torstai 12. maaliskuuta 2026

12.03.2026 Myllypuron maksuton ruokajakelu päättyy Helsingissä – hävikkiruokaa ei enää riitä jaettavaksi

 Myllypuron maksuton ruokajakelu päättyy Helsingissä – hävikkiruokaa ei enää riitä jaettavaksi

Hävikkiruoka on vähentynyt, koska kaupan toiminta on tehostunut ja punalaputettujen tuotteiden kysyntä on kasvanut, yhdistys sanoo.

Avun hakijoita on jopa yli tuhat kerralla, Myllypuron ruokajakelua järjestävä yhdistys kertoo. Kuva vuodelta 2023. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Heidi Sullström

11:06

Elintarvikkeiden jakelu Myllypurossa päättyy yli 30 vuoden toiminnan jälkeen.

Myllypurossa on jaettu hävikkiruokaa. Sen määrä on vähentynyt niin paljon, ettei toimintaa enää voida jatkaa, sanoo Myllypuron elintarvikeapu ry:n puheenjohtaja, Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Minnamari Helaseppä tiedotteessa.

Hävikki on vähentynyt, koska kaupan ja teollisuuden logistiikka on tarkempaa ja punalaputettujen tuotteiden kysyntä kaupoissa on kasvanut, Helaseppä arvioi.

– Tätä nykyä suuri osa avunhakijoista joudutaan käännyttämään pois, koska jaettavaa ei riitä ja se on yksipuolista.

Yhdistys jatkaa ruuan jakelua Myllypurossa huhtikuun loppuun, mikäli jaettavaa riittää.


”Ruoka-avun tarve edelleen polttava”

Myllypuron ruokajakelu aloitettiin 1990-luvun lamavuosina vastauksena pahentuneeseen köyhyyteen ja osattomuuteen. Avun hakijoita on jopa yli tuhat kerralla, yhdistys kertoo.

Pääkaupungin ruoka-aputoiminta on kolmessakymmenessä vuodessa laajentunut ja monimuotoistunut.

Hävikkiruokaa jakaa Helsingissä yli sata toimijaa. Sitä hyödynnetään myös lämpimissä aterioissa, joita on tarjolla edullisesti tai ilmaiseksi yhteisöllisissä ruokapaikoissa.

Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen Stadin safka koordinoi valtaosaa ruoka-aputoiminnasta. Tietoa toimipisteistä löytyy verkkosivuilta ruoka-apu.fi.

– Ruoka-avun tarve on edelleen polttava. Yhä enemmän on heitä, joiden perustoimeentulo ei riitä elämiseen, vaan on seistävä jonoissa, Hannamari Helaseppä sanoo.

Ruoka-avun piiriin on tullut myös uusia asiakasryhmiä, kuten kansainvälisiä opiskelijoita. Myös diakoniatyön asiakasmäärät kasvavat Helasepän mukaan joka puolella.

Myllypuron ruokajakelun päätyttyä Itä-Helsingissä ei ole ruoka-apu.fi:n mukaan pysyvää ruokajakelupistettä. Lähimmät ovat Malmilla ja Alppikylässä.

12.03.2026 TUNTEET MYLLERRYKSESSÄ

TUNTEET MYLLERRYKSESSÄ 

Selvittelyä ulosotosta ja veroprosentti eläkkeeseen. 

Myös Kelasta uusia eläkkeensaajan asumistuki. 



Olen ollut ihan yllättynyt, tästä Varman ja Kelan päätöksestä.

Monta vuotta taisteltu ja tehty valituksia, ja nyt sitten kaikki kävi liiankin nopeasti, en valita olen todella 

tyytyväinen.

Verokortit eläkkeeseen tehty, ja saatu  nolla veroprosentiksi. En uskonut tätä, vaan soitin ja varmistin
 
Verohallitukselta ja kysyin olenko tehnyt hakemuksen oikein, olin. Hyvä minä !


Tänään oli vuorossa sitten ulosottotoimisto, kuinka paljon ulosmittaavat minulta.  

Asia selvisi. 854,58 + 393,03 = 1 247,61 - 990,90 (ulosoton suojaosuus)  = 256,71 

Ulosottovirkailija sanoi, että menisi 171,14 ja ulosotto vie tuon isommasta eläkkeestä. , Eli ei ihan 

kaikkea jäisi 85,57 minulle ja yhteensä 1 076,47.

Ulosotto vie myös veronpalautuksen, joka tulee elokuussa. 


Vielä joutuu muutaman kuukauden sinnitellä ja tapella Kelan kanssa, sitten helpottaa. 

Tietysti, jos tulee tiukka kuukausi, jotuu hakemaan perustoimeentulotukea.

Tämä on ollut yhdenlainen koulu, miten Kela toimii. 

Monia asioita olen saanut hoidettua, vaikka välillä tuntunut, etten osaa tai jaksa tätä. 


Suunnattoman väsynyt olen ollut ja jalat sekä nilkat kipeänä. Ensi viikon maanantaina saan mennä 

borreoloosin uusinta verikokeeseen. Toivotaan parasta. 


Ulosotto minulla kestää vuoteen 2029 saakka. 



tiistai 10. maaliskuuta 2026

10.03.2026 PÄÄTÖS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESTÄ 01.06.2026

PÄÄTÖS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESTÄ 01.06.2026 

Sinulla on oikeus työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen Varma 

 

25.8.2025 alkaneen työkyvyttömyyden vuoksi.

Saat eläkettä 1.6.2026 alkaen.

Eläkkeen määrä  854,58 euroa kuukaudessa 

vuoden 2026 tasossa 1.6.2026 alkaen.

Maksamme eläkkeesi kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin pankit 

ovat auki.

Maksamme eläkkeesi ilmoittamallesi tilille.

Jos olosuhteissasi tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat eläkkeesi määrään tai 

oikeuteesi saada eläkettä, sinun on ilmoitettava tästä välittömästi yhtiöömme. 

Tällaisesta muutoksesta on kysymys, jos työkykysi palautuu tai ansiotuloissasi 

tapahtuu muutoksia.

Voit olla ansiotyössä eläkkeesi rinnalla. Työansioita saa kuukaudessa olla 

enintään 990,90 euroa vuoden 2026 indeksitasossa. Jatkossa voit tarkistaa 

ansiorajasi kirjautumalla verkkopalveluumme varma.fi > Henkilöasiakas > 

 


Olet hakenut Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Sinulle on myönnetty kansaneläke työkyvyttömyyseläkkeenä

 1.6.2026 alkaen.


 Etuuden määrä

 Kansaneläke 1.6.2026 alkaen 393,03 e/kk


 Perustelut

 Työkyvyttömyyseläke alkaa seuraavan kuukauden alusta siitä, kun

 sairauspäivärahan enimmäisaika on päättynyt.


 Arvioitaessa 60 vuotta täyttäneen henkilön oikeutta

 työkyvyttömyyseläkkeeseen otetaan lisäksi huomioon

 työkyvyttömyyden ammatillinen luonne.


 Voit ansaita työkyvyttömyyseläkkeellä enintään 990,90 euroa

 kuukaudessa bruttona (eli ennen verojen vähentämistä) ilman,

 että se vaikuttaa eläkkeesi maksamiseen. Jos ansaitset enemmän,

 ilmoita asiasta Kelaan. Aiheettomasti maksettu eläke joudutaan

 perimään takaisin. Huomaa, että ansiotulojen raja muuttuu

 vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan.


 Eläkkeesi on laskettu sellaisen henkilön perhesuhteiden

 mukaan, joka ei ole avio- tai avoliitossa tai jolla ei ole

 yhteistä taloutta puolisonsa kanssa.


 Eläkkeesi laskennassa huomioon otetut vuositulosi ovat

 1.6.2026 alkaen 10 255,00 euroa. 

maanantai 2. maaliskuuta 2026

02.03.2026 KUULUMISET HELMIKUULTA JA MAALISKUUN TOISESTA PÄIVÄSTÄ

 KUULUMISET HELMIKUULTA JA MAALISKUUN TOISESTA PÄIVÄSTÄ


Helmikuulle, kela taas teki päätöksen, että vyöryttää sairauspäivärahan helmikuulle ja tuli 

toimeentulotuelle maaliskuulle hylky. En jaksa taistella tätä asiaa, joka kerta. 

Tisivär, että olen jatkamassa sairauslomaa, mutta tätä ei sitten päättäjä ollut huomioon ottanut.


Kävin Perusturvassa hakemassa avustusta, juteltiin pitkään ja sanoin monta kertaa, että rahattomuutta 

on 3 viikkoa. Ja minulla Oikeusaputoimistoon Hämeenlinnaan varattu aika sekä ensi perjantaina toinen 

rokotusaika. Sinä itse tietysti valitset mihin rahat käytät, vastasi minulle.

 No, tilille oli tullut 50 €. Rokote jo pelkästään 34 € ja junaliput 4,90 matka x 2. 

Eli ravintoon ei jäänyt, kuin 5 €. Pojanpokani tulee viikonloppuna vierailulle. 

Aika tiukalle taas vetää. 

Saa olla tosi kekseliäs, että tuolla rahalla saa ruokaa. 


No tuohon rokotteeseen. Sain 16.02. tiedon että olen sairastunut borrelioosiin,  varmaan kesän aikana 

jostain 12 punkista joita nypittiin ihostani, on tartuttanut tuon minuun. Sain 2 viikon kovan 

antibioottikuurin ja kuukauden kuluttua uudet verikokeet. 

Mitään oireita tai punaisia renkuloita ei ole ihollani ollut kesän aikana tai sen jälkeen.

Olen ottanut puutiaisaivokuumetta vastaan rokotesarjan yhden jo saanut ja perjantaina toinen ja viiden 

kuukauden jälkeen viimeinen rokote. 

Sairastan fibromyalgiaa ja sen oireisto on aika samanlainen kuin borrelioosissa. Eli nivelissä särkyjä, 

väsymystä ja päänsärkyjä. 



Tänään kävin Oikeusaputoimistossa, laskettiin, että sain sen maksuttomana. 

Tehtiin minulle edunvalvontavaltuutus, tulevaisuuden varalle. 

Helppo oli tehdä, kuin ei ole omaisuutta eikä perintöä.

Tutkinut myös netissä, miten haudataan varaton ihminen. Siihen saa sosiaalitoimiston kautta 

hautausavustusta, toki haettava etuus. Ensin vainajan tililtä maksetaan hautauskulut sitten kirjataan 

muut velat yms perunkirjaan. Syvissä vesissä liikuttu tänään. 




Ei tässä muuten oikein ihmeellistä kuulu.  Salilla olen käynyt, ottanut vähän kevyemmin. 

Ulkoillut oman voinnin mukaan, nukkunut päiväuniakin, ja yöt sitten pyörinyt. 



sunnuntai 1. maaliskuuta 2026

01.03.2026 Tuhansien työttömien tuki pienenee, koska he ovat päättäneet nostaa eläkettä ennakkoon

 Tuhansien työttömien tuki pienenee, koska he ovat päättäneet nostaa eläkettä ennakkoon

Sosiaaliturva|Aiemmin varhennetun eläkkeen nostaminen ei ole pienentänyt työttömyystukea. Uusi yleistuki muuttaa tilanteen.


Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen nostaminen vaikuttaa vastaisuudessa perustason työttömyystukiin. Kuva: JONNE SIPPOLA

  Teemu Muhonen HS

23.2. 8:10

 

Arviolta tuhannet työttömät menettävät rahaa toukokuussa, kun työmarkkinatuki ja peruspäiväraha muuttuvat yleistueksi.

Uusi yleistuki pienenee, jos henkilö nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Aiemmin se ei leikannut 55 vuotta täyttäneiden työttömyystukea.


Uusi niin sanottu yleistuki tuo ikävän yllätyksen monille eläkeikää lähestyville työttömille. Vastaisuudessa perustason työttömyystuki eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha pienenee, jos henkilö nostaa myös osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarkoittaa, että työeläkkeen voi ottaa 25- tai 50-prosenttisesti maksuun aikaisintaan kolme vuotta ennen eläkeikää. Varhennetun eläkkeen nostaminen pienentää työeläkettä loppuiäksi.

 

Monille eläkeikää lähestyville työttömille varhennettu eläke on ollut kätevä vaihtoehto, koska sen nostaminen ei ole leikannut työttömyysetuutta. Toukokuussa tämä muuttuu, kun työmarkkinatuki ja peruspäiväraha korvataan yleistuella.


Yleistuki on lähtökohtaisesti samansuuruinen kuin edeltäjänsä, eli bruttona noin 800 euroa kuukaudessa. Yksi eroista kuitenkin on, että myös 55 vuotta täyttäneisiin henkilöihin aletaan soveltaa yleistuessa niin sanottua tarveharkintaa.

Tarveharkinta tarkoittaa, että palkkatulojen lisäksi myös esimerkiksi pääomatulot ja osittainen varhennettu vanhuuseläke voivat pienentää yleistuen määrää.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan varhennettu eläke ei vastaisuudessakaan vaikuta.

Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut 62-vuotias lukija pitää tilannetta kohtuuttomana. Hän on nostanut rinnakkain työmarkkinatukea ja noin 850 euron osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. HS on nähnyt nimettömänä pysyttelevän lukijan etuuspäätökset.

Kun työmarkkinatuki muuttuu toukokuussa yleistueksi, varhennettu eläke alkaa leikata hänen työttömyystukeaan bruttona noin 270 euroa kuukaudessa.


Lukijan mielestä se on epäoikeudenmukaista, koska osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen nostamista ei voi enää lakkauttaa. Peruminen on mahdollista vain kolmen kuukauden ajan siitä hetkestä, kun henkilö on saanut päätöksen eläkkeen maksamisesta.

 

Niinpä osittainen varhennettu vanhuuseläke pienentää vastaisuudessa sekä henkilön työttömyystukea että tulevaa eläkettä. Varhennetun eläkkeen nostaminen leikkaa tulevaa työeläkettä 0,4 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohden.


Lukija kuvaa olevansa ”ove-loukussa”, viitaten osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen lyhenteeseen.


Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa on mahdollisesti joitain tuhansia työttömiä, arvioi Kelan juristi Antti Ristimäki. Tarkkaa tilastotietoa Kelalla ei ole.


Ristimäki toteaa, että tarveharkinnasta huolimatta Kelan työttömyysetuuden ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen yhdistäminen onnistuu vastaisuudessakin. Työttömyystuki vain pienenee jonkin verran.


Yleistuen valmistelun aikana Palvelualojen ammattiliitto Pam vaati, että varhennettua eläkettä nostavien työttömyysetuudet olisi pitänyt suojata jonkinlaisella erityissäännöksellä. Kela taas ei tällaista esittänyt.


”Ratkaisu on lainsäätäjän. Yleisellä tasolla voi sanoa, että erilaiset siirtymäajan poikkeukset yleensä vaikuttavat toimeenpanon sujuvuuteen ja tietylle ryhmälle räätälöity siirtymäsäännös tarkoittaa aina jonkinlaista poikkeusta yhdenvertaisuudesta. Sen vuoksi ne edellyttävät painavia perusteluja”, Ristimäki sanoo.


Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ei perjantaina vastannut kommenttipyyntöön.


 

01.03.2026 Hallituksen uusi kiristys iskee köyhimpiin: ”Työnteossa ei muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys”

 Taloussanomat

Hallituksen uusi kiristys iskee köyhimpiin: ”Työnteossa ei muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys”

Työtön Tuomas päätti lopettaa osa-aikatyönsä hallituksen tekemän uudistuksen takia. ”Mielelläni tekisin edes osa-aikaisia töitä, mutta nyt niistä ei ole kuin lähinnä harmia”, hän kertoo.


 Kuva: Colourbox, Eeva Valtokari / IS

Perttu Pitkänen

21.2. 16:15

 

Jyväskyläläinen Tuomas lopetti osa-aikaisen postinjakotyönsä, koska hallituksen helmikuussa voimaan tulleet leikkaukset tekivät työstä kannattamatonta.

Hallitus poisti toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennyksen, minkä seurauksena Tuomakselle olisi jäänyt työstä vain noin 4 euroa jakokerralta.

– Työnteossa ei olisi ollut muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys, toteaa jyväskyläläinen Tuomas.

Hallituksen helmikuun alussa voimaan tulleet päätökset tekivät vähäisestäkin työnteosta kannattamatonta työttömyyskorvausta, asumistukea ja toimeentulotukea saavalle Tuomakselle.

 

Viimeisimpänä osa-aikaisena työnään Tuomas jakoi postia, josta hän tienasi kuukaudessa bruttona noin 150–250 euroa ja sai tämän päälle kilometrikorvaukset.


Fakta

Hallitus lopetti osa-aikaiseen työhön kannustavia etuja


 Kuva: Colourbox


-Hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen niin sanotun suojaosan jo huhtikuussa 2024. Suojaosa tarkoitti sitä, että näitä tukia saava sai aiemmin ansaita 300 euroa kuukausituloja ilman, että ne vähensivät tukia.


-Tämän vuoden helmikuussa tulivat voimaan uudet kiristykset, joissa poistettiin toimeentulotuen niin sanottu ansiotulovähennys, jonka ansiosta perustoimeentulotuen saaja on voinut aiemmin tienata 150 euroa kuukaudessa ilman leikkausta tukiin.


-Maaliskuusta alkaen saadut ansiotulot huomioidaan tuissa täysimääräisesti kaikilta aikuisilta.


 – Aiemmin tämä kannatti, koska toimeentulotuessa oli tuo 150 euron ansiotulovähennys. Niin pysyin hieman työelämässä kiinni ja sain tuon vajaat 150 euroa itselleni hyötyä taloudellisesti. Kilometrikorvaukset menivät aikalailla bensaan työn luonteen takia, ja niistä minulle jäi keskimäärin noin 4 euroa jakokerralta, Tuomas kertoo.

– Nyt helmikuusta alkaen tuo 150 euron ansiotulovähennys poistui, jonka jälkeen minulle olisi jäänyt vain tuo noin 4 euron tienesti kilometrikorvauksista. Koska postin jaossa autokin kuluu, ei työn tekemisessä ole minulle enää järkeä.

 Tuomaksen oma talous kokee ansiotulovähennyksen lopettamisen takia selvän takaiskun, kun valmiiksi pienistä tuloista leikataan merkittävä summa. Myös toimeentulotuen perusosaa leikataan osana uudistusta 2–3 prosenttia kaikilta yli 18-vuotiailta. Tuomas arvioi, että hänelle jäi aiemmin ruokaa, laskuja ja muuta elämistä varten noin 700 euroa. Tästä kuusta alkaen hänen pitää tulla toimeen noin 550 eurolla.

Täysipäiväistä työtä Tuomas ei ole yrityksistään huolimatta onnistunut saamaan.

 

– Kokopäiväisten töiden suhteen tilanne on ainakin täällä Jyväskylässä hyvinkin huono, ja tilanne tuntuu pahenevan kuukausi kuukaudelta, hän kertoo.


 – Mielelläni tekisin edes osa-aikaisia töitä tai keikkatöitä sen verran mitä vastaan tulee, mutta nyt niistä ei ole kuin lähinnä harmia, koska näiden osalta myös tukien maksaminen viivästyisi ja tuloja itselle ei tulisi lainkaan.

Tuomaksen mielestä se ei ainakaan helpota kokopäiväisen työpaikan saamista.


– Minun mielestäni vanha sanonta "kaikki työ kannattaa" olisi ehdottomasti hyvästä, kunhan siitä myös saisi taloudellista hyötyäkin. Jos tienatusta eurosta jäisi itselle se 50 senttiä, niin minä ainakin olisin mielelläni jatkanut työntekoa, hän sanoo.

Tuomas ei todennäköisesti ole ainoa tuensaaja, joka päätyy lopettamaan osa-aikaisen työnteon kokonaan, kun toimeentulotuen ansiotulovähennys loppuu.

 Osa-aikatöitä tekevien tuensaajien määrä laski sen jälkeen, kun työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosan poistettiin vuonna 2024, selvisi Kelan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin viime vuonna tekemistä tutkimuksista.

 VATTin mukaan palkkatuloja saaneiden työttömien keskimääräinen osuus laski kuusi prosenttiyksikköä ansiopäivärahan saajilla, kun verrataan 12 kuukautta ennen ja jälkeen suojaosien poistoa. Kelan työttömyysetuuksien saajilla pudotus oli viisi prosenttiyksikköä.


 Kelan mukaan ennen suojaosan poistoa moni perusturvan saaja näytti optimoineen ansiotulonsa 300 euron kohdalle, eikä sitä pienempiä tuloja ollut kovinkaan monella.

Suojaosan poistamisen jälkeen 300 euron tulot olivat edelleen yleisimpiä, mutta pienempiä tuloja oli huomattavasti aiempaa enemmän.

Kelan mukaan ansiotuloja oli viime vuonna noin 44 000 toimeentulotukea saavalla kotitaloudella. Näistä reilu kolmannes sai jonain kuukautena vähemmän toimeentulotukea kuin 150 euroa aikuista kohden. Jatkossa sellaisissa tilanteissa tukea ei enää makseta, koska ansiotulovähennys poistuu.

 

PERUSTOIMEENTULOTUKI MAALISKUU 01.03. - 30.03.2026

PERUSTOIMEENTULOTUKI MAALISKUU 01.03. - 30.03.2026 


 Laskelma

 


Laskelma ajalle 1.3.2026 - 31.3.2026


Tulot                                     Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki                      299,25 e 299,25 e

Sairauspäivärahaetuudet              671,79 e 671,79 e

Sairauspäivärahaetuudet              241,85 e 241,85 e

Tulot yhteensä                                 1 212,89 e

Menot                         Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola    Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                   578,43 e

Asunnonvuokra 1.3.2026              537,00 e 537,00 e

Kotivakuutusmaksu 1.3.2026                 10,46 e 10,46 e

Terveyskeskusmaksu,                         30,20 e 30,20 e

Menot yhteensä                                 1 156,09 e

Huomioon otetut tulot ovat 56,80 euroa suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. Laskelma on siis ylijäämäinen.

12.03.2026 Myllypuron maksuton ruokajakelu päättyy Helsingissä – hävikkiruokaa ei enää riitä jaettavaksi

 Myllypuron maksuton ruokajakelu päättyy Helsingissä – hävikkiruokaa ei enää riitä jaettavaksi Hävikkiruoka on vähentynyt, koska kaupan toim...