Kela päässee kurkistamaan asiakkaiden rahoja ja osakkeita
-Kela päässee jatkossa sähköisesti katsomaan tukia hakevan pankki- ja tilitietoja.
-Muutos koskee toimeentulotukea, asumistukea ja eläkkeensaajan asumistukea.
-Finanssiala vastustaa esitystä, ja eduskunnan sote-valiokunta jatkaa esityksen käsittelyä syksyllä.
 |
| Hallitus antaisi Kelan nähdä esimerkiksi tilillä olevat varat ja osakkeet. Kuva: Kalle Koponen / HS |
Julian Puumalainen HS
Kansaneläkelaitos eli Kela pääsee jatkossa käsiksi kolmea sosiaalietuutta hakevien asiakkaiden pankki- ja tilitietoihin, kaavaillaan eduskuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä.
Jatkossa Kela saisi aina tiedon siitä, onko hakijalla pankkitili – ja kuinka monta pankkitiliä hänellä on. Tilitapahtumatiedot Kela saa, jos henkilö ei erikseen kiellä niiden luovuttamista. Jos hakija kieltää tilitietojen luovuttamisen, hänen pitää toimittaa tiedot nykyiseen tapaan itse Kelalle.
Kelalla olisi myös oikeus saada tilitiedot, jos hakijan epäillään väärentävän toimittamiaan tietoja.
Esitys antaa Kelalle oikeuden tehdä sähköisesti kyselyitä pankki- ja tilitiedoista pankki- ja tilitietojärjestelmään. Oikeudet koskevat toimeentulotuen, yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen hakijoita.
Nykyisellään hakija toimittaa tiedot itse Kelalle.
Käytännössä Kela näkisi esimerkiksi tilillä olevat varat ja osakkeet. Kiinteä omaisuus kuten talo tai metsäpalsta ilmoitetaan jatkossakin itse.
”Me haluamme oikeudet vain niihin etuuksiin, joissa asiakasprosessia voidaan sujuvoittaa saamalla pankkitiedot, jotka asiakas toimittaa (nykyisin) Kelalle itse lain perusteella”, sanoo Kelan lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Valli-Lintu.
Toimeentulotuen, asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen myöntämiseen vaikuttavat hakijan varat. Hakija ei voi saada näitä tukia, jos hän ei toimita todisteita omasta varallisuudestaan.
Finanssiala ry on vastustanut esitystä kovaäänisesti. Pankkien etujärjestö pitää sitä ongelmallisena niin pankkisalaisuuden kuin yksityisyydensuojan näkökulmasta. Järjestö on epäillyt, että järjestelmä johtaa massaluontoiseen tiedonkeruuseen.
Valli-Lintu ei allekirjoita finanssialan väitteitä.
”Meidän lähtökohtamme ovat toimeenpanoon liittyviä ja asiakaslähtöisiä. (Jatkossa) etuus pystytään myöntämään nopeammin ja oikeiden tietojen perusteella.”
Valli-Linnun mukaan muutos on tarpeellinen, sillä se vähentäisi etuuksien väärinkäyttöä ja toisi Kelalle säästöjä. Uudistuksen on arvioitu pienentävän Kelan kuluja vuoden 2028 tasolla 11,6 miljoonalla eurolla yhdessä Kanta-palveluiden kautta välitettävien lääkäritodistusten kanssa.
”Kun meillä on 50 miljoonan tuottavuustavoite, niin tämä on iso kakku meidän osalta”, Valli-Lintu sanoo.
Valli-Lintu ei osaa sanoa, miten paljon muutos vähentäisi väärinkäytöksiä, mutta hän arvioi niiden havaitsemisen helpottuvan. Osa Kelan asiakkaista on saattanut ilmoittaa vain yhden pankkitilin, vaikka tosiasiassa tilejä olisi useampia.
Olemassa olevien tapausten perusteella tiedetään, että niitä (tilitietoja) väärennetään”, hän lisää.
Vuonna 2025 Kela kirjasi yhteensä noin tuhat väärinkäytösepäilyä. Niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,43 promillea.
Kela hakisi tietoja Tullin pankki- ja tilitietojärjestelmästä (PMJ), joka on alun perin luotu rahanpesun estämistä varten. Valli-Lintu sanoo, ettei ole taloudellisesti järkevää rakentaa olemassa olevan järjestelmän rinnalle uutta samanlaista.
Valli-Linnun mielestä julkisessa keskustelussa on syntynyt vääriä käsityksiä esityksestä.
”Ihmiset eivät ehkä ole ymmärtäneet, että kun näitä kolmea tukea hakee, joutuu jo nyt toimittamaan nämä tiedot. Tässä ei sinänsä tapahdu mitään muutosta siihen, mitä tietoja saadaan, vaan ainoastaan siihen, miten ne samat tiedot saadaan.”
Perustuslakivaliokunta näytti esitykselle vihreää valoa tietyin ehdoin. Valiokunnan mukaan myös tuen hakijan lähipiirillä, kuten perheellä, on oltava oikeus suojata arkaluonteiset tiedot kielto-oikeudella.
Tämän ohella aihetta on puitu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd) kertoo HS:lle, että valiokunta päätyi torstaina pyytämään esityksestä lausuntoa talousvaliokunnalta.
”Valiokuntakäsittelyn aikana olemme saaneet merkittäviä asiantuntijalausuntoja, jotka suhtautuvat hyvin kriittisesti esitykseen siltä osin, miten se murtaa pankkisalaisuutta”, Kiuru sanoo.
Lisäksi valiokunta pyysi Kiurun mukaan viikko sitten esityksen tiimoilta selvitystä valtioneuvostolta, jota se ei ole vielä saanut. Kiuru arvioi, että valiokunta pääsee käsittelemään esitystä syysistuntokauden alussa.
