka ovat 18–25-vuotiaita eikä perheessä asu muun ikäisiä henkilöitä. Tällä hetkellä kuntien rahoitusosuus on 50 prosenttia.
”Kunnilla on paras tieto nuorten opiskelupaikoista, työpaikoista ja palveluista. Kunnat voivat myös pohtia mahdollisuutta tarjota nuorille esimerkiksi kesätyöpaikkoja toimeentulotuen rahoittamisen sijaan. Kuntien rahoitusosuuden laajentaminen kannustaisi nuorten työllistämiseen mahdollisimman nopeasti, jotta tukikaudet jäisivät mahdollisimman lyhyiksi”, Siika-aho sanoo.
Toimeentulotuen kokonaisuudistus syrjäytymisen ehkäisyn välineenä
Työryhmän toimenpiteiden tavoitteena on nopeuttaa työttömän asiakkaan hakeutumista työllistymistä edistävien palveluiden piiriin tiivistämällä velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä edellyttää viranomaisia laatimaan asiakkaalle hänen palvelutarpeensa niin vaatiessa monialaisen työllistymissuunnitelman kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen havaitsemisesta. Tämän ohella työryhmän mukaan tulisi säilyttää työttömyyden johdosta tulottomana toimeentulotukea saavan ohjaaminen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen aktivointisuunnitelmaan. Mahdollisuuksien mukaan ohjausta aktivointisuunnitelmaan tulisi nopeuttaa yli 25-vuotiaiden osalta.
”Velvoittavuuden lisääminen tarkoittaisi käytännössä myös oikea-aikaisten ja vaikuttavien palvelujen parempaa yhteyttä etuuksien kanssa. Toimeentulotuen uudistamisella onkin keskeinen yhteys myös palveluiden kehittämiseen. Syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttää panostuksia palveluihin. Sellaisiin palveluihin, joita ei ole, ei tietenkään ketään voi velvoittaa”, osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
Mahdollisia toimenpiteitä säästötavoitteisiin pääsemiseksi
Työryhmä on arvioinut myös mahdollisia toimenpiteitä, joilla uudistukselle asetettuihin säästötavoitteisiin voitaisiin päästä lyhyellä aikavälillä. Hallitusohjelmaan on kirjattu toimeentulotuen kokonaisuudistuksen osalta 70 miljoonan euron säästötavoite.
Toimeentulotuen velvoittavuuden vahvistamiseen liittyvillä toimenpiteillä voisi olla säästövaikutuksia tukikausien lyhentyessä. Perusosan alentamiseen liittyvän lainsäädännön tarkentaminen toisi toimeentulotuen säästöjä arviolta 24 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä toimeentulotukilain 11 §:n 2 momentin mukaan tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. Suojaosista on luovuttu myös muualla etuusjärjestelmässä. Ansiotulovähennyksen poisto säästäisi toimeentulotuen menoja vuoden 2026 tasossa noin 20 miljoonaa euroa.
Työryhmä on arvioinut myös vähäiseksi katsottavien ansiotulojen ja avustusten muuttamista täysimääräisesti huomioitaviksi tuloiksi. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jossa lähtökohtaisesti kaikki tulot tulee ottaa huomioon. Avustusten muuttaminen huomioitavaksi tuloksi vähentäisi Kelan toimeenpanossa yksilöllisten tilanteiden selvittämiseen kuluvaa aikaa. Työryhmän mukaan tulisi kuitenkin säilyttää mahdollisuus jättää toimeentulotukea saavan perheen nuoren kesäansiot ja alle 18-vuotiaan saamat vähäiset lahjat huomioimatta tulona. Vähäisten ansiotulojen ja avustusten huomioiminen täysimääräisesti tuottaisi säästöä vuoden 2026 tasossa noin 3 miljoonaa euroa.
Työryhmä on myös selvittänyt toimeentulotuen perusosan lievän pienentämisen mahdollisuutta. Toimeentulotuen perusosaan kohdistuvalla yhden prosentin leikkauksella saisi tarvittaessa aikaan säästöä n. 12 miljoonaa euroa.
”Toimeentulotuki on tarveharkintainen etuus ja yksilölliset elämäntilanteet on huomioitava jatkossakin. Koska toimeentulotuki on myös perhekohtainen toimeentulon turva, uudistuksessa tulee huomioida vaikutus lasten toimeentuloon”, osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
Muistiota hyödynnetään toimeentulotukilain kokonaisuudistuksen valmistelussa
”Työryhmän muistioon on koottu työryhmän tunnistamat mahdolliset toimenpiteet kokonaisuudistukselle hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen osalta. Hallitus tekee päätökset etenemisestä muistion pohjalta”, osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
Työryhmän muistiota on tarkoitus hyödyntää toimeentulotukilain kokonaisuudistuksen valmistelussa. Kokonaisuudistus valmistellaan ministeriössä keväällä 2025. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuus ja lausuntokierros keväällä 2025.
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on osa sosiaaliturvauudistusta.
Lisätietoja
työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, etunimi.sukunimi@gov.fi
