03.02.2026 HELMIKUUN ALUN KUULUMISIA

HELMIKUUN ALUN KUULUMISIA 

Sairaslomat jatkuu. 

1.  28.08. - 31.08.2026  josta Kela hyväksyi vaan 28.09. -31.01.2026 , Psykiatri.

2.  18.09.2025 - 31.08.2026 , tämän Kela hylkäsi , TK lääkäri.

3. 01.02.2026 - 01.02.2027 tämä vasta menossa Kelaan , Psykiatri.

Psykiatrin vastaanotolla pohdimme, mitkä keinot auttaisivat arjessani, niin ettei ne kuormittaisi.

Kuntosalilla käynti on tullut uutena, ja koen sen terveyden ylläpitämisenä. 

Laviksessa käyn myös, on minulle todella mieluinen , tykkään todella paljon. 

Mielen kanssa mennään välillä todella syvissä vesissä, mutta koitan skarpata, ja onneksi saan purkaa 

olemistani ja syömistä psykologin ja ravitsemusterapeutin kanssa, myös liikuntaneuvoja auttaa. 

Syömisen kanssa mennään vieläkin, rajoitteita mieli asettaa paljon, mutta yritän kokeilla muutakin,

 kuin vaan rahkaa ja hedelmiä, jotta tuosta kuntosalista olisi hyötyä. 

Sanoin lääkärille, että tarviiko minun itselleni tehdä jotain, jotta tuo Kela huomaisi ja huomioisi minut 

kokonaisuutena, eikä vaan johonkin yksittäiseen asiaan puuttuen. Hän vastasi, Susanna menemme 

hänen lausunnollaan. 

En tiedä kuinka tarkkaan edes lukevat paperit, kun ihminen heillä vaan lapussa olevat tiedot,

ei minkäänlaista tietoa kokonaisuudesta. 

En tarvitse elämääni mitään ylimääräistä, olen tyytyväinen tähän tilanteeseen. 

Vaikka taloudellisesti tämä on todella tiukkaa olemista. 

Jos haluan jotain itselleni tai pojanpojille se on poissa ruuasta. 

Onneksi meidän  kaupungissa on Seurakunnan vaatekierrätys, sieltä saa hyviä vaatteita ja leipääkin 

aina kerran viikossa. 

Eu-lahjakortteja oli Joulun ja tammikuun aikana. Nyt seurakuntakin kiristää pussin nyörejään. 

Tässä kuussa ja tammikuussa, jouduin maksamaan laskuja itse, kun Kelata tuli raha tilille, ja 

tammikuun sairauspäivärahat tuli kuun lopussa, verotti toimeentulotukea. Joutunut miettimään 

todella tarkkaan menoja. Kun pojanpoika tulee hiihtolomalle, sinne rahaa säästöön sekä toinen 

lapsenlapsi tulee hänen jälkeensä yökyläilee mummille. 

Rakasta heitä, he antavat sisältöä elämään ja ovat elämäni ilo ja valoa. 

Tällä hetkellä tarpeita ei ole kuin itselle (olen saanut hankittua muut ):

- jumppatrikoot

- jumppaliivit 

- jumppapaita

Tässä tälläisia kuulumisia. 

Eli löysässä hirressä roikkumista. 

Mutta mennään kevättä kohti. 

Olemme tärkeitä kaikki, ja samalla viivalla ! 

03.02.2026 Yli 300 000 työttömälle uusi tuki – joku hyötyy, joku menettää

 Yli 300 000 työttömälle uusi tuki – joku hyötyy, joku menettää

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistäminen vaikuttaa muutaman tuhannen työttömän tukieuroihin.

 

 

Kelan maksamat työttömyysetuudet, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, sulautuvat vappuna uudeksi yleistueksi. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Eeva Valtokari / IS

Mika Lehto

 

Työttömille tulee toukokuun 1. päivästä lähtien uusi tuki, yleistuki, joka yhdistää peruspäivärahan ja

 työmarkkinatuen.

Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että nykyiset tuen saajat siirtyvät automaattisesti

 yleistuelle ilman erillistä hakemusta.

Työttömille tulee uusi tuki, yleistuki, johon sulautetaan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 1.

 toukokuuta lähtien.

Mitä peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevien työttömien pitää tehdä, jotta he myös vapun

 jälkeen saavat tukensa Kelasta?

– Ei mitään toisin kuin mitä nyt tekee, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio opastaa.

Kelan työttömyystukien saajien ei siis tarvitse täytellä uusia hakemuksia yleistukea varten.

Jos henkilö saa jo jompaakumpaa näistä Kelan työttömyystuista, hän siirtyy automaattisesti yleistuen

 puolelle.

– Kun asiakas täyttää kuukausittain tai neljän viikon välein työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen ja

 toimittaa Kelaan ilmoituksen, niin me Kelassa teemme siirron uudelle etuudelle eli yleistuelle ja

 lakkautamme vanhan työttömyysetuuden, Metsävainio kertoo.

Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajat siirtyvät

 automaattisesti uudelle yleistuelle, jos työnhaku on voimassa.

 

Korvaus pysyy ennallaan

Työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa korvaus on ollut sama: 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa

 kuukaudessa.

Yleistuessa etuus pysyy samana eli tuki on noin 800 euroa kuukaudessa.

Myös palkka- ja yritystoiminnan tulojen sovittelu tehdään kuten aiemmin. Sovittelu koskee kaikki

 työttömyysetuuksia, myös ansiosidonnaista. Suojaosia ei ole ja jokainen tienattu euro pienentä

 yleistukea.

Sovittelun tarkoituksena on helpottaa osa‑aikatyön tai lyhyiden työkeikkojen vastaanottamista.

Yleistuen sovittelu palkka- ja yritystoiminnan tulojen kanssa on helppo laskea.

Jokaisesta työttömyyden aikana tienatusta eurosta tuki pienenee 50 senttiä.

Palkkatulojen sovittelu yleistuen kanssa

• Jos tienaa 300 euroa, työttömyyden ajalta maksettava tuki pienenee 150 euroa.

• Jos tienaa 600 euroa, tuki pienenee 300 euroa.

• Jos tienaa 1  000 euroa, tuki pienenee 500 euroa.

• Yleistukea, 800 euroa, ei jää maksuun sellaiselta kuukaudelta lainkaan, kun työttömälle on kertynyt

 vähintään 1  600 euron ansiotulot.

Kaikki työttömyystuet nyt tarveharkintaisia

Mikä on suurin muutos, kun peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistyvät yleistueksi?

– Nostaisin suurimmaksi muutokseksi sen, että niin sanottu tarveharkinta ulottuu jatkossa kaikkiin

 Kelan työttömyystukia saaviin henkilöihin. Tällä hetkellä tarveharkintaa ei sovelleta henkilöihin, jotka

 saavat peruspäivärahaa tai jotka saavat työmarkkinatukea ja ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat aiemmin

 täyttäneet työssäoloehdon, Kelan Metsävainio kertoo.

Tarveharkinta liittyy aina asiakkaan omiin tuloihin. Eli perheenjäsenten tulot eivät vaikuta tuen

 määrään.

Tarveharkintatuloja ovat pääomatulot ja muut tulot.

– Siellä voi olla esimerkiksi osinkotuloa, vuokratuloa, omaishoidon tukea, tuloa metsän tuotoista –

 tämän tyyppistä, eli muuta tuloa kuin omalla työllä saatua ansaittua tuloa, etuuspäällikkö Metsävainio

 jatkaa.

Yleistuen tarveharkinnassa tuloraja on 311 euroa kuukaudessa, eli sen ylittävästä osuudesta tuki

 pienenee 50 prosenttia.

Esimerkkilaskelmat yleistuen tarveharkinnasta

Esimerkki 1: Tulot 400 €/kk, tuloraja 311 €

• Tulorajan ylittävä osa: 400 € – 311 € = 89 €

• Vähennys yleistukeen: 50 % × 89 € = 44,50 €

Esimerkki 2: Tulot 800 €/kk, tuloraja 311 €

• Tulorajan ylittävä osa: 800 € – 311 € = 489 €

• Vähennys yleistukeen: 50 % × 489 € = 244,50 €

Esimerkki 3: Tulot 1 500€ /kk, tuloraja 311€

• Tulorajan ylittävä osa: 1 500 € – 311 € = 1189 €

• Vähennys yleistukeen 50 % × 1 189 € = 594,50 €

Osalle lisää, osa menettää yli tonnin vuodessa

Vuoden 2024 tilastojen mukaan peruspäivärahalla oli vajaat 81 000 ihmistä ja työmarkkinatukea sai yli

 241 000 ihmistä.

– Suuruusluokka on varmaan edelleen suunnilleen sama. Kun myös tiedetään valtakunnan

 työllisyystilanne tällä hetkellä, tuskin luku laskee dramaattisesti lähiaikoina, Metsävainio sanoo.

Kovin suurella joukolla tuen määrä ei muutu.

Lakitekstissä olevan arvion mukaan noin 5 000 tuen saajalla etuus heikkenee, keskimäärin 1 166 euroa

 vuodessa. Ja vastaavasti noin 2 000 työttömän etuus paranee, keskimäärin 617 euroa vuodessa.

– Kun tarveharkinnassa tuloraja per kuukausi on 311 euroa, niin mitä se on nopeasti laskien, vuodessa

 noin 3 600 (3 732) euroa. Ihan pienet tulot eivät tähän yleistuen tarveharkintaan vaikuta, Kelan

 Metsävainio muistuttaa.

Työttömän velvoitteet hoidettava kuten ennenkin

Yleistuki ei tule kuukausittain työttömille kuin Manulle illallinen.

Työttömällä pitää olla työnhaku voimassa, työttömän pitää osallistua työvoimaviranomaisen palveluihin

 (haastatteluihin, koulutuksiin, valmennuksiin) ja hakea aktiivisesti töitä.

Yleistuen ehtona työttömän työnhaun pitää olla voimassa, työttömän pitää hakea aktiivisesti töitä ja

 osallistua työvoimaviranomaisen palveluihin.

 Jos yleistuen ehdot eivät ole kunnossa, Kela ei voi maksaa yleistukea.

– Työllisyysalue on tässä se ensimmäinen toimija. Kun asiat työllisyysalueella ovat kunnossa, silloin

 etuuden maksukin sujuu. Olemme Kelassa sidoksissa siihen, mitä työllisyysalueen

 työvoimapoliittisessa lausunnossa sanotaan, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo.

Jotta Kela voi maksaa ensimmäisen kerran työttömyysetuutta, työttömän on ensin ilmoittauduttava

 työnhakijaksi työllisyysalueellaan.

 – Saamme kaikista työttömyystuen maksamiseen liittyvistä asioista tiedon työvoimapoliittisella

 lausunnolla .

– Jos sieltä tulee lausunto, joka kieltää maksamisen, eli esimerkiksi lausunto siitä, että työnhaku on

 päättynyt, niin silloin päätämme myös tuen maksamisen. Jos taas tulee lausunto moitittavasta

 menettelystä ja kanenssista, katkaisemme maksun siksi aikaa, Metsävainio toteaa.

Ensin työvoimaviranomaisen luo, sitten hakemus Kelalle

Jos on niin sanotusti Kelan uusi asiakas ja haluaa saada yleistukea, ensimmäinen askel pitää ottaa

 työvoimaviranomaisen luo. Muuten Kela ei voi tukea myöntää.

– Ensimmäisenä tehtävänä on ilmoittautuminen työllisyysalueelle työttömäksi työnhakijaksi. Sieltä

 kautta saa asiat kuntoon ja työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta yleistukeen, Metsävainio

 muistuttaa.

Kun työtön on ilmoittautunut työnhakijaksi, hän voi hakea yleistukea Kelasta.

Kela suosittelee asiakkailleen sähköistä asiointia.

 Helpoin tapa on hakea etuutta sähköisesti OmaKelan kautta.

– Noin 90 prosenttia tai jopa pikkuisen enemmänkin hakemuksista tulee sähköisesti. Eli sähköisellä

 hakemuksella uusi asiakas voi täyttää hakemuksen yleistuelle 1.5.2026 lukien, kuten nytkin

 peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakiessaan, Kelan Metsävainio kertoo.

Sama hakemus yleistukeen ja asumistukeen

Vappuna yleistuen lisäksi otetaan käyttöön uusi yhden hakemuksen malli.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samalla hakemuksella voi yleistuen lisäksi hakea myös yleistä

 asumistukea.

– Sitä valmistellaan nyt samassa aikataulussa yleistuen kanssa, Metsävainio sanoo.

Kela siirtyy vappuna kohti yhden hakemuksen mallia, kun samalla hakemuksella voi hakea niin yleistukea kuin yleistä asumistukea.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki katoavat

Kun yleistuki otetaan käyttöön vappuna, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki siirtyvät historiaan.

Peruspäivärahaa on maksettu työttömälle, joka täyttää työssäoloehdon (on ollut työelämässä riittävän

 pitkään) ja jonka ansiosidonnainen on päättynyt tai hän ei ole kuulunut työttömyyskassaan.

Työmarkkinatuki on taas ollut työttömille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa tai ovat ensi kertaa

 työmarkkinoilla. Eli työmarkkinatuki on ollut esimerkiksi nuorten ja vastavalmistuneiden – sekä myös

 pitkäaikaistyöttömien tuki, kun peruspäivärahakausi on päättynyt.

Peruspäivärahaa on maksettu enintään 400 tai 300 päivää, työhistoriasta riippuen. Työmarkkinatuella ei

 ole ollut maksimikestoa.

Uudella yleistuella ei ole enimmäiskestoa. Sitä maksetaan niin kauan kuin tuen saaja on työtön, hakee

 töitä ja täyttää tuen ehdot.

Yleistuki on siis tuki työttömille. Jos tuen ehtoja ei täytä, toimeentulotuki on käytännössä ainoa

 rahallinen tuki, jota voi saada ilman työnhakua.

28.01.2026 Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat – ennaltaehkäisyä painotetaan

 Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat – ennaltaehkäisyä painotetaan

Julkaistu 28.1.2026

Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat keväällä 2025. Uudistukset jatkuivat vuoden 2026 alussa, ja lisäksi keväällä tehtyjä muutoksia täsmennettiin. Korvaukset kohdistuvat nyt erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon.

Toukokuussa 2025 yksityisen hammashoidon Kela-korvauksiin tuli muutoksia, joilla pyritään madaltamaan asiakkaan kynnystä hakeutua ennaltaehkäisevään hammashoitoon. Samalla ennalta ehkäisevän hammashoidon korvauksia korotettiin. Vuoden 2026 alussa korvauskäytäntöjä tarkennettiin niin, että ne vastaavat entistä paremmin hoidontarvetta.

– Uudistukset selkeyttävät hoitopolkuja ja tukevat suun terveyden ylläpitoa. Asiakkaalle tämä tarkoittaa yksilöllisesti suunniteltua hoitoa ja selkeämpää tietoa korvattavuudesta, vastaava asiantuntijahammaslääkäri Sabiina Ylönen kiteyttää.

Ennaltaehkäisy painottui jo vuonna 2025

Keväällä 2025 voimaan tulleissa uudistuksissa hammashoidon Kela-korvausten painopiste siirtyi ennaltaehkäisyyn. Keskeisiä muutoksia olivat

*mahdollisuus hakeutua suuhygienistin vastaanotolle ilman hammaslääkärin lähetettä (enintään kaksi kertaa vuodessa)

*ennaltaehkäisevän hoidon korvausten korottaminen.

Muutokset ovat osa laajempaa linjausta, jossa on tavoitteena, että Kela-korvaukset tukevat suun terveyden ylläpitoa ja ohjaavat hoitoa oikea-aikaiseksi.

Mitä muutokset tarkoittavat asiakkaalle?

Vuoden 2025 ja 2026 uudistukset muodostavat kokonaisuuden, jossa

*asiakkaan on helpompi hakeutua ennaltaehkäisevään hoitoon

*korvaukset kohdentuvat aiempaa tarkemmin yksilöllisen hoidontarpeen mukaan

*hoitopolut selkeytyvät ja suun terveyden seurantaa lisätään.

– Ehkäisevä hoito on muutakin kuin yksittäinen käynti vastaanotolla. Se on suun terveyden perusta ja edellyttää päivittäistä huomiointia arjessa, mihin monet asiakkaat tarvitsevat ohjausta. Säännöllinen seuranta ja ohjaus vastaanotolla auttavat myös välttämään tulevia ongelmia, Sabiina Ylönen sanoo.

Täsmennykset Kela-korvauksiin 1.1.2026 alkaen

Vuoden 2026 alussa hammashoidon Kela-korvauksia täsmennettiin seuraavasti:

Ehkäisevä hoito laajeni

Kela korvaa jatkossa laajaa ehkäisevää hoitoa, joka kestää vähintään 45 minuuttia ja sisältää kattavan ohjauksen ja hoidon silloin, kun suun terveyden tilanne sitä edellyttää. Korvauksen määrä on 20–30 euroa hoidon keston mukaan.

Teräskruunut tulivat korvattaviksi

Teräskruunut sisältyvät nyt korvausten piiriin. Tämä laajentaa erityisesti lasten hammashoidon palveluvalikoimaa yksityissektorilla.

Hammasproteesit rintamaveteraaneille

Kela korvaa rintamaveteraaneille osaproteeseja, kun erikoishammasteknikko valmistaa ne hammaslääkärin tutkimuksen ja määräyksen perusteella. Muutos selkeyttää erikoishammasteknikon ja hammaslääkärin työnjakoa ja sujuvoittaa asiakkaan hoitopolkua.

Ikenen ja hammasharjanteen leikkaukset

Ikenen ja hammasharjanteen leikkaukset poistuvat suorakorvauksesta. Korvausta voi hakea jatkossa erikseen Kelalta, ja se voidaan myöntää, jos toimenpide on lääketieteellisesti perusteltu eikä liity proteettiseen hoitoon.

Implanttihoitojen rajaukset säilyvät

Korvausta maksetaan vain erityistilanteissa, kuten silloin, jos kyse on synnynnäisistä hammaspuutoksista tai ravitsemuksen turvaamisesta kokoproteesihoidon yhteydessä.

Proteettinen hoito ja oikomishoito

Korvauksia voi saada tietyin erityisperustein. Esimerkiksi rintamaveteraanit saavat edelleen korvausta proteettisen hoidon kustannuksista.

Esteettinen hammashoito ei ole korvattavaa

Korvausta ei makseta esteettisestä hammashoidosta, kuten hampaiden valkaisusta, eikä hammaslääkärin tekemästä botuliinipistoshoidosta (Botox).

Ajantasaiset ja yksityiskohtaiset korvausperusteet voi lukea Kelan verkkosivuilta.

28.01.2026 Toimeentulotukeen muutoksia: uudet velvoitteet ja tiukemmat ehdot helmikuusta alkaen

 Toimeentulotukeen muutoksia: uudet velvoitteet ja tiukemmat ehdot helmikuusta alkaen

 

Julkaistu 18.12.2025

Eduskunta on hyväksynyt toimeentulotukilain muutoksen, joka lisää tuen velvoittavuutta ja tiukentaa tuen saamisen ehtoja. Uudistus ohjaa asiakkaita hakemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia ja ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi tuen perusosan alentamisen uhalla. Uudistuksen yhteydessä tuen perusosaa leikataan kaikilta täysi-ikäisiltä 2–3 % ja tuesta poistetaan 150 euron ansiotulovähennys. Muutos vaikuttaa myös siihen, miten vuokran osuus maksetaan.

Eduskunta on hyväksynyt toimeentulotukea koskevan lainmuutoksen, joka tulee voimaan 1.2.2026. Toimeentulotuen uudistamisen tavoitteena on lisätä tuen velvoittavuutta ja selkeyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena tukena.

Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun asiakkaan muut tuet, tulot ja varat eivät siihen riitä. Hallituksen esityksen mukaan nykyinen järjestelmä ei riittävästi ohjaa asiakkaita hakemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia tai ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi. Uudistuksella halutaan vahvistaa tätä ohjausta ja vähentää pitkäaikaista toimeentulotuen varassa olemista.

Toisaalta uudistuksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. Toimeentulotukimenoihin haetaan 70 miljoonan euron säästöjä.​

Mikä toimeentulotuessa muuttuu?

Uudistus tuo mukanaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat sekä asiakkaiden velvoitteisiin että Kelan toimintatapoihin.

Perusosaa alennetaan aiempaa useammissa tilanteissa ja jopa 50 % – työnhakuun lisää velvoitteita

Ensisijaisten tukien hakematta jättäminen tulee perusteeksi alentaa toimeentulotuen perusosaa. Perusosaa voidaan alentaa 50 %, jos asiakas ei kuukauden sisällä hänelle annetusta kehotuksesta huolimatta hae niitä ensisijaisia tukia, joihin hänellä todennäköisesti on oikeus.

Kokoaikatyön hakemisvelvollisuuden laiminlyönti. Jos asiakas ei kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu kuukauden sisällä työllisyyspalveluihin kokoaikatyön hakijaksi, Kela voi alentaa toimeentulotuen perusosaa 50 %.

Työvoimapoliittisesti moitittava menettely (karenssi, työssäolovelvoite tai alle 25-vuotiaan velvoite) ja sen mukainen työttömyystuen menetys voi johtaa perusosan alentamiseen ensimmäisenä kuukautena 20 %:lla ja sen jälkeen 40 %:lla. Työttömyystuen sanktioita ei siis korvata enää täysimääräisesti toimeentulotuesta. Asiakkaiden on hyvä huomata, että alkuvuodesta myös työttömyystuen karenssien ehdot kiristyvät.

Kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa perusosan alentamiseen 20 %:lla.

Yksilöllinen harkinta säilyy

Kun Kela harkitsee perusosan alentamista, Kela kuulee asiakasta. Asiakas saa mahdollisuuden antaa selvityksen niistä syistä, joiden vuoksi perusosaa ei pitäisi alentaa tai se olisi kohtuutonta. Alentaminen voidaan tehdä vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa tai jos alentamista ei voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.

Alentaminen vaikuttaa vain sen henkilön perusosaan, joka ei ole ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi tai hakenut hänelle kuuluvia muita tukia.

Perusosaa leikataan, ansiotulovähennys poistetaan ja asumisnormien määräytymistapa muuttuu

Perusosaa leikataan kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä 1.3.2026 alkaen. Yksin asuvien sekä vanhempansa luona asuvien perusosaa leikataan 3 % ja muiden yli 18-vuotiaiden perusosaa 2 %. Esimerkiksi yksin asuvalle leikkaus tarkoittaa, että perusosa pienenee noin 18 e/kk.

50 euron kuukausittainen ansiotulovähennys poistetaan kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä. Tämä tarkoittaa, että heidän ansiotulonsa vaikuttavat jatkossa tukeen täysimääräisesti. Kuitenkin omaishoitajien ja perhehoitajien hoitopalkkioon sovelletaan 150 euron ansiotulovähennystä vuoden 2027 loppuun saakka. 

Yli 18-vuotiaiden saamat avustukset huomioidaan jatkossa täysimääräisinä. Tähän saakka toimeentulotuessa ei ole huomioitu tuloksi ns. vähäisiä avustuksia, joiden raja on ollut yksin asuvalla 50 e/kk ja perheellä 100 e/kk.

Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen eli asumisnormien määräytymistapa muuttuu. Jatkossa asumisnormit voivat myös laskea. Lainmuutos tulee tältä osin voimaan 1.1.2027.

Tuen myöntämiseen, maksamiseen ja lakkauttamiseen muutoksia

Vuokran osuus toimeentulotuesta maksetaan jatkossa aina suoraan vuokranantajalle, jos asunnon vuokravakuus on myönnetty osana perustoimeentulotukea. Muutos koskee kaikkia asiakkaita, joille Kela on myöntänyt vuokravakuuden nykyiseen asuntoon osana toimeentulotukea. Kelan maksama vuokraosuus ei välttämättä kata vuokraa kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan täytyy näissä tilanteissa maksaa vuokran loppuosa vuokranantajalle itse.

Kela voi tehdä toimeentulotukipäätökset kuukautta pidemmälle ajalle. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää tai hylätä kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Kun asiakkaan tulot ja varat ovat säännölliset, asiakkaalla on mahdollisuus hakea toimeentulotukea pidemmälle ajalle, esimerkiksi 3–6 kuukaudelle. Tämä helpottaa esimerkiksi niiden asiakkaiden asiointia, jotka ovat joutuneet kuukausittain hakemaan Kelasta hylkäävän päätöksen hakeakseen hyvinvointialueelta täydentävää toimeentulotukea ateriakorvauksiin. Asiakas voi aina hakea tukea uudelleen, jos hänen tuentarpeessaan tapahtuu muutos.

Tietopyynnöt rahalaitoksille ilman erillistä päätöstä. Jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, Kela voi jatkossa saada rahalaitoksilta toimeentulotuen ratkaisemisen kannalta välttämättömiä tietoja, jos riittäviä tietoja ja selvityksiä ei saada asiakkaalta.

Henkilöllinen soveltamisala tarkentuu. Toimeentulotuki myönnetään Suomessa vakinaisesti oleskelevalle hakijalle tai perheelle. Kelan täytyy jatkossakin selvittää yksilöllisesti jokaisen hakijan Suomessa oleskelun tosiasiallinen luonne. Oleskeluluvan merkitys korostuu, kun Kela arvioi oleskelun luonnetta.  

Mitä muutos tarkoittaa asiakkaille?

1. Merkittävin asiakkaita koskeva muutos liittyy toimeentulotuen perusosan alentamiseen. Asiakkaiden täytyy vastaisuudessa ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin, pitää työnhaku voimassa sekä hakea toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia.

Kela on marraskuusta lähtien kertonut asiakkaille tulevasta muutoksesta ja ohjannut selvittämään heille kuuluvat ensisijaiset tuet, jotta mahdollisimman moni hakisi niitä ajoissa ja välttäisi perusosan alentamisen.

2. Toinen merkittävä muutos vaikuttaa asiakkaan tulojen huomioimiseen. Toimeentulotuesta poistetaan ansiovähennys kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä. Ansiotulovähennys on ollut 150 e/kk. Lisäksi jatkossa kaikki vähäisetkin avustukset vaikuttavat toimeentulotuen määrään täysi-ikäisillä. Tähän saakka toimeentulotuessa ei ole huomioitu ns. vähäisiä avustuksia, joiden raja on ollut yksin asuvalla 50 e/kk ja perheellä 100 e/kk.

3. Kolmas merkittävä muutos liittyy siihen, että Kela voi maksaa vuokran osuuden toimeentulotuesta suoraan vuokranantajalle. Tämä koskee kaikkia asiakkaita, joille on myönnetty Kelasta vuokravakuus nykyiseen asuntoon osana toimeentulotukea.

Kun lainmuutos on tullut voimaan 1.2.2026, Kela antaa ensimmäiset kehotukset ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi ja hakea työttömyystukea tai muuta tukea, johon asiakkaalla on todennäköisesti oikeus. Ensimmäiset perusosan alentamiset voidaan tehdä maaliskuun lopulta alkaen niille asiakkaille, jotka eivät toimi kehotuksen mukaisesti.

Perusosan 2–3% leikkaukset 18 vuotta täyttäneille tehdään 1.3.2026 alkaen.

26.01.2026 INFOA SAIRAUSRAHA/ELÄKE PÄÄTÖKSISTÄ, JOTKA JOHTAA HYLKYYN

 INFOA SAIRAUSRAHA/ELÄKE PÄÄTÖKSISTÄ, JOTKA JOHTAA HYLKYYN

Netin ihmeellinen maailma yllätti taas kerran minut.

Jossain Foorumissa oli infoa, että jos saat hylkypäätöksen eläke- tai sairauspäivärahoista sinä

voit pyytää Kelasta hylkypäätöksen tehneen viranomaisen tekstit. 

No, tietty päätöksessä on jo osittain perustelut, mutta tuossa viranomaisen päätöksessä, joka on jäänyt 

Kelan arkistoihin on kattavampi selvitys.

No, tänään toimin noin miten oli infottu. Soitin Kelaan ja pyysin päätöksen tehneen lääkärin

selvityksen hylkyni sairauspäivärahaan. Asiakaspalvelija sanoi, että totta kai sinulla on oikeus nähdä se. 

Lupasi soittaa hetken kuluttua, kun sanoin, että tarvitsen sen perjantaina lääkäriin mennessäni.

Soitti ja sanoi, että tulee tämän päivän nimissä minulle omakelaan.

Näin tapahtui. 

Todellakin oli kattava ja selvitys juurta jaksain miten asia oli ratkaistu.

Perjantaina lääkärille selvitän, miten hylky tullut, ja miten pitää toimia jatkossa.

22.01.2026 PERUSTOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS TAMMIKUU- HELMIKUU

 PERUSTOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS  TAMMIKUU- HELMIKUU

 Ensisijaisen etuuden kuittaus Kelalle

Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle 1.1.2026 - 28.2.2026 ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan. Kela käyttää samalle ajalle mahdollisesti myönnettävän etuuden perustoimeentulotuen kuittaukseen.

Etuus, josta kuitataan: Kansaneläke

Etuudesta kuitataan enintään myönnetyn perustoimeentulotuen määrä.

Laskelma

 

Laskelma ajalle 1.1.2026 - 31.1.2026

Tulot                                             Ilmoitettu Huomioitu

Peltola    Susanna  

Yleinen asumistuki                             299,25 e 299,25 e

Sairauspäivärahaetuudet                     511,84 e 511,84 e

Sairauspäivärahaetuudet                     799,75 e 799,75 e

Tulot yhteensä                                        1 610,84 e

Menot                                         Eräpäivä     Ilmoitettu Huomioitu

Peltola Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                             596,32 e

Asunnonvuokra                            1.1.2026          537,00 e     537,00 e

Taloussähkömaksu                 29.1.2026             97,67 e     97,67 e

Kotivakuutusmaksu                 9.1.2026            10,46 e       10,46 e

Menot yhteensä                                                 1 241,45 e

Huomioon otetut tulot ovat 369,39 euroa suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. Laskelma on siis ylijäämäinen.

 

Laskelma ajalle 1.2.2026 - 28.2.2026

Tulot                         Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki             299,25 e 299,25 e

Ylijäämä                             369,39 e 319,39 e

Tulot yhteensä                         618,64 e

Menot                         Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola     Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                         596,32 e

Asunnonvuokra          1.2.2026     537,00 e 537,00 e

Kotivakuutusmaksu         9.2.2026         10,46 e 10,46 e

Menot yhteensä                                  1 143,78 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 143,78 e - 618,64 e                          525,14 e

14.01.2026 HYLKY SAIRAUSPÄIVÄRAHASTA

HYLKY SAIRAUSPÄIVÄRAHASTA

Päätös tuli, Kela hylkäsi sairauspäivärahan jatkon 01.02.2026 -31.08.2026. 

Toinen lääkäri kirjoitti B-lausunnon, josta jo olikin puhetta psykologin kanssa, että ei ollut riittävästi infoa 

tilanteestani.

Alkuperäisen aloitus sairauspäivärahan  B-lausonnon kirjoitti psykiatri.

Onneksi minulla hänelle aika 29.01.2026. Valitusta kehiin sitten ! Aikaa onneksi 36 päivää. 

Harmillisia nämä Kelan katkot sairasloman suhteen, eli koko sairauspäiväraha oli ollut 

viime vuoden lopulta aina 18.09.2025 - 31.08.2026 asti. 

Taas löysässä hirressä roikutaan. 

Mutta selvitty ennenkin.