09.06.2025 PERUSTOIMEENTULOTUKI KESÄKUU, HEINÄKUU JA ELOKUU

 Laskelma
 Päätös: Perustoimeentulotuki (9.6.2025)

Laskelma ajalle 1.6.2025 - 30.6.2025

Tulot             Ilmoitettu                                      Huomioitu

Peltola   Susanna  

Yleinen asumistuki 312,90 e                                     312,90 e

Ylijäämä 1 358,75 e                                               1 308,75 e

Tulot yhteensä                                               1 621,65 e

Menot Eräpäivä                             Ilmoitettu             Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                         593,55 e

Asunnonvuokra, 1.6.2025 526,45 e                                 526,45 e

Kotivakuutusmaksu,  9.6.2025 10,46 e                             10,46 e

Sairaalan hoitopäivämaksu,  4.6.2025 25,10 e                     25,10 e

Menot yhteensä                                                  1 155,56 e

Huomioon otetut tulot ovat 466,09 euroa suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. Laskelma on siis ylijäämäinen.

 KESÄKUUSSA EI MITÄÄ TULOJA ! 

Laskelma ajalle 1.7.2025 - 31.7.2025

Tulot                     Ilmoitettu                         Huomioitu

Peltola   Susanna  

Yleinen asumistuki                 312,90 e                     312,90 e

Ylijäämä 466,09 e                                                         0,00 e

Tulot yhteensä                                             312,90 e

Menot Eräpäivä     Ilmoitettu                     Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                  593,55 e

Asunnonvuokra 1.7.2025 526,45 e                         526,45 e

Menot yhteensä                                       1 120,00 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 120,00 e - 312,90 e                                 807,10 e

 

Laskelma ajalle 1.8.2025 - 31.8.2025

Tulot                      Ilmoitettu                 Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki 312,90 e                             312,90 e

Tulot yhteensä                                     312,90 e

Menot Eräpäivä             Ilmoitettu              Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                             593,55 e

Asunnonvuokra  1.8.2025 526,45 e                     526,45 e

Menot yhteensä                                     1 120,00     e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 120,00 e - 312,90 e                             807,10 e

09.06.2025 Jatkossa on ilmoittauduttava työttömäksi, vaikka lääkäri sanoisi muuta

 Jatkossa on ilmoittauduttava työttömäksi, vaikka lääkäri sanoisi muuta

Leikkaukset|

Toimeentulotuen uudistus tuo mukanaan uuden velvoitteen myös niille, joilla on lääkärin lausunto siitä, ettei työtä voi vastaanottaa.

 

Työllisyyspalveluissa lääkärin lausunnon esteellisyydestä saanut voidaan ohjata työllistymistä edistävien palveluiden, kuten esimerkiksi työkokeilun tai työvoimakoulutuksen, piiriin. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Milla Palkoaho HS

8.6. 11:13

 

Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittautumisen myös niiltä henkilöiltä, jotka lääkäri on todennut esteelliseksi vastaanottamaan työtä.

Ilmoittautumatta jättäminen voi johtaa 50 prosentin leikkaukseen toimeentulotuen perusosasta.

Uudistuksen tavoitteena on ohjata väliinputoajat palveluntarpeen arviointiin. Kokonaisuudistuksen tavoite on myös säästää 74 miljoonaa euroa vuosittain.

Muutokset ovat osa laajempaa toimeentulotuen uudistusta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026.

Toimeentulotuen kokonaisuudistus tuo muutoksia myös niille tuen hakijoille, jotka eivät lääkärin arvion perusteella pysty tekemään töitä, mutta jotka eivät saa sairauspäivärahaa tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Mikäli tällainen toimeentulotuen hakija ei jatkossa ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi ja hae siten itselleen ensisijaisesti kuuluvaa perusturvaetuutta, kuten työttömyysturvaetuuksia, leikataan toimeentulotuen perusosaa 50 prosentilla. Kyse on yli 200 euron leikkauksesta.

Vuonna 2020 Suomessa arvioitiin olevan laskentatavasta riippuen noin 2 000–7 500 ihmistä, jotka ovat saaneet enimmäismäärän sairauspäivärahaa mutta joilla ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Usein tällaisessa tilanteessa ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia.

Nykyisin toimeentulolaissa todetaan, että toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, jollei hakija ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Nyt hallitus esittää, että laitoshoito säilyisi perusteena, mutta lääkärin lausunto ei enää riittäisi perusteeksi olla ilmoittautumatta työnhakijaksi.

Mitä uudistus sitten käytännössä tarkoittaisi?

Ainakin työttömäksi ilmoittautuneiden määrän kasvua. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että lääkärin lausunnon saaneet joutuisivat hakemaan tai vastaanottamaan työtä: Mikäli hakijan työkyky arvioidaan työllisyyspalveluissa alentuneeksi, voidaan työnhakuvelvoitteeksi määritellä nolla.

Muutoksen taustalla on säästötoimenpiteiden lisäksi pyrkimys tavoittaa ne väliinputoajat, jotka eivät saa sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Heidät on tarkoitus saada palveluntarpeen arviointiin tai työllistämistä edistävien palveluiden, kuten esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, piiriin.

Muutos on osa toimeentulotuen eli viimesijaisen etuuden kokonaisuudistuksen esitystä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden aikana.

Yksi uudistuksen keskeisimmistä muutoksista on esitys toimeentulotuen perusosan leikkaamisesta kolmella prosentilla. Nykyisin toimeentulotuen perusosa on yksinasuvalle 593 euroa kuukaudessa, eli leikkaus tarkoittaisi yksinasuvalle 17,80 euroa pienempää tukea.

Mikäli hallituksen esitykset muutoksista toteutuvat suunnitellusti, säästäisivät ne arviolta 74 miljoonaa euroa vuosittain.

06.06.2025 HYLÄTTY PÄÄTÖS

 HYLÄTTY PÄÄTÖS 

Sairauspäiväraha on hylätty 26.5.2025 - 30.11.2025 

Syy: arvioimme, että kykenet sairaudesta huolimatta tekemään tavallista työtäsi.

Päätöksessä huomioidut diagnoosit

Olemme arvioineet, että seuraavat sairaudet tai vammat vaikuttavat työkykyysi: 

R15 Ulosteenpidätyskyvyttömyys, 

F33.00 Toistuvan masennuksen lievä masennusjakso ei somaattista oireyhtymää, 

M79.7 Fibromyalgia, 

F50.9 Määrittämätön syömishäiriö

Miksi päivärahaa ei myönnetty

Päivärahan käsittelyssä arvioidaan, kuinka paljon sairaus vaikuttaa työkykyyn. Henkilöä pidetään työkyvyttömänä, jos toimintakyky on alentunut siten, että hän ei kykene tekemään tavallista työtään tai muuta samankaltaista työtä.

Tietojemme mukaan olet työtön työnhakija ja haet kaupallisen alan työtä. Lääketieteellisten selvitysten mukaan sairaus rajoittaa toimintakykyäsi. Olemme kuitenkin arvioineet, että kykenet tekemään työtäsi.

03.06.2025 INFOA TILANTEESTANI JA LASKELMAT TOUKOKUULLE JA KESÄKUULLE !

 Sain eilen kotiin lääkärin kirjoittaman B-lausunnon. Hän olikin kirjoitannut sairauspäiväraha ja lisäksi

 työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki. Tämä tieto tuli minulle vasta tämän lausunnon myötä-

Lääkärin kanssa tästä ei ollut mitään puhetta. 

Itse soittelin Kelaan, ja kyselin tämän asian käsittelyn kestoaikaa, sillä minulla rupeaa rahat loppumaan.

Tässä on yksi hyvä juttu, että onneksi kaikki muut laskut maksettu. 

Rahaa kela syytänyt minulle ihan likaa, mutta eivät ota siitä mitään koppia ! 

Siirretään huhtikuun rahoja, vaikka kuinka olen selittänyt koko kevään olevani sairauslomalla ! 

 Laskelma ajalle 1.5.2025 - 31.5.2025

                                     Tulot                 Ilmoitettu                           Huomioitu

 Peltola  Susanna   

Yleinen asumistuki                                 312,90 e                                312,90 e

 Perustoimeentulotuki                             817,56 e                                817,56 e

 Sairauspäivärahaetuudet                        607,81 e                                607,81 e

 Sairauspäivärahaetuudet                        255,92 e                               255,92 e

 Sairauspäivärahaetuudet                        383,88 e                               383,88 e (11.4.)

 Sairauspäivärahaetuudet                        191,94 e                               191,94 e (22.4.)

 Tulot yhteensä                                                                                  2 570,01 e

 Menot       Eräpäivä                             Ilmoitettu                            Huomioitu

 Peltola  Susanna   

Perusosa: Yksin asuva                                                                            593,55 e

 Asunnonvuokra 1.5.2025                       526,45 e                                  526,45 e

 Kotivakuutusmaksu 9.5.2025 1                10,46 e                                    10,46 e

 Menot yhteensä                                                                                  1 130,46 e

 Huomioon otetut tulot ovat 1 439,55 euroa suuremmat kuin

  perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. 

Laskelma on siis ylijäämäinen.

 Laskelma ajalle 1.6.2025 - 30.6.2025

 Tulot                                                 Ilmoitettu                                 Huomioitu

 Peltola  Susanna   

Yleinen asumistuki                             312,90 e                                 312,90 e

 Ylijäämä                                             1 439,55 e                             1 389,55 e

 Tulot yhteensä                                                                                  1 702,45 e

 Menot Eräpäivä                                  Ilmoitettu                               Huomioitu

 Peltola   Susanna   

Perusosa: Yksin asuva                                                                         593,55 e

 Asunnonvuokra,                                  526,45 e                                 526,45 e

 Sairaalan hoitopäivämaksu   4.6.2025     25,10 e                                     25,10 e

 Menot yhteensä                                                                                    1 145,10 e

 Huomioon otetut tulot ovat 557,35 euroa suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. 

Laskelma on siis ylijäämäinen.

Noista saamist rahoistani olen maksanut laskuja:

214 + 214+ 98,64 +13,68+115,70+18,60+25,10+80,80+22,38+50+10,46= 863,36

Tänään kun soitin kysyin, entä jos sairauspäivärahat hylätään, virkailija vastasi, että voimme sitten

 uudelleen tarkistaa perustoimeentulotuen.

Seurakunnalta yritin eilen EU-ruokakorttia, eivät kesän aikana jaa niitä, vaan antava ruokaa. 

No, ne eivät palvele mökillä, koska siellä ei ole pakastinta. Harmillista. 

Toivon, että saan tuon päätöksen ennen ensi viikon loppua, kun pojanpoika tulee luokseni lomalle. 

Mutta, uskon ja luotan, asiat järjestyy ! 

23.05.2025 KESÄÄ KOHTI

 Kelan päätös kumminkin, että vyöryttävät ylijäämää kesäkuulle saakka.

No, minä olen maksanut kaikki laskut itse ja puhelinlasku ainoastaan jännittää, kuinka sen pystyn 

maksamaan. Jos en muuta keksi, sovin taas maksusopimuksen, jos vielä niin onnistuu. 

Lääkärissä kävin tällä viikolla, kun sairausloma loppuu sunnuntaihin, oli sitä mieltä, että kirjoittaa 

marraskuulle saakka B-lausunnon, samaan hengenvetoon sanoi, katsotaan hyväksyykö Kela sen.  

Sama diagnoosi, kuin edellisissä lausunnoissa. 

Laite joka minuun laitettiin, ei ole antanut vastetta, vaan tilannetta seurataan edelleen.

Muuten elämä menee menojaan, välillä hyviäkin päiviä, mutta muuten aika tasaisen tappavaa meininkiä. 

Ilon aiheita on pojanpojan vierailut. elämäni ilo ja valo. 

Toivottomuutta oli muutama päivä tuon Kelan päätöksen jälkeen, että miten selviän. 

Mutta, muistin aikaisemmat toivottomuudet, ja selvitty on. 

Enkä omasta mielestäni ole virhettä tehnyt, olen ilmoittanut Kelalle sairauslomat ja heidän työntekijät 

jättäneet huomioimatta, että maksuja päällekkäin, eivätkä ole niitä kuitanneet liikasuorituksiksi, 

kuten aikaisemmin ovat tehneet. Mutta elämä opettaa ja nyt ilmoitettu kahteen kertaan jo tuleva 

sairausloma. 

Seurakunnalta pyydän apuja, jos tilanne menee ihan  hirveän vaikeaksi  ! 

Tällä mennään kesää kohti.

13.05.2025 Tällainen on uusi yleistuki, joka korvaisi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan

 Tällainen on uusi yleistuki, joka korvaisi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan

Myös sosiaaliturvan hakemista halutaan yksinkertaistaa. Etuuksia voisi hakea yhdellä hakemuksella. Työttömille on tulossa myös aktivointijakso.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan tuen taso ei laske uudistuksen seurauksena.

Anne Orjala

9.5. 9:53

Sosiaali- ja terveysministeriö on esitellyt hallituksen kaavailemaa uudenlaista yleistukea.

Yleistuki olisi työttömän työnhakijan uusi sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi Kelan maksamat työmarkkinatuen ja peruspäivärahan.

Ministeriön mukaan kyseessä on ensimmäinen vaihe laajassa sosiaaliturvauudistuksessa, jossa vaiheittain eri perusturvaetuudet yhdistetään yhdeksi yleistueksi.

– Järjestelmä yksinkertaistuu jo tässä kohtaa. Meillä on jatkossa vain yksi työttömän perusturvaetuus, kuvaili osastopäällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä tiedotustilaisuudessa.

Ministeriön mukaan yleistukea maksettaisiin, jos työttömällä työnhakijalla ei olisi oikeutta ansiopäivärahaan tai hänen ansiopäivärahakautensa olisi päättynyt ja hän tarvitsisi taloudellista tukea.

Yleistuki olisi suuruudeltaan sama kuin nykyinen työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha ja ansiopäivärahan perusosa. Vuonna 2025 se on 37,21 euroa päivässä.

Työttömän tuki ei siis ole vähentymässä.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää esitysluonnoksesta lausuntoja juhannukseen mennessä. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan ensi vuoden alkupuolella.

Ministeriön mukaan kyseessä ei ole esitys, jolla pyrittäisiin säästämään rahaa.

Uusi yleistuki

 

 1.    Korvaa vuonna 2026 työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan.

Korvaustaso pysyy ennallaan (n. 800 e/kk)

2.   Korvaa vaiheittain myös perusturvaetuuksia, asumisen tukia ja toimeentulotukea.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriö, grafiikka: Nanna Särkkä / Yle

Etuuksien hakemista halutaan yksinkertaistaa, työttömille aktivointijakso

Hallitus haluaa myös yksinkertaistaa sosiaaliturvan hakemista. Ministeriön mukaan tulevaisuudessa Kelan eri etuuksia voisi hakea yhdellä hakemuksella.

– Nyt puhutaan nimenomaan digitaalisesta hakemuksesta. Jos asiakas tulee Kelan toimistoon, hän saa jo tällä hetkellä tämän ”live-palveluna”, tähdentää Kelan pääjohtaja Outi Antila.

Antilan mukaan yli 80 prosenttia Kelan hakemuksista tulee digitaalisena.

Hallitus myös vakuuttaa, että etuusjärjestelmää ei tarvitsisi tuntea yksityiskohtaisesti vaan hakija ohjattaisiin oikean tuen piiriin.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan hallitus haluaa vahvistaa työllisyyttä.

– Tavoite on se, että työtön saisi myös kasvokkain tukea työttömyyden pitkittyessä. Se on tässä uudistuksessa keskeinen elementti, eli pyritään löytämään keinoja, miten ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja syrjäytymistä.

Työttömille tulee myös aktivointijakso.

Siika-ahon mukaan ”suomalainen erikoisuus” on ollut varsin pitkät työttömyysjaksot.

– Aktivointijakso tiivistää palveluita. Alle 25-vuotiaalla se alkaa varhaisemmin noin kahdeksan kuukauden kohdalta ja 25 vuotta täyttäneillä noin 1,5 vuoden kohdalta. Silloin on tarkoitus, että työtöntä kohdataan tiheämmin ja hänelle järjestetään tarpeen mukaisesti palveluita, Siika-aho sanoo.

13.05.2025 Tutkimus: Jo viidennes suomalaisista pitää itseään huono-osaisena – professori: ”Ensimmäistä kertaa yllätyin”

 Tutkimus: Jo viidennes suomalaisista pitää itseään huono-osaisena – professori: ”Ensimmäistä kertaa yllätyin”

Huono-osaisuuden kokemus on uuden tutkimuksen mukaan yleistynyt 2020-luvun kuluessa nopeasti.

 Esimerkiksi tulot ja parisuhde vaikuttavat, kun ihminen arvioi asemaansa. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tuukka Lukinmaa

9.5. 13:06

 Heikko-osaisina itseään pitävien määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Jo viidennes suomalaisista katsoo olevansa alhaisessa asemassa yhteiskunnassa.

Näin kertoo Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren uusi tutkimuskirja Ihmisiä yhteiskunnan portailla.

– Olen 30 vuotta tutkinut näitä asioita eri suunnista ja kuvitellut suunnilleen tietäväni, miten suomalaisilla menee. Voi sanoa, että ensimmäistä kertaa alan yllättyä omista tutkimustuloksistani, Saari sanoo.

Saaren mukaan sosiaalisen asemansa alhaiseksi kokevien, arvostuksen puutteen tunteesta kärsivien suomalaisten osuus on 2020-luvun taitteesta kaksinkertaistunut.

– Tutkimusmenetelmä on yksinkertainen. Jaamme yhteiskunnan kymmeneen kerrokseen, joista ylimpänä ovat hyväosaisimmat ja alimpana huono-osaisimmat. Pyydämme ihmisiä arvioimaan oman kerroksensa. Itsensä alakerroksiin määrittelevien pääluku ja osuus väestöstä ovat tällä vuosikymmenellä kasvaneet voimakkaasti, noin 10 prosentista 20 prosenttiin.

Saari nimittää ilmiötä statusköyhyydeksi ja pitää muutosta hyvin nopeana.

Olenko onnistunut elämässä?

Saaren mukaan ihminen määrittelee statuksensa eli asemansa muiden joukossa sen perusteella, miten hän omasta mielestään on pärjännyt elämässä.

– Siihen vaikuttavat sellaiset asiat kuin työ, tulot, koulutustaso ja parisuhde tai sen puute.

Toinen, yhtä tärkeä tekijä on se, missä määrin muut osoittavat arvostusta.

– Koetko itsesi arvostetuksi yhteisössäsi? Nämä ovat todella vahvoja asioita elämässä. Ihmiset ovat erittäin tietoisia paikastaan hierarkiassa.

Professori Juho Saaren mukaan ihmiset ovat hyvin tietoisia sosiaalisesta asemastaan. Kuva: Mikko Koski / Yle

Se, miten henkilö asemoi itsensä suhteessa muihin, vaikuttaa voimakkaasti hyvinvointiin. Jokainen haluaa olla enemmän kasan päällä kuin sen pohjalla, Saari sanoo.

– Mitä alemmaksi ihminen kokee paikkansa, sitä enemmän ahdistusta, kuormitusta, epäonnistumisen kokemuksia ja toimintakyvyn alenemia elämässä on. Sitä enemmän ihminen kokee olevansa ikään kuin läpinäkyvä muille. Lähes kaikki ikävät asiat kasautuvat matalan statuksen asemassa oleviin ryhmiin.

Kolme syytä

Saaren mukaan eniten heikoksi koetun sosiaalisen aseman yleistymiseen ovat vaikuttaneet viime vuosien kolme suurta, osittain päällekkäistä yhteiskunnan šokkia.

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari kertoo miksi huono-osaisuuden kokemus on yleistynyt nopeasti.

Ensin oli koronapandemia kaikkine seurauksineen, sitten Ukrainan sodan laukaisema energiakriisi, jonka myötä yleinen hintataso ampaisi nousuun. Niiden jälkeen tulivat sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset.

– Meitä on kolhittu kunnolla kolme kertaa peräjälkeen. Etenkin energiakriisi ja pandemia vaikuttivat, ei yksinomaan hallituksen politiikka. Energiakriisi näyttäisi aikasarjojen perusteella olevan tärkein tekijä.

Kaikki kolme sysäsivät ihmisiä erilaisiin vaikeuksiin, kuten taloudelliseen ahdinkoon ja yksinäisyyteen. Monet löysivät itsensä entistä heikommasta asemasta.

– Suuri enemmistö suomalaisista voi hyvin. Elintaso ja elämänlaatu ovat heillä hyviä. Suomi on monella tavalla menestyvä yhteiskunta. Tasaisen ja menestyvän pinnan alla on kuitenkin kasvaneita ryhmiä, joiden tilanne on statuksen menetyksen takia hyvin kuormittava.