maanantai 29. marraskuuta 2021

29.11.2021 SAIRAUSPÄIVÄRAHAPÄÄTÖS 1.1.2022 - 28.2.2022

 Päätös

Sairauspäiväraha

Annettu: 25.11.2021

Lähetetty: 26.11.2021


Miten asia on ratkaistu

Sairauspäiväraha on myönnetty

1.1.2022 - 28.2.2022 48 arkipäivää 29,05 euroa/päivä

Kuinka kauan päivärahaa voi saada

Voit saada sairauspäivärahaa 28.2.2022 saakka. Tämä päätös mukaan lukien sinulle on myönnetty päivärahaa 284 arkipäivää. Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy sen kuukauden lopussa, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousisi 300 päivään.


Sairauspäivärahaa maksetaan ensisijaisuusajan jälkeen, jos se ylittää samalta ajalta maksettavan työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen. Jos työeläkelaitos myöhemmin myöntää sinulle työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen, Kelalla on oikeus periä siitä päivärahaa vastaava osuus.


Maksut

Maksupäivä Sinulle maksetaan Ennakonpidätys Määrä ennen ennakonpidätystä   Ajalta

14.1.2022 290,50 e 0,00 e 290,50 e   1.1.2022 - 14.1.2022

11.2.2022 726,25 e   15.1.2022 - 13.2.2022

28.2.2022 377,65 e   14.2.2022 - 28.2.2022

Tilinumero xxx


Tulevan maksun määrä on arvio, koska maksettava määrä lasketaan maksuhetken tietojen mukaan.

Päiväraha maksetaan jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksuerä on 6 arkipäivää ja kukin seuraava maksuerä 25 arkipäivää. Maksupäiviä ei voi muuttaa.

Veroa pidätetään voimassa olevan verokortin mukaisesti.

keskiviikko 24. marraskuuta 2021

21.11.2021 PIENET, SUURET MURHEET MARRAS- JA JOULUKUU

 Laskelma ajalle 1.11.2021 - 30.11.2021

Tulot Ilmoitettu Huomioitu

Peltola Satu Päivi Susanna

Yleinen asumistuki 320,00 e 320,00 e

Sairauspäivärahaetuudet 290,50 e 290,50 e

Ylijäämä 531,00 e 481,00 e

Tulot yhteensä 1 091,50 e

Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola   Susanna

Perusosa: Yksin asuva 504,06 e

Asunnonvuokra,  1.11.2021 511,12 e 511,12 e

Kotivakuutusmaksu, Fortum, Laskun numero 3185838 9.11.2021 15,90 e 15,90 e

Muut terveydenhoitomenot, Käyntipäivä 12.10., Riihimäen seudun 

terveyskeskus ky, Laskun numero 63214352286

12.11.2021 21,50 e 21,50 e

Menot yhteensä 1 052,58 e

Huomioon otetut tulot ovat 38,92 euroa suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. 

Laskelma on siis ylijäämäinen.



Laskelma ajalle 1.12.2021 - 31.12.2021

Tulot Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna

Yleinen asumistuki 320,00 e 320,00 e

Sairauspäivärahaetuudet 726,25 e 726,25 e

Tulot yhteensä 1 046,25 e

Menot                 Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola   Susanna

Perusosa: Yksin asuva 504,06 e

Asunnonvuokra,  1.12.2021 511,12 e 511,12 e

Taloussähkömaksu, Fortum, Laskun numero 11011307071 3.12.2021 77,54 e 69,74 e

Menot yhteensä 1 084,92 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 084,92 e - 1 046,25 e 38,67 e


Tämä perustoimeentulotuki kuitataan suoraan vuokranmaksuun.

Maksan itse laskut, ja Joulu onkin sitten suurta kysymysmerkkiä.


Mistähän  voisin pyytää avustusta Jouluun? Meni ohitse Jouluapua keräys. 

Ei ole voimavaroja etsiä tietoja. 

Itse kävin nyt marraskuussa seurakunnalta pyytämässä ruoka-apua , yleensä olen saanut,

mutta nyt olivat muuttaneet niin, että kauppaan ei saanut ruoka-apulappuja.

Tarjosivat kaapeista ruokia. Ruoka rajoitteiselle, ei paljon tullut mitään pari pussia pakaste maissi ja herne.

Seuraava kohde oli Perusturvassa vierailu.

Varasin ajan, ja selvitin tilannettani, ja sainkin apua. Syyksi oli Kelan takaisinperintä, ja avustus ruokaan pojanpoikani vierailun ajaksi ja itselleni myös. 


Olen saanut melkein kokonaan maksettua sen pojalleni ostamani puhelimen melkein 900 €, enää kaksi erää, puhelinlaskuni tippuu n 25 € kuukaudessa. 

Joulua olen laittanut jo esille, koristeita ja valoja. 

Lahjoista puuttuu yksi lego paketti 40 € ja 20 € onkijuttu  sekä  sukulaiselle paketti. 

Mutta, en stressaa. Kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.

Rauhaisaa Joulun odottelua .


lauantai 13. marraskuuta 2021

13.11.2021 POMMI

 Olen ollut sairaslomalla uupumuksen ja masennuksen vaikean sellaisen takia.

En ole jaksanut perehtyä hakemuksiin tai laskuihin, nippa nappa saan ne maksettua. 

Raha-asiat oli suhtkoht hyvin. Ei mitään murheita, pärjäsin.

Lääkäri kirjoitti uuden B-lausunnon ja sairasloma jatkuu 31.06.2022 asti.

Varma pohti kanssa tätä, mutta hylkäsi lausunnollaan kyseisen lääkärinlausunnon. 

Nyt odottelen Kelasta, mitä sieltä tulee päätöstä. 


Odottelin että saan rahaa eilen noin 700 €, ei tullut tuli vaan 290 €.

Kela oli viime päätöksessään päättänyt periä ylimääräistä maksuaan  tuon erotuksen.

Olisin osannut odottaa tuota pommia, mutta kun en ollut varautunut koko asiaan,  

vaan tuudittautunut tuohon koko summaan. 

Tämä aivosumu tuottaa yllättäviä juttuja. 


Nyt mietin millä pärjään, kun maksan tuosta 

vuokra  190 €   

Fortum 15,90 € 

puhelin 116 € ja 19,56. 

Onneksi muutamassa terveyskeskuksen laskussa päiväys vasta joulukuussa. 

Olen ihan pulassa. 


Piti joululahjoja ostaa pojanpojalleni  kirja, Lego-paketti ja yöpuku. 

Siirtyy joulukuun kelan korvaukseen. Katsoin, ettei siitä menisi enää perintää. 


Pitää yrittää ajatella, että kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää. 

Harvoin enää on tullut tälläisiä yllätyksiä.

Olen hoitanut aika hyvin raha-asiani.


torstai 28. lokakuuta 2021

28.10.2021 Koska rahat eivät riitä, Petri Salminen jonottaa hapankorppua ja säilykkeitä – korona-aika paljasti, miten perusturva vuotaa

 Koska rahat eivät riitä, Petri Salminen jonottaa hapankorppua ja säilykkeitä – korona-aika paljasti, miten perusturva vuotaa

Järjestöjen ja kirkon jakaman ruoka-avun tarve on korona-aikana ryöpsähtänyt kasvuun. Osa avunhakijoista on nuoria ja osa työssäkäyviä. Sekä köyhyystutkijat että avuntarvitsijat itse sanovat, että Suomessa on ihmisiä, jotka elävät nälässä.

 

"Häpeä kulkee ihmisen mukana ruokajonossa", sanovat köyhyystutkijat. Ihmisiä syyllistetään köyhyydestä ja siitä, että huono taloudellinen tilanne voi jatkua vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kuva: Arash Matin / Yle


MERJA NIILOLA

Miehen muovipussiin sujahtaa jauhoja ahkeralle leipojalle, perunasosejauhetta, sika-nautasäilykettä, hapankorppuja, EU-keksejä, leipää ja valmislaatikko.

Petri Salmisen saama apu on tänään hiukan tavallista niukempi. Eu-kassiin tulee täydennystä parin viikon kuluttua, lupailevat avustustyöntekijät.

Petri Salminen hakee säännöllisesti apua Turun Seudun työttömien eli TST:n elintarvikejaosta.

Salminen tiivistää monen tunnot: hyväntekeväisyysjonoissa seisominen on nöyryyttävää. Mutta minkäs teet, kun yhteiskunnan perusturva vuotaa.

– Olisi hyvä, jos ei tarvitsisi käydä hakemassa tällaisia ruoka-apuja. Ihmisen palkan ja yhteiskunnan perusturvan pitäisi olla sen mukainen, että hyväntekeväisyyskassit olisivat turhia, Salminen pohtii.


 Petri Salmisen kassissa on ainakin jauhoja, säilykkeitä ja korppuja. Vapaaehtoistyöntekijä Reijo Rantanen kertoo Eu-kassin olevan tavallista niukempi, mutta ensi viikolla jaettavaa tulee lisää. Kuva: Arash Matin / Yle


Salmisen kassia pakkaa vapaaehtoistyöntekijä Reijo Rantanen. Hän kertoo, että ihmisillä tuntuu olevan huutava pula ruuasta.

Kun korona jylläsi pahimmin ja rajoituksilla karsittiin ihmisten fyysistä kohtaamista, yhteisruokailupaikat olivat suljettuja. Ruoka-avun hakeminen tarkoitti jonottamista ulkona.

– Se on ihan varma, että ihmisillä on hätä. Monet eivät ole koronan ollessa pahimmillaan oikein päässeet liikkeelle, eivätkä uskalla vieläkään kunnolla lähteä julkisille paikoille.

Osassa ruoka-apupaikkoja otettiin koronan vuoksi käyttöön puhelinajanvaraus. Siitä ei ole apua, jos ei ole puhelinta tai ostettuna puheaikaa.

Moni kertoo rahatilanteestaan avoimesti

Aikoinaan ruokajonot Suomen kaduilla kauhistuttivat. Nykyistä köyhempi Suomi piti yllä sosiaaliturvaa, jossa ruokajonoja nähtiin vain pulavuosina.

Nyt vuosikymmenten jälkeen ruoka-apua hakeviin on turruttu. Moni ummistaa hiljaisilta jonottajilta silmänsä.

Turussa TST:n suurkeittiötä ja ruoanjakoa pyörittää keittiöpäällikkö Tuula Lempinen. Hän sanoo napakasti, ettei perusturva saa olla kiinni hyväntekeväisyydestä.

Lempinen kertoo myös, että jotkut Suomessakin kärsivät nälästä.

– Voi sanoa, että ihmiset ovat nälkäisiä ja köyhiä. Sen huomaa monissa asiakkaissa ja meidän työntekijöissämme. Suurin osa kertoo avoimesti omasta rahatilanteistaan. Ei niillä rahoilla juhlita.

 

Monilla paikkakunnilla koetettiin luopua ennen koronaa ”leipäjonoista” ja pyrittiin siirtymään ns. yhteisöruokailuihin. Ruokapaikat panivat kuitenkin ovensa säppiin koronan pahimpaan aikaan. Niko Vehmanen hakee Tuula Lempiseltä kalakeittoa. Kuva: Arash Matin / Yle


Tuula Lempinen kertoo, että kauppojen ylijäämäruokaa on ollut koronan aikana vähemmän jaossa kuin ennen epidemiaa.

– Meillä on aika paljon ihmisiä ruoka-avun varassa. Aiemmin ylijäämäruokaa on riittänyt meidän jäsenille. Mutta kaupoista tuleva ylijäämäruoka on vähentynyt. Kaupat myyvät itse sitä edullisesti paljon kotona ruokaa laittaville. Mikä on tietenkin järkevää.

Poliittinen ilmapiiri muuttunut heikkoja syyllistäväksi

Köyhyyttä ja ruokajonoja tutkineet Minna Kivipelto ja Titi Gävert sanovat hekin, että Suomessa on ihmisiä, jotka kärsivät nälästä.

Kirkkohallituksen diakonian kehittämisen asiantuntija Titi Gävert suomii järjestelmäämme, jossa osa lakisääteisen ja viimesijaisen perusturvan ylläpidosta on liukunut järjestöjen ja kirkon kontolle.

Jopa sosiaalitoimistoista ohjataan järjestöjen ja kirkon leipäjonoihin. Huolimatta siitä, että perustuslaki takaa jokaiselle oikeudet välttämättömään toimeentuloon(siirryt toiseen palveluun).

– Meidän ei pitäisi pakottaa ketään kärsimään nälkää. Ei sen vuoksi, että on esimerkiksi työelämän ulkopuolella, sairas, velkaantunut tai läheisillä on haasteita. Tämä pitää pystyä korjaamaan. Korjauskeino ei ole leipäjonot tai ruoka-apu, vaan perusturvan riittävä taso.

 

Diakonian kehittämisen asiantuntija Titi Gävert ampuu kovilla: – Me emme saa pakottaa ihmisiä näkemään nälkää. Perusturva on korjattava. Kuva: Jouni Immonen / Yle


Tutkijat sanovat Suomen muuttuneen vuosien varrella: Ilmapiiri on syyllistävä, ja uusia sanktioita vaaditaan esimerkiksi työttömille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto ihmettelee, miten hyvinvointivaltiossa tilanne on päästetty mallille, jossa Suomi on saanut huomautuksen liian pienestä perusturvan tasosta. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi jo vuonna 2015.

– Valitettavasti poliittinen ilmapiiri on vuosien mittaan painunut siihen suuntaan, että vastuu omasta elannosta vieritetään kokonaan vaikeuksissa olevan ihmisen omalle kontolle. Siitä huolimatta, että yhteiskunnan turvaverkko on se, jonka pitäisi ottaa hädässä oleva vastaan. Niin sanoo laki.

 

THL_n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto sanoo suoraan: poliittinen ilmapiiri on muuttunut vuosien varrella niin, että vähävaraista pidetään oman onnensa seppänä ja köyhyys on kiinni itsestä. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Minna Kivipelto antaa esimerkin.

– Ihmisellä voi olla pahimmillaan jopa 90 päivän karenssi työttömyysrahan saantiin. Siitä huolimatta olisi elettävä jotenkin. Rahaa ei tule mistään. Jos on ulosottovelkoja, ei ehkä saa edes toimeentulotukea. Eli mistä tällainen ihminen saa rahaa?

Monet häpeävät heikkoa tilannettaan, Titi Gävert sanoo.

– Kyllä se häpeä kulkee mukana. Ihmisiä syyllistetään köyhyydestä ja siitä, miten tällainen taloudellinen tilanne voi jatkua vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kyllähän meillä pitäisi olla sellainen yhteiskunta, jossa ihmiset saisivat riittävästi ruokaa. Ilman että täytyy turvautua hyväntekeväisyyteen.

Korona vei pahimmillaan monelta ainoan lämpimän ruuan

Minna Kivipelto luettelee syitä tilanteen kärjistymiseen ja siihen, että avustusjärjestöjen pakeilla näkyy yhä enemmän uusia avunhakijoita.

– Korona-aikana muun muassa köyhät perheet ovat paikanneet kouluruokailun puutetta leipäjonotuksella, Kivipelto sanoo.

Pitkän aikaa jatkunut kehitys tulee näkyviin, Titi Gävert pohtii.

 

Jopa sosiaalitoimistoista on ohjattu ihmisiä ruokajonoihin ja hyväntekeväisyysjärjestöjen pakeille. Kuva: Arash Matin / Yle


– Meillä on myös työssäkäyviä köyhiä mittava joukko. Pienimpien palkkojen taso on niin matala ja osa-aikaisesti työssäkäyvien tuntimäärät niin pieniä, ettei sillä rahalla elä. Ihmiset tarvitsevat elantonsa lisäksi täydentävää tukea. Sitä haetaan nyt esimerkiksi ruoka-avusta, Gävert sanoo.

Kun korona jylläsi pahimmillaan, paikkoja pantiin kiinni ja suljettiin palveluita.

– Esimerkiksi avoimen kynnyksen toimintapaikkoja ja asukastupia suljettiin. Päivätoiminta oli keskeytyksessä paikoissa, joissa moni oli saanut ehkä päivän ainoan lämpimän ateriansa. Ruokaa on sitten haettu ruoka-avusta, kertoo Minna Kivipelto.

Kirkon ja järjestöjen ruoka-apua tarvitsee alustavien tutkimusten mukaan kaksinkertainen määrä ihmisiä verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan: Enemmän lapsiperheitä, työttömiä,nuoria ja työssäkäyviä sekä eläkeläisiä. Jopa 200 000 ihmistä vuosittain.

Seurakuntien diakoniatyössä jaettujen ruokakassien määrä on moninkertaistunut

2019   132 855

2020   264 362

2021   571 912  (syksyn ennakkotieto 11.10.2021 )

 Tarvetta apuun on ollut enemmän kuin mihin avustusjärjestöt ja kirkko ovat pystyneet vastaamaan.

Lisäksi suuria mullistuksia palveluihin ovat aiheuttaneet toimeentulotuen uudistus vuonna 2017 ja mielenterveyspalvelujen pitkään jatkunut alasajo.

 

Yhteisöruokailulla on koetettu poistaa ihmisten pakottamista jonoihin. Kokoontumisrajoitusten vuoksi yhteiset ruokailuhetket pantiin tauolle pitkiksi ajoiksi. Nyt lämmintä ruokaa saa jälleen. Ruokailijat kehuvat keittiöpäällikkö Tuula Lempistä siitä,että hän ehtii kysellä ihmisten kuulumisia. Kuva: Arash Matin / Yle


Kun yhteisöllisiä ruokailuja lopetettiin koronapandemian takia, jaettavien ruokakassien määrä kasvoi. Viime vuonna esimerkiksi seurakuntien diakoniatyössä jaettujen ruokakassien määrä kaksinkertaistui koronaa edeltävästä vuodesta. Vuonna 2020 jaettiin yli 260 000 ruokakassia.

Kuluvana vuonna kasvu on ollut vieläkin rajumpaa: tähän mennessä jaettu jo 570 000 ruokakassia.


perjantai 15. lokakuuta 2021

15.10.2021 PÄIVITYS

 Myönnetty sairauspäivärahaa loppu vuoteen saakka. VIHDOINKIN !

 Ensimmäisestä rahasta otettiin pois perustoimeentulotukena myönnetty osuus.

Summa 

syyskuulle            174,30 €         maksettiin    174,30 €

lokakuulle            726,25 €          maksettiin     406,70 €

marraskuulle  12 päivä      726,25€          maksu avoinna   - ehkä ulosotto  ?? 

joulukuulle    13 päivä       726,25€          maksu avoinna   - ehkä ulosotto ??

joulukuulle   31 päivä         435,75            maksu avoinna   -ehkä ulosotto  ??

Ulosotto suojaosuus 683,60 €  tai päivä 22,71 € ,  jos ottavat summa olisi  14,22 per tulo .

Uuden verokortin tein ja prosenttina 0 % , jotain positiivista. 


Summat suuria, mutta itse maksan nyt kaikki laskut ja menot !

Taas uusi asia hoidettavana. Tulot tulevat 14 pv . 

Puhelinlaskuun tein uuden maksusopimuksen ja päivämäärän muutin. 

Samoin muutan päivämäärän vuokraan jos vaan voin/saan.