sunnuntai 27. helmikuuta 2022

27.02.2022 PERUSTOIMEENTULOLASKELMA MAALISKUU

 Laskelma

Laskelma ajalle 1.3.2022 - 31.3.2022

Tulot                                                                                 Ilmoitettu                                 Huomioitu

Peltola   Susanna

Yleinen asumistuki                                                             320,00 e                                 320,00 e

Sairauspäivärahaetuudet                                                     385,71 e                                 385,71 e

Tulot yhteensä                                                       705,71 e

Menot Eräpäivä                                                                 Ilmoitettu                                 Huomioitu

Peltola Satu Päivi Susanna

Perusosa: Yksin asuva                                                         514,82 e

Asunnonvuokra, Riihimäen Kotikulma Oy 1.3.2022          511,12 e                                     511,12 e

Menot yhteensä                                                     1 025,94 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 025,94 e - 705,71 e 320,23 e



TÄHÄN LASKELMAAN KORJAUS, KOSKA  ULOSOTTOA EI OLE HUOMIOITU !

SAAN TULOJA      360,57 e+  320,00  e =  680,57e

27.02.2022 “Tunnen itseni huonoksi äidiksi, kun ei ole varaa viedä lapsia ulkomaille” – suhtautumisemme lomalentelyyn saattaa muuttua tulevaisuudessa

 “Tunnen itseni huonoksi äidiksi, kun ei ole varaa viedä lapsia ulkomaille” – suhtautumisemme lomalentelyyn saattaa muuttua tulevaisuudessa

Julkaistu 17.02.2022 11:00.


Hiihtoloma lähestyy ja moni miettii, mihin seuraavaksi lennetään. Kaksi asiaa unohtuu: kaikilla ei ole varaa matkustaa, eikä ilmasto sitä kestäisikään. Miksi etelänmatkoista puhutaan edelleen niin kritiikittömästi julkisuudessa?

Koronarajoitukset ovat olleet monessa perheessä loma-aikojen helpotus. Kun ei ole rahaa lentää etelän aurinkoon, korona-aikana kukaan ei ole tätä odottanutkaan.

Kysyin ihmisiltä Instagramissa heidän kokemuksiaan siitä, miltä tuntuu, kun ei ole varaa lähteä lomalla matkalle. Tämän jutun sitaatit ovat poimintoja saamistani vastauksista.

"Olen kiittänyt koronaa siitä, ettei ole voinut matkustaa. Avioeron jälkeen talous meni niin kuralle, ettei olisi mitenkään ollut mahdollisuutta viedä lapsia lomamatkalle."

Nyt kuitenkin rajoitukset ovat poistumassa. Mediassa otsikot kertovat, miten lapsiperheet varaavat nyt matkoja etelään ja lähestyvä hiihtoloma on saanut suomalaiset varaamaan ulkomaille jo tuhansia matkoja. Monelle vanhemmalle oletus siitä, että kaikki matkustavat lomilla, aiheuttaa ulkopuolisuuden ja huonommuuden tunnetta.


80 prosenttia maailman väestöstä ei ole koskaan lentänyt.

― Niklas Kaskeala

Kun matkustamisesta puhutaan sekä mediassa että somessa itsestäänselvyytenä, se alkaa tuntua hyvän vanhemmuuden mittarilta.

"Tuntuu huonolta äidiltä, kun ei ole voinut tarjota perheelle lomia. Olisi mukava tunne olla niin kuin muutkin ihmiset. Vanhemmiten olen vähän päässyt arvottomuuden tunteesta ja yrittänyt ajatella, että meillä on asiat tosi hyvin. On rakkautta ja lämpöä ja hyvät välit lapsiin."

Tilastojen valossa media ja some kuitenkin liioittelevat sitä, kuinka yleisiä etelänlomat ovat: Ennen koronaa Suomessa tehtiin noin 5 miljoonaa lentomatkaa vuodessa, josta valtaosa oli lomamatkoja. Kyse on keskiarvosta eli suuri osa suomalaisista ei lennä ollenkaan – ja osa sitten lentää valtavasti.

Rahan lisäksi lomailu vaatii jaksamista

Rahan käyttäminen on usein priorisointia. Jos raha on tiukilla, joutuu punnitsemaan, käyttääkö sen arkeen pitkällä aikavälillä vai lyhyeen lomaan.

"Meillä on kolme lasta ja kaksi aikuista ja ulkomaanmatka Etelä-Eurooppaan kustantaa tuhansia euroja. Yritetään säästää, mutta ei vain saada rahaa kasaan. Tai varmaan saataisiin rahat kasaan, jos tiristetään kaikki arjen kiva pois. Ja sitten tulee tärkeämpiä asioita, kuten robotti-imurin osto ja vessan remontti, jotka tuo iloa jokapäiväiseen arkeen. Mutta kyllähän se tuo kateutta, kun katsoo somessa ihania lomakuvia."

Etenkin kaukomatkamainoksissa lomailu näytetään rentona koko perheen altaalla köllöttelynä ja yhteisenä laatuaikana.

"Mahtaakohan tätä saada edes sanoa? Lapsen kanssa lomalle lähteminen ei välttämättä ole aikuiselle lomaa. Jos lähtisin yksinhuoltajana lapsen kanssa etelään tai Lappiin, pitäisi keksiä viihdykettä, vahtia uimista, järjestää säännölliset ruokailut monta kertaa päivässä. Kun ollaan kotona, lapsi leikkii kavereiden kanssa, hoitaa lemmikkejä, puuhastelee turvallisesti omiaan. Itse voin ottaa rauhallisin mielin lasin viiniä illalla ja ruoka tulee kaupasta juuri niin halvalla kuin itse keksii ja jaksaa laittaa. Jos haluan itsellenikin lomaa, olen kotona."

– Sekä mainoksissa että somessa luodaan kiiltokuvamaisia mielikuvia lumisilta Alpeilta tai hienoilta rannoilta. Luomalla mielikuvia kätketään lentämisen valtavat haitalliset vaikutukset, sanoo Niklas Kaskeala. Kaskeala on vastuullisuusjohtaja Compensate-säätiössä, joka pyrkii torjumaan ilmastonmuutosta vapaaehtoisilla päästöhyvitysmaksuilla.

Kannattaako lasta totuttaa lentämään?

Kaikki eivät pidä lentomatkaa aurinkoon ihanteellisena tapana opettaa lapsia tuntemaan maailmaa. Kaskealalla on 5- ja 8-vuotiaat lapset, joista nuorempi ei ole koskaan ollut lentokoneessa. Perhe on lomaillut Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.

Lähilomailu on halvempaa, mutta ennen kaikkea sen päästöt ovat valtavasti pienemmät.

– Miksi lapset pitäisi roudata toiselle puolelle maapalloa leikkimään hiekkarannalla? Loma Pärnussa vie valtavasti vähemmän päästöjä ja on ihan yhtä kiva.

Kaskeala on kiinnittänyt huomiota perinteisen median tapaan normalisoida lentomatkailua.

– Yksi kaukomatka lentäen aiheuttaa enemmän päästöjä kuin mitä yksittäinen ihmisen koko vuoden päästöt saavat kestävästi olla.

Kaskeala on ihmetellyt, miksi median matkailujutuissa ei edelleenkään mainita sanallakaan ilmastovaikutuksia. Jutuissa keskitytään neuvomaan, minkälaisia rokotustodistuksia lomamatkalaisten tulee näyttää, mutta päästöistä ei puhuta – toisin kuin vaikkapa auto-, ruoka- tai energiajutuissa.

Keskiluokkainen (sosiaalinen) media aiheuttaa paineita

Kaskeala arvelee, että syy siihen, että matkustamisesta puhutaan edelleen niin kritiikittömästi, saattaa olla siinä, että toimittajat kuuluvat itse siihen hyväosaiseen porukkaan, joilla on varaa lentää lomillaan.

– Voi olla, että toimittajia kirpaisisi kirjoittaa kriittisesti jostain, mitä itsekin tekee.

Viime aikoina keskusteluun on myös noussut toimittajien keskiluokkaisuus: jutut kirjoitetaan maksavalle yleisölle.

– Toisaalta esimerkiksi Ylen sisällöt on ilmaisia. Voisiko ajatella, että julkisrahoitteisessa mediassa matkustamiseen voisi ottaa laveamman näkökulman?

Sillä, miten matkustamisesta puhutaan julkisesti, on väliä: se luo sosiaalisia paineita elää tietynnäköistä elämää.

"Olemme keskituloinen pariskunta, joilla neljä lasta. Matkustaminen on jäänyt vain haaveeksi, koska kaikki tulot menevät tavalliseen arkeen. En ymmärrä miten varakkaita on ne lapsiperheet, jotka pystyvät matkustamaan."

– On hyvä muistaa, että 80 prosenttia maailman väestöstä ei ole koskaan lentänyt. Lisäksi halvan lentämisen ajanjakso alkoi Suomessa vasta vuosituhannen vaihteessa, Kaskeala sanoo.

– Käytännössä EU-kansalaisten lentopäästöt ovat varakkaimman kymmenen prosentin aiheuttamat.

"Ei voida matkailla. Töissäkäyvä isä, työtön äiti, 5-vuotias erityislapsi ja taapero on kohta 3-vuotias. Kaikki raha mitä tulee menee. Harmittaa lasten puolesta se, että on "normaalia" matkustella. Omassa lapsuudessa vain "rikkaat" kävi ulkomailla. Keskituloiset ruotsinlaivalla ja me köyhät Korkeasaaressa. Tuleeko lapsille paineita kouluiässä tästä?"

Juuri joukkoon kuuluminen hiertää monia lomia suunnitellessa ja niiden jälkeen.

"Yritän jutella loman loppupuolella lasten kanssa siitä, mitä on tehty. Ajattelen, että näin heillä olisi jotain kerrottavaa koulussa tai päiväkodissa. Ja yleensähän sitä jotain spesiaalia on kuitenkin tehty. On käyty pelaamassa sulkapalloa, syömässä ulkona, leivottu tai käyty viereisessä metsässä retkellä."


Lentomatkaaminen ei sovi enää kaikkien arvoihin

Ruotsissa puhutaan lentohäpeästä (flygskam). Kaskeala uskoo, että ilmiö rantautuu pikkuhiljaa Suomeen.

– Harvemmin kukaan postaa enää kuvaa valtavasta pihvistä tai julistaa, että teinpä uuden sähkösopimuksen, jossa on pelkkää hiilivoimaa. Jostain syystä, kun kerosiiniä palaa taivaalla, on sitä vielä ok hehkuttaa.

"Olen suhaillut ympäri maailmaa työn ja yksityiselämän vuoksi ja oma hiilijalanjälki kuumottaa. Senkin puolesta olen tyytyväinen kotiseudulla. Opin siskolta, että voin lopettaa seuraamasta kaikkia, jotka postaavat lentomatkakuvia."

27.02.2022 PERUSTOIMEENTULOTUKI HELMIKUU

 Laskelma

 Laskelma ajalle 1.2.2022 - 28.2.2022 

Tulot                                             Ilmoitettu                                                 Huomioitu

 Peltola  Susanna

Yleinen asumistuki                         320,00 e                                                        320,00 e Perustoimeentulotuki                        52,79 e                                                         52,79 e Sairauspäivärahaetuudet                  711,25 e                                                       711,25 e 

Tulot yhteensä                              1 084,04 e 

Menot Eräpäivä                            Ilmoitettu                                                Huomioitu 

Peltola  Susanna 

Perusosa: 

Yksin asuva 514,82 e 

Asunnonvuokra,   1.2.2022                511,12 e                                                       511,12 e Taloussähkömaksu, Fortum Asiakaspalvelu Oy, Laskun numero 11011870824, lisäpalveluita ei huomioida 2.2.2022                             80,50 e                                                         72,70 e Kotivakuutusmaksu, Fortum Asiakaspalvelu Oy, Laskun numero 11012007383 14.2.2022                                                                                    15,90 e                                                          15,90 e 

Menot yhteensä                                 1 114,54 e 

Maksettava perustoimeentulotuki 1 114,54 e - 1 084,04 e     30,50 e

keskiviikko 2. helmikuuta 2022

02.02.2022 ULOSMITTAUKSEN ENNAKKOILMOITUS


Peltola Susanna 

Joosepinkuja 8 C 27 

11120 RIIHIMÄKI 

Velallisen tunnus 281064-xxxx

 Ennakkoilmoituksen pvm 19.01.2022 

Ulosmittauspäivä 31.01.2022 

Kellonaika 11.00 

Ulosmittauspaikka Ulosottovirasto 

Ulosmittausnumero 14263022



ULOSMITTAUKSEN ENNAKKOILMOITUS

 Yllä mainittuna aikana toimitetaan tulojenne (palkka, eläke tai muu toistuvaistulo) ulosmittaus. Välttääksenne ulosmittauksen Teidän on maksettava alla mainitut velat viimeistään ulosmittaustoimituksessa. 

Ennen ulosmittausta voitte ilmoittaa elatusvelvollisuutenne, antaa muita tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sekä esittää ulosmitattavaksi muuta omaisuuttanne.

 Ulosmittaus ei edellytä läsnäoloanne. 

Maksutiedot: Maksun saaja Ulosottolaitos 

Tilinumero FI93 8129 9710 0163 61 BIC DABAFIHH 

Viitenumero RF361560800300368 

Maksettaessa on käytettävä RF-viitenumeroa. 

Mikäli maksujärjestelmä ei hyväksy RF-viitettä, syötetään viite ilman neljää ensimmäistä merkkiä.

 Maksaja: Kansaneläkelaitos / korvaukset Tuloistanne ulosmitattava määrä Ulosmitattava määrä lasketaan tulojenne yhteenlasketusta määrästä, josta on vähennetty veron ennakonpidätys, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu (nettotulo). 

Luontoisedut otetaan tulona huomioon ulosmitattavaa määrää laskettaessa. 

Ulosmitattava määrä lasketaan seuraavasti: 1. Jos nettotulonne ovat enintään 2 x suojaosuus, ulosmitataan suojaosuutenne ylittävästä määrästä 2/3. 2. Jos nettotulonne ovat suuremmat kuin 2 x suojaosuus, ulosmitataan nettotulostanne 1/3. 3. Jos nettotulonne ovat suuremmat kuin 4 x suojaosuus, ulosmitataan nelinkertaisen suojaosuutenne määrästä 1/3 ja sen ylittävästä osasta 4/5. Palkastanne ulosmitataan kuitenkin enintään puolet. Epäsäännöllisesti maksettavasta tulosta ulosmitataan 1/3.

 Tällöin ulosmittauksessa ei huomioida suojaosuutta. Suojaosuus Suojaosuus on se rahamäärä, joka tuloistanne vähintään jätetään ulosmittaamatta. Suojaosuuden määrässä otetaan huomioon elatuksenne varassa olevat puoliso, omat lapset ja puolison lapset. 

Suojaosuus on velallisen osalta 23,20 €/pv ja perheenjäsenen osalta 8,34 €/pv.

 Suojaosuutenne määrä on yhteensä 23.20€/pv 

Suojaosuudessanne huomioitujen perheenjäsenten lukumäärä on 0

 Maksuhäiriömerkintä 

Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Y-tunnus Pankki IBAN FI93 8129 9710 0163 61 029 56 58800 029 56 22611 ulosotto.uo@oikeus.fi 2302414-4 Ulosottolaitos BIC DABAFIHH 0986674-0 Suomen valtio U