01.03.2026 Tuhansien työttömien tuki pienenee, koska he ovat päättäneet nostaa eläkettä ennakkoon

 Tuhansien työttömien tuki pienenee, koska he ovat päättäneet nostaa eläkettä ennakkoon

Sosiaaliturva|Aiemmin varhennetun eläkkeen nostaminen ei ole pienentänyt työttömyystukea. Uusi yleistuki muuttaa tilanteen.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen nostaminen vaikuttaa vastaisuudessa perustason työttömyystukiin. Kuva: JONNE SIPPOLA

  Teemu Muhonen HS

23.2. 8:10

 

Arviolta tuhannet työttömät menettävät rahaa toukokuussa, kun työmarkkinatuki ja peruspäiväraha muuttuvat yleistueksi.

Uusi yleistuki pienenee, jos henkilö nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Aiemmin se ei leikannut 55 vuotta täyttäneiden työttömyystukea.

Uusi niin sanottu yleistuki tuo ikävän yllätyksen monille eläkeikää lähestyville työttömille. Vastaisuudessa perustason työttömyystuki eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha pienenee, jos henkilö nostaa myös osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarkoittaa, että työeläkkeen voi ottaa 25- tai 50-prosenttisesti maksuun aikaisintaan kolme vuotta ennen eläkeikää. Varhennetun eläkkeen nostaminen pienentää työeläkettä loppuiäksi.

 

Monille eläkeikää lähestyville työttömille varhennettu eläke on ollut kätevä vaihtoehto, koska sen nostaminen ei ole leikannut työttömyysetuutta. Toukokuussa tämä muuttuu, kun työmarkkinatuki ja peruspäiväraha korvataan yleistuella.

Yleistuki on lähtökohtaisesti samansuuruinen kuin edeltäjänsä, eli bruttona noin 800 euroa kuukaudessa. Yksi eroista kuitenkin on, että myös 55 vuotta täyttäneisiin henkilöihin aletaan soveltaa yleistuessa niin sanottua tarveharkintaa.

Tarveharkinta tarkoittaa, että palkkatulojen lisäksi myös esimerkiksi pääomatulot ja osittainen varhennettu vanhuuseläke voivat pienentää yleistuen määrää.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan varhennettu eläke ei vastaisuudessakaan vaikuta.

Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut 62-vuotias lukija pitää tilannetta kohtuuttomana. Hän on nostanut rinnakkain työmarkkinatukea ja noin 850 euron osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. HS on nähnyt nimettömänä pysyttelevän lukijan etuuspäätökset.

Kun työmarkkinatuki muuttuu toukokuussa yleistueksi, varhennettu eläke alkaa leikata hänen työttömyystukeaan bruttona noin 270 euroa kuukaudessa.

Lukijan mielestä se on epäoikeudenmukaista, koska osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen nostamista ei voi enää lakkauttaa. Peruminen on mahdollista vain kolmen kuukauden ajan siitä hetkestä, kun henkilö on saanut päätöksen eläkkeen maksamisesta.

 

Niinpä osittainen varhennettu vanhuuseläke pienentää vastaisuudessa sekä henkilön työttömyystukea että tulevaa eläkettä. Varhennetun eläkkeen nostaminen leikkaa tulevaa työeläkettä 0,4 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohden.

Lukija kuvaa olevansa ”ove-loukussa”, viitaten osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen lyhenteeseen.

Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa on mahdollisesti joitain tuhansia työttömiä, arvioi Kelan juristi Antti Ristimäki. Tarkkaa tilastotietoa Kelalla ei ole.

Ristimäki toteaa, että tarveharkinnasta huolimatta Kelan työttömyysetuuden ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen yhdistäminen onnistuu vastaisuudessakin. Työttömyystuki vain pienenee jonkin verran.

Yleistuen valmistelun aikana Palvelualojen ammattiliitto Pam vaati, että varhennettua eläkettä nostavien työttömyysetuudet olisi pitänyt suojata jonkinlaisella erityissäännöksellä. Kela taas ei tällaista esittänyt.

”Ratkaisu on lainsäätäjän. Yleisellä tasolla voi sanoa, että erilaiset siirtymäajan poikkeukset yleensä vaikuttavat toimeenpanon sujuvuuteen ja tietylle ryhmälle räätälöity siirtymäsäännös tarkoittaa aina jonkinlaista poikkeusta yhdenvertaisuudesta. Sen vuoksi ne edellyttävät painavia perusteluja”, Ristimäki sanoo.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ei perjantaina vastannut kommenttipyyntöön.

 

01.03.2026 Hallituksen uusi kiristys iskee köyhimpiin: ”Työnteossa ei muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys”

 Taloussanomat

Hallituksen uusi kiristys iskee köyhimpiin: ”Työnteossa ei muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys”

Työtön Tuomas päätti lopettaa osa-aikatyönsä hallituksen tekemän uudistuksen takia. ”Mielelläni tekisin edes osa-aikaisia töitä, mutta nyt niistä ei ole kuin lähinnä harmia”, hän kertoo.

 Kuva: Colourbox, Eeva Valtokari / IS

Perttu Pitkänen

21.2. 16:15

 

Jyväskyläläinen Tuomas lopetti osa-aikaisen postinjakotyönsä, koska hallituksen helmikuussa voimaan tulleet leikkaukset tekivät työstä kannattamatonta.

Hallitus poisti toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennyksen, minkä seurauksena Tuomakselle olisi jäänyt työstä vain noin 4 euroa jakokerralta.

– Työnteossa ei olisi ollut muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys, toteaa jyväskyläläinen Tuomas.

Hallituksen helmikuun alussa voimaan tulleet päätökset tekivät vähäisestäkin työnteosta kannattamatonta työttömyyskorvausta, asumistukea ja toimeentulotukea saavalle Tuomakselle.

 

Viimeisimpänä osa-aikaisena työnään Tuomas jakoi postia, josta hän tienasi kuukaudessa bruttona noin 150–250 euroa ja sai tämän päälle kilometrikorvaukset.

Fakta

Hallitus lopetti osa-aikaiseen työhön kannustavia etuja

 Kuva: Colourbox

-Hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen niin sanotun suojaosan jo huhtikuussa 2024. Suojaosa tarkoitti sitä, että näitä tukia saava sai aiemmin ansaita 300 euroa kuukausituloja ilman, että ne vähensivät tukia.

-Tämän vuoden helmikuussa tulivat voimaan uudet kiristykset, joissa poistettiin toimeentulotuen niin sanottu ansiotulovähennys, jonka ansiosta perustoimeentulotuen saaja on voinut aiemmin tienata 150 euroa kuukaudessa ilman leikkausta tukiin.

-Maaliskuusta alkaen saadut ansiotulot huomioidaan tuissa täysimääräisesti kaikilta aikuisilta.

 – Aiemmin tämä kannatti, koska toimeentulotuessa oli tuo 150 euron ansiotulovähennys. Niin pysyin hieman työelämässä kiinni ja sain tuon vajaat 150 euroa itselleni hyötyä taloudellisesti. Kilometrikorvaukset menivät aikalailla bensaan työn luonteen takia, ja niistä minulle jäi keskimäärin noin 4 euroa jakokerralta, Tuomas kertoo.

– Nyt helmikuusta alkaen tuo 150 euron ansiotulovähennys poistui, jonka jälkeen minulle olisi jäänyt vain tuo noin 4 euron tienesti kilometrikorvauksista. Koska postin jaossa autokin kuluu, ei työn tekemisessä ole minulle enää järkeä.

 Tuomaksen oma talous kokee ansiotulovähennyksen lopettamisen takia selvän takaiskun, kun valmiiksi pienistä tuloista leikataan merkittävä summa. Myös toimeentulotuen perusosaa leikataan osana uudistusta 2–3 prosenttia kaikilta yli 18-vuotiailta. Tuomas arvioi, että hänelle jäi aiemmin ruokaa, laskuja ja muuta elämistä varten noin 700 euroa. Tästä kuusta alkaen hänen pitää tulla toimeen noin 550 eurolla.

Täysipäiväistä työtä Tuomas ei ole yrityksistään huolimatta onnistunut saamaan.

 

– Kokopäiväisten töiden suhteen tilanne on ainakin täällä Jyväskylässä hyvinkin huono, ja tilanne tuntuu pahenevan kuukausi kuukaudelta, hän kertoo.

 – Mielelläni tekisin edes osa-aikaisia töitä tai keikkatöitä sen verran mitä vastaan tulee, mutta nyt niistä ei ole kuin lähinnä harmia, koska näiden osalta myös tukien maksaminen viivästyisi ja tuloja itselle ei tulisi lainkaan.

Tuomaksen mielestä se ei ainakaan helpota kokopäiväisen työpaikan saamista.

– Minun mielestäni vanha sanonta "kaikki työ kannattaa" olisi ehdottomasti hyvästä, kunhan siitä myös saisi taloudellista hyötyäkin. Jos tienatusta eurosta jäisi itselle se 50 senttiä, niin minä ainakin olisin mielelläni jatkanut työntekoa, hän sanoo.

Tuomas ei todennäköisesti ole ainoa tuensaaja, joka päätyy lopettamaan osa-aikaisen työnteon kokonaan, kun toimeentulotuen ansiotulovähennys loppuu.

 Osa-aikatöitä tekevien tuensaajien määrä laski sen jälkeen, kun työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosan poistettiin vuonna 2024, selvisi Kelan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin viime vuonna tekemistä tutkimuksista.

 VATTin mukaan palkkatuloja saaneiden työttömien keskimääräinen osuus laski kuusi prosenttiyksikköä ansiopäivärahan saajilla, kun verrataan 12 kuukautta ennen ja jälkeen suojaosien poistoa. Kelan työttömyysetuuksien saajilla pudotus oli viisi prosenttiyksikköä.

 Kelan mukaan ennen suojaosan poistoa moni perusturvan saaja näytti optimoineen ansiotulonsa 300 euron kohdalle, eikä sitä pienempiä tuloja ollut kovinkaan monella.

Suojaosan poistamisen jälkeen 300 euron tulot olivat edelleen yleisimpiä, mutta pienempiä tuloja oli huomattavasti aiempaa enemmän.

Kelan mukaan ansiotuloja oli viime vuonna noin 44 000 toimeentulotukea saavalla kotitaloudella. Näistä reilu kolmannes sai jonain kuukautena vähemmän toimeentulotukea kuin 150 euroa aikuista kohden. Jatkossa sellaisissa tilanteissa tukea ei enää makseta, koska ansiotulovähennys poistuu.

 

PERUSTOIMEENTULOTUKI MAALISKUU 01.03. - 30.03.2026 

 Laskelma

 

Laskelma ajalle 1.3.2026 - 31.3.2026

Tulot                                     Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki                      299,25 e 299,25 e

Sairauspäivärahaetuudet              671,79 e 671,79 e

Sairauspäivärahaetuudet              241,85 e 241,85 e

Tulot yhteensä                                 1 212,89 e

Menot                         Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola    Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                   578,43 e

Asunnonvuokra 1.3.2026              537,00 e 537,00 e

Kotivakuutusmaksu 1.3.2026                 10,46 e 10,46 e

Terveyskeskusmaksu,                         30,20 e 30,20 e

Menot yhteensä                                 1 156,09 e

Huomioon otetut tulot ovat 56,80 euroa suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. Laskelma on siis ylijäämäinen.

16.02.2026 Kela: Toimeen­tulo­tuen leikkaukset purevat pian lähes 50 000 tulottomaan

 Kela: Toimeen­tulo­tuen leikkaukset purevat pian lähes 50 000 tulottomaan

Tuet|Tuoreet muutokset kohdistuvat Kelan mukaan erityisesti tulottomiin ja työssäkäyviin tuen saajiin. Tukea voidaan leikata jopa puolella.

Essi Bombin HS

10.2. 14:05

Toimeentulotukeen tulee helmi–maaliskuussa tiukennuksia, jotka kohdistuvat etenkin tulottomiin ja työssäkäyviin tuen saajiin, Kela tiedottaa.

Helmikuun alusta alkaen tuen perusosaa on voinut leikata aiempaa enemmän ja useammista eri syistä. Myöhemmin maaliskuussa toimeentulotuen ansiotulo­vähennys poistuu ja tuen perusosaa leikataan kaikilta aikuisilta.

Perusosan yleisleikkaus kohdistuu kaikkiaan 257 000 kotitalouteen. Niissä asui viime vuonna yhteensä noin 88 000 lasta. Lasten perusosiin on tosin tulossa pieniä, alle prosentin korotuksia.

 

Kelan mukaan leikkaus kohdistuu eniten tulottomiin eli niihin ihmisiin, jotka eivät saa mitään ensisijaisia etuuksia tai ansiotuloja. Heitä oli työikäisten joukossa viime vuonna 49 000.

Suuri osa tulottomista on nuoria, yksin asuvia miehiä.

Jatkossa toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata 50 prosentilla, jos tuen saaja ei hae ensisijaisia etuuksia tai ilmoittaudu kokoaikatyön hakijaksi.

Pienempi, 20–40 prosentin leikkaus voidaan tehdä esimerkiksi silloin, jos tuensaaja on karenssissa.

Toimeentulotuen alentaminen on vasta viimeinen vaihtoehto, Kelan toimeentulotuen osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl sanoo tiedotteessa.

”Tukea ei alenneta, jos alentaminen vaarantaisi esimerkiksi asumisen. Kohtuuton tilanne olisi, jos asiakas on toiminut Kelan ohjeiden mukaisesti ja hakenut ensisijaista etuutta eikä ole itsestä riippumattomista syistä sitä saanut.”

Maaliskuusta alkaen ansiotulovähennyksen poisto vaikuttaa kymmeniin­tuhansiin työssäkäyviin.

Aiemmin toimeentulotuen saaja on voinut ansaita 150 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen tukeensa. Jatkossa ansiotulot huomioidaan täysimääräisesti kaikilta aikuisilta.

Ansiotuloja oli viime vuonna noin 44 000 toimeentulotukea saavalla kotitaloudella. Heillä ansiotulot olivat keskimäärin noin 660 euroa kuukaudessa.

Lisäksi kaikkien aikuisten toimeentulotuen saajien perusosaa leikataan maaliskuussa 2–3 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 10–20 euroa pienempää tukea kuukaudessa kotitaloudesta riippuen.

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Tämä tarkoittaa sitä, että hakijan on haettava muita tukia ennen toimeentulotuen saamista. Näitä ovat esimerkiksi työttömyystuet ja asumistuet.

Kelan tutkijan Tuija Korpelan mukaan huolena on nyt, että jatkossa tuensaajat eivät pärjää edes viimesijaisen tuen turvin.

14.02.2025 SAIRAUSPÄIVÄRAHA PÄÄTÖS - MYÖNTEINEN 01.02.2026 - 31.05.2026

SAIRAUSPÄIVÄRAHA PÄÄTÖS  - MYÖNTEINEN 01.02.2026 - 31.05.2026

 Päätös

Sairauspäiväraha

Miksi lähetämme tämän päätöksen

Päivärahasta 13.1.2026 annettu päätös oikaistaan tällä päätöksellä eduksesi. Aiemmin annettu päätös oikaistaan, koska olemme arvioineet sinut työkyvyttömäksi sairauspäivärahan enimmäisaikaan saakka Kelaan toimitetun uuden lääkärinlausunnon perusteella.

Miten asia on ratkaistu

Sairauspäiväraha on myönnetty

1.2.2026 - 31.5.2026 98 arkipäivää 31,99 euroa/päivä

Sairauspäiväraha on hylätty ajalta 1.6.2026 - 31.1.2027, koska sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt.

Kuinka kauan päivärahaa voi saada

Oikeutesi sairauspäivärahaan päättyy 31.5.2026. Tämä päätös mukaan lukien sinulle on myönnetty sairauspäivärahaa 284 arkipäivää. Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy sen kuukauden lopussa, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousisi 300 päivään.

Kun sairauspäivärahasi enimmäisaika on täyttynyt, voit saada sairauspäivärahaa uudelleen vasta sen jälkeen, kun olet ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta tai ollut töissä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivän ajan. Voit kuitenkin saada sairauspäivärahaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen, jos olet työkyvytön uuden sairauden vuoksi. Sairautta pidetään uutena vain, jos se ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä enimmäisaikana.

Maksut

Maksupäivä Sinulle maksetaan Ennakonpidätys Määrä ennen ennakonpidätystä Ajalta

17.2.2026 241,85 e −46,06 e         287,91 e     1.2.2026 - 11.2.2026

12.3.2026 671,79 e −127,96 e 799,75 e     12.2.2026 - 12.3.2026

13.4.2026 799,75 e                             13.3.2026 - 13.4.2026

13.5.2026        799,75 e                                             14.4.2026 - 14.5.2026

29.5.2026        447,86 e                                             15.5.2026 - 31.5.2026

Tilinumero  

Tulevan maksun määrä on arvio, koska maksettava määrä lasketaan maksuhetken tietojen mukaan.

Päiväraha maksetaan jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksuerä on 6 arkipäivää ja kukin seuraava maksuerä 25 arkipäivää. Maksupäiviä ei voi muuttaa.

Veroa pidätetään voimassa olevan verokortin mukaisesti.

08.02.2026 Ruoka-avussa käy nyt ihmisiä, joilla on omistusasunto, auto ja työpaikka

 Ruoka-avussa käy nyt ihmisiä, joilla on omistusasunto, auto ja työpaikka

Kirkkopalvelujen mukaan diakonia-apuun turvautuvien määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. 

Kuva Jyväskylän ruoka-avusta vuodelta 2022. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Enna Poutiainen

6.2. 14:46

Kirkon tarjoaman taloudellisen diakonia-avun määrä lisääntyi viime vuonna.

Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Anita Salosen mukaan taloudellinen avustaminen on kasvanut merkittävästi sen jälkeen kun sosiaaliturvan muutokset tulivat voimaan alkuvuodesta 2024.

Työttömyys on tällä hetkellä lähes yhtä iso syy hakea taloudellista apua kirkon diakoniarahoituksesta kuin sairauden aiheuttamat ongelmat. Apua on haettu Salosen mukaan erityisesti asumisen kustannuksiin, koska niihin on kohdistunut myös tukien leikkauksia.

Maksusitoumuksina annetun avun määrä kasvoi yli 10 miljoonaan euroon.

Kirkon diakonian jakaman ruoka-avun jakaminen on lisääntynyt erityisesti joulukuussa. Diakonia jakoi viime vuoden joulukuussa yli 40 000 ruokakassia, kun vuonna 2024 niitä jaettiin puolet vähemmän.

Kirkkopalvelujen diakoniatyöntekijöille tekemän kyselyn mukaan diakonia-apua tarvitsevien määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. Kirkkopalvelut ylläpitää avustusjärjestöjä yhteen kokoavaa Ruoka-apu.fi-palvelua.

Uusien asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan.

Mari Kulmala, Savonlinnan johtava diakonian viranhaltija

Työssäkäyvät uusi ryhmä

Diakonia tarkoittaa kirkon tekemää sosiaali- ja terveystyötä. Savonlinnan seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Mari Kulmala kuvailee diakoniaa ”pussin pohjaksi silloin, kun kukaan muu ei auta”.

Kulmala kertoo, että avun tarvitsijoita on yhä enemmän kaikista sosioekonomisista asemista.

– On työssäkäyviä perheitä, työssäkäyviä yksineläjiä ja sitten heitä, joilla sosiaalietuuksilla eläminen on ollut jo pidempiaikaista. Uusien asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan, tämä on koko Suomen trendi tällä hetkellä, Kulmala sanoo.

Uutta on se, että ruoka-avun asiakkaina on myös henkilöitä, joilla on omistusasunto, auto ja työpaikka. He ovat yrittäneet sinnitellä lainojen kanssa pitkän aikaa ennen kuin hakevat apua.

– Sitten monen vuoden jälkeen tilanne alkaa näyttää siltä, että kuviota ei pystykään pitämään käsissä.

Kulmala kertoo, että vielä 5–10 vuotta sitten tämä ihmisryhmä ei juuri näkynyt diakoniatyössä.

Tietoisuus lisääntyy

Kulmala uskoo, että ihmiset ovat entistä tietoisempia diakonian tarjoamasta avusta. Kun ihmiset kertovat sosiaalisessa mediassa taloudellisista vaikeuksista, niin nopeasti muut neuvovat käymään seurakunnan diakoniassa.

Taloudellista avustusta ja ruoka-apua jakavat kirkon diakoniatyön lisäksi esimerkiksi Suomen Punainen risti, Hope ry ja useat järjestöt.

08.02.2026 Toimeen­tulo­tuen muutos tarkoittaa, että lasten­suojelussa kasvaneet joutuvat ottamaan jätti­lainoja jo lukiossa

 Toimeen­tulo­tuen muutos tarkoittaa, että lasten­suojelussa kasvaneet joutuvat ottamaan jätti­lainoja jo lukiossa

Köyhyys|Toimeentulotuen leikkaukset aiheuttavat nyt suurta hätäännystä lastensuojelussa kasvaneissa nuorissa aikuisissa esimerkiksi Espoossa.

Huostaanotetut ja sijoitetut nuoret asuvat lähes aina omillaan heti kahdeksantoistavuotiaana. Toimeentulotuen kiristys pakottaisi siksi monet ottamaan suuren lainan jo lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kuva: Timo Marttila

Maija Aalto HS

6.2. 14:02

Kokenut sosiaalityöntekijä pelkää, että tuoreet toimeentulotuen kiristykset johtavat siihen, että heikoimmassa asemassa olevat nuoret lopettavat opiskelunsa kesken.

”Nuorilta tulee nyt palautetta, että he eivät uskalla ottaa taloudellista riskiä vaan lopettavat opinnot”, sanoo lastensuojelun jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Sonja Soini Länsi-Uudeltamaalta.

Kyse on nuorista aikuisista, jotka ovat kasvaneet huostaanotettuna tai sijoitettuna. Lähes kaikki heistä asuvat kahdeksantoistavuotiaana omillaan eivätkä lapsuudenkodissaan, kuten monet muut nuoret.

Helmikuussa astuivat voimaan toimeentulolain muutokset, jotka vaikuttavat esimerkiksi opiskelijoihin.

Jälkihuollon nuorista moni joutuisi jo 18-vuotiaana lukiolaisena tai ammattiin opiskelevana ottamaan suuren opintolainan, ja sitten ehkä korkeakouluopintoihin lisää.

”Tärkein tavoitteemme on, että nämä nuoret oppivat seisomaan omilla jaloillaan. Väylä siihen on opiskelu”, Soini tiivistää.

Lakimuutos tarkoittaa monelle opiskelijalle, että toimeentulotukea ei voi enää saada ennen kuin on hakenut opintolainaa.

Huostassa tai sijoitettuna kasvaneita on kohdeltu vuosikymmeniä Suomessa niin, että he ovat saaneet toimeentulotukea opiskellessaan hakematta lainaa.

Kela alkoi helmikuun alussa tehdä kielteisiä tukipäätöksiä myös näille nuorille.

Tämä tuli järkytyksenä sekä nuorille itselleen että sosiaalityöntekijöille ja hyvinvointialueille. Lakimuutoksen perusteluissa ei puhuta erikseen jälkihuollosta. Siellä sanotaan vain, että poikkeuksia yleiseen sääntöön voidaan tehdä.

Soini kertoo, että nuoret pelästyivät. Kaikilla on taustallaan raskaita kokemuksia.

”Monen perheessä on monen sukupolven verran köyhyyttä. He ovat kokeneet, mitä käy, kun talous romahtaa”, Soini perustelee. Nuoret eivät siksi uskalla ottaa riskiä, että heillä olisi jo lukion tai ammattitutkinnon jälkeen valtavasti velkaa eikä varmuutta työpaikasta.

Osa siis katsoo pitkälle, toinen porukka nimenomaan ei kykene katsomaan.

Soini arvelee, että uudessa mallissa toiset ottavat pakosta opintolainaa, hassaavat rahat nopeasti ja ovat pulassa, kun myöhemmin pitäisi maksaa vuokrasta ja ruuasta. Kun kotoa ei saa mallia talousasioiden hoitamiseen, aikuistuessa pitää opetella perusasioita kuten laskujen maksamista ajallaan.

Jos nuori mokaa näin, tämä todennäköisesti tarkoittaa lisälaskua talousvaikeuksissa kamppaileville hyvinvointialueille. Nuorille voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, jos vaikka asunto uhkaisi mennä alta.

Kun asiasta nousi Suomessa paniikki alkuviikosta, Kela tiedotti torstaina pienestä armonajasta.

Lainaa ei ole pakko hakea ennen heinäkuun loppua. Tämä koskee niitä opiskelijoita, joilla on ennestään ollut toimeentulotukipäätös, jossa sanotaan, että lainanottovelvollisuutta ei ole.

Armonaika ei auta opiskelijoita, jotka täyttävät kahdeksantoista tässä kuussa tai myöhemmin keväällä.

Soini muistuttaa myös, että samalta ihmisryhmältä otettiin aiemmin tällä hallituskaudella. Siis kun jälkihuollon ikärajaa laskettiin 25 vuodesta 23 vuoteen.

”Jos halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuorten työllisyyttä, tämä on nimenomaan se porukka, johon pitää vaikuttaa.”