30.11.2024 Ilmoita työttömyyspäivät ajoissa

 Ilmoita työttömyyspäivät ajoissa

Joulu aikaistaa työttömyysajan ilmoitus- ja maksupäiviä. Näet OmaKelasta tai saamastasi ilmoituslomakkeesta päivän, jolloin voit jättää oman ilmoituksesi.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 20.12.2023 tai 21.12.2023

-ilmoituksen voi palauttaa 20.12.2023

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 22.12.2023.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 22.12.2023, 23.12.2023 tai 24.12.2023

-ilmoituksen voi palauttaa 21.12.2023

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 27.12.2023.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 25.12.2023

-ilmoituksen voi palauttaa 22.12.2023

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 28.12.2023.

Ilmoitus kannattaa toimittaa OmaKelassa jo palautuspäivän aamuna, jotta se ehditään käsitellä mahdollisimman pian. 

Puhelinpalvelu on avoinna joulun ja uudenvuoden välipäivinä

Puhelinpalvelu on joulun ja uudenvuoden välisellä viikolla avoinna ke–pe klo 9–16. 

Palvelupisteiden aukioloajoissa voi olla muutoksia joulun ja uudenvuoden välipäivinä ja uudenvuoden jälkeen. Aukioloajat ja käyntiosoitteet kannattaa tarkistaa kela.fistä.

Toivotamme asiakkaillemme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!

21.11.2024 Arkkipiispa Tapio Luoma: Ihmisarvoa ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa

 Arkkipiispa Tapio Luoma: Ihmisarvoa ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa

Tapio Luoman mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.

04.10.2023 13:00  Paula Huhtala  Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio

Hallitusohjelman linjaukset ja niiden vaikutukset yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ovat herättäneet viime päivinä vilkasta keskustelua. Arkkipiispa Tapio Luoma osallistuu keskusteluun nostamalla arkkipiispan verkkosivuilla 4. lokakuuta julkaistussa puheenvuorossaan esiin ihmisarvon, jonka mittarina ei ole ihmisen taloudellinen asema.

– Kirkon näkökulmasta ihmistä ei voi tarkastella ainoastaan tai edes ensisijaisesti työmarkkinakelpoisuuden näkökulmasta. Ihmisen oikeus osallistua yhteiskuntaan ja elää hyvää elämää eivät ole riippuvaisia työn tekemisestä, taloudellisesta asemasta tai kulutusvalinnoista, arkkipiispa sanoo.

Oikeusvaltiossa ihmisarvon kunnioittaminen näkyy ihmisoikeuksien aktiivisena edistämisenä.

– Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu työn arvoa. Ihmisen arvo on kuitenkin aina työn arvoa suurempi. Sitä ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa. Ihmisarvon korostaminen ja kunnioittaminen on kirkon ihmiskuvalle keskeistä. Oikeusvaltiossa ihmisarvon kunnioittaminen näkyy ihmisoikeuksien aktiivisena edistämisenä.

Arkkipiispa Tapio Luoma näkee myös huolestuttavana piirteenä hallitusohjelmassa sen, että työn ja osallisuuden suhde on erityisen keskeinen hallitusohjelman maahanmuuttoa käsittelevissä tavoitteissa. Hänen mukaansa hallitusohjelman maahanmuuttoon liittyvät tavoitteet rajaavat merkittävästi maahan muuttavan oikeutta työntekoon ja siksi myös yhteiskunnallista osallisuutta.

– Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti yhteiskunnan tukijärjestelmät pyritään rajoittamaan perusoikeuksien edellyttämään minimiin. Yhteiskunnan tukiverkostojen nähdään tulevaisuudessa entistä enemmän nojaavan perheen, vapaaehtoisten toimijoiden ja esimerkiksi kirkon palveluiden varaan. Ihmisoikeuksien edistäminen on kuitenkin ensisijaisesti valtion tehtävä. Hyväntekeväisyyteen perustuva yhteiskunta on monille äärimmäisen hauras, Luoma sanoo. 

Arkkipiispan mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.

– Demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole kysymys samanmielisyydestä. Demokratian edellytyksenä on vahva sitoutuminen yhtäläisestä ihmisarvosta nousevaan yhtäläiseen osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Haagan seurakunnan postaus käynnisti keskustelun

Keskustelu hallitusohjelman linjausten vaikutuksista heikoimpien asemaan alkoi helsinkiläisen Haagan seurakunnan viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) torstaina 28. syyskuuta julkaistusta postauksesta.

Postauksessa luki: ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Mt. 25:29. Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen #hallitus politiikassa. On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta @valtioneuvosto”.

Osa postauksen kommentoijista moitti seurakuntaa politiikkaan sekaantumisesta tai vasemmistolaisuudesta, osa kiitti kannanotosta ja heikompien puolustamisesta. 

Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson sanoi Kirkko ja kaupungin haastattelussa, että siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että kirkko tai yksittäinen seurakunta ottaa kantaa ajankohtaisiin, yhteiskunnallisiin teemoihin. Haagan seurakunta on ottanut kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin koko ajan kun se on Twitterissä, nykyisessä X:ssä, ollut. Kannanotot nousevat usein siitä, mitä seurakunnan työntekijät näkevät ja kuulevat työssään.

Kirkko puhuu ja toimii heikoimpien puolesta

Arkkipiispa Tapio Luoma sanoo, että seurakunta tuo yhteen hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Yhteistyöverkostojensa kautta luterilainen kirkko on ollut kehittämässä toimintamalleja, joilla pyritään turvaamaan ihmisarvoinen elämä esimerkiksi asunnottomuuden, ylivelkaantumisen, päihdeongelmien tai muiden ihmisen perusturvallisuutta haastavien tilanteiden äärellä.

Muun muassa Haagan seurakunta ja Turun tuomiokirkkoseurakunta ovat nostaneet esiin huolen pienituloisten asemasta. Lisäksi kirkon työntekijät ja asiantuntijat ovat myös pitäneet esillä sitä, että maahanmuuttajien oikeusturva ja perusoikeudet ovat uhattuna, mikäli lakeihin suunnitellut kiristykset toteutuvat.

Arkkipiispa pitää seurakuntien ja asiantuntijoiden ulostuloja arvokkaana osallistumisena yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen mukaansa kirkko ei saa vaieta köyhyydestä yhteiskunnassa.

21.11.2024 Sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet diakonia-avun tarvetta – ”Todella surullista, miten kaikki leikkaukset osuvat heikoimpiin”

 Sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet diakonia-avun tarvetta – ”Todella surullista, miten kaikki leikkaukset osuvat heikoimpiin”

Paine auttamisessa ei katoa mihinkään, vaan se siirtyy eteenpäin järjestöille ja kirkolle, sanoo diakoni Petri Lehtisalo. Rakenna joulupuu -keräyksellä yritetään helpottaa ihmisten tilannetta jouluna.

20.11.2024 10:45  Paula Huhtala  Jussi Helttunen

Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina tapahtunut käänne huonompaan suuntaan: taloudellisen avun tarve on kasvanut. Näin kertoo Petri Lehtisalo, joka työskentelee Leppävaaran seurakunnan johtavana diakoniaviranhaltijana Espoossa.

Esimerkiksi diakoniaruokailujen asiakasmäärät ovat kasvaneet. Joitakin vuosia sitten Leppävaaran seurakunnan diakonialounaalla kävi keskimäärin 76 ruokailijaa, nyt määrä on yli sata.

Lehtisalo ei ole havainnoissaan yksin. Kirkkohallituksen, Soste Suomen sosiaali- ja terveys ry:n ja Talentian syys-lokakuussa 2024 tekemän kyselyn tulokset ovat saman suuntaiset.

Kyselyyn vastanneiden diakoniatyöntekijöiden mukaan toimeentulon heikkeneminen tuli esille paljon tai melko paljon noin yhdeksässä kymmenestä diakoniatapaamisessa.  

Diakoniatyöntekijät toivat vastauksissaan esiin syvän huolensa siitä, miten sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat ihmisten elämään. Leikkaukset iskevät erityisesti niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa: vähävaraisiin, sairaisiin, eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin. 

Sosiaaliturvaleikkauksista erityisesti asumistuen pieneneminen tai loppuminen sekä työttömyysturvan supistuminen kurjistavat taloustilannetta.

Myös Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien diakonialle tehdyn kyselyn tulos on sama: avun tarve on entistä suurempi.

Opiskelijat hakevat nyt apua diakoniasta

Leppävaaran seurakunnan diakonian asiakkaiksi uutena ryhmänä ovat tulleet opiskelijat. Heidän talouttaan ovat kiristäneet asumistukeen tehdyt muutokset. Myös nuorten mielenterveysongelmat näkyvät diakonian vastaanotoilla. Kaikki eivät löydä töitä tai jaksa opiskella.

– Perheet, jotka elävät pienillä tuloilla, ovat nyt entistä hankalammassa tilanteessa. Hallituksen päätös nostaa arvonlisäveroa on monelle ikävä lisäkulu. Vaikka muutos tuntuu pieneltä, sen kerrannaisvaikutus perheen talouteen on tuntuva. Hyvin monet asiat, kuten ruoka ja matkakortit, maksavat nyt aiempaa enemmän. Usean taloutta kiristävät myös ansiosidonnaiseen päivärahaan tehdyt kiristykset, Petri Lehtisalo sanoo.

Myös monen ikäihmisen elämä on tiukkaa valintaa esimerkiksi siitä, ostaako lääkkeet vai ruokaa, koska raha ei riitä molempiin. Yleiseen asumistukeen tehdyt kiristykset ovat lisänneet vuokrarästejä ja häätöjä. Hävikkiruokaa on aiempia vuosia vähemmän tarjolla, sillä sitä jakavat järjestöt saavat entistä niukemmin elintarvikkeita jaettavaksi.

Vaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan soittaa seurakuntaan.

Petri Lehtisalo nostaa yhtenä diakonian asiakkaiden elämään vaikuttavana heikennyksenä järjestöjen tukiin kohdistuvat leikkaukset. Ihmiset eivät saa päihdepalveluja, eivät pääse kuntouttavaan työtoimintaan tai heillä ei ole enää paikkaa, mihin voisi mennä.

Kaikki leikkaukset osuvat hänen mielestään samaan kohderyhmään: heihin, joilla ennestään menee huonosti. Hän sanoo, että on todella surullista nähdä, miten huono tilanne on ja kuinka koko ajan mennään huonompaan suuntaan.

– En ole koskaan nähnyt näin tiukkaa hallitusohjelmaa. Tuntuu, että missään ei jousteta, vaan monelta sektorilta vain leikataan. Asiantuntijoita ei kuunnella, ja jyrkät linjaukset perustellaan sillä, että nyt toteutetaan hallitusohjelmaa. Päätösten kokonaisvaikutus on suuri, mutta kukaan ei ota siitä vastuuta, Lehtisalo sanoo.

"En ole koskaan nähnyt näin tiukkaa hallitusohjelmaa. Tuntuu, että missään ei jousteta, vaan monelta sektorilta vain leikataan", sanoo Petri Lehtisalo, joka toimii Leppävaaran seurakunnan johtavana diakoniaviranhaltijana.

Petri Lehtisalon mukaan yleiseen asumistukeen tehdyt kiristykset ovat lisänneet vuokrarästejä ja häätöjä.

Paine siirtyy järjestöille ja kirkolle

Kirkon diakonian merkitys on nykytilanteessa kasvanut, ja moni osaa hakea apua diakoniasta.

– Kun yhteiskunta leikkaa tuista ja tekee kiristyksiä, paine auttamisessa ei katoa mihinkään, vaan se siirtyy eteenpäin järjestöille ja kirkolle. Nyt järjestöjen auttamismahdollisuuksia on heikennetty, mutta onneksi kirkko on jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Me voimme edelleen auttaa, Petri Lehtisalo sanoo.

– Vaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan soittaa seurakuntaan. Me selvittelemme asioita ja pyrimme auttamaan ihmistä tavalla tai toisella. Sen lisäksi kohtaamme hänet.

Vaikka seurakuntien diakonian taloudelliset auttamisresurssit ovat hyvin rajalliset, sillä on kontaktit eri tahoihin, kuten Kirkon diakoniarahastoon ja Tukikummit-säätiöön, joista voidaan esimerkiksi hakea varoja lasten harrastuskuluihin. Myös Kotimaanapu-sivustolla voidaan järjestää keräys vaikkapa pesukoneen hankintaan.

Tällä hetkellä yhteiskunta ei Lehtisalon mielestä hoida omia tehtäviään. Hän pitää harmillisena sitä, että kirkolle ja järjestöille siirtynyt auttamistyö ja sen määrä eivät riittävän selkeästi näy esimerkiksi tilastoissa, vaan se jää hieman näkymättömäksi.

Rakenna joulupuu -keräys auttaa monia

Pääkaupunkiseudun seurakuntien Rakenna joulupuu -keräys tulee etenkin tänä vuonna erityisen suureen tarpeeseen. Ensimmäisenä adventtina sekä Leppävaaran kirkossa että monissa muissa kirkoissa olevasta joulukuusesta löytyy kirjekuoria, jotka sisältävät lahjatoiveita.

Joissakin seurakunnissa toiveet ovat kauppaketjujen lahjakortteja, joilla voi ostaa esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja kenkiä, joissakin taas konkreettisia tavaratoiveita, kuten legoja pienelle lapselle. Leppävaaran seurakunnassa toivotaan lahjakortteja.

Seurakuntalaiset voivat ottaa kuusesta haluamansa kuoren ja täyttää siinä olevan toiveen oman taloudellisen tilanteensa puitteista ja tuoda sen kirkolle välitettäväksi eteenpäin.

Esimerkiksi vuonna 2023 Rakenna joulupuu -keräyksen tuotto Leppävaarassa oli 6 000 euroa, ja sen lisäksi saatiin muitakin lahjoituksia.

– Kirkon auttaminen on turvallista ja apu menee varmasti perille. Kaikki Rakenna joulupuu -keräyksen lahjan saajat ovat diakonian asiakkaita ja tiedämme heidän tarpeensa, Petri Lehtisalo sanoo.

Espoon seurakunnissa Rakenna joulupuu -keräysaika on 1.–8. joulukuuta eli ensimmäisestä adventtisunnuntaista toiseen adventtisunnuntaihin. Silloin halukkaat voivat ottaa toiveen sisältävän kirjekuoren, ja heillä on noin viikko aikaa hankkia lahja.

 

21.11.2024 Kelalta on tulossa uusi tuki

 Kelalta on tulossa uusi tuki

Uudella Kela-luotolla on tarkoitus mahdollistaa lääkekaton jakaminen pidemmälle aikavälille.

Uutta Kela-luottoa voisi saada ensi syksystä alkaen. Jenina Salminen

 Jussi Korhonen

Tänään klo 16:50

Kela on aloittamassa kokeilun, jossa pienituloiset voivat hakea luottoa niin sanotun lääkekaton jakamisesta pidemmälle aikavälille.

Asiasta kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa, jossa kutsutaan menettelyä ”Kela-luotoksi”.

Kela-luotolla on tarkoitus mahdollistaa vuosiomavastuun maksaminen pienemmissä osissa takaisin.

Vuonna 2025 lääkekorvausten vuosiomavastuu on 633,17 euroa. Vuosiomavastuun eli niin sanotun lääkekaton täyttymisen jälkeen on oikeutettu lisäkorvaukseen, jolloin loppuvuoden lääkkeistä maksaa vain 2,5 euron omavastuun.

Kela-luottoa voisivat saada henkilöt, joilla lääkkeiden vuosiomavastuu täyttyy yhdellä ostokerralla tai yhden kuukauden aikana ja joille aiheutuu vuoden alussa suuri taloudellinen rasite.

Kokeilu kohdistuisi pienituloisiin ja muihin kuin toimeentulotukea saaviin henkilöihin. Toimeentulotukeen oikeutetut on rajattu kokeilusta pois, koska toimeentulotuki kattaa yleensä tukea saavien tarpeelliset lääkekulut.

Kokeilun on määrä alkaa ensi syksynä ja kestää kolme vuotta.

Hallitus on täydentävässä talousarviossa myöntänyt kokeilua varten Kelalle rahoitusta ensi vuodelle 2,5 miljoonaa euroa.

19.11.2024 TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

 TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

Julkaistu 22.10.2024

Työttömien työnhakupalvelut muuttuvat 1.1.2025. Nykyiset TE-palvelut lakkaavat, ja kuntien työllisyyspalvelut alkavat hoitaa TE-palveluiden tehtäviä. Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa.

 Mikä muuttuu, kun työllisyyspalveluiden uudistus tulee voimaan?

Vuoden 2025 alussa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille. Tätä muutosta kutsutaan TE-palvelut 2024 -uudistukseksi.

Kuntien muodostamat työllisyysalueet alkavat hoitaa työttömien työnhakijoiden neuvontaa ja palveluja 1.1.2025. Jatkossa kunnat tarjoavat neuvontaa työnhakuun, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen sekä henkilö- että yritysasiakkaille. Valtion TE-toimistot lakkautetaan, ja TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntien palvelukseen.

Työvoimapalveluista tulee kuntien lakisääteinen peruspalvelu, kuten varhaiskasvatus- tai koulutuspalvelut. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita eli kuntalaisia.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa minuun, jos olen työttömänä?

Jos olet TE-palvelujen asiakas, kotikuntasi työllisyyspalvelut (työmarkkinatori.fi) neuvovat ja palvelevat sinua työnhakuasioissa 1.1.2025 alkaen. Jos olet työllisyyden kuntakokeilujen asiakas, työnhakupalvelusi siirretään 1.1.2025 pysyvästi kotikuntasi työllisyyspalveluihin.

Muutos ei vaadi TE-palvelujen asiakkailta mitään toimenpiteitä. Asiakastietosi siirtyvät automaattisesti kotikuntasi työllisyyspalveluille, ja voit odottaa kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteydenottoa.

Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu siirron vuoksi, eikä sinun tarvitse ottaa Kelaan yhteyttä. Jos työttömyytesi jatkuu, sinun on täytettävä säännöllisesti työttömyysajan ilmoitus, jonka perusteella Kela maksaa työttömyystukea.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa minuun, jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan?

Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa. Tämän jälkeen voit hakea työttömyystukea joko Kelasta tai työttömyyskassastasi. Kotikuntasi työllisyyspalvelut (työmarkkinatori.fi) neuvovat ja palvelevat sinua työnhakuasioissa 1.1.2025 alkaen.

Toimi näin, jos jäät työttömäksi.

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi

TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

Työttömien työnhakupalvelut muuttuvat 1.1.2025. Nykyiset TE-palvelut lakkaavat, ja kuntien työllisyyspalvelut alkavat hoitaa TE-palveluiden tehtäviä. Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa.

Ilmoittaudu heti työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin, jos

jäät työttömäksi

sinut lomautetaan

opintosi päättyvät ja sinulla ei ole kokoaikaista työsuhdetta.

Ilmoittaudu työttömäksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä (tyomarkkinatori.fi).

Voit saada työttömyystukea vain, jos olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

Työttömyystukia on kolme:

ansiopäiväraha

peruspäiväraha

työmarkkinatuki.

Työttömyystuista käytetään myös nimitystä työttömyysturva.

Työttömyystuessa on omavastuuaika, joka kuluu vain silloin, kun työnhaku on voimassa. Huolehdi, että työnhakusi pysyy koko ajan voimassa.

TE-palvelut tai kunta tekee kanssasi työllistymissuunnitelman. Noudata työllistymissuunnitelmaa ja raportoi siinä sovitut asiat TE-palvelujen Oma asioinnissa.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa Kelan toimintaan?

Uudistuksen jälkeen kuntien työllisyyspalvelut ja KEHA-keskus (keha-keskus.fi) antavat Kelalle työvoimapoliittisia lausuntoja työttömän työnhakijan tilanteesta, kuten siitä, onko työttömyystuen maksamiselle mitään estettä.

Kela tekee päätökset asiakkaille maksettavista työttömyystuista näiden lausuntojen perusteella samalla tavalla kuin ennen uudistusta.

Aiheuttaako työllisyyspalveluiden uudistus viiveitä Kelan työttömyystukiin?

Uudistuksen ei pitäisi aiheuttaa viiveitä Kelan työttömyystukiin. Jos työttömyystukihakemusten käsittely kuitenkin hidastuu väliaikaisesti uudistuksen vuoksi, viestimme asiasta työttömille asiakkaillemme Työttömyys-sivustolla ja OmaKelassa.

Voit tarkistaa OmaKelasta, onko työttömyystukihakemuksesi saapunut Kelaan ja oletko jo saanut päätöksen. Jos päätöstä ei vielä ole tullut, näet OmaKelasta arvion siitä, miten pitkään hakemuksesi käsittely kestää.

Miten asioin työllisyyspalvelujen kanssa uudistuksen jälkeen?

Työmarkkinatori-verkkopalvelu pysyy jatkossakin työttömien työnhakijoiden sähköisenä asiointikanavana. Voit esimerkiksi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja ottaa yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin työmarkkinatorin kautta.

Jos haluat asioida työnhakuasioihisi liittyen puhelimitse tai palvelupisteessä, näet kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteystiedot työmarkkinatorin aluesivuilta.

Minulla on työttömyysasioihini liittyvä kysymys. Mihin otan yhteyttä?

Ota yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin näissä tapauksissa:

Ota yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin työmarkkinatori.fi-verkkopalvelun kautta, jos kysymyksesi koskee

-ilmoittautumista työnhakijaksi

-työnhakuvelvoitetta

-työvoimapoliittista lausuntoa

-työttömyystuen karenssia

-työllistymistä edistäviä palveluja.

Löydät kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteystiedot Työmarkkinatorin aluesivuilta.

Ota yhteyttä Kelaan näissä tapauksissa:

Jos sinulla on kysyttävää Kelan maksamista työttömyystuista, voit ottaa meihin yhteyttä lähettämällä viestin OmaKelassa tai soittamalla palvelunumeroihimme.

Voit myös kysyä kysymyksesi Työttömyys-sivuston chattirobotilta. Robotti on uudistettu entistä älykkäämmäksi ja palvelevammaksi. Se auttaa sopivien etuuksien etsimisessä ja palvelee sinua myös virka-aikojen ulkopuolella.

19.11.2024 Joulun pyhät vaikuttavat tammikuun tukien käsittelyyn

Joulun pyhät vaikuttavat tammikuun tukien käsittelyyn

Joulun pyhien vuoksi joulukuussa on tavallista vähemmän arkipäiviä. 

Tämä kannattaa huomioida tammikuun toimeentulotukea hakiessa. 

Tammikuussa tuen ensimmäinen maksupäivä on 2.1.2024.

 Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 15.12.2023.

19.11.2024 Hae joulukuun toimeentulotuki ajoissa

Hae joulukuun toimeentulotuki ajoissa

Julkaistu 16.11.2023

Toimeentulotuen hakemus kannattaa toimittaa hyvissä ajoin Kelaan, jotta tuki ehtii maksuun ennen joulua.

Joulukuussa toimeentulotuen ensimmäinen maksupäivä on 1.12., ja viimeinen maksupäivä ennen joulua on 22.12.2023 Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 11.12.2023. Ruuhkien välttämiseksi joulukuun hakemus kannattaa kuitenkin jättää mahdollisimman pian. 

Jos asiakkaan tulot ovat säännölliset eikä hänen elämäntilanteeseensa ole luvassa muutoksia lähikuukausina, asiakas voi hakea toimeentulotukea kerralla useammalle kuukaudelle jo marraskuussa.

Kela antaa päätöksen toimeentulotuesta 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Tämä edellyttää, että Kela on saanut myös kaikki tarvittavat liitteet. Jos hakemuksesta puuttuu liitteitä, asiakasta pyydetään toimittamaan ne. Tällöin hakemus ratkaistaan 7 arkipäivän kuluessa puuttuvien liitteiden saapumisesta.