RIKAS RAHATTAKIN

Velkajärjestelyä tarvitsee yhä useampi « Takaisin 30.1.2015 Velkajärjestelyä käräjäoikeudesta hakeneita ylivelkaantuneita oli viime vuonna lähes 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna 2013, ilmeneeTilastokeskuksen tiedoteesta. Hakemuksen jätti kaikkiaan 4 200 velallista. Hakijoita on ollut vuosi vuodelta enemmän jo kuuden peräkkäisen vuoden ajan. Tavallisimmin hakija oli 45–54-vuotias perheetön mies tai nainen. Myös yksinhuoltajuus ja työttömyys oli tyypillistä. Joka viides velkajärjestelyn hakija oli työtön kun kaikista aikuisista työttömänä oli harvempi kuin joka kymmenes. Maksuhäiriömerkintä on jo 367 000 suomalaisella « Takaisin 9.1.2015 Kuluttajien uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä on kääntynyt laskuun, kerrotaan Suomen Asiakastieto Oy:n tiedotteessa. Siitä huolimatta maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä on jälleen kasvanut. Kuluttajille rekisteröitiin viime vuonna hieman alle 1,5 miljoonaa maksuhäiriömerkintää, kun niiden määrä ehti kahden edellisen vuoden

Tälläinen teksti tuli vastaan, siinä on sanottuna se kaikki mitä ihminen tuntee, kun rahaa ei ole, eikä työtä.  "Olo on kuin avovankilassa: mihinkään ei voi mennä, mihinkään ei ole varaa, tulevaisuutta ei voi suunnitella tai sitä ei ole." LEHTIKIRJOITUS : Tilastokeskuksen tiistaina julkistaman tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli Suomessa vuoden 2014 joulukuussa 232 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Myös nuorisotyöttömyys on kasvussa.  Työttömiä miehiä oli 128 000 ja naisia 104 000 henkeä.Työttömyysaste oli joulukuussa 8,8 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 7,9 prosenttia. Työttömyys on lisääntynyt kaiken kaikkiaan, sillä työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 8,2 prosenttia. 15-24-vuotiaita nuoria oli joulukuussa Suomessa yhteensä 649 000. Heistä työllisiä oli 238 000 ja työttömiä 59 000. Nuorten työvoima (työlliset ja työttömät) oli näin ollen 297 000. Nuorten 15-24-vuotiaiden tyött

Toimeentulotuen siirto Kelaan toteutumassa Torstai 22.1.2015 klo 15.43   Toimeentulotuen siirtäminen Kelan maksettavaksi näyttää toteutuvan. Hallitus on antanut esityksensä uudistuksesta eduskunnalle. Tavoitteena on parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta, tehostaa toimintaa ja vähentää kuntien tehtäviä. Nykyisin eri kuntien asukkaat voivat olla eriarvoisessa asemassa, kun tuen myöntämisessä käytetään joissakin kunnissa tarkempaa harkintaa. Siirto tapahtuisi vuonna 2017. Toimeentulotuki säilyisi hakemuksen perusteella myönnettävänä, eikä sitä annettaisi automaattisesti tulojen perusteella. Toimeentulotuen taso pysyisi ennallaan. Kuntien sosiaalitoimi vastaisi edelleen laajaa harkintaa edellyttävän, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen antamisesta. Uudistuksen arvioidaan lisäävän toimeentulotuen kustannuksia vuosittain arviolta 75-100 miljoonaa euroa. Kelan hallintokulut kasvaisivat noin 32 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen rahat valuvat etelään Sunnuntai 18.1.2015 klo 08.44   IL:n tulovertailut näyttävät, että Suomessa asuu kolmen kerroksen väkeä. FAKTA Tuloerot jatkavat kasvuaan Suomessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät edelleen. Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilasto kertoo, että vuonna 2013 tuloerot kasvoivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tuloerojen kasvu johtuu siitä, että suurituloisten tulot kasvavat muita nopeammin. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi reaalisesti 2,6 prosenttia ja pienituloisimman kymmenesosan tulotaso 0,3 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013. Muissa tulokymmenyksissä tulokehitys oli selvästi heikompaa. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli likimain samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Se kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta vuonna 2013 ja sai arvon 27,6. Tämä aiheutui suurituloisimmille kohdentuvien myyntivoittojen kasvusta. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli noin 5,4

Joka seitsemännellä enemmän velkaa kuin varoja Monella suomalaisella kotitaloudella velat ovat varoja suuremmat, käy ilmi Suomen Pankin tuoreesta selvityksestä. 19.1.2015 20:36TaloussanomatKommentteja 48 kpl Lisää suosikkeihin Lähetä kaverilleTulosta (HTML)Tallenna (PDF) inShare Suomalaisten kotitalouksien velat suhteessa tuloihin ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 2013 lopussa kotitalouksien velka ylsi jo keskimäärin 119 prosenttiin tuloista. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pankin verkkosivuillaan julkaisemasta selvityksestä Suomalaisten velat kaksinkertaistuivat 20 vuodessa. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen kotitalousaineistoihin. Tuoreimmat velkatilastot ovat vuodelta 2012, mutta varallisuustiedot vuodelta 2009. Samaan aikaan velkojen kasvun kanssa kotitalouksien varallisuus on kasvanut merkittävästi. Kun vuonna 1998 kotitalouksilla oli varallisuutta 107 miljardin euron arvosta, oli summa vuonna 2009 kasvanut 192 miljardiin euroon. Varallisuutta

Itse sanon, että kyllä minua sylettää ihan vietävästi tuo Perusturvan toiminta. Ensimmäinen erä. Antoivat joulukuulla pikkasen ylimääräistä, eli välitystilin tulotuksen verran joulurahaa, eli 357 €. Jaahas kun koitti sitten tammikuu, penätään multa miksi en ole ilmoittanut , että olen saanutkin liitolta tuon rahan. Yritin selittää, että olen toimittanut teille tositteet ja paperit ja olette ne lukeneet ja laittaneet kopiot talteen sinne. Niin mutta kun olet saanut nyt noin paljon, sanoin että en ole saanut. Kyllä olet, sanoin , että olen saanut vaan sen minkä maksoitte ylimääräisenä muka.  Niin taidankin muistaa , että oli jotain tuollaista puhetta. Mutta työntekijä onkin laittanut sen ylimääräisen vuokraan. Eli omia mokiaan yrittävät syytän mun viaksi. Huh huh..... Toinen erä tänään. Kävelin sinne ja kerroin että tarvitsen sen toisen lääkkeen tähän jalkani  tukokseen . Asikasneuvoja kaivoi papereita ja sanoi että et ole tuonut reseptiä, ja taas olenhan , ja alkoi tutkimaan, n

Suomessa on liki miljoona köyhää –”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia” Sosiologian professorin mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Pitkään työttömänä ollut lahtelaisnainen on nähnyt lähipiirissään köyhyyden aiheuttamaa masennusta ja yksinäisyyttä. Työllisyysluvut eivät näytä paranemisen merkkejä ja talous sakkaa. Uusia työpaikkoja ei synny. Esimerkiksi Lahdessa työttömien osuus oli heinäkuussa 18,7 prosenttia, joka on suurten kaupunkien korkein lukema. Pitkään jatkuva työttömyys ja sitä seuraava köyhyys aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Suurella osalla köyhyys on väliaikaista, eikä se esimerkiksi jätä pysyviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Moni heistä on menettänyt jo toivonsa päästä takaisin työelämään käsiksi. – Entinen pitkäaikaistyötön Väliaikaisesta köyhyydestä kärsii tällä hetkellä noin 800 000 henkilöä, kertoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori J

HS-gallup: Näin paljon pienituloinen ansaitsee suomalaisten mielestä - kuulutko joukkoon?  Helsingin Sanomat kysyi suomalaisilta, kuka on heidän mielestään pienituloinen ja kuka suurituloinen. Kuvituskuva. Helsingin Sanomat kysyi suomalaisilta, kuka on heidän mielestään pienituloinen ja kuka suurituloinen. Kuvituskuva.Juha Metso Julkaistu: 12.1.2015 4:31, päivitetty: 12.1.2015 7:39 Enemmistö suomalaisista pitää alle 1 200 euroa kuussa ansaitsevia pienituloisina, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista. Kyselyyn vastanneista 34 prosenttia katsoo, että kaikki alle 2 000 euroakin kuussa ansaitsevat ovat pienituloisia. Suurituloisina enemmistö suomalaisista pitää niitä, jotka tienaavat yli 5 000 euroa kuussa. Kuitenkin 16 prosenttia katsoi, että jo 3 000 kuussa ansaitsevat ovat isotuloisia. TNS Gallupin tekemään kyselyyn vastasi joulukuun alussa tuhat ihmistä. Virhemarginaali on kolme prosenttia. Tilastokeskuksen määrittämä pienituloisuuden raja oli vuonna 2013 yhden hengen talouk

Villi tarina maahanmuuttajan sosiaaliavusta leviää verkossa - ”Oma viihteenlajinsa” Julkaistu: 12.1.2015 19:53 Sosiaalitoimessa vakuutetaan sosiaaliavustusten perusteiden olevan kaikille samat. Sosiaalisessa mediassa on jo viikkojen ajan kiertänyt kärkevä kirjoitus, jossa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan väitetään saaneen sosiaalitoimistosta yli kahdeksantuhannen euron maksusitoumuksen hammaslääkäriin kultapaikkojen laittoa varten. Kertomuksen mukaan asiakas on vaatinut itselleen kalliita kultaisia paikkoja kulttuurisista syistä, mikä on riittänyt perusteeksi sosiaalitoimiston virkailijalle. Lähteeksi mainitaan yksityisellä sektorilla työskentelevä hammashoitaja. Facebookissa useat käyttäjät ovat levittäneet identtistä tekstiä omissa päivityksissään, josta syntyy mielikuva itse koetusta ja kuullusta tarinasta. Päivityksiä on jaettu yhteensä useita tuhansia kertoja. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Heidi Hållman vakuuttaa ker