16.02.2026 Kela: Toimeen­tulo­tuen leikkaukset purevat pian lähes 50 000 tulottomaan

 Kela: Toimeen­tulo­tuen leikkaukset purevat pian lähes 50 000 tulottomaan

Tuet|Tuoreet muutokset kohdistuvat Kelan mukaan erityisesti tulottomiin ja työssäkäyviin tuen saajiin. Tukea voidaan leikata jopa puolella.

Essi Bombin HS

10.2. 14:05

Toimeentulotukeen tulee helmi–maaliskuussa tiukennuksia, jotka kohdistuvat etenkin tulottomiin ja työssäkäyviin tuen saajiin, Kela tiedottaa.

Helmikuun alusta alkaen tuen perusosaa on voinut leikata aiempaa enemmän ja useammista eri syistä. Myöhemmin maaliskuussa toimeentulotuen ansiotulo­vähennys poistuu ja tuen perusosaa leikataan kaikilta aikuisilta.

Perusosan yleisleikkaus kohdistuu kaikkiaan 257 000 kotitalouteen. Niissä asui viime vuonna yhteensä noin 88 000 lasta. Lasten perusosiin on tosin tulossa pieniä, alle prosentin korotuksia.

 

Kelan mukaan leikkaus kohdistuu eniten tulottomiin eli niihin ihmisiin, jotka eivät saa mitään ensisijaisia etuuksia tai ansiotuloja. Heitä oli työikäisten joukossa viime vuonna 49 000.

Suuri osa tulottomista on nuoria, yksin asuvia miehiä.

Jatkossa toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata 50 prosentilla, jos tuen saaja ei hae ensisijaisia etuuksia tai ilmoittaudu kokoaikatyön hakijaksi.

Pienempi, 20–40 prosentin leikkaus voidaan tehdä esimerkiksi silloin, jos tuensaaja on karenssissa.

Toimeentulotuen alentaminen on vasta viimeinen vaihtoehto, Kelan toimeentulotuen osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl sanoo tiedotteessa.

”Tukea ei alenneta, jos alentaminen vaarantaisi esimerkiksi asumisen. Kohtuuton tilanne olisi, jos asiakas on toiminut Kelan ohjeiden mukaisesti ja hakenut ensisijaista etuutta eikä ole itsestä riippumattomista syistä sitä saanut.”

Maaliskuusta alkaen ansiotulovähennyksen poisto vaikuttaa kymmeniin­tuhansiin työssäkäyviin.

Aiemmin toimeentulotuen saaja on voinut ansaita 150 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen tukeensa. Jatkossa ansiotulot huomioidaan täysimääräisesti kaikilta aikuisilta.

Ansiotuloja oli viime vuonna noin 44 000 toimeentulotukea saavalla kotitaloudella. Heillä ansiotulot olivat keskimäärin noin 660 euroa kuukaudessa.

Lisäksi kaikkien aikuisten toimeentulotuen saajien perusosaa leikataan maaliskuussa 2–3 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 10–20 euroa pienempää tukea kuukaudessa kotitaloudesta riippuen.

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Tämä tarkoittaa sitä, että hakijan on haettava muita tukia ennen toimeentulotuen saamista. Näitä ovat esimerkiksi työttömyystuet ja asumistuet.

Kelan tutkijan Tuija Korpelan mukaan huolena on nyt, että jatkossa tuensaajat eivät pärjää edes viimesijaisen tuen turvin.

14.02.2025 SAIRAUSPÄIVÄRAHA PÄÄTÖS - MYÖNTEINEN 01.02.2026 - 31.05.2026

SAIRAUSPÄIVÄRAHA PÄÄTÖS  - MYÖNTEINEN 01.02.2026 - 31.05.2026

 Päätös

Sairauspäiväraha

Miksi lähetämme tämän päätöksen

Päivärahasta 13.1.2026 annettu päätös oikaistaan tällä päätöksellä eduksesi. Aiemmin annettu päätös oikaistaan, koska olemme arvioineet sinut työkyvyttömäksi sairauspäivärahan enimmäisaikaan saakka Kelaan toimitetun uuden lääkärinlausunnon perusteella.

Miten asia on ratkaistu

Sairauspäiväraha on myönnetty

1.2.2026 - 31.5.2026 98 arkipäivää 31,99 euroa/päivä

Sairauspäiväraha on hylätty ajalta 1.6.2026 - 31.1.2027, koska sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt.

Kuinka kauan päivärahaa voi saada

Oikeutesi sairauspäivärahaan päättyy 31.5.2026. Tämä päätös mukaan lukien sinulle on myönnetty sairauspäivärahaa 284 arkipäivää. Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy sen kuukauden lopussa, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousisi 300 päivään.

Kun sairauspäivärahasi enimmäisaika on täyttynyt, voit saada sairauspäivärahaa uudelleen vasta sen jälkeen, kun olet ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta tai ollut töissä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivän ajan. Voit kuitenkin saada sairauspäivärahaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen, jos olet työkyvytön uuden sairauden vuoksi. Sairautta pidetään uutena vain, jos se ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä enimmäisaikana.

Maksut

Maksupäivä Sinulle maksetaan Ennakonpidätys Määrä ennen ennakonpidätystä Ajalta

17.2.2026 241,85 e −46,06 e         287,91 e     1.2.2026 - 11.2.2026

12.3.2026 671,79 e −127,96 e 799,75 e     12.2.2026 - 12.3.2026

13.4.2026 799,75 e                             13.3.2026 - 13.4.2026

13.5.2026        799,75 e                                             14.4.2026 - 14.5.2026

29.5.2026        447,86 e                                             15.5.2026 - 31.5.2026

Tilinumero  

Tulevan maksun määrä on arvio, koska maksettava määrä lasketaan maksuhetken tietojen mukaan.

Päiväraha maksetaan jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksuerä on 6 arkipäivää ja kukin seuraava maksuerä 25 arkipäivää. Maksupäiviä ei voi muuttaa.

Veroa pidätetään voimassa olevan verokortin mukaisesti.

08.02.2026 Ruoka-avussa käy nyt ihmisiä, joilla on omistusasunto, auto ja työpaikka

 Ruoka-avussa käy nyt ihmisiä, joilla on omistusasunto, auto ja työpaikka

Kirkkopalvelujen mukaan diakonia-apuun turvautuvien määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. 

Kuva Jyväskylän ruoka-avusta vuodelta 2022. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Enna Poutiainen

6.2. 14:46

Kirkon tarjoaman taloudellisen diakonia-avun määrä lisääntyi viime vuonna.

Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Anita Salosen mukaan taloudellinen avustaminen on kasvanut merkittävästi sen jälkeen kun sosiaaliturvan muutokset tulivat voimaan alkuvuodesta 2024.

Työttömyys on tällä hetkellä lähes yhtä iso syy hakea taloudellista apua kirkon diakoniarahoituksesta kuin sairauden aiheuttamat ongelmat. Apua on haettu Salosen mukaan erityisesti asumisen kustannuksiin, koska niihin on kohdistunut myös tukien leikkauksia.

Maksusitoumuksina annetun avun määrä kasvoi yli 10 miljoonaan euroon.

Kirkon diakonian jakaman ruoka-avun jakaminen on lisääntynyt erityisesti joulukuussa. Diakonia jakoi viime vuoden joulukuussa yli 40 000 ruokakassia, kun vuonna 2024 niitä jaettiin puolet vähemmän.

Kirkkopalvelujen diakoniatyöntekijöille tekemän kyselyn mukaan diakonia-apua tarvitsevien määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. Kirkkopalvelut ylläpitää avustusjärjestöjä yhteen kokoavaa Ruoka-apu.fi-palvelua.

Uusien asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan.

Mari Kulmala, Savonlinnan johtava diakonian viranhaltija

Työssäkäyvät uusi ryhmä

Diakonia tarkoittaa kirkon tekemää sosiaali- ja terveystyötä. Savonlinnan seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Mari Kulmala kuvailee diakoniaa ”pussin pohjaksi silloin, kun kukaan muu ei auta”.

Kulmala kertoo, että avun tarvitsijoita on yhä enemmän kaikista sosioekonomisista asemista.

– On työssäkäyviä perheitä, työssäkäyviä yksineläjiä ja sitten heitä, joilla sosiaalietuuksilla eläminen on ollut jo pidempiaikaista. Uusien asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan, tämä on koko Suomen trendi tällä hetkellä, Kulmala sanoo.

Uutta on se, että ruoka-avun asiakkaina on myös henkilöitä, joilla on omistusasunto, auto ja työpaikka. He ovat yrittäneet sinnitellä lainojen kanssa pitkän aikaa ennen kuin hakevat apua.

– Sitten monen vuoden jälkeen tilanne alkaa näyttää siltä, että kuviota ei pystykään pitämään käsissä.

Kulmala kertoo, että vielä 5–10 vuotta sitten tämä ihmisryhmä ei juuri näkynyt diakoniatyössä.

Tietoisuus lisääntyy

Kulmala uskoo, että ihmiset ovat entistä tietoisempia diakonian tarjoamasta avusta. Kun ihmiset kertovat sosiaalisessa mediassa taloudellisista vaikeuksista, niin nopeasti muut neuvovat käymään seurakunnan diakoniassa.

Taloudellista avustusta ja ruoka-apua jakavat kirkon diakoniatyön lisäksi esimerkiksi Suomen Punainen risti, Hope ry ja useat järjestöt.

08.02.2026 Toimeen­tulo­tuen muutos tarkoittaa, että lasten­suojelussa kasvaneet joutuvat ottamaan jätti­lainoja jo lukiossa

 Toimeen­tulo­tuen muutos tarkoittaa, että lasten­suojelussa kasvaneet joutuvat ottamaan jätti­lainoja jo lukiossa

Köyhyys|Toimeentulotuen leikkaukset aiheuttavat nyt suurta hätäännystä lastensuojelussa kasvaneissa nuorissa aikuisissa esimerkiksi Espoossa.

Huostaanotetut ja sijoitetut nuoret asuvat lähes aina omillaan heti kahdeksantoistavuotiaana. Toimeentulotuen kiristys pakottaisi siksi monet ottamaan suuren lainan jo lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kuva: Timo Marttila

Maija Aalto HS

6.2. 14:02

Kokenut sosiaalityöntekijä pelkää, että tuoreet toimeentulotuen kiristykset johtavat siihen, että heikoimmassa asemassa olevat nuoret lopettavat opiskelunsa kesken.

”Nuorilta tulee nyt palautetta, että he eivät uskalla ottaa taloudellista riskiä vaan lopettavat opinnot”, sanoo lastensuojelun jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Sonja Soini Länsi-Uudeltamaalta.

Kyse on nuorista aikuisista, jotka ovat kasvaneet huostaanotettuna tai sijoitettuna. Lähes kaikki heistä asuvat kahdeksantoistavuotiaana omillaan eivätkä lapsuudenkodissaan, kuten monet muut nuoret.

Helmikuussa astuivat voimaan toimeentulolain muutokset, jotka vaikuttavat esimerkiksi opiskelijoihin.

Jälkihuollon nuorista moni joutuisi jo 18-vuotiaana lukiolaisena tai ammattiin opiskelevana ottamaan suuren opintolainan, ja sitten ehkä korkeakouluopintoihin lisää.

”Tärkein tavoitteemme on, että nämä nuoret oppivat seisomaan omilla jaloillaan. Väylä siihen on opiskelu”, Soini tiivistää.

Lakimuutos tarkoittaa monelle opiskelijalle, että toimeentulotukea ei voi enää saada ennen kuin on hakenut opintolainaa.

Huostassa tai sijoitettuna kasvaneita on kohdeltu vuosikymmeniä Suomessa niin, että he ovat saaneet toimeentulotukea opiskellessaan hakematta lainaa.

Kela alkoi helmikuun alussa tehdä kielteisiä tukipäätöksiä myös näille nuorille.

Tämä tuli järkytyksenä sekä nuorille itselleen että sosiaalityöntekijöille ja hyvinvointialueille. Lakimuutoksen perusteluissa ei puhuta erikseen jälkihuollosta. Siellä sanotaan vain, että poikkeuksia yleiseen sääntöön voidaan tehdä.

Soini kertoo, että nuoret pelästyivät. Kaikilla on taustallaan raskaita kokemuksia.

”Monen perheessä on monen sukupolven verran köyhyyttä. He ovat kokeneet, mitä käy, kun talous romahtaa”, Soini perustelee. Nuoret eivät siksi uskalla ottaa riskiä, että heillä olisi jo lukion tai ammattitutkinnon jälkeen valtavasti velkaa eikä varmuutta työpaikasta.

Osa siis katsoo pitkälle, toinen porukka nimenomaan ei kykene katsomaan.

Soini arvelee, että uudessa mallissa toiset ottavat pakosta opintolainaa, hassaavat rahat nopeasti ja ovat pulassa, kun myöhemmin pitäisi maksaa vuokrasta ja ruuasta. Kun kotoa ei saa mallia talousasioiden hoitamiseen, aikuistuessa pitää opetella perusasioita kuten laskujen maksamista ajallaan.

Jos nuori mokaa näin, tämä todennäköisesti tarkoittaa lisälaskua talousvaikeuksissa kamppaileville hyvinvointialueille. Nuorille voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, jos vaikka asunto uhkaisi mennä alta.

Kun asiasta nousi Suomessa paniikki alkuviikosta, Kela tiedotti torstaina pienestä armonajasta.

Lainaa ei ole pakko hakea ennen heinäkuun loppua. Tämä koskee niitä opiskelijoita, joilla on ennestään ollut toimeentulotukipäätös, jossa sanotaan, että lainanottovelvollisuutta ei ole.

Armonaika ei auta opiskelijoita, jotka täyttävät kahdeksantoista tässä kuussa tai myöhemmin keväällä.

Soini muistuttaa myös, että samalta ihmisryhmältä otettiin aiemmin tällä hallituskaudella. Siis kun jälkihuollon ikärajaa laskettiin 25 vuodesta 23 vuoteen.

”Jos halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuorten työllisyyttä, tämä on nimenomaan se porukka, johon pitää vaikuttaa.”

03.02.2026 HELMIKUUN ALUN KUULUMISIA

HELMIKUUN ALUN KUULUMISIA 

Sairaslomat jatkuu. 

1.  28.08. - 31.08.2026  josta Kela hyväksyi vaan 28.09. -31.01.2026 , Psykiatri.

2.  18.09.2025 - 31.08.2026 , tämän Kela hylkäsi , TK lääkäri.

3. 01.02.2026 - 01.02.2027 tämä vasta menossa Kelaan , Psykiatri.

Psykiatrin vastaanotolla pohdimme, mitkä keinot auttaisivat arjessani, niin ettei ne kuormittaisi.

Kuntosalilla käynti on tullut uutena, ja koen sen terveyden ylläpitämisenä. 

Laviksessa käyn myös, on minulle todella mieluinen , tykkään todella paljon. 

Mielen kanssa mennään välillä todella syvissä vesissä, mutta koitan skarpata, ja onneksi saan purkaa 

olemistani ja syömistä psykologin ja ravitsemusterapeutin kanssa, myös liikuntaneuvoja auttaa. 

Syömisen kanssa mennään vieläkin, rajoitteita mieli asettaa paljon, mutta yritän kokeilla muutakin,

 kuin vaan rahkaa ja hedelmiä, jotta tuosta kuntosalista olisi hyötyä. 

Sanoin lääkärille, että tarviiko minun itselleni tehdä jotain, jotta tuo Kela huomaisi ja huomioisi minut 

kokonaisuutena, eikä vaan johonkin yksittäiseen asiaan puuttuen. Hän vastasi, Susanna menemme 

hänen lausunnollaan. 

En tiedä kuinka tarkkaan edes lukevat paperit, kun ihminen heillä vaan lapussa olevat tiedot,

ei minkäänlaista tietoa kokonaisuudesta. 

En tarvitse elämääni mitään ylimääräistä, olen tyytyväinen tähän tilanteeseen. 

Vaikka taloudellisesti tämä on todella tiukkaa olemista. 

Jos haluan jotain itselleni tai pojanpojille se on poissa ruuasta. 

Onneksi meidän  kaupungissa on Seurakunnan vaatekierrätys, sieltä saa hyviä vaatteita ja leipääkin 

aina kerran viikossa. 

Eu-lahjakortteja oli Joulun ja tammikuun aikana. Nyt seurakuntakin kiristää pussin nyörejään. 

Tässä kuussa ja tammikuussa, jouduin maksamaan laskuja itse, kun Kelata tuli raha tilille, ja 

tammikuun sairauspäivärahat tuli kuun lopussa, verotti toimeentulotukea. Joutunut miettimään 

todella tarkkaan menoja. Kun pojanpoika tulee hiihtolomalle, sinne rahaa säästöön sekä toinen 

lapsenlapsi tulee hänen jälkeensä yökyläilee mummille. 

Rakasta heitä, he antavat sisältöä elämään ja ovat elämäni ilo ja valoa. 

Tällä hetkellä tarpeita ei ole kuin itselle (olen saanut hankittua muut ):

- jumppatrikoot

- jumppaliivit 

- jumppapaita

Tässä tälläisia kuulumisia. 

Eli löysässä hirressä roikkumista. 

Mutta mennään kevättä kohti. 

Olemme tärkeitä kaikki, ja samalla viivalla ! 

03.02.2026 Yli 300 000 työttömälle uusi tuki – joku hyötyy, joku menettää

 Yli 300 000 työttömälle uusi tuki – joku hyötyy, joku menettää

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistäminen vaikuttaa muutaman tuhannen työttömän tukieuroihin.

 

 

Kelan maksamat työttömyysetuudet, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, sulautuvat vappuna uudeksi yleistueksi. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Eeva Valtokari / IS

Mika Lehto

 

Työttömille tulee toukokuun 1. päivästä lähtien uusi tuki, yleistuki, joka yhdistää peruspäivärahan ja

 työmarkkinatuen.

Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että nykyiset tuen saajat siirtyvät automaattisesti

 yleistuelle ilman erillistä hakemusta.

Työttömille tulee uusi tuki, yleistuki, johon sulautetaan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 1.

 toukokuuta lähtien.

Mitä peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevien työttömien pitää tehdä, jotta he myös vapun

 jälkeen saavat tukensa Kelasta?

– Ei mitään toisin kuin mitä nyt tekee, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio opastaa.

Kelan työttömyystukien saajien ei siis tarvitse täytellä uusia hakemuksia yleistukea varten.

Jos henkilö saa jo jompaakumpaa näistä Kelan työttömyystuista, hän siirtyy automaattisesti yleistuen

 puolelle.

– Kun asiakas täyttää kuukausittain tai neljän viikon välein työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen ja

 toimittaa Kelaan ilmoituksen, niin me Kelassa teemme siirron uudelle etuudelle eli yleistuelle ja

 lakkautamme vanhan työttömyysetuuden, Metsävainio kertoo.

Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajat siirtyvät

 automaattisesti uudelle yleistuelle, jos työnhaku on voimassa.

 

Korvaus pysyy ennallaan

Työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa korvaus on ollut sama: 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa

 kuukaudessa.

Yleistuessa etuus pysyy samana eli tuki on noin 800 euroa kuukaudessa.

Myös palkka- ja yritystoiminnan tulojen sovittelu tehdään kuten aiemmin. Sovittelu koskee kaikki

 työttömyysetuuksia, myös ansiosidonnaista. Suojaosia ei ole ja jokainen tienattu euro pienentä

 yleistukea.

Sovittelun tarkoituksena on helpottaa osa‑aikatyön tai lyhyiden työkeikkojen vastaanottamista.

Yleistuen sovittelu palkka- ja yritystoiminnan tulojen kanssa on helppo laskea.

Jokaisesta työttömyyden aikana tienatusta eurosta tuki pienenee 50 senttiä.

Palkkatulojen sovittelu yleistuen kanssa

• Jos tienaa 300 euroa, työttömyyden ajalta maksettava tuki pienenee 150 euroa.

• Jos tienaa 600 euroa, tuki pienenee 300 euroa.

• Jos tienaa 1  000 euroa, tuki pienenee 500 euroa.

• Yleistukea, 800 euroa, ei jää maksuun sellaiselta kuukaudelta lainkaan, kun työttömälle on kertynyt

 vähintään 1  600 euron ansiotulot.

Kaikki työttömyystuet nyt tarveharkintaisia

Mikä on suurin muutos, kun peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistyvät yleistueksi?

– Nostaisin suurimmaksi muutokseksi sen, että niin sanottu tarveharkinta ulottuu jatkossa kaikkiin

 Kelan työttömyystukia saaviin henkilöihin. Tällä hetkellä tarveharkintaa ei sovelleta henkilöihin, jotka

 saavat peruspäivärahaa tai jotka saavat työmarkkinatukea ja ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat aiemmin

 täyttäneet työssäoloehdon, Kelan Metsävainio kertoo.

Tarveharkinta liittyy aina asiakkaan omiin tuloihin. Eli perheenjäsenten tulot eivät vaikuta tuen

 määrään.

Tarveharkintatuloja ovat pääomatulot ja muut tulot.

– Siellä voi olla esimerkiksi osinkotuloa, vuokratuloa, omaishoidon tukea, tuloa metsän tuotoista –

 tämän tyyppistä, eli muuta tuloa kuin omalla työllä saatua ansaittua tuloa, etuuspäällikkö Metsävainio

 jatkaa.

Yleistuen tarveharkinnassa tuloraja on 311 euroa kuukaudessa, eli sen ylittävästä osuudesta tuki

 pienenee 50 prosenttia.

Esimerkkilaskelmat yleistuen tarveharkinnasta

Esimerkki 1: Tulot 400 €/kk, tuloraja 311 €

• Tulorajan ylittävä osa: 400 € – 311 € = 89 €

• Vähennys yleistukeen: 50 % × 89 € = 44,50 €

Esimerkki 2: Tulot 800 €/kk, tuloraja 311 €

• Tulorajan ylittävä osa: 800 € – 311 € = 489 €

• Vähennys yleistukeen: 50 % × 489 € = 244,50 €

Esimerkki 3: Tulot 1 500€ /kk, tuloraja 311€

• Tulorajan ylittävä osa: 1 500 € – 311 € = 1189 €

• Vähennys yleistukeen 50 % × 1 189 € = 594,50 €

Osalle lisää, osa menettää yli tonnin vuodessa

Vuoden 2024 tilastojen mukaan peruspäivärahalla oli vajaat 81 000 ihmistä ja työmarkkinatukea sai yli

 241 000 ihmistä.

– Suuruusluokka on varmaan edelleen suunnilleen sama. Kun myös tiedetään valtakunnan

 työllisyystilanne tällä hetkellä, tuskin luku laskee dramaattisesti lähiaikoina, Metsävainio sanoo.

Kovin suurella joukolla tuen määrä ei muutu.

Lakitekstissä olevan arvion mukaan noin 5 000 tuen saajalla etuus heikkenee, keskimäärin 1 166 euroa

 vuodessa. Ja vastaavasti noin 2 000 työttömän etuus paranee, keskimäärin 617 euroa vuodessa.

– Kun tarveharkinnassa tuloraja per kuukausi on 311 euroa, niin mitä se on nopeasti laskien, vuodessa

 noin 3 600 (3 732) euroa. Ihan pienet tulot eivät tähän yleistuen tarveharkintaan vaikuta, Kelan

 Metsävainio muistuttaa.

Työttömän velvoitteet hoidettava kuten ennenkin

Yleistuki ei tule kuukausittain työttömille kuin Manulle illallinen.

Työttömällä pitää olla työnhaku voimassa, työttömän pitää osallistua työvoimaviranomaisen palveluihin

 (haastatteluihin, koulutuksiin, valmennuksiin) ja hakea aktiivisesti töitä.

Yleistuen ehtona työttömän työnhaun pitää olla voimassa, työttömän pitää hakea aktiivisesti töitä ja

 osallistua työvoimaviranomaisen palveluihin.

 Jos yleistuen ehdot eivät ole kunnossa, Kela ei voi maksaa yleistukea.

– Työllisyysalue on tässä se ensimmäinen toimija. Kun asiat työllisyysalueella ovat kunnossa, silloin

 etuuden maksukin sujuu. Olemme Kelassa sidoksissa siihen, mitä työllisyysalueen

 työvoimapoliittisessa lausunnossa sanotaan, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo.

Jotta Kela voi maksaa ensimmäisen kerran työttömyysetuutta, työttömän on ensin ilmoittauduttava

 työnhakijaksi työllisyysalueellaan.

 – Saamme kaikista työttömyystuen maksamiseen liittyvistä asioista tiedon työvoimapoliittisella

 lausunnolla .

– Jos sieltä tulee lausunto, joka kieltää maksamisen, eli esimerkiksi lausunto siitä, että työnhaku on

 päättynyt, niin silloin päätämme myös tuen maksamisen. Jos taas tulee lausunto moitittavasta

 menettelystä ja kanenssista, katkaisemme maksun siksi aikaa, Metsävainio toteaa.

Ensin työvoimaviranomaisen luo, sitten hakemus Kelalle

Jos on niin sanotusti Kelan uusi asiakas ja haluaa saada yleistukea, ensimmäinen askel pitää ottaa

 työvoimaviranomaisen luo. Muuten Kela ei voi tukea myöntää.

– Ensimmäisenä tehtävänä on ilmoittautuminen työllisyysalueelle työttömäksi työnhakijaksi. Sieltä

 kautta saa asiat kuntoon ja työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta yleistukeen, Metsävainio

 muistuttaa.

Kun työtön on ilmoittautunut työnhakijaksi, hän voi hakea yleistukea Kelasta.

Kela suosittelee asiakkailleen sähköistä asiointia.

 Helpoin tapa on hakea etuutta sähköisesti OmaKelan kautta.

– Noin 90 prosenttia tai jopa pikkuisen enemmänkin hakemuksista tulee sähköisesti. Eli sähköisellä

 hakemuksella uusi asiakas voi täyttää hakemuksen yleistuelle 1.5.2026 lukien, kuten nytkin

 peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakiessaan, Kelan Metsävainio kertoo.

Sama hakemus yleistukeen ja asumistukeen

Vappuna yleistuen lisäksi otetaan käyttöön uusi yhden hakemuksen malli.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samalla hakemuksella voi yleistuen lisäksi hakea myös yleistä

 asumistukea.

– Sitä valmistellaan nyt samassa aikataulussa yleistuen kanssa, Metsävainio sanoo.

Kela siirtyy vappuna kohti yhden hakemuksen mallia, kun samalla hakemuksella voi hakea niin yleistukea kuin yleistä asumistukea.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki katoavat

Kun yleistuki otetaan käyttöön vappuna, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki siirtyvät historiaan.

Peruspäivärahaa on maksettu työttömälle, joka täyttää työssäoloehdon (on ollut työelämässä riittävän

 pitkään) ja jonka ansiosidonnainen on päättynyt tai hän ei ole kuulunut työttömyyskassaan.

Työmarkkinatuki on taas ollut työttömille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa tai ovat ensi kertaa

 työmarkkinoilla. Eli työmarkkinatuki on ollut esimerkiksi nuorten ja vastavalmistuneiden – sekä myös

 pitkäaikaistyöttömien tuki, kun peruspäivärahakausi on päättynyt.

Peruspäivärahaa on maksettu enintään 400 tai 300 päivää, työhistoriasta riippuen. Työmarkkinatuella ei

 ole ollut maksimikestoa.

Uudella yleistuella ei ole enimmäiskestoa. Sitä maksetaan niin kauan kuin tuen saaja on työtön, hakee

 töitä ja täyttää tuen ehdot.

Yleistuki on siis tuki työttömille. Jos tuen ehtoja ei täytä, toimeentulotuki on käytännössä ainoa

 rahallinen tuki, jota voi saada ilman työnhakua.

28.01.2026 Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat – ennaltaehkäisyä painotetaan

 Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat – ennaltaehkäisyä painotetaan

Julkaistu 28.1.2026

Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat keväällä 2025. Uudistukset jatkuivat vuoden 2026 alussa, ja lisäksi keväällä tehtyjä muutoksia täsmennettiin. Korvaukset kohdistuvat nyt erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon.

Toukokuussa 2025 yksityisen hammashoidon Kela-korvauksiin tuli muutoksia, joilla pyritään madaltamaan asiakkaan kynnystä hakeutua ennaltaehkäisevään hammashoitoon. Samalla ennalta ehkäisevän hammashoidon korvauksia korotettiin. Vuoden 2026 alussa korvauskäytäntöjä tarkennettiin niin, että ne vastaavat entistä paremmin hoidontarvetta.

– Uudistukset selkeyttävät hoitopolkuja ja tukevat suun terveyden ylläpitoa. Asiakkaalle tämä tarkoittaa yksilöllisesti suunniteltua hoitoa ja selkeämpää tietoa korvattavuudesta, vastaava asiantuntijahammaslääkäri Sabiina Ylönen kiteyttää.

Ennaltaehkäisy painottui jo vuonna 2025

Keväällä 2025 voimaan tulleissa uudistuksissa hammashoidon Kela-korvausten painopiste siirtyi ennaltaehkäisyyn. Keskeisiä muutoksia olivat

*mahdollisuus hakeutua suuhygienistin vastaanotolle ilman hammaslääkärin lähetettä (enintään kaksi kertaa vuodessa)

*ennaltaehkäisevän hoidon korvausten korottaminen.

Muutokset ovat osa laajempaa linjausta, jossa on tavoitteena, että Kela-korvaukset tukevat suun terveyden ylläpitoa ja ohjaavat hoitoa oikea-aikaiseksi.

Mitä muutokset tarkoittavat asiakkaalle?

Vuoden 2025 ja 2026 uudistukset muodostavat kokonaisuuden, jossa

*asiakkaan on helpompi hakeutua ennaltaehkäisevään hoitoon

*korvaukset kohdentuvat aiempaa tarkemmin yksilöllisen hoidontarpeen mukaan

*hoitopolut selkeytyvät ja suun terveyden seurantaa lisätään.

– Ehkäisevä hoito on muutakin kuin yksittäinen käynti vastaanotolla. Se on suun terveyden perusta ja edellyttää päivittäistä huomiointia arjessa, mihin monet asiakkaat tarvitsevat ohjausta. Säännöllinen seuranta ja ohjaus vastaanotolla auttavat myös välttämään tulevia ongelmia, Sabiina Ylönen sanoo.

Täsmennykset Kela-korvauksiin 1.1.2026 alkaen

Vuoden 2026 alussa hammashoidon Kela-korvauksia täsmennettiin seuraavasti:

Ehkäisevä hoito laajeni

Kela korvaa jatkossa laajaa ehkäisevää hoitoa, joka kestää vähintään 45 minuuttia ja sisältää kattavan ohjauksen ja hoidon silloin, kun suun terveyden tilanne sitä edellyttää. Korvauksen määrä on 20–30 euroa hoidon keston mukaan.

Teräskruunut tulivat korvattaviksi

Teräskruunut sisältyvät nyt korvausten piiriin. Tämä laajentaa erityisesti lasten hammashoidon palveluvalikoimaa yksityissektorilla.

Hammasproteesit rintamaveteraaneille

Kela korvaa rintamaveteraaneille osaproteeseja, kun erikoishammasteknikko valmistaa ne hammaslääkärin tutkimuksen ja määräyksen perusteella. Muutos selkeyttää erikoishammasteknikon ja hammaslääkärin työnjakoa ja sujuvoittaa asiakkaan hoitopolkua.

Ikenen ja hammasharjanteen leikkaukset

Ikenen ja hammasharjanteen leikkaukset poistuvat suorakorvauksesta. Korvausta voi hakea jatkossa erikseen Kelalta, ja se voidaan myöntää, jos toimenpide on lääketieteellisesti perusteltu eikä liity proteettiseen hoitoon.

Implanttihoitojen rajaukset säilyvät

Korvausta maksetaan vain erityistilanteissa, kuten silloin, jos kyse on synnynnäisistä hammaspuutoksista tai ravitsemuksen turvaamisesta kokoproteesihoidon yhteydessä.

Proteettinen hoito ja oikomishoito

Korvauksia voi saada tietyin erityisperustein. Esimerkiksi rintamaveteraanit saavat edelleen korvausta proteettisen hoidon kustannuksista.

Esteettinen hammashoito ei ole korvattavaa

Korvausta ei makseta esteettisestä hammashoidosta, kuten hampaiden valkaisusta, eikä hammaslääkärin tekemästä botuliinipistoshoidosta (Botox).

Ajantasaiset ja yksityiskohtaiset korvausperusteet voi lukea Kelan verkkosivuilta.