tiistai 29. marraskuuta 2022

29.11.2022 MARRASKUUN VIIMEISIÄ, MIETTEITÄ

 Marraskuun viimeisiä päiviä, ajatukset menevät tulevaan toimeentulotukeen.

Paljonko jää, kun kaikki menot maksettu. 

Minun on huolehdittava sähkölaskusta, terveyskeskusmaksun, sukulaisen ostama tuote 68 €, vuokran omaosuus ja puhelinmaksu.

Jääkö jouluun rahaa yms. 

Sukulaisiin menen Jouluna ja pieni mummin murunen tulee ilahduttamaan. 

On niin ihanaa odottaa, ja tuo taas yksi ikimuistoinen Joulu, muiden ihanien Joulujen jatkona.


Olen ollut 5 viikkoa HUS uniterapiassa, nettiterapiaa.

Auttanut minua pikkaisen, mutta vielä pitää jaksaa 3 viikkoa.

Huonoja öitä ja pyörimistä sängyssä. Paljon stressiä ja huolia. 

Mutta muuttuuko maailma murehtimalla, ei .

Rahallinen tilanteeni on mikä on, ja terveystilanne vaihteleva. 

Näillä mennään kohti joulukuuta .

29.11.2022 Saku Rautamäki maksoi laskujaan ulosotossa ylitöillä kolme vuotta ja odotti luottotietojen palautumista vielä kaksi vuotta – "En olisi oppinut kuukaudessa"

 Saku Rautamäki maksoi laskujaan ulosotossa ylitöillä kolme vuotta ja odotti luottotietojen palautumista vielä kaksi vuotta – "En olisi oppinut kuukaudessa"

Kun luottotietolaki muuttuu joulukuun alussa, maksuhäiriömerkinnästä voi päästä kuukaudessa eroon. 33-vuotias Saku Rautamäki toteaa, että hänelle kuukausi ei olisi riittänyt rahankäytön oppimiseen.


Kun raha-asiat alkoivat mennä solmuun, Saku Rautamäki ei enää avannut kaikkia perintäkirjeitä. Ne odottavat yhä läpikäymistä makuuhuoneen kaapissa.


Saku Rautamäki, 33, ei ole juuri velkavankeudestaan puhunut. Harva ystävistäkään tietää asiasta.

Makuuhuoneen kaapissa on edelleen pino laskuja ja kirjeitä, joista vain osa on avattu. Möröksi hän niitä kutsuu, möröksi kaapissa.

Joku päivä hän aikoo käydä kaikki kirjeet läpi. Ehkä sitten, jos perustaa oman Youtube-kanavan ja tekee laskujen läpikäymisestä videon. Rautamäen haaveena on tehdä muitakin videoita ulosottoon päätymisestä ja siitä, miten silloin pitäisi toimia.

Rautamäki ei tiennyt. Moni asia on edelleen hämärän peitossa, ja kuluneet vuodet sumeana möykkynä mielessä.

Velkansa Rautamäki on jo maksanut, ja maksuhäiriömerkintäkin poistui luottotiedoista tämän vuoden tammikuussa. Elämä on palannut sille raiteelle, jossa sen hänen mukaansa kuuluukin olla.

Hän asuu puolison isovanhempien aikoinaan rakentamassa satavuotiaassa omakotitalossa Pietarsaaressa. Pariskunta on remontoinut sen kauniiksi kodiksi kahdelle pienelle lapselleen.

Nyt hän on valmis puhumaan tapahtuneesta – jos siitä olisi apua jollekulle vastaavassa tilanteessa.

Saku Rautamäen puolison isoäidin talosta tuli perheelle koti, jota he ovat kunnostaneet omakseen.  

Palkkatöissä rahaongelmia ei ollut

Ylihärmästä kotoisin oleva Rautamäki muutti töiden perässä Vaasaan vuonna 2013.

Hän työskenteli jonkin aikaa Vaconilla, sittemmin Danfossina tunnetussa yhtiössä kokoonpanolinjalla.

– Minut ylennettiin työnopastajaksi eli opetin uusia, jotka tulivat sinne töihin. Sitten aloin vähän leipääntyä siihen.

Rautamäki siirtyi Wärtsilään. Työpaikka lohkokoneistuksen tarkastajana oli enemmän kuin mieluinen.

– Työhistoriani paras työpaikka. Siellä oli hyvä porukka ja hyvät pomot, hän kehuu.

Rautamäki viihtyi yhtiössä eikä hänellä ollut rahan kanssa mitään ongelmia.

Sitten Wärtsilässä alkoivat yt-neuvottelut. Rautamäki oli määräaikainen eikä sopimuksen jatkaminen ollut mahdollista, kun samaan aikaan irtisanottiin vakituisia.


Yritystoiminta sai hyvän alun

Rautamäki päätti perustaa yrityksen. Hän sai yritystoiminnan aloittamiseen starttirahaa, ja niin LVI Rautamäki näki päivänvalon 1. tammikuuta 2015.

Tuore yrittäjä kiersi Vaasan omakotitaloalueita, jakoi mainoskirjeitä postilaatikoihin ja mainosti putkifirmaansa myös Facebookin ryhmissä, kuten puskaradiossa.

Kynnet verillä yritin raapia joka paikasta töitä.

Asiakkaita alkoi tulla ovista ja ikkunoista. Sosiaalisena ihmisenä hänestä oli erityisen mukavaa työskennellä yksityisille ihmisille.

– Sain isojakin omakotitaloja, joissa kylmä yläkerta tehtiin asuinkäyttöön sopivaksi. Tein ilmastoinnit, putket ja viemärit.

Hän ryhtyi tekemään hommia myös alihankintajana rakennusalan yrityksille. Työpäivät alkoivat venyä yömyöhälle.

Yhtäkkiä kaikki muuttui.

– Kynnet verillä yritin raapia joka paikasta töitä, mutta se vaan hiljeni.

Saku Rautamäki

”Monet yöt tuli valvottua”

Laskuja alkoi kasaantua. Starttiraha oli helpottanut yritystoiminnan alkua, mutta nyt tuloja ei ollut riittävästi.

Rautamäki sai pankista limiittiluottoa, jolla tilin pystyi ”höyläämään” miinukselle.

– Luulin, että se olisi hyvä vara, mutta ei. Se oli virhe.

Laskuista alkoi tulla muistutuksia. Ne menivät perintään, ja se tuntui pahalle.

Osa perintätoimistoista soitteli Rautamäelle, osa lähetti vain kirjeen.

– En avannut kaikkia kirjeitä, koska tiesin, mistä ne ovat. Oli sellainenkin vaihe, etten jaksanut vastata ollenkaan puhelimeen. Monet yöt tuli valvottua ja käveltyä, mietittyä, että miten se huominen nyt sitten.

Lopulta laskut menivät ulosottoon. Rautamäki kertoo, että sieltä soitettiin ensin, mutta hänelle jäi epäselväksi, miten hänen olisi pitänyt reagoida.

– Muistan yhä sen tunteen, kun ensimmäinen ulosottokirje tuli. En tiennyt, onko se minun ja mitä siinä haettiin. En ole ikinä ollut ulosotossa. Äidille soitin siitä ensimmäisenä.



Saku Rautamäellä on tallella pino laskuja ja kirjeitä, joita hän ei aio polttaa koskaan. Ne pysyvät kaapissa muistutuksena kokemuksesta. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle


Rautamäki syyttää tapahtuneesta itseään. Hän ei osannut myöskään hakea apua tai kysyä, mitä hänen pitäisi tehdä ja miten esimerkiksi ulosottoprosessi etenee.

– En tiennyt mitään velkaneuvonnasta. Nykyään tiedän aika hyvinkin.

Hän olisi voinut jatkaa yritystoimintaansa, mutta pettymys oli kova. Tilanne alkoi vaikuttaa jo mielenterveyteenkin.

– Katsoin parhaaksi lopettaa firman ja muutin tänne Pietarsaaren. Sain täältä palkkatyötä pieneltä metallipajalta.

Summa ulosotossa oli sokki

Pienen viiveen jälkeen vouti ryhtyi perimään Rautamäen palkasta saatavia tietyn prosentin mukaan.

Isoon metallialan yritykseen vaihdettuaan Rautamäen palkka nousi, ja hän soitti ensimmäistä kertaa ulosottoon. Yli 50 000 euron velkasumma oli sokki.

Suuri summa johtui kuitenkin siitä, että esimerkiksi vakuutusyhtiöt luulivat putkifirman olevan edelleen toiminnassa.

– Rupesin selvittämään asiaa, ja summa pieneni 33 000 euroon, Rautamäki kertoo.

Kolmessa vuodessa hän sai velan maksettua. Se tarkoitti paljon ylitöitä ja monta ylimääräistä viikonloppua putkeen töissä.


He sanoivat, että ”sä olet hoitanut sun juttus”.

Saku Rautamäki

Rautamäki ei ollut uskoa, kun tilinauhasta ei enää löytynyt perittävää summaa.

– Soitin ulosottoon, että mitä minun pitää siirtää tililtä. He sanoivat, että ”sä olet hoitanut sun juttus”.

Maksuhäiriömerkintä oli kuitenkin luottotiedoissa vielä kahden vuoden ajan. Joulukuun alussa laki muuttuu niin, että merkinnän saa kuukaudessa pois, jos velka on maksettu.

Lakimuutos puhdistaa välittömästi yli 18 000 suomalaisen luottotiedot ja yhteensä yli 1,5 miljoonaa maksuhäiriömerkintää poistuu Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteristä.

Velkojille uudistus ei ole välttämättä hyvä

Suomen valtakunnanvouti Juhani Toukola Ulosottolaitokselta pitää lakiuudistusta hyvänä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa ihmisen elämään niin monin eri tavoin.

– On vaikea saada luottoa, ehkä vuokra-asuntoa tai puhelinliittymää.

Vaikka velallisen näkökulmasta uudistus on hyvä, velkojille tilanne voi Toukolan mukaan olla toinen. Potentiaalinen velanantaja ei välttämättä tiedä velallisen historiaa, kun merkinnöistä voi jatkossa päästä kuukaudessa eroon.

– Uusiutumisriski on aika korkea niillä, joilla maksuhäiriöitä on ollut, vaikka he ovat velkansa maksaneet. Eli riski siihen, että maksuhäiriöitä tulee vastedeskin, Toukola toteaa.

Suomalaisille maksuhäiriömerkintöjä tulee monesta syystä. On jäänyt maksamatta esimerkiksi veroja, laskuja, elatusapuja ja sakkoja, on otettu pikavippejä ja pankkilainoja.

– Kulutus- ja luottoyhteiskunnassa osa maksuista jää aina maksamatta, ja niitä tulee myös ulosottoon, Toukola sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 370 000 yksityishenkilöä ja 40 000 toimivaa yritystä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä.

”Opettaako kuukausi mitään?”

Myös Saku Rautamäki näkee lakimuutoksessa sekä hyvää että huonoa. Mahdollisuus jatkaa nopeasti elämää on hyvä asia.

– Mutta opettaako se kuukausi mitään vai jatkuuko ralli samanlaisena kuin siihen asti? Riittääkö kuukausi siihen, että ottaa itseään niskasta kiinni, hän kysyy ja sanoo, että hänelle se ei olisi riittänyt.

Hän tarvitsi sen kaksi vuotta oppiakseen paremmin rahankäyttöä. Esimerkiksi sen, että palkasta maksetaan pakolliset jutut ja jos on tiukka kuukausi, laskuja kannattaa järjestellä olemalla yhteydessä velkojiin.

Rautamäki on kiitollinen kokemastaan, vaikka matka on ollut pitkä.

Erityisen kiitollinen hän on puolisolleen ja taustajoukoille. Ilman heitä hän ei tiedä, missä olisi tällä hetkellä.

– Kun on luottotietomerkintä, olet jollain lailla merkitty ihminen. Kyllähän se hyvältä tuntui, kun merkintä lähti.


maanantai 28. marraskuuta 2022

28.11.2022 Väliaikainen sähkötuki

 Väliaikainen sähkötuki

Sähkön hinnan voimakkaan nousun takia vuonna 2023 on mahdollista saada apua sähkömenoihin. Ensisijainen tapa on hakea sähkövähennystä Verohallinnosta. Sähkövähennykseen on oikeus, kun sähkömenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea sähkötukea.


Kuka voi saada sähkötukea?

Voit saada sähkötukea, jos sähkölaskusi ovat suuret mutta et voi saada verotuksessa täysimääräistä sähkövähennystä pienten vuositulojen vuoksi. Lue lisää sähkövähennyksestä Verohallinnon sivuilta.


Kelan maksamaa sähkötukea voi saada vakituisessa käytössä olevan asunnon sähkömenoihin, jotka ovat syntyneet ajalla 1.1.–30.4.2023. Tukea voi saada vain yhden asunnon sähkömenoihin, ja asunnon pitää sijaita Suomessa.


Sähkötukea voi saada sähköenergian, arvonlisäveron ja mahdollisen perusmaksun kustannuksiin. Tukea ei voi saada sähkönsiirron kustannuksiin eikä mahdollisiin viivästysmaksuihin.


Sähkömenoja voi myös pyrkiä pienentämään vähentämällä sähkön kulutusta.

Lue vinkkejä sähkönsäästämiseen (astettaalemmas.fi).


Tarkista ensin, voitko saada verotuksessa sähkövähennystä

Voit arvioida seuraavien esimerkkien avulla, voitko saada verotuksessa sähkövähennystä tai sähkötukea Kelasta. Sähkönsiirron kustannuksiin ei voi saada tukea, eikä niistä voi saada vähennystä.



Sähkölasku on alle 400 e/kk

-Sähkövähennys: Sähkömenojen pitää olla tammi-huhtikuun ajalta yhteensä yli 2 000 euroa eli keskimäärin yli 500 e/kk, jotta vähennyksen voi saada.

-Sähkötuki: Et voi saada Kelasta sähkötukea, koska tuen omavastuu on 400 e/kk.

-Perustoimeentulotuki: Voit hakea Kelasta perustoimeentulotukea, jos kaikki käytettävissäsi olevat tulot ja varat eivät riitä perustoimeentulotuessa huomioitavien menojen maksamiseen. Tällainen meno on esimerkiksi sähkölasku. Lue, miten tulot ja varat vaikuttavat perustoimeentulotukeen.


Sähkölasku on 450 e/kk

-Sähkövähennys: Sähkömenojen pitää olla tammi-huhtikuun ajalta yhteensä yli 2 000 euroa eli keskimäärin yli 500 e/kk, jotta vähennyksen voi saada.

-Sähkötuki: Jos et voi saada Verohallinnolta sähkövähennystä, voit hakea Kelasta sähkötukea. Tuen määrä on 60 % sähkölaskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus ja 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 450 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, tuen määrä on (450 e – 400 e) x 0,6 = 30 e/kk.


Sähkölasku on 800 e/kk

-Sähkövähennys: Hae sähkövähennystä, jos tulet maksamaan vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa. Vähennyksen määrä on 60 % niistä sähköenergiamenoista, jotka ylittävät 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Summaan ei lasketa mukaan sähkönsiirron osuutta. Jos sähköenergian kulut ovat tammi-huhtikuun ajan keskimäärin 800 e/kk eli yhteensä 3 200 euroa, saat sähkövähennystä yhteensä (3 200 e – 2 000 e) x 0,6 = 720 euroa vuodessa. Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu.

-Sähkötuki: Voit hakea sähkövähennyksen sijaan sähkötukea Kelasta, jos kotitaloutenne maksettavaksi ei tule kertymään vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa eli tässä tapauksessa 720 euroa. Sähkötuen määrä on 60 % laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus ja 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 800 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, tuen määrä on (800 e – 400 e) x 0,6 = 240 e/kk.

Omien verojen määrää voi arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurilla (vero.fi). Voit käyttää arvioinnissa tukena myös vuoden 2021 verotuspäätöstä tai tammikuusta alkaen vuoden 2023 ennakkoperinnän päätöstä, jotka näet OmaVerosta. Valitse välilehti Toiminnot ja sen jälkeen kohdasta Viestit ja yhteydenpito linkki Päätökset ja kirjeet.


Sähkölasku on 1 000 e/kk

-Sähkövähennys: Hae sähkövähennystä, jos tulet maksamaan vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa. Vähennyksen määrä on 60 % niistä sähköenergiamenoista, jotka ylittävät 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Summaan ei lasketa mukaan sähkönsiirron osuutta. Jos sähköenergian kulut ovat tammi-huhtikuun ajan keskimäärin 1 000 e/kk eli yhteensä 4 000 euroa, saat sähkövähennystä yhteensä (4 000 e – 2 000 e) x 0,6 = 1 200 euroa vuodessa. Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu.

-Sähkötuki: Voit hakea sähkövähennyksen sijaan sähkötukea Kelasta, jos kotitaloutenne maksettavaksi ei tule kertymään vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa eli tässä tapauksessa 1 200 euroa. Sähkötuen määrä on 60 % laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus sekä 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 1 000 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, tuen määrä on (1 000 e – 400 e) x 0,6 = 360 e/kk.

Omien verojen määrää voi arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurilla (vero.fi). Voit käyttää arvioinnissa tukena myös vuoden 2021 verotuspäätöstä tai tammikuusta alkaen vuoden 2023 ennakkoperinnän päätöstä, jotka näet OmaVerosta. Valitse välilehti Toiminnot ja sen jälkeen kohdasta Viestit ja yhteydenpito linkki Päätökset ja kirjeet.


Sähkölasku on 1 500 e/kk

-Sähkövähennys: Hae sähkövähennystä, jos tulet maksamaan vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa. Vähennyksen määrä on 60 % niistä sähköenergiamenoista, jotka ylittävät 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Summaan ei lasketa mukaan sähkönsiirron osuutta. Jos sähköenergian kulut ovat tammi-huhtikuun ajan keskimäärin 1 500 e/kk eli yhteensä 6 000 euroa, saat sähkövähennystä yhteensä (6 000 – 2 000) x 0,6 = 2 400 euroa vuodessa. Tämä on myös sähkövähennyksen enimmäismäärä. Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu.

-Sähkötuki: Voit hakea sähkövähennyksen sijaan sähkötukea Kelasta, jos kotitaloutenne maksettavaksi ei tule kertymään vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa eli tässä tapauksessa 2 400 euroa. Sähkötuen määrä on 60 % laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus sekä 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 1 500 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, tuen määrä on (1 500 e – 400 e) x 0,6 = 660 e/kk. Tämä on myös tuen enimmäismäärä kuukaudessa.

Omien verojen määrää voi arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurilla (vero.fi). Voit käyttää arvioinnissa tukena myös vuoden 2021 verotuspäätöstä tai tammikuusta alkaen vuoden 2023 ennakkoperinnän päätöstä, jotka näet OmaVerosta. Valitse välilehti Toiminnot ja sen jälkeen kohdasta Viestit ja yhteydenpito linkki Päätökset ja kirjeet.


Sähkölasku on 2 000 e/kk

-Sähkövähennys: Hae sähkövähennystä, jos tulet maksamaan vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa. Vähennyksen määrä on 60 % niistä sähköenergiamenoista, jotka ylittävät 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Summaan ei lasketa mukaan sähkönsiirron osuutta. Jos sähköenergian kulut ovat tammi-huhtikuun ajan keskimäärin 2 000 e/kk eli yhteensä 8 000 euroa, saat sähkövähennystä yhteensä 2 400 euroa vuodessa, joka on vähennyksen enimmäismäärä.Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu.

-Sähkötuki: Voit hakea sähkövähennyksen sijaan sähkötukea Kelasta, jos kotitaloutenne maksettavaksi ei tule kertymään vuoden 2023 aikana vähintään sähkövähennyksen verran tuloveroa eli tässä tapauksessa 2 400 euroa. Sähkötuen määrä on 60 % laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus sekä 400 euron omavastuu. Kun sähkölasku on 2 000 e/kk ilman sähkönsiirron osuutta, voit saada tukea enintään 660 e/kk, joka on tuen enimmäismäärä kuukaudessa.

Omien verojen määrää voi arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurilla (vero.fi). Voit käyttää arvioinnissa tukena myös vuoden 2021 verotuspäätöstä tai tammikuusta alkaen vuoden 2023 ennakkoperinnän päätöstä, jotka näet OmaVerosta. Valitse välilehti Toiminnot ja sen jälkeen kohdasta Viestit ja yhteydenpito linkki Päätökset ja kirjeet.

 


Koko vuoden 2023 tuloverojen ja tammi–huhtikuun sähkömenojen määrän arvioiminen etukäteen voi olla hankalaa. On mahdollista, että vasta myöhemmin selviää, onko kotitaloudella oikeus sähkövähennykseen vai sähkötukeen. Sen takia kumpaakaan ei tarvitse hakea heti. Sähkötukea voi hakea vuoden 2023 loppuun saakka. Siksi tammi–huhtikuun sähköä koskevat laskut kannattaa laittaa talteen.


Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki

Voit hakea Kelasta perustoimeentulotukea, jos kaikki käytettävissäsi olevat tulot ja varat eivät riitä perustoimeentulotuessa huomioitavien menojen maksamiseen. Tällainen meno on esimerkiksi sähkölasku.


Huomaa, että sähkötukea ei voi saada siihen osaan sähkölaskusta, johon sinulle on myönnetty perustoimeentulotukea. Jos olet saanut perustoimeentulotukea koko sähkölaskuun, et voi saada saman laskun perusteella enää sähkötukea.


Sähkötuen määrä ja maksaminen

Sähkötuessa on omavastuu, joka on 400 e/kk. Sähkötuen määrä on 60 % niistä sähkömenoista, jotka ylittävät 400 euron omavastuun.


Sähkönsiirron kustannuksiin ei voi saada sähkötukea, joten niitä ei lasketa mukaan omavastuuseen eikä omavastuun ylittäviin sähkömenoihin.


Sähkötukea voi saada enintään 660 e/kk. Enimmäismäärän sähkötukea saa silloin, kun sähköenergiamenot ovat 1 500 e/kk tai enemmän.


Esimerkki sähkötuen määrästä

Helmikuussa 2023 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus on 2 600 kWh ja sähkön hinta on 35 senttiä/kWh. Helmikuun sähkölasku on siis 910 euroa ilman sähkönsiirron osuutta. Sähkötuen omavastuu on 400 euroa. Kela maksaa sähkötukea helmikuulta (910 e – 400 e) x 0,6 = 306 euroa.


Jos sähkölasku ei ole kokonaiselta kalenterikuukaudelta tai -kuukausilta, omavastuun määrä lasketaan päiväkohtaisesti. 


Esimerkki vajaan kuukauden sähkölaskusta

Asiakas muuttaa toiseen asuntoon ja saa 395 euron sähkölaskun ajalta 1.–28.1.2023. Koska lasku ei kata koko kuukautta, Kela laskee sähkötuen omavastuun päiväkohtaisesti.


Sähkötuen omavastuu on 400 e/kk, ja tammikuussa on 31 päivää.

Tammikuussa sähkötuen omavastuu on siis 12,9032 e/päivä (400 e : 31 pv).

Asiakkaan sähkölasku on 28 päivältä, jonka ajalta sähkötuen omavastuu on 361,29 euroa (12,9032 e x 28).

Asiakkaan sähkötuen määrä on (395 e – 361,29 e) x 0,6 = 20,23 euroa.

Asiakas saa siis Kelasta sähkötukea, vaikka sähkölaskun summa on pienempi kuin tuen omavastuu 400 e/kk.


Sähkötuesta ei mene veroa, eikä se vaikuta muihin saamiisi etuuksiin. Et voi kuitenkaan saada sähkötukea siitä osasta sähkölaskua, johon sinulle on myönnetty perustoimeentulotukea. Jos olet saanut perustoimeentulotukea koko sähkölaskuun, et voi saada saman laskun perusteella sähkötukea. Lue lisää: Asumismenot perustoimeentulotuessa


Kela maksaa sähkötuen tilillesi kahden pankkipäivän kuluttua siitä, kun hakemuksesi on käsitelty ja sinulle on päätetty myöntää sähkötuki.


Sähkötukea voi alkaa hakea tammikuussa 2023

Tällä sivulla julkaistaan tammikuussa lomake, jolla voit hakea sähkötukea.

torstai 24. marraskuuta 2022

24.11.2022 UUSIA LAKEJA KÄSITTELYSSÄ; SUOJAOSUUDEN NOSTO JA VAPAAKUUKAUSIUUDISTUS


Hallituksen esitys laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta (suojaosuuden korotusta koskeva määräaikainen kokeilu)

Ehdotettavalla väliaikaisella lailla nostetaan ulosoton suojaosuutta määräajaksi. Kyseessä on vuoden 2023 kestävä määräaikainen kokeilu, jossa tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosuus takuueläkkeen tasolle.

855,48 e/kk ajalla 1.1.–31.7.2022

885,63 e/kk ajalla 1.8.–31.12.2022

Lähtökohdat

Hallitus päätti syksyn 2022 budjettiriihessä käynnistää ulosoton suojaosuutta koskevan vuoden kestävän kokeilun, jossa tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosuutta takuueläkkeen tasolle. Ulosoton suojaosuuden määräaikainen korotus on yksi hallituksen esittämistä, kansalaisten ostovoimaa tukevista toimenpiteistä.




Hallituksen esitys laiksi ulosottokaaren muuttamisesta (vapaakuukausiuudistus)

Hankkeen tavoitteena on säätää laki ulosottokaaren muuttamisesta. Lainmuutoksella on tarkoitus helpottaa pienituloisten ulosottovelallisten asemaa lisäämällä tulojen ulosmittauksessa velalliselle annettavia vapaakuukausia.


Tiivistelmä

Hankkeessa valmistellaan hallituksen esitys laiksi ulosottokaaren muuttamisesta. Tarkoituksena on lisätä tulojen ulosmittauksessa velalliselle annettavia vapaakuukausia. Hankkeella toimeenpannaan hallitusohjelman kirjaus tarvittavien ulosottokaaren muutosten toteuttamisesta.

24.11.2022 Lapsiperheiden joulubonus: aatonaattona tilille tuplalapsilisät

 Lapsiperheiden joulubonus: aatonaattona tilille tuplalapsilisät

Kaksinkertaiset lapsilisät eivät vaikuta toimeentulotukeen. Kahden lapsen yksinhuoltaja saa joulukuussa 326,32 euroa enemmän kuin tavallisesti.

 

Joulu saapuu jälleen. Lapsilisät maksetaan kertaluontoisesti kaksinkertaisina joulukuussa. OUTI JÄRVINEN


Tuplalapsilisät ilmestyvät lapsiperheiden pankkitileille jouluaaton aattona eli 23. joulukuuta, Kela tiedottaa.


Ylimääräisillä lapsilisillä voi siis maksaa vielä viimeisiä jouluostoksia.

Lapsilisät maksetaan kaksinkertaisena joulukuussa eduskunnan hyväksyttyä aiheesta lakiesityksen. Tuplalapsilisä ei vaikuta toimeentulotuen määrään.


Merkittävä lisätulo

Lapsilisää maksetaan yhdestä lapsesta 94,88 euroa, toisesta lapsesta 104,84 euroa ja niin edelleen. Lisäksi yksinhuoltajille maksetaan 63,30 euron korotus jokaista lasta kohden. Tarkemmat tiedot lapsilisän määrästä löytyy Kelan sivuilta.

Esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden lapsen perheelle kaksinkertainen lapsilisä tarkoittaa 199,72 euron lisätuloa joulukuussa. Yhden vanhemman ja kahden lapsen perheessä lisätulo on 326,32 euroa.


Kertaluontoinen tuki

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisä on verotonta tuloa ja sitä maksetaan lapsiluvun mukaan.

Tuensaajan tulot tai omaisuus eivät vaikuta lapsilisän määrään.

Ylimääräisen lapsilisän tarkoitus on tukea lapsiperheiden ostovoimaa hintojen noustessa. Joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä on kertaluontoinen.