Laskelma
Laskelma ajalle 1.5.2022 - 31.5.2022
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 320,00 e 320,00 e
Tulot yhteensä 320,00 e
Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 514,82 e
Asunnonvuokra,
Vuokraan sisältyy vesi.
1.5.2022 511,12 e 511,12 e
Menot yhteensä 1 025,94 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 025,94 e - 320,00 e 705,94 e
TERVEYSKESKUSLASKU 20,90 € LISÄKSI .
Hinnan nousu, meni niin tunteisiin, ettei meinannut itku loppua.
Laitoin soittopyyntöä, miten saataisiin minun puhelinlasku pienemmäksi.
Kuitukaapelin hinta oli pompannut 9.90 € hinnasta 20,00 €.
Minä olen niin hehkuttanut, kuinka puhelinlasku ollut 78,59 € ja nyt tuli uusin, niin hinta oli 97,97 €.
Saatiin pudotettu laskun hintaa, mutta tulee näkymään vasta 1 kuukauden viiveellä, kun tuli joku
ylimääräinen laskun vaihdon kustannus.
Nyt olen miettinyt, jos lopettaisin tuon kuitukaapelin, ja jakaisin nettiä puhelimesta. Silläkin saisi hintaa
pienemäksi. Kuulemma, näin ymmärsin, ettei kovin paljon haittaa liittymän käyttöä.
Jos pelaisin jotain peliä, silloin hidastelisi. Mutta, tuollaisia paheita ei ole onneksi.
Iloinen asia on, että kun valittaa esim. siitä ylläpitokorvauksesta, joka tulee lapsenlapsen vierailuista.
Oli katkolla viime vuoden lopusta. Nyt kumminkin maksetaan, kun kysyin uudelleen syytä.
Vedoten perustoimeentulotukkeen joka tulonani. Hyväksyttiin.
Eli summataan aina jotain hyvää ja jotakin huonoa.
Hyvää Pääsiäistä !
MILTÄ TUNTUU, KUN EI TUNNU MILTÄÄN.
Jo pidemmän aikaa mennyt näin, ihanaa valoa ja iloa antaa pojanpoikani.
Sille antaisin vaikka kuun taivaalta.
Ja yleensä kun on luonani 4 viikon välein, elämäni on ihanaa.
Aika kuluu, kuin siivillä.
Raha-asioiden kanssa joudun taistelemaan.
Kunta josta pojanpoikani käy luonani, lopetti ylläpitokorvaukset eli noin 30 € viikonlopusta.
Olen yrittänyt selvittää, onko minulla muuta kautta mahdollista saada korvausta, kun kuitenkin menee
ruokaan rahaa tuolloinkin ja muuhunkin mitä haluaisin hänellä antaa.
Vaatteita olen hakenut kirpputoreilta ja vaatekierrätyksestä. Samoilla menee omatkin vaatteet.
Kengät olen ostanut, koska jalan kasvu niin nopeaa, ja niiden käytettyjen kenkien kunnot tosi huonoja
tuon ikäiselle pojalla.
Sairaslomalla olen kesäkuun loppuun, eli olen ollut jo kohta 4 vuotta.
Pää ei kestä kaikkea tässä elämässä ja kyllä tässä iässä jo kroppakin laittaa vastaan.
Maaliskuussa 2022 Suomessa oli noin 388 000 henkilöä, joilla oli maksuhäiriömerkintä, kertovat Suomen Asiakastiedon tuoreimmat luvut. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
KAISA UUSITALO
Päivitetty 6.4. 16:08
Pitkään valmisteltu lakimuutos sai keskiviikkona eduskunnalta lopullisen hyväksyvän nuijankopautuksen:
Maksuhäiriömerkinnät poistuvat jatkossa kuukauden kuluessa siitä, kun velka on maksettu. Uudet maksuhäiriömerkinnät eivät myöskään enää pidennä vanhojen säilytysaikoja, vaan jokainen merkintä käsitellään omanaan.
Lakiuudistuksen tavoitteena on parantaa velallisen asemaa.
Aiemmin maksuhäiriömerkintä on näkynyt velallisen tiedoissa vähintään kahden vuoden ajan, vaikka velka olisi jo maksettu. Vanha maksuhäiriömerkintä on voinut vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon tai kotivakuutuksen saamista merkittävästi.
Lain tarkka voimaantulopäivämäärä ei vielä ole tiedossa. Luottotietolakiin on tulossa useita muitakin muutoksia, jotka on tarkoitettu voimaan mahdollisimman pian, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Virpi Koivu.
– Maksuhäiriömerkintöjä koskee kuuden kuukauden siirtymäaika. Eli jos laki vahvistetaan kesään mennessä, muutokset voisivat tulla loppuvuodesta voimaan, hän sanoo.
Lakia sovelletaan takautuvasti, eli kaikki sellaiset maksuhäiriömerkinnät häviävät, joissa velan maksusta on kulunut kuukausi. Suomessa on tämän hetken tiedon mukaan vajaat 10 000 henkilöä, joiden luottotiedot puhdistuvat tällä perusteella kokonaan lain tullessa voimaan.
Maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämistä on kannatettu ja odotettu laajasti.
Velkaneuvontaa tarjoavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar sanoo, että kyseessä on oikeansuuntainen askel, jonka merkitys ylivelkaantumisen hillitsemiseen yksinään on kuitenkin pieni.
Lainvalmisteluaineiston mukaan muutos parantaa eniten sellaisten henkilöiden asemaa, joilla merkinnät ovat liittyneet tilapäisiin talousvaikeuksiin. Sellaisia henkilöitä on vähän, sanoo Pantzar.
Kun velka muuttuu maksuhäiriömerkinnäksi, kyse on usein jo vaikeammasta tilanteesta.
– Jos henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä, hänellä on niitä keskimäärin 15. Tämä voi tuoda helpotusta henkilöille, joilla maksuhäiriö on päässyt tulemaan ikään kuin vahingossa tai huomaamatta, mutta tosiasiassa näitä tapauksia on aika vähän, Pantzar sanoo.
Pantzarin mukaan maksuhäiriömerkintä voi velkaongelmaiselle olla myös eräänlainen suojaava tekijä – pakollinen pysähdys velkakierteen katkaisemiseksi. Takuusäätiön asiakkailla on usein tilanteita, joissa merkinnän välttämiseksi velanmaksuun otetaan uutta velkaa.
– Jos velasta kykenee suoriutumaan uudella lainalla, se ei ratkaise ongelmaa kokonaisuutena, Pantzar sanoo.
Suomessa maksuhäiriömerkintöjä on noin 388 000 henkilöllä. Vuonna 2021 maksuhäiriömerkintöjen määrä hieman väheni ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008, mutta velkaongelmaisia on edelleen valtavasti.
Osa lainvalmistelussa kuulluista asiantuntijoista oli sitä mieltä, että kuukauden säilytysaika on liian lyhyt. Lakiehdotukseen kirjattua tasapainoisempana ehdotettiin esimerkiksi kolmen kuukauden, puolen vuoden tai yhden vuoden säilytysaikaa velan maksamisesta.
Lainvalmistelussa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että maksuhäiriömerkinnän poistuminen antaa tilaisuuden ottaa uutta velkaa, mikä voi joillakin velallisilla johtaa velkaongelmien syventymiseen.
Tästä syystä Takuusäätiön Pantzar katsoo, että nyt hyväksytty uudistus on merkittävämpi yhdessä positiivisen luottotietorekisterin rinnalla. Sitä on valmisteltu omana polkunaan.
Positiivinen luottotietorekisteri tarkoittaa tietokantaa, josta luotonantajat voisivat reaaliaikaisesti nähdä luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot, ja näin paremmin arvioida edellytyksiä lainalle.
– Vaikka maksuhäiriömerkinnän aiheuttaneen ongelmavelan olisi maksanut pois, alla voi odottaa valtava velkavuori, joka odottaa purkautumistaan. Luottotietorekisteri antaa paremman kuvan taloudellisesta kokonaistilanteesta, Pantzar sanoo.
Suomen Asiakastiedon datan mukaan todennäköisin riski uudelle maksuhäiriömerkinnälle on silloin, kun edellisestä merkinnästä on alle vuosi. Riski on suurempi henkilöillä, jotka eivät ole maksaneet edellistäkään maksuhäiriömerkintää.
Hallituksen esitys positiivisesta luottotietorekisteristä on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä. Lainsäädäntöneuvos Virpi Koivun mukaan laki on tarkoitus saada voimaan jo elokuun alussa, mutta varsinainen rekisteri tulisi käyttöön keväällä 2024.
Uudistusten oli tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti, mutta maksuhäiriömerkintöjä koskevaa lakimuutosta päätettiin nopeuttaa.
Maksuhäiriömerkintöjä koskeva uudistus on osa isompaa työkalupakkia, jolla ylivelkaantumista pyritään torjumaan.
Takuusäätiön Juha Pantzarin mukaan isossa kuvassa tärkeää olisi luoda velallisille houkuttelevia ja helppoja reittejä ongelmien ratkaisuun. Lakiuudistukset toimivat pohjana, hän sanoo.
– Velkatilanteissa kyse on usein laajemmista ongelmista, joiden näkeminen itse on vaikeaa. Seuraavaksi tarvittaisiin toimintamalleja, jotka tukevat ihmisiä oman tilanteensa ymmärtämisessä ja ratkaisujen etsimisessä.
Tarkennus 6.4. klo 16.07: Jutusta sai alun perin käsityksen, että lakiuudistus hyödyttää takautuvasti vain noin 10 000 henkilöä. 10 000 henkilöllä luottotiedot puhdistuvat kokonaan, koska kaikki maksuhäiriömerkintöjen perusteena olevat velat on maksettu. Lisäksi Asiakastiedon rekisterissä on noin 12 000 henkilöä, joilla osa merkinnöistä poistuu, mutta maksamattomia jää voimaan.
Energiahinnan nousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut elinkustannuksia. Hallitus toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti jo tämän vuoden aikana, kuitenkin viimeistään 1.8.2022. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen. Alustavan arvion mukaan vaikutus etuusmenoon on noin 120 miljoonaa euroa ja toimi vähentää verotuottaja arviolta noin 60 miljoonalla eurolla. Arviot täsmentyvät vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa.
KEL-indeksikorotuksen aikaistuksen vaikutuksesta vuoden 2022 verotukseen ei seuraa muutoksia sote-uudistukseen liittyviin verolaskelmiin.
Ihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan, ja alueiden ICT-kustannuksiin varataan 100 miljoonan euron lisävaltuus. Lisäksi pelastustoimen tietohallinnon ja tiedonhallinnon kehittämiseen on varattu kehyskaudella yhteensä 8,4 miljoonaa euroa.
Hallitus jatkaa seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamista. Seitsemän päivän hoitotakuun kiristämiseen on varattu 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Määrärahavaraus kasvaa 130 miljoonaan euroon JTS-kaudella. Yksityiskohdat täsmentyvät hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä.
Hallitus on päättänyt vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla vuodesta 2023 lukien, mikä lisää määrärahatasoa 23,9 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä.