13.01.2026 Kirsi, 56, elää alle 500 eurolla kuukaudessa, mutta ei käy ruokajonossa – Näin hän käyttää rahansa

 Kirsi, 56, elää alle 500 eurolla kuukaudessa, mutta ei käy ruokajonossa – Näin hän käyttää rahansa

Kirsi, 56, ei ole koskaan käynyt leipäjonossa, mutta Iltalehden jutun luettuaan hän ymmärsi olevansa todella köyhä.

Kirsi on joutunut luopumaan elämässään paljosta, kuten autostaan, pudottuaan avioeron jälkeen köyhyyteen. Lukijan kuva

 

 Tänään klo 5:30 (päivitetty klo 5:59)

Pääkaupunkiseudulla asuva Kirsi, 56, lähetti toimittajalle yllättävän viestin:

– Jutun luettuani tajusin, miten köyhä oikeasti olen, ja miten minua paremmin toimeentulevat käyvät

 ruokajakelussa säännöllisesti.

Kirsille jää vuokran jälkeen käyttörahaa alle 500 euroa kuukaudessa.

Jonotetaan ämpäreitäkin

Kirsi oli lukenut jutun Hurstin leipäjonossa käyvien ihmisten kokemuksista ja siitä, mitä he ajattelevat

 Helsingin kaupunginvaltuutetun Otto Meren (kok) mielipiteistä.

Meri on sanonut, että leipäjonossa käy ihmisiä, jotka tulisivat toimeen ilman ruokajakeluakin.

– Kyllähän suomalaiset jonottavat tuntikausia ilmaisia ämpäreitäkin, oli yksi Meren ajatuksista.

Kaupunginvaltuutetun mielipiteet saivat monet suuttumaan, mutta Kirsi ei hermostunut niistä. Hän

 halusi ottaa osaa keskusteluun.

Kirsi kertoo olevansa työtön, opiskelevansa uutta ammattia ja elävänsä äärimmäisen niukasti, mutta

 olevansa siitä huolimatta osittain samaa mieltä kuin Meri.

– Minun tilanteestani katsoen ruokakassijonoissa käy hyvätuloisia ihmisiä, aivan kuten Meri sanoi, Kirsi pohtii.

Yhdestä asiasta hän on Meren kanssa samaa mieltä.

– Työpaikkojen luominen olisi paljon kannattavampaa. Se toisi toivoa työllistyä opiskelujen jälkeen,

 hän sanoo.

Hurstin Valinta Helsingin Kalliossa on monelle vähävaraiselle hyvin tärkeä. Antti Mannermaa

Kirsi ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska kertoo hyvin henkilökohtaisista ja osin lapsiinsa

 liittyvistä asioista.

Romahdus köyhyyteen

Kirsin elämä heitti rajun voltin avioeron myötä noin 14 vuotta sitten. Tällä hetkellä hän kertoo olevansa

 työtön, jatko-opiskelija ja yksin asuva. Koti on pieni kaupungin vuokrakaksio pääkaupunkiseudulla.

Kirsin neljä lasta ovat muuttaneet omilleen, nuorinkin pari vuotta sitten. Sen jälkeen Kirsi sai alennettua

 asumiskulujaan muuttamalla 40-neliöiseen kaksioon.

Vuokran aleneminen tosin vaatii muuttoa kaupungista toiseen, koska vaihtoasuntoa ei löytynyt. Kirsi oli

 jumittanut asuntojonossa tuolloin jo pari vuotta.

Kirsin tulot koostuvat Kelan peruspäivärahasta, opiskelijan kulukorvauksesta ja toimeentulotuesta.

– Ne ovat yhteensä noin 1 000 euroa kuukaudessa, hän laskee.

Vuokra pikkukaksiosta on 650 euroa. Asumistukea Kirsi saa noin 360 euroa.

Iltalehti on nähnyt Kelan maksuilmoituksen Kirsin peruspäivärahasta, joka oli 744 euroa. Siitä meni

 veroa 205 euroa. Opiskelijan kulukorvaus 180 euroa on verotonta tuloa.

– Se on yhdeksän euroa päivältä, ja sitä maksetaan vain arkipäiviltä, Kirsi tarkentaa.

Peruspäiväraha ei jatku ikuisesti, ja maksuilmoituksessa lukeekin, että Kirsille oli joulukuussa maksettu

 sitä jo yli puolivälin eli 237 päivää. Peruspäivärahaa voidaan maksaa enintään 400 päivältä.

Muutos Kirsin aiempaan elämään on huima, sillä ensimmäisessä ammatissaan hän ansaitsi hyvin.

– Kaupallisissa tehtävissä jäi käteen 4 000 euroa kuukaudessa, hän kertoo.

Köyhä hyväosainen

Vuokran jälkeen Kirsin käyttöön jää alle 500 euroa kuukaudessa. Silti hän ei ole koskaan edes ajatellut

 hakevansa ruokaa leipäjonosta.

– Olen ajatellut olevani hyväosainen, enkä ole koskaan käynyt ruokakassia hakemassa. Ajattelen, että

 joku tarvitsee sitä enemmän kuin minä.

Erilaiset leipäjonot ovat tulleet Suomeen jäädäkseen, vaikka moni toivoisi muuta. Kuva on Vantaan Myyrmäestä vuodelta 2023. Inka Soveri

Kirsi myöntää, että hänelle kynnys hakea ruokakassia olisi todella korkea. Syytä siihen hän ei osaa

 vastata heti.

Vastaus voi ainakin osittain löytyä Kirsin aiemmasta elämästä. Ennen avioeroaan hän eli hyvin

 toimeentulevaa perhe-elämää.

Vielä esikoisen syntyessä Kirsi työskenteli kaupallisella alalla, ja työ vaati paljon matkustamista. Kirsi

 jäi kotiäidiksi, kun perheessä oli useampi vaippaikäinen yhtä aikaa.

– Kun lapset olivat pieniä, olin kotona seitsemän vuotta. Se oli mahdollista, koska miehelläni oli erittäin

 hyvät tulot, Kirsi kertoo.

Perheonni ei kuitenkaan kestänyt, ja Kirsi kertoo joutuneensa eroamaan vastoin tahtoaan. Kotivuosien

 ja eron jälkeen hän ei pystynyt enää aiempaan ammattiinsa.

– Olin niin huonossa kunnossa, että jouduin kouluttautumaan uudelleen, hän kertoo.

Työttömäksi hoitajaksi

Koska hoitoalalla oli vielä tuolloin hyvin töitä, Kirsi opiskeli lähihoitajaksi. Hän työskenteli

 erikoissairaanhoidon yksiköissä sekä toisinaan terveysasemilla. Koska ala kiinnosti, hän aloitti

 sairaanhoitajan opinnot.

Kirsi päätti kuitenkin vielä kerran muuttaa suuntaa ja vaihtoi opintoja. Hän valmistui

 ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi.

– Se kesti kaksi vuotta ja oli aika kallis koulutus. Mutta koska en ole Kela-terapeutti, se karsii ihmisiä,

 Kirsi sanoo.

Tällä hän tarkoittaa, että asiakkaat jäävät vähiin, koska he eivät saa Kela-korvausta käynneistään Kirsin

 vastaanotolla.

Syy keskeyttää sairaanhoitajan opinnot ja jättää hoitajan työ oli se, että palkkaus ei Kirsin mielestä

 vastannut työn vaativuutta. Hän ansaitsi parhaimpana työjaksona bruttona 3 300 euroa, mutta se vaati

 tupla- ja yövuorojen sekä viikonlopputöiden tekemistä.

Toiseksi syyksi Kirsi kertoo sen, että hoitajille ei yllättäen ollutkaan enää töitä tarjolla kuten aiemmin.

– Se oli suuri pettymys, hän sanoo.

Kirsi jatkaa opiskelua. Menossa on täydennyskoulutus mielenterveys- ja päihdetyöhön.

– Opiskelen työttömyyspäivärahalla, ja kulukorvaus on yhdeksän euroa arkipäivältä. Nytkin on palkaton

 harjoittelu menossa, hän naurahtaa kuivasti palkattomuudelleen.

Yksinkertaista elämää

Niin kauan kuin lapset asuivat kotona, Kirsin talous oli kunnossa.

– Koska elatusmaksut olivat suuret, tulimme hyvin toimeen, hän kertoo.

Mutta miten ihmeessä Kirsi voi kaiken kokemansa jälkeen tuntea olevansa hyväosainen?

– Olen tyytynyt yksinkertaisiin asioihin ja jopa suunnitellut maksavani joitakin velkoja pois. Olen

 välillä auttanut lapsiakin, hän sanoo.

Enää lapset eivät tarvitse äidin apua, koska heillä on työpaikat isänsä yrityksessä.

Velkoja Kirsillä on sairaanhoitokuluista, mutta hän ei ole joutunut ulosottoon.

Kirsi sanoo, että hän pärjää nykytuloillaan, koska elää hyvin tarkasti.

– Vaikka tulot ovat olemattomat, kyllä minä selviän.

Kirsin keino pärjätä on muun muassa tarkkuus ruokaostoksissa. Hän ostaa punalaputettuja tuotteita ja

 seuraa tarjouksia.

– Menen tarjousten mukaan, on pakko mennä. Laitan osan pakastimeen, mutta en rohmua. Ei minulla

 ole aikaa eikä mielenkiintoa mennä kauppaan myöhään illalla, hän sanoo ja tarkoittaa hetkeä, jolloin

 alennushinnat putoavat entisestään.

Leipäjonoon tulija ei voi koksaan olla varma, mitä sillä kerralla saa. Kuva Helsingin Myllypuron ruokajakelusta kesältä 2024. 

Kirsi kertoo säästöbudjetistaan huolimatta syövänsä terveellisesti. Hän noudattaa välimerellistä

 ruokavaliota, suosii kasviksia ja proteiinina kanaa. Aamiaiseksi maistuu puuro marjoilla.

– Kasvikset eivät lopulta ole kalliita. Avokadosta leivän päällä saan hyviä rasvoja, ja avokadoleipä

 täyttää moneksi tunniksi. Myös kananmunat ovat hyviä, hän vinkkaa.

Yksi asia, jota Kirsi kaipaa vanhasta elämästään, on matkustaminen. Viime vuosina matkat ovat

 rajoittuneet Tallinnaan ja Tukholmaan.

– Kyllä tekee mieli keväisin lähteä Kreikkaan tai muualle Välimerelle. Siitä olen kärsinyt, kun olen ollut

 loman tarpeessa ja väsynyt.

Tarpeelliset leipäjonot

Vaikka Kirsi ei usko missään tilanteessa lähtevänsä hakemaan ruoka-apua, hän ymmärtää niin tekeviä.

 Mutta hän myöntää ärsyyntyneensä, kun häntä parempituloiset kertoivat Iltalehden jutussa käyvänsä

 säännöllisesti leipäjonoissa.

– Peilasin heitä itseeni, mutta enhän tiedä näiden henkilöiden todellista tilannetta, hän sanoo.

Kaikki ruokajako ei ole ihmisiä varten. Rekku Rescue järjesti vähävaraisten lemmikeille leipäjonon Malmilla joulukuussa 2024. ATTE KAJOVA

 Kirsi painottaa, että leipäjonoja tarvitaan.

– Totta kai tarvitaan. Jokaisella ihmisellä voi olla tilanne, ettei voi käydä töissä. Vaikka ei se jonossa

 pitkään seisominen ihmisarvoa ylentävää ole.

Kirsi pahoittelee pidentyneitä jonoja.

– Sinänsä on kurjaa, että yhteiskunnan tilanne on mennyt sellaiseksi, että yhä useampi joutuu menemään

 jonoon.

Ruokaa jonottavia on haukuttu laiskoiksi ja heikoiksikin.

– En sanoisi, että ihmiset ovat heikkoja. Meillä voi olla niin eri lähtökohdat selvitä.

Kauhea lapsuus

Omista lähtökohdistaan Kirsi kertoo sen verran, että hänen lapsuutensa oli kauhea. Vanhempien

 elämään kuului alkoholi ja mielenterveysongelmia.

– Puutetta oli paljon, hän kertoo.

Vaikeat kotiolot traumatisoivat Kirsin.

– Se näkyi koulunkäynnissä ja vaikutti kykyyni luoda ihmissuhteita. Jouduin vahingollisiin

 ihmissuhteisiin. Mutta nyt olen sinut tilanteeni kanssa ja kiitollinen menneisyydelle.

Kirsi uskoo, että juuri vaikea lapsuus on osaltaan syynä siihen, että hän on pärjännyt tiukassa

 taloudellisessa tilanteessaan näinkin hyvin.

– Olen elänyt niin hirveän lapsuuden, että olen oppinut selviytymään moneen kertaan elämässä. Ja

 tietynlaiset kokemukset vahvistavat. Ajattelen, että kun selvisin tuosta, selviän muustakin, hän kertoo.

Kirsi sanoo, että häntä vie eteenpäin elämänjano ja tieto siitä, että hän on selvinnyt vaikeuksista ennenkin. 

Vaikka Kirsi sanoo joutuneensa luopumaan elämässään ”todella paljosta”, hän jaksaa katsoa edelleen

 eteenpäin. Opinnot päättyvät keväällä, ja Kirsi unelmoi saavansa työn ja hankkivansa tilavamman

 asunnon.

– Jouluna huomasin, miten pieni kaksioni todella on, kun lapset tulivat käymään. Kärsin siitä.

Lapsiaan Kirsi on neuvonut opiskelemaan ja hankkimaan ammatit. Hän on myös muistuttanut, että raha

 ei merkitse kaikkea, ja sen voi kadottaa hetkessä.

– Olen opettanut lapsilleni, että vaikeudet ovat esteitä, joiden yli pitää hypätä. Ja että pitää elää

 järkevästi.

Kirsi sanoo luottavansa, että yhteiskunta huolehtii hänestä tarvittaessa.

– Kyllä luotan. On tässä yhteiskunnassa vielä paljon hyvää, vaikka paljon on mennyt huonoon

 suuntaankin. Yhteiskunta on pystynyt osoittamaan, että se huolehtii, kuntavaaleissa kokoomuksen

 ehdokkaana ollut mutta valitsematta jäänyt Kirsi sanoo.

Oman elämänpolkunsa Kirsi tiivistää osuvasti.

– Tässä joutuu monta kertaa uusimaan nahkansa.

13.01.2026 Sosiaalityöntekijät laskivat: Toimeentulotukiperheen talous voi päihittää työssäkäyvän koulutetun perheen talouden

 Sosiaalityöntekijät laskivat: Toimeentulotukiperheen talous voi päihittää työssäkäyvän koulutetun perheen talouden

Kolme sosiaalityöntekijää HS:n mielipidekirjoituksessa: Esimerkkilaskelmissamme taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain noin 30 euroon.

Eilen klo 15:46

Kolme laillistettu sosiaalityöntekijää kertoo Helsingin Sanomien Lukijan mielipide - osastossa laskelmaansa perustuen, että toimeentulotukea saavan perheen talous voi olla paremmin varmistettu kuin työssä käyvän perheen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) jakoi kirjoituksen X-viestipalvelussa maanantaina.

Kolmikko kirjoittaa tehneensä laskelmia, joissa he tarkastelivat julkisten tulo- ja menotilastojen avulla kahta kuvitteellista esimerkkiperhettä.

Toisessa perheessä vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja ja työssä käyviä ja asuvat haja-asutusalueella asuntovelalla maksetussa omakotitalossa kolmen lapsensa kanssa.

Toisessa esimerkkiperheessä perusturvan varassa elävät työttömät vanhemmat kasvattavat kolmea lastaan keskikokoisen kaupungin vuokra-asunnossa.

– Esimerkkilaskelmissamme taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain noin 30 euroon, kun vähensimme nettotuloista välttämättömät elämiseen liittyvät kulut, lasten kohtuulliset harrastusmenot ja muutaman ylimääräisen menon, joihin voi saada täydentävää toimeentulotukea, kolmikko kirjoittaa.

– Toimeentulotukea saavan perheen talous onkin joskus varmistettu paremmin: rikkinäiseen pesukoneeseen, lasten harrastuksiin, vanhenevaan passiin tai reseptilääkkeisiin saa Kelan tai hyvinvointialueen tukea, ja talven aikana korkeammat lämmityslaskut huomioidaan täysimääräisinä toimeentulotuessa, kirjoitus jatkuu.

Tiedotusvälineissä on esitetty paljon näkemyksiä lisääntyneen lapsiperheköyhyyden taittamiseen.

– Useimmat näkemykset ovat keskittyneet erityisesti toimeentulotukileikkausten kritisoimiseen, ja vaikka lapsiperheiltä leikkaamisen järkevyyttä tuleekin ehdottomasti tarkastella kriittisesti, ei sillä mielestämme tavoiteta lapsiperheköyhyyden koko kirjoa.

Kirjoittajat ovat Anu Asikainen, Katariina Similä ja Erja Tikka.

06.06.2024 Seija, 66, teki poikansa hyväksi valinnan, joka ajoi hänet köyhyyteen: ”Kohta saa kai muuttaa pahvilaatikkoon”

 Seija, 66, teki poikansa hyväksi valinnan, joka ajoi hänet köyhyyteen: ”Kohta saa kai muuttaa pahvilaatikkoon”

Seija Jaakkola laskee Suomen valtion olevan hänelle velkaa 100 000 euroa, koska hän hoiti sairasta poikaansa vuosien ajan palkatta ja ilman eläkekertymää.

Seurakunnan ruokakassi on hyvä tuki, koska pieni eläke ei riitä edes halvimpien ruokien ostamiseen kaupasta, Seija Jaakkola kertoo. LUKIJAN KUVA

 Tiistai 4.6.2024 klo 11:00

-Seija Jaakkolan saa pientä työeläkettä sekä kansaneläkettä, koska hoiti vuosia sairasta lastaan.

-Hän sanoo hyödyttäneensä yhteiskuntaa, mutta kärsivänsä loppuelämänsä köyhyydestä.

-Vähävaraisuus ajoi Jaakkolan parisuhteen eroon, koska avoliitto vähensi tuloja.

-Jaakkola kehottaa nuoria säästämään eläkevuosia varten ajoissa.

Seinäjokinen Seija Jaakkola, 66, kertoo elävänsä köyhyysrajan alapuolella, vaikka on tehnyt useaa työtä. Lisäksi hän laskee säästäneensä rutkasti yhteiskunnan varoja hoitamalla vuosien ajan parantumattomasti sairasta poikaansa.

– Tein kovan palveluksen tälle yhteiskunnalle, mutta nyt olen ihan pulassa ja kusessa. Raha ei riitä ruokaa ja lääkkeisiin. Rakkaudesta kun ei kerry eläkettä, pienellä eläkkeellä sinnittelevä Jaakkola sanoo.

Etenevä lihassairaus

Jaakkolan kuopuksella todettiin 3-vuotiaana Duchennen lihasdystrofia. Se tarkoitti, että pojan etevä sairaus veisi hänet pyörätuoliin ja lopulta hengityskoneeseen.

Jaakkola kertoo halunneensa hoitaa pojan itse, minkä vuoksi hän ei voinut lopulta käydä ansiotyössä. Hän oli poikansa omaishoitaja.

– En todellakaan halunnut antaa häntä laitoshoitoon ja pilata hänen lyhyttä elämäänsä, Jaakkola perustelee.

Hän kertoo taistelleensa kovaa, jotta sai pitää lapsen kotihoidossa.

– Husin johto yritti viedä hänet laitokseen, mutta minä voitin, tuolloin Helsingissä asunut Jaakkola kertoo.

Seija Jaakkola kertoo, ettei ole köyhyydessään yksin. – Meitä köyhiä on paljon! Ystäväni itki juuri minulle, ettei hänellä miehensä kanssa riitä raha ruokaan.  

Käänne tilanteeseen tuli, kun poika tarvitsi hengityslaitetta. Tuolloin 17-vuotiaan nuoren hoitoringissä oli kahdeksan hoitajaa, Jaakkola kertoo. Hän pysyi myös tiiviisti mukana, mutta ei saanut enää omaishoidon tukea. Hänellä ei ollut tuloja, eikä hänelle siksi kertynyt eläkettä, mutta pojan tilan vuoksi hän ei ollut myöskään ansiotyössä.

Poika kuoli kotonaan yhdeksän vuotta sitten. Hän oli täyttänyt 31 vuotta vain kuukautta aiemmin. Äidin äänessä kuuluu syvä kaipaus, vaikka hän tiesi poikansa elämänhalujen hiipuneen jo ennen kuin tälle nousi viimeisen kerran kova kuume. Poika ei halunnut sairaalaan.

– Poika oli jo pyytänyt, että vie minut Sveitsiin, ei tämä ole elämää. Sanoin, että minä en sua purkissa takaisin tuo. Siihen en pysty, Jaakkola kertoo.

Sveitsissä eutanasia on sallittua.

Lihastautiliitto kertoo, että Duchennen lihasdystrofian oireita ovat etenevä lihasheikkous sekä lihasten rappeutuminen.

Oireet alkavat usein varhaislapsuudessa 2–3 ikävuoden välillä, yleensä aina ennen kouluikää.

Sairaus periytyy peittyvästi X-kromosomissa äidiltä, jolloin sen varsinainen ilmentymä esiintyy nimenomaan pojissa.

Duchennen lihasdystrofiaan ei ole parantavaa hoitoa.

Hyvä sydän- ja hengitysperäisten ongelmien hoito on nostanut Duchennen lihasdystrofiaa sairastavien elinajanodotetta useita vuosia, ja nykyisin sairastuneet pojat voivat elää yli 30 vuotta.

Moottoreita ja hoitotyötä

Jaakkola kertoo olleensa useassa ammatissa omaishoitajuuden lisäksi. Ruotsissa asuessaan hän teki siivoojan töitä ja kokosi moottoreita Saab-Scanialla. Elämä toi hänet takaisin kotimaahan, ja Helsingissä hän työskenteli nelisen vuotta Husin sairaalassa. Myöhemmin hän suoritti taksiluvan ja ajoi taksia.

– Helsingissä ajoin taksia, kun poika oli vielä sähköpyörätuolissa. Mutta silloin olin koko ajan tosi väsynyt.

Töistä Jaakkolalle on kertynyt työeläkettä Ruotsista 118 euroa ja Suomesta 546 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän saa kansaneläkettä 476 euroa kuukaudessa. Seinäjoen kaupungin 43 neliön vuokra-asunnon vuokrasta hänelle jää maksettavaksi 223 euroa kuukaudessa.

Seija Jaakkolan koti on kauniisti sisustettu. Hän naurahtaa kuivasti, että köyhyydessä eläminen ei näy pienessä kaksiossa. LUKIJAN KUVA

Jaakkolalla on kaunis koti.

– Ei kämpässä näy, että täällä eletään alimmassa helvetissä, hän tokaisee.

Vuokran jälkeen Jaakkolan käytettäväksi jää 917 euroa, jonka on katettava yksinasuvan menot ruuasta lääkkeisiin ja sähköstä auton bensaan.

Auto on tarpeen muun muassa toistuvilla sairaalakäynneillä, koska julkisen liikenteen yhteydet ovat huonot. Kela-taksi maksaa 25 euroa suuntaansa.

– Niin, mikä sitten oikeasti kannattaa, Jaakkola heittää.

Hän kertoo, ettei pärjää kipujensa vuoksi ilman vanhaa autoaan.

Sauvakävelyä harrastava Jaakkola yrittää elää tarkasti, mutta tiukkaa on.

– Mininkään ei ole varaa. Yritän ostaa kaikkein halvinta, mutta vaikka käyn Lidlissä, joka kerta napsahtaa kolmelta kympiltä niska, Jaakkola havainnollistaa etenkin ruuan hinnan nousua.

Hän saa hakea ruokakassin seurakunnalta muutaman kerran vuodessa.

– Ennen Kela maksoi vähän enemmän apuja. Se maksoi sähkölaskujakin ja muuta, mutta ei enää.

Jaakkolan mielestä Kelassa ei oteta huomioon tämän päivän kaikkia pakollisia menoja.

–  Ne elävät 1900-luvulla, vaikka nykyään on oltava puhelimet ja nettiliittymät, jotta voi hoitaa asioitaan. Onneksi poika opetti minulle tietokoneen käytön. Hän osasi sen täysin.

Tyttären apu hävettää

Jaakkola kertoo tyttärensä auttavan häntä taloudellisesti, mutta se hävettää äitiä.

– Hänellä on oma perhe ja omat menot. Hän tilaa ruokakasseja, osti telkkarin ja maksoi hammaslääkärilaskun ja muutakin, mutta ei hänen kuuluisi huolehtia minusta. Se hävettää.

Jaakkola kertoo, ettei ole pitänyt tarkkaa kirjaa menoistaan, koska se tuntuu pienten eurojen taloudessa turhalta. Hän sanoo välttämättömyyksien lisäksi rahaa menevän yhteen television maksukanavaan ja pariin baarikäyntiin kuukaudessa. Tupakka-aski riittää viideksi päiväksi.

– Pitää päästä ihmisten ilmoille joskus. Baari-iltaan menee taksin kanssa noin 40 euroa, ja maksukanava maksaa seitsemän euroa kuukaudessa, hän laskee arjen ”ylellisyysmenojaan”.

Jaakkola kertoo seuraavansa politiikkaa tarkasti. Hän antaa kovat moitteet pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitukselle.

– Orpo ja nämä laittavat meidät ihan notkoon, hän sivaltaa.

Jaakkola kannustaa nuoria aloittamaan säästämisen omaa eläkeaikaansa varten ajoissa.

Parisuhde

Jaakkola kertoo menettäneensä viimeisimmän parisuhteensa, koska yhdessä asuvia ”rangaistaan”.

– Jouduimme eroamaan sen takia, että Kela otti minulta asumistuen pois ja puolet kummankin kansaneläkkeestä. Me ei saatu olla pari. Osasin onneksi tehdä pitkän valituksen, enkä joutunut maksamaan takaisinperintää.

Entinen pari on edelleen hyvät ystävät.

– Me autetaan toisiamme kaikessa, mutta tämä rikkoi suhteemme.

Jaakkola sanoo olleensa vahva, kun hän taisteli poikansa puolesta, mutta nyt on toisin.

– Vahvuus on kadonnut, kun saan pientä eläkettä. Kohta saa kai muuttaa pahvilaatikkoon. Täällä ei ole halvempia asuntoja vapaana, koska niistä ei kukaan muuta pois.

Seija Jaakkola sanoo tossujensa kuvastavan hänen taloudellista tilannettaan, – Ne ovat aivan kamalat, hän tokaisee.

Jaakkola painottaa, ettei ole ainoa rahan takia tuskitteleva eläkeläinen.

– Meitä on varmaan satoja tuhansia. Kun mihinkään ei ole varaa, kaikki pyhät saa pötköttää television äärellä, eikä teatteria tai ravintolassa syömistä voi edes ajatella.

Jaakkola mainitsee lukeneensa, että yksinasuva jää köyhyysrajan alapuolella, kun tulot ovat alle 1 400 euroa kuukaudessa.

– Tämä on koko ajan keplottelemista ja varsikin loppukuusta. Onneksi Ruotsin eläke auttaa tasaamaan sitä, hän huokaa.

Iltalehti kertoi viime marraskuussa, millä tuloilla Suomessa elävä on köyhä. Yhden hengen talous oli laskennallisesti pienituloinen vuonna 2021, jos henkilön tulot olivat enintään 1 355 euroa kuukaudessa.

Pienituloisuus on kuitenkin suhteellista. Sen raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 prosenttia mediaanitulosta. Kyseinen pienituloisuuden mittari on tarkoitettu väestötason mittariksi, eikä se kerro tulojen riittävyydestä yksittäisessä kotitaloudessa, totesi THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio.

– Yhtä yksiselitteistä köyhyysrajaa ei voi koskaan määrittää, juttuun haastateltu Moisio totesi.

Jaakkola kertoo käyneensä tilannettaan läpi hyvän ystävänsä kanssa. He laskivat, että hoitamalla poikaansa palkatta ja ilman eläkekertymää Jaakkola kärsi taloudellisen tappion, joka kostautuu nyt eläkeiässä.

– Laskimme, että valtio on minulle velkaa 100 000 euroa. Mutta silloin ajateltiinkin, että kyllä äiti hoitaa ilmaiseksi, koska rakastaa lastaan.

Jaakkola oppi paljon poikaansa hoitaessaan.

– Tein erikoissairaanhoitajan työtä, kun laitoin pojalleni peg-vatsaletkun ja hengityskanyylin. Opetin myös uusia hoitajia, jotka tulivat aivan vihreinä, mutta siitä en saanut koskaan palkkaa.

24.11.2022 Lapsiperheiden joulubonus: aatonaattona tilille tuplalapsilisät

 Lapsiperheiden joulubonus: aatonaattona tilille tuplalapsilisät

Kaksinkertaiset lapsilisät eivät vaikuta toimeentulotukeen. Kahden lapsen yksinhuoltaja saa joulukuussa 326,32 euroa enemmän kuin tavallisesti.

 

Joulu saapuu jälleen. Lapsilisät maksetaan kertaluontoisesti kaksinkertaisina joulukuussa. OUTI JÄRVINEN

Tuplalapsilisät ilmestyvät lapsiperheiden pankkitileille jouluaaton aattona eli 23. joulukuuta, Kela tiedottaa.

Ylimääräisillä lapsilisillä voi siis maksaa vielä viimeisiä jouluostoksia.

Lapsilisät maksetaan kaksinkertaisena joulukuussa eduskunnan hyväksyttyä aiheesta lakiesityksen. Tuplalapsilisä ei vaikuta toimeentulotuen määrään.

Merkittävä lisätulo

Lapsilisää maksetaan yhdestä lapsesta 94,88 euroa, toisesta lapsesta 104,84 euroa ja niin edelleen. Lisäksi yksinhuoltajille maksetaan 63,30 euron korotus jokaista lasta kohden. Tarkemmat tiedot lapsilisän määrästä löytyy Kelan sivuilta.

Esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden lapsen perheelle kaksinkertainen lapsilisä tarkoittaa 199,72 euron lisätuloa joulukuussa. Yhden vanhemman ja kahden lapsen perheessä lisätulo on 326,32 euroa.

Kertaluontoinen tuki

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisä on verotonta tuloa ja sitä maksetaan lapsiluvun mukaan.

Tuensaajan tulot tai omaisuus eivät vaikuta lapsilisän määrään.

Ylimääräisen lapsilisän tarkoitus on tukea lapsiperheiden ostovoimaa hintojen noustessa. Joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä on kertaluontoinen.

 

23.12.2020 Hurstien erilainen joulu

 

Hurstien erilainen joulu

Perinteeksi muodostunut Hurstien vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhla on tänä vuonna peruttu koronaviruksen takia. ”Saa nähdä tuleeko joulua”, sanoo Sini Hursti.

 KATARIINA TALEVA

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen monella tapaa, ja vuosi on jättänyt jälkensä myös Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön, Hurstin Valinnan työhön.

Ensimmäistä kertaa järjestön perinteinen vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhla jää järjestämättä.

– Monille yksinäisille tai vanhuksille tämä meidän rakentama joulujuhla on ollut ainoa joulunjuhla, missä he ovat saaneet olla osallistumassa ja syödä hyvä jouluateria. Nyt kun sitä ei ole, niin heidän kannalta tilanne on todella surkea, toteaa Heikki Hursti.

Juhliin on aiempina vuosina osallistunut noin tuhat henkilöä. Joulujuhla on monelle ollut päivän ainoa tapahtuma.

Joulujuhla oli veitsenterällä aiemmin vuonna 2018, kun Heikin vaimo Eija sairastui. Koko toiminnan lopettaminenkin kävi Heikin mielessä silloin, mutta lopulta juhla pidettiin ja työ jatkui.

”Saa nähdä tuleeko joulua”

Aiempina vuosina juhlan valmisteleminen on alkanut jo ennen joulukuuta. On varattu tila, järjestelty esiintyjiä ja kutsuttu vieraita. Juhlissa on käynyt joulutervehdyksensä esittämässä myös useat poliitikot. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nähty juhlan vakiovieraana.

– Hurstin joulujuhla on hienoimpia perinteitä, mitä Suomessa vallitsee, Niinistö totesi joulujuhlassa 2019.

Toiminnanjohtaja Sini Hursti sanoo, että joulujuhlan peruuntuminen vaikuttaa myös perheen omaan joulunviettoon.

– Kyllähän se vaikuttaa, kun on aiemmin siellä ja paljon ennen juhlaa häärätty. Onhan se ikävää, saa nähdä tuleeko joulua, Sini Hursti toteaa.

– Nyt täytyy yrittää häärätä sitten kotona saman verran, Sini Hursti naurahtaa lopuksi.

Sekä Heikki että Sini kuvaavat joulujuhlan järjestämistä sekä rankaksi, mutta myös palkitsevaksi.

– Se on loppujen lopuksi aika kivaa, vaikka siinä onkin oma raskautensa ja työntouhu läsnä, Heikki sanoittaa.

Sini on siirtynyt Hurstin Valinnan johtoon vuonna 2019. Sini kertoo, että joulu vietetään tänä vuonna perheen parissa. INKA SOVERI

Monet aiemmissa juhlissa mukana olleet vapaaehtoiset ovat kyselleet joulujuhlan perään, he olisivat olleet valmiita juhlan järjestämiseen. Aiempina vuosina juhla on työllistänyt noin 200 vapaaehtoista. Heidän vastuullaan on ollut paljolti ruokahuollon käytännön järjestelyiden sujuvuuden varmistaminen, kuten pöytiintarjoilu ja kahvin keittäminen.

Myös itse tapahtumapaikka olisi ollut Heikki Hurstin mukaan valmis tänä vuonna järjestelyihin, vaikka muita tapahtumia Messukeskuksessa ei ole järjestetty.

– Kyllä Messukeskuksenkin taholta tuli viestiä,että olisivat halunneet kovasti meidän tulevan, vaikka kaikki muut tapahtumat on siellä peruttu. Mutta koronapiru, kaikki joutuu perumaan, Heikki kertoo.

Myös Heikin vanhemmat lapset ovat usein osallistuneet juhlaan ja sen järjestämiseen. Heikki arvelee, että heidänkin joulunsa tuntuu nyt erilaiselta.

Näin korona on näkynyt Hurstien toiminnassa - Hurstit lähettävät viestin suomalaisille INKA SOVERI

Perinteitä siirtämättä

Isä ja nuorin tytär vastaavat kysymyksiin lähes vuorotellen.

Sini Hursti, 36, otti Hurstin Valinnan toiminnan nimiinsä vuonna 2019, kun Heikki ilmoitti aloittavansa valmistelut eläkkeelle siirtymistä varten. Vielä eläkepäivät eivät ole kuitenkaan koittaneet.

– Touhuan sen mitä jaksan, vuoden tai parin kuluttua ehkä jään virallisesti eläkkeelle, toteaa Heikki, 66.

Vielä ei ainakaan yhtä perinnettä ole siirretty eteenpäin Sinille. Heikki Hursti on kertonut aiemmin olevansa aktiivisesti yhteydessä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa.

– Vaihdoimme itsenäisyyspäivänä tervehdykset, Heikki Hursti kertoo.

Sini kertoo, ettei hän ole viestitellyt Niinistön kanssa.

– Ei hän ole minulle viestitellyt, onkohan hänellä edes minun numeroani, Sini toteaa.

Tämän kuullessa Heikki naurahtaa.

– Täytyypä lähettää Sinin numero hänelle.

Sini Hursti arvelee, etteivät kaikki suomalaiset ole uskaltaneet hakea välttämättä ruoka-apua. INKA SOVERI

Joulu perheen kanssa

Sini kertoo, että töitä riittää, mutta onneksi vapaa-aikaakin jää. Sen hän kertoo viettävänsä perheensä kanssa.

Vaikka Hurstien joulujuhlassa on usein ollut mukana myös perheen muut lapset, on perheen kanssa ehditty pysähtyä joulunviettoon vasta joulupäivänä. Tänä vuonna perheelle pyhitetään koko joulu. Vielä joulun ajan suunnitelmia ei ole kuitenkaan lukkoon lyöty.

– Sinin kanssa on ollut vähän juteltu, että jos menen heidän luo joulua viettämään, Heikki sanoo ja katsoo tytärtään hymyillen.

Hurstit ja vapaaehtoiset jakavat 23.12. ruokakasseja vähävaraisille Helsingin Rautatientorilla. INKA SOVERI

Jako muuttui

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös Hurstin valinnan viikoittaiseen jakoon.

Keväällä koronaviruksen saapuessa Hurstin Valinnan ovella oli jakoon saapuville tarjolla käsidesiä, kunnes viikoittaiset jaot loppuivat hetkeksi kokonaan.

Jakojen ollessa tauolla Hurstin Valinnassa oltiin kuitenkin työn touhussa. Yhteistyö Helsingin kaupungin ja seurakunnan kanssa alkoi, ja Hurstin Valinnassa valmisteltiin valmiita ruokakasseja toimitettavaksi kaupungin ja seurakunnan pisteisiin ympäri Helsinkiä.

– Myöhemmin mietimme, että koska teemme kassit jo täällä, miksi emme voi jakaa niitä myös täällä. Joten aloimme tekemään ruokakasseja jaettavaksi Hurstin Valinnassa suoraan hakijoille ulkona. Vapaaehtoisemme valmistelevat kassit sisällä ja jakavat ne ulkona, Heikki kertoo.

Koronan takia ruokakasseja jaetaan ulkona. INKA SOVERI

Sisälle Valintaan ei siis toistaiseksi pääse, vaan kassit jaetaan jonottajille ulkona.

Jakopäivä joulukuun alussa vaikutti kiireiseltä. Kellon lähestyessä puoltapäivää ulkona jono oli Helsinginkadulta risteävälle Kustaankadulle asti. Jono pituuteen vaikutti myös ihmisten väliset turvavälit, joista muistutettiin tasaisin väliajoin.

Jono Hurstin Valintaan oli pitkä eräänä joulukuisena jakopäivänä. INKA SOVERI

Sini kertoo, että töitä on riittänyt tänäkin vuonna. Hän arvelee työn olleen hiukan rankempaa vapaaehtoisille, jotka ovat saaneet työhönsä kokonaan uuden työvaiheen.

– Työ on ollut pikkaisen rankempaa vapaaehtoisille, kun he ovat joutuneet purkamaan tavarat ja nyt myös pakkaamaan ruokakassit valmiiksi. Aiemmin kun on riittänyt pelkästään tavaroiden purku, Sini sanoo ja kääntää puheen vapaaehtoisiin, jotka ovat tärkeä osa koko toimintaa.

Ruokakasseja jouluna

Ruokakasseja jaetaan myös jouluaaton aattona kello 12.00 perinteisen joulujuhlan sijaan. Paikalle Helsingin Rautatientorille ohjeistetaan saapumaan kasvomaski naamalla.

Hurstit ovat varautuneet jakamaan 2000 joulukassia, joista löytyy kaikki laatikot, kinkku ja leivät ja lohet jouluaterian valmistamiseen.

– Varmasti ihmiset saavat rakennettua hyvän jouluaterian niistä. Jaamme kassit aatonaattona, jotta ihmiset ehtivät valmistamaan kaiken valmiiksi aattoa ja joulupäivää varten, Heikki Hursti kertoo.

Heikki Hursti, 66, kertoo olevansa toiminnassa mukana niin paljon kuin jaksaa. INKA SOVERI

Avun hakemisen vaikeus

Sini Hurstin mukaan on vaikea arvioida, kuinka koronatilanne on vaikuttanut heille jonottavien määrään.

Ennen koronaa Hurstin jaossa kävi noin 2400–3000 ihmistä jakokertaa kohden, nyt ruokakasseja valmistetaan noin 900 yhdelle jakokerralle.

– Nyt myös monet muutkin tahot ovat ruvenneet jakamaan ruokaa vähävaraisille, joten osa on voinut mennä muualle hakemaan ruokaa. Vaikea arvioida, onko miten korona vaikuttanut, Sini Hursti sanoo.

Hän myös arvelee, etteivät kaikki suomalaiset ole uskaltaneet hakea apua poikkeustilanteen vallitessa.

– Olen saanut viestejä, etteivät ihmiset uskalla tulla tai eivät voi pitää maskeja, joten eivät voi tulla hakemaan ruokakasseja, Sini sanoo.

Jouluna Hurstin Valintaan tulee enemmän ruoka- ja rahalahjoituksia kuin muina vuodenaikana. Rahalahjoituksilla ostetaan eineksiä ruokakasseihin. Rahalahjoitukset Hurstien toimintaan ovat pysyneet ”tasaisen hyvänä”.

Sini Hurstin mukaan kaupoista saadut ruokalahjoitukset ovat olleet ehkä hiukan pienempiä kuin aikaisempina vuosina. Suurimpina lahjoittajina ovat pysyneet suuret kaupparyhmittymät Kesko ja Inex Partners, SOK:n omistama logistiikkayhtiö.

Uusia kasvoja

Heikki Hursti toteaa nähneensä viikoittaisissa jaoissa myös uusia kasvoja, jotka ovat kertoneet joutuneensa lomautetuksi koronaviruspandemian takia.

– Toiset ovat tipahtaneet aivan totaalisesti pois, ei heillä varmasti hyvin mene, jos ovat joutuneet lähteä hakemaan ruokaa. Eipä he varmaan paljon apuja saa.

Myös nuoria on näkynyt Hurstin Valinnan jonoissa aiempaan poiketen.

– Nyt kun monet koulut ovat siirtyneet etäopiskeluun niin nuoret pääsevät hakemaan ruokaa täältä, Heikki Hursti sanoo.

Heikillä on päättäjille ja suomalaisille viesti välitettävänä. INKA SOVERI

Heikin viesti

Heikki Hursti arvelee, että tavalliset suomalaiset ovat heränneet auttamaan vähävaraisia, tämä näkyy esimerkiksi uusissa ruuanjakopisteissä. Heikki Hurstin mielestä eduskunta ja hallitus eivät ole kuitenkaan tehneet tarpeeksi.

Hänellä onkin myös suorasanainen viesti päättäjille.

– Onhan se puheissa ollut se, että vähävaraisia on enemmän ja heitä pitäisi ottaa huomioon. En näe kuitenkaan, että eduskunta tai hallitus olisi tehnyt mitään isompia päätöksiä tai ratkaisuja näiden ihmisten auttamiseksi.

Sini Hursti toivoo, että korona-aikana vähävaraisia autettaisiin enemmän.

– Auttakaa enemmän, varsinkin nyt koronahetkellä pitäisi ottaa huomioon vähävaraisia ihmisiä, hän vetoaa.

Heikin ääni murtuu lähettäessään viestiä tavallisille suomalaisille.

– Yritetään kestää nyt tämä aika, joka on monille varmasti vaikea. Toivottavasti rokote auttaisi, hän toteaa.

23.12.2020 Hurstien jakamat jouluruokakassit hupenivat nopeasti Helsingissä – ”Suuri ja surullinen hetki”

 Hurstien jakamat jouluruokakassit hupenivat nopeasti Helsingissä – ”Suuri ja surullinen hetki”

Tänään klo 13:33

Hurstin väki sai myös tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä tervehdyksen. Hurstien joulukassit hupenivat nopeasti Helsingin Rautatientorilla jouluaaton aattona. MAARIT POHJANPALO

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoo, että ruokakasseja oli saavuttu jonottamaan jo tunteja ennen itse jaon alkamista. Hursti kertoo, että hän, Heikki Hursti ja vapaaehtoiset ruokakasseineen saapuivat noin kymmen aikaan aamulla. Jonoa oli jo silloin muodostunut kolmeen eri jonoon.

 

Heikki Hursti ja Sini Hursti olivat paikalla ruokakassien jaossa. MAARIT POHJANPALO

Hurstien perinteinen vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhla on koronatilanteen takia korvattu joulukassien jaolla. Perinteisesti Hurstien juhla on jouluaattona, mutta Heikki Hursti kertoi aiemmin Iltalehdelle, että jako järjestetään jo aatonaattona, jotta ihmiset ehtivät valmistaa ateriansa jouluksi.

 Juuri ennen joulukassien jakamista Sini Hursti mietti, riittääkö 2000 ruokakassia ollenkaan.

– Tekemistä on riittänyt, kyllä vähän jännittää riittääkö kasseja, Sini sanoo.

Ruokakassit hupenivat silmissä, kun jako alkoi puoliltapäivin. Ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin aikana noin puolet kasseista oli jo jaettuna, mutta jono jatkoi kasvamistaan.

Vapaaehtoiset kokosivat 2000 kassia kahdeksan tunnin aikana. MAARIT POHJANPALO

 Jono oli jo alkanut muodostua aamupäivän aikana. MAARIT POHJANPALO

Presidentiltä viesti

Hurstin Apu Facebook-sivuilla on jaettu tasavallan presidentin Sauli Niinistön tervehdys koko järjestön väelle.

Sauli Niinistö on nähty usein Hurstien joulujuhlassa. Niinistö kiittää Hurstin väkeä arvokkaasta työstä, joka jatkuu koronasta huolimatta.

– Elämä kohtelee meitä hyvin eri tavoin, emmekä voi etukäteen tietää, kuka meistä milloinkin apua tarvitsee. Lämmin kiitos pyyteettömästä työstänne lähimmäisen hyväksi se on mittaamattoman arvokasta, lukee Sauli Niinistön allekirjoittamassa Hurstin väelle osoitetussa kirjeessä.

– Kiitos Sauli, kiitos meidän aivan upea tiimi, lukee kuvan jakotekstissä.

Myös joulupukki oli paikalla. MAARIT POHJANPALO

Joulu yksin

Ruokakasseissa oli sisällä kaikki tarpeet joulunviettoa varten. Kasseissa on kaikki joululaatikot, kinkku sekä kalaherkut makeisia unohtamatta.

Eräs kassin hakenut yli 80-vuotias rouva kertoo, että tänä jouluna hän viettää joulunpyhät yksin, kun koronan takia ei voi matkustaa kotiseudulleen eikä ketään voi kutsua kahville.

Ruokakasseista löytyy kaikki jouluherkut. MAARIT POHJANPALO

”Suuri ja surullinen hetki”

Vapaaehtoiset Aino Triumf ja Sarita Nobile kertovat, että ruokakasseja pakattiin edellisenä päivänä lähes kahdeksan tunnin ajan parinkymmenen vapaaehtoisen voimalla Hurstin Valinnassa Kalliossa.

– Se oli vähän erilainen ja rankempi urakka kuin Messuhallin juhlien järjestäminen, kertoo Triumf.

Molemmat vapaaehtoiset ovat osallistuneet aiempina vuosina Hurstien järjestämään joulujuhlaan. Korvaava tapahtuma ei tunnu samalta.

– Tämä on erilainen, mutta tilanteen mukaan mennään.

Triumf kertoo olleensa jo Veikko Hurstin ajoista alkaen vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhlassa vapaaehtoisena.

Nobile kertoo, että on ollut juhlien lisäksi myös Hurstin Valinnassa pakkaamassa ruokakasseja koronan aikana..

– Tämä on samanalainen tapahtuma, mutta vain vähän isommin.

Koronan aikana Hurstin Valinnassa on jaettu valmiita ruokakasseja jonottajille. Sini Hursti kertoi Iltalehden haastattelussa aiemmin, että ruokakasseja on valmistettu korona-aikana noin 800-900 per jakokerta.

Jouluisen ruokakassijaon on alkaessa Triumf liikuttuu kyyneliin.

– Suuri ja surullinen hetki, Triumf sanoo ja herkistyy.

 Hurstien toiminta pohjautuu paljolti vapaaehtoisten ahkerointiin. MAARIT POHJANPALO

KATARIINA TALEVA

17.12.2020 Yksi päivitys käynnisti lahjoitusvyöryn! Jo sadat ihmiset antaneet kymppinsä Hurstin ruoka-avulle

Yksi päivitys käynnisti lahjoitusvyöryn! Jo sadat ihmiset antaneet kymppinsä Hurstin ruoka-avulle

 Sosiaalisessa mediassa innostuttiin auttamaan.

Ruoka-avulle on tarvetta myös korona-aikana. INKA SOVERI

Facebookin yksityisestä ryhmästä käynnistynyt hyväntekeväisyystempaus on saanut ihmiset lahjoittamaan rahaa legendaariselle Hurstin ruoka-avulle. Hurstinapu on auttanut vähävaraisia helsinkiläisiä 1960-luvulta saakka.

Lahjoitusvyöryn aloittanut julkaisu julkaistiin tiistaina iltapäivällä. Kuudessa tunnissa julkaisu on saanut noin 1500 reaktiota sekä vajaa 600 kommenttia.

Tempaisu on levinnyt myös yksityisen Facebook-ryhmän ulkopuolelle.

Julkaisun kirjoittaja toteaa, että muutama euro ei omassa lompakossa paljoa paina, mutta sitäkin enemmän siitä on hyötyä apua tarvitseville.

Tämä julkaisu käynnisti ihmisten auttamishalun. Tämä julkaisu käynnisti ihmisten auttamishalun. 

Tämä julkaisu käynnisti ihmisten auttamishalun. KUVAKAAPPAUS FACEBOOK

– Laitetaanko pienet talkoot pystyyn Hurstin hyväksi? hän kirjoittaa.

Kommenteissa ihmiset ovat julkaisseet kuvakaappauksia omista lahjoituksistaan.

– Vuoden helpoin sijoitus, kiitos aloitteentekijälle, kiittelee eräs lahjoittajista.

– Huipputeko sulta pistää tänne toi linkki, kirjoittaa toinen.

Ihmisten yleisin lahjoitussumma on kuvakaappausten perusteella ollut kymmenen euroa.

Juhla peruttu

Vähävaraisille ruoka-apua ja vaatteita jakavan Hurstin Valinnan perinteiset joulujuhlat on jouduttu perumaan tänä vuonna kokonaan koronaepidemian vuoksi.

Iltalehti kertoi marraskuussa, että tilalle Hurstin asiakkaat saavat jouluisen ruokakassin. Hurstin mukaan kassi sisältää kaikki joululaatikot, rosollia, joulukinkkua, kalaa, konvehtirasian ja juustoa.

Hurstin Valinnan yhdistyksen toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoi tuolloin Iltalehdelle, että runsaaseen joulukassijakoon ollaan varauduttu, sillä jako tapahtuu nyt yleisellä paikalla.

– Kasseja pakataan 2 000. Juhlissa on aikaisempina vuosina ollut noin 1 400 henkilöä vuosittain.

17.11.2020 Hurstin perinteistä joulujuhlaa ei järjestetä – tilalle 2000 joulukassia

 Hurstin perinteistä joulujuhlaa ei järjestetä – tilalle 2000 joulukassia

Hurstin perinteinen joulujuhla on jouduttu perumaan vaikean koronatilanteen takia. 

Sini Hursti toimii isänsä, hyväntekijänä tunnetun Heikki Hurstin jalanjäljissä. JUSSI ESKOLA

Vähävaraiselle ruoka-apua ja vaatteita jakavan Hurstin Valinnan perinteiset joulujuhlat on jouduttu perumaan koronavuonna 2020, kertoo Hurstin Valinnan yhdistyksen toiminnanjohtaja, 35-vuotias Sini Hursti.

Tilalle Hurstin asiakkaat saavat jouluisen ruokakassin.

– Joulujuhlia emme harmillisesti pääse järjestämään, mutta jaamme jouluisia ruokakasseja.

Hurstin mukaan kassi sisältää kaikki joululaatikot, rosollia, joulukinkkua, kalaa, konvehtirasian ja juustoa.

Hän kertoo, että runsaaseen joulukassijakoon ollaan varauduttu, sillä jako tapahtuu nyt yleisellä paikalla.

– Kasseja pakataan 2000. Juhlissa on aikaisempina vuosina noin 1400 henkilöä vuosittain, hän kertoo.

Viime vuonna joulujuhla järjestettiin Helsingin Pasilan Messukeskuksessa. Tapahtumassa oli paikalla myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Hurstin juhla on monelle joulun kohokohta. Sini Hurstin mukaan asiakkaat ovat kuitenkin hyvin ymmärtäneet tilanteen.

– Ainoastaan juhlissa aikaisemmin auttaneet vapaaehtoiset ovat harmitelleet, ettei juhlia järjestetä. Vapaaehtoisia on ollut juhlissa yli 200 aikaisempina vuosina. Pärjäämme nyt omalla porukalla, hän kertoo.

 

Sadat ihmiset jonottivat joulujuhlaan sateisessa Helsingissä 2019. KATARIINA TALEVA

Asiakkaat hajautuneet

Sini Hursti kertoo, että ihmiset ovat hajautuneet korona-aikoina eri paikkoihin hakemaan ruoka-apuja.

– Tämä on helpottanut kaikkien ruuanjakajien työtä. Aikaisemmin meille on käynyt 2400-3000 asiakasta, nyt teemme vajaa 900 ruokakassia jakokertaa kohden.

Normaalisti Hurstin Valinnassa on työskennellyt noin neljäkymmentä vapaaehtoista. Nyt vapaaehtoisia on enää noin parikymmentä.

– Osa heistä kuuluu riskiryhmään, joten he eivät ole voineet jatkaa töitä. Rankempaa tämä on nyt vapaaehtoisille työntekijöillemme, sillä he joutuvat pakkaamaan ruokakasseja etukäteen ja työntekijöitä on vähemmän kuin normaalisti.

Joulujuhlat on Hurstin mukaan kuitenkin tarkoitus järjestää ”ehdottomasti” tulevina vuosina, jos mahdollista.

22.07.2020 Sunny Car Centerin Markku Ritaluomalla on ulosotossa 18,4 miljoonaa euroa – luku voi olla Suomen ennätys

Sunny Car Centerin Markku Ritaluomalla on ulosotossa 18,4 miljoonaa euroa – luku voi olla Suomen ennätys

Sunny Car Centerin puuhamiehellä Markku Ritaluomalla on ulosotossa huimat 18,4 miljoonaa euroa.

Iltalehti tapasi Markku Ritaluoman Floridassa vuonna 2015.Iltalehti tapasi Markku Ritaluoman Floridassa vuonna 2015.

RISTO KUNNAS

Helsingin ulosottoviraston mukaan 65-vuotiaalla Ritaluomalla on ulosotossa 41 vireillä olevaa velka-asiaa, joiden saldo oli 4. toukokuuta yhteensä 18 382 242 euroa.

Sunny Car Centerin konkurssipesä karhuaa yhtiön entiseltä toimitusjohtajalta peräti 7,9 miljoonaa euroa ja Ålandsbanken sekin 7,2 miljoonaa euroa. Danske Bank karhuaa Ritaluomalta 1,7 miljoonaa euroa.

Ulosottoviraston toimittaman todistuksen mukaan helsinkiläisellä arvoalueella asuva – tai ainakin kirjoilla oleva – Ritaluoma ei ole maksanut velkojilleen mitään vuosina 2015–2020. Velkojia on yhteensä 13.

Hakija	Vireillä	Summa
Sunny Car Center Hämeenlinna Oy (kp)	06.06.2018-	7 865 650
Ålandsbanken Abp	13.10.2015-	2 676 175
Ålandsbanken Abp	12.10.2016-	2 282 014
Danske Bank A/S, Suomen sivuliike	20.02.2019-	1 699 692
Ålandsbanken Abp	21.06.2017-	1 078 588
Ålandsbanken Abp	12.09.2019-	648 334
Teräshallit Oy	20.04.2016-	623 043
Ålandsbanken Abp	12.08.2019-	482 337
Siemens Osakeyhtiö	21.10.2015-	363 447
Vakuutusyhtiö Pohjantähti	28.10.2019-	210 506
Lammin Säästöpankki	22.05.2017-	158 119
Verohallinto	30.11.2017-	104 654
Verohallinto	02.10.2017-	51 949
Verohallinto	31.01.2018-	35 920
Kaksi yksityishenkilöä	16.03.2017-	21 268
Ålandsbanken Abp	12.04.2018-	18 219
Verohallinto	31.01.2018-	11 186
Vakuutusyhtiö Fennia	08.04.2019-	7 446
Verohallinto	31.01.2018-	4 537
Verohallinto	31.01.2018-	4 488
If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj	08.01.2019-	4 236
Intrum Oy (jälkiperintä)	26.11.2019-	3 932
Oikeusrekisterikeskus	05.02.2019-	3 563
Verohallinto	01.03.2019-	1 720
Verohallinto	03.05.2019-	1 701
Verohallinto	01.06.2019-	1 693
Verohallinto	03.07.2019-	1 684
Verohallinto	02.08.2019-	1 674
Verohallinto	03.09.2019-	1 665
Verohallinto	02.10.2019-	1 656
Verohallinto	04.12.2019-	1 647
Verohallinto	04.12.2019-	1 638
Verohallinto	04.01.2020-	1 628
Verohallinto	04.02.2020-	1 619
Verohallinto	20.04.2017-	975
Verohallinto	30.11.2017-	892
Verohallinto	02.01.2018-	886
Verohallinto	31.01.2017-	829
Verohallinto	01.02.2019-	366
Verohallinto	05.04.2019-	366
Teräshallit Oy	31.07.2017-	305

Taulukon summat perustuvat tilanteeseen 4. toukokuuta 2020. Summat ovat voineet sittemmin muuttua.

Iltalehti ei tavoittanut Ritaluomaa kommentoimaan ulosottovelkojaan.

Harva pääsee viiteen miljoonaan

Valtakunnanvoudinviraston mukaan ulosoton asiakkaista ei ole olemassa sellaista tilastoa, jossa velalliset olisivat velkamäärän mukaisessa järjestyksessä.

Avoinna olevan kokonaisvelan määrästä on kuitenkin olemassa koontitilasto, jossa velalliset on jaettu valmiiksi määriteltyihin velkaluokkiin. Suurin on 5 miljoonaa euroa tai enemmän.

Yli 5 miljoonan euron suurvelallisia on yhteensä 34. Luku sisältää luonnolliset henkilöt ja juridiset henkilöt (yritykset).

– Kaikista velallisista noin 92 prosentilla velkasumma on korkeintaan 50 000 euroa, joten sitä suuremmat tapaukset ovat hyvin harvinaisia, johtava hallintovouti Jorma Niinivirta sanoo.

Markku Ritaluoman suurin velkoja on Sunny Car Centerin konkurssipesä. ULOSOTTOVIRASTO

Niinivirta ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Suomen ennätys?

Markku Ritaluoma kuuluu suurvelallisten harvalukuiseen joukkoon, mutta onko 18,4 miljoonaa euroa jopa Suomen ennätys?

Suurimman velkaluokan kokonaisvelka oli 3. toukokuuta noin 407,5 miljoonaa euroa.

Kun kokonaisvelan jakaa 34:llä, saadaan suurvelallisten keskimääräiseksi velaksi noin 12 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että Ritaluoman täytyy olla 18,4 miljoonalla eurollaan kärjessä tai ainakin hyvin lähellä sitä.

Hämeenlinnaan suunnitteilla olleesta Sunny Car Centeristä piti alun perin tulla Euroopan suurin autokauppakeskittymä, mutta jättihanke kaatui lievästi sanottuna värikkäiden vaiheiden jälkeen lopullisesti vuonna 2015, kun taustayhtiö asetettiin konkurssiin.

 

Sunny Car Centeristä piti tulla Euroopan suurin autokauppakeskittymä. KL / HAVAINNEKUVA

MARKO-OSKARI LEHTONEN