26.09.2016 06.04.2016 VEROTTAJA

"Verottaja muistaa taas meitä Suomalaisia veronmaksajia.
Minulle tuli myös tämä ihana, vihattu, tunteita nostattava kirjekuori.
Kirjekuoren sisältä ilmestyi lappunen.
Sitä käännellen ja väännellen löytyi etsimäni.
Verohallinto haluaa minulta 336,54 €
Ihan kiva summa jaettuna kahtia eli 2 X 168,27 € . "

Tehtiin Tiia Konttinen ( Unelma Onnellisuudesta unelmaonnellisuudesta@gmail.com) kanssa verottajalle muutos anomus, ja viime viikolla sitten tuli päätös postilaatikkoon. Ihanaa että hän neuvoi, ja avitti minua.
Yllätys oli aikamoinen, kun avasin kuoren.
 Ei tarvitse maksaa, vaan palautusta tulee 48,38 €.
No tietty ei tule minulle, vaan valtakunnallinen Ulosottomies vie sen velkojen vähennyksiin.

Muuten mennään taas niin matala lentoa, kuin olla voi.
Pakastimen sain sitten ostettua. Tuttavan ystävällä oli pakastin kaupan ja tarjosi minulle.
Olihan pikkasen tyyris, mutta nyt se hurisee tuossa nurkassa.

Sitten putkahti mieleen se minun leikkaus, 01.11.2016. Tulee niin pahaan saumaan, joulu ja kaikki.
Nyt jo miettinyt joululahjoja, ja vasta syyskuun loppu.

Eikä vielä mitä, silmälasit meni ja tippu lattialle, eikä ole kotivakuutusta.
Kävin sitten tänään kyselemässä, niin noin 200 € , kun tulee pikkasen lisää vahvuuksia.

Ei kahta ilman kolmatta, eikä kolmea ilman paritta.

19.09.2016 HYMYILYTTÄÄ

Hymyilyttää.
Epäilyttää.

En voisi näitä kirjoituksia kirjoitella, jos olisin mindfullness - ajattelija.
Koska vanhan ja negatiivisen asian jauhamisesta olisi vaan  pahasta mielelle.
Pitäisi kääntää ajatukset hyvään ja parempaan tulevaisuuteen

No, osittain onkin teksteissäni näin, mutta tuleehan jokaisella se hetki, että ei vaan pääse eteenpäin vaikka kuinka yrittäisi.

Ja kun annetaan toivo ja uskoa parempaan, tuleekin jokin kumma pieni tai suuri este.
Kaikki palaa siihen armottomaan, stressaavaan ja toivottomaan elämään, missä näkyy hyvin, hyvin heikko valon tunnelin päässä, joskus se tunnen pää on ihan valoton, joskus ei näy muuta kuin ne laskut siinä pöydällä, tai vain kirjekuoret laskut niissä avaamattomina. Tämänkin vaiheen olen kokenut. Mutta siitäkin päästy eteenpäin.

Meillä jokaisella on omat tavat käsitellä negatiivisia asioita. Päivä pari masentuneena tai viikko. Ja sitten taas mennään rinta rottingilla kohti uusia päiviä.

Tämä blogin aloittaminen alunperin oli minulle suuri kynnys, mutta kun huomasin , että on muitakin vielä pahemmassa tilanteessa, ajattelin, että antaisi toivoa ja uskoa , että voisi selviytyä.

On ollut päiviä , jolloin lopetan, mutta tässä on roikuttu ja ruinattu ja kiitetty ja anottu ja jälleen kerran kiitetty, että olette jaksaneet olla matkassa mukana.

Jälleen kerran pahoitin mieleni , kun kelan rahat tulivat, ei se yhtään helpota vaikka kuinka tietää että rahaa tulee, mutta tulee nyt vähemmän mitä elokuussa, kun kaikki korotusosat ovat tippuneet pois. 637,65 € on ihan eri asia kuin 592,48 € , vaikka vain 45,17 € , on minulle suuri raha. Ja tuosta 592,48 , kun otetaan laina 266 ja vuokra 175,94  jää 150,54 ja siitä puhelin/netti pois jää 50 € . koko loppu kuu sillä..... eli  4,54 € päivä.

Kaurapuuroa ja maitoa ja marjoja pakkasesta.
Mannapuuroa ja mansikkaa.

Onhan maailmassa pahempiakin asioita kuin raha, mikä hallitsee elämää.

19.09.2016 Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja: Rahasta pitää puhua enemmän

UUTISET
TALOUS
Talous 16.9.2016 klo 11:32 | päivitetty 16.9.2016 klo 12:03
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja: Rahasta pitää puhua enemmän
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja muistuttaa kontrollin ja suunnitelmallisuuden tärkeydestä raha-asioissa.


Taskulaskin ja euroja.
Suunnitelmallisuus on Juha A. Pantzarin mukaan avainsana velanhoidossa.
Kuva: Ismo Pekkarinen / Yle
Suomi on muuttumassa entistä enemmän velkayhteiskunnaksi, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar. Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa perjantaina vieraillut Pantzar totesi, että siinä missä taloudellista joustoa haettiin aiemmin säästöistä, nykyään joustovaraa haetaan velasta.

– Velkaa on, velkaantumisaste on noussut 2000-luvun alusta kaksinkertaiseksi, Pantzar sanoo.

Pantzar ei sinänsä tuomitse velan ottamista, päinvastoin: velka voi hänen mukaansa helpottaa elämää, kunhan sen käyttö on suunniteltua.

Suunnitelmallisuus onkin Pantzarin mukaan avainsana velanhoidossa: pitäisi olla suunnitelma velasta selviytymiseksi ja muistaa se nyrkkisääntö, että mitä pienemmästä lainasta on kyse, sitä nopeammin se pitäisi maksaa pois.

Kontrolli on oleellista taloudenpidossa yleisemminkin, jotta rahat riittävät, Pantzar muistuttaa.

Pantzar sanoo, että ihmisillä on kuitenkin nykyisin varsin huono tuntuma siitä, mihin heidän rahansa menevät; jos joka päivä ostaa työmatkalla kahvin, siitä voi jo kuukausitasolla syntyä yllättävän iso summa, hän muistuttaa.

Vastuuta kodeille ja koululle

Yksi syy suunnitelmallisuuden ja tuntuman puuttumiseen on Pantzarin mukaan se, että rahan tarjonta ja kulutusmahdollisuudet ovat muuttuneet huimasti viime vuosikymmeninä. Kun 70-luvulla rahaa haettiin konkreettiseti pankista ja laskut maksettiin sillä samalla rahalla, nykyään raha katoaa automaattisesti tililtä sen mukaan, kenelle tilinhaltija on veloitusvaltuutuksen antanut. Tili tyhjeneekin usein yllättävän nopeasti.

– Mitä pienemmät rahavirrat ovat, sitä enemmän on hallittavaa, Pantzar huomauttaa.

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja toivookin, että rahasta puhuttaisiin enemmän niin kodeissa kuin kouluissakin. Esimerkiksi puolisot eivät nykyään tiedä välttämättä toistensa tuloja, eikä lapsille kerrota, mitä eri asiat maksavat. Yksi syy keskustelun puutteeseen on Pantzarin arvion mukaan juuri se, että rahaa ei käytetä konkreettisessa muodossa, jolloin tuntuma siihen katoaa ja keskustelu on vaikeaa.

Lisäksi vanhemmat haluavat suojella lapsia eikä heille kerrota vaikeista asioista kuten siitä, että perheessä rahaa voi olla käytössä vähän, hän arvelee.

Vanhempien patistelun lisäksi Pantzar toivoo, että myös koulut tarttuisivat toimeen ja opettaisivat lapsille konkreettista talouden hallintaa: miten laskut maksetaan, millainen on suomalainen keskipalkka ja mihin sen pitäisi riittää. Lisäksi olisi syytä kertoa, mistä saa apua, ennen kuin talousvaikeudet ovat edenneet liian pitkälle.

Takuu-Säätiö on vuonna 1990 perustettu säätiö, joka auttaa velkaongelmiin joutuneita ihmisiä.

19.09.2016 Katso kuinka velkainen olet – Ylen velkakone kertoo, onko tilanne hallinnassa

UUTISET
TALOUS
Talous 16.9.2016 klo 6:30 | päivitetty 16.9.2016 klo 16:11
Katso kuinka velkainen olet – Ylen velkakone kertoo, onko tilanne hallinnassa
Syötä kotitaloutesi tulot ja lainamäärä velkakoneeseen. Näet muun muassa, kuinka velkaantunut olet suhteessa ikäryhmäsi ja alueesi väestöön. Epäiletkö lainanmaksukykyäsi? Listasimme vaaran merkit.

Paljonko sinulla on velkaa verrattuna muihin?

Suuralue:Koko maaPääkaupunkiseutuMuu Helsinki-UusimaaEtelä-SuomiLänsi-SuomiPohjois- ja Itä-SuomiAhvenanmaa-Åland

Ikäluokka:Ikäluokat yhteensä-2425 - 3435 - 4445 - 5455 - 6465 -

Nettotulo kuukaudessa: 

Käteen jäävät tulosi

Velat yhteensä: 

Vain omat velkasi ja osuutesi esim. asuntovelasta

Laske



Hälytyskellojen pitäisi soida kun…

Herätyskello
...et ole pysähtynyt pohtimaan, mistä voisit tinkiä, vaikka rahat ovat välillä tiukoilla.
...käytät luottoa arkimenoihin kuten ruokaan tai bussilippuun.

...et tiedä, mitä kaikkia laskuja vuoden mittaan tulee, milloin mikäkin lasku tulee ja paljonko laskujen summa on.

...sinulla ei ole tarkkaa kuvaa tilanteestasi. Et esimerkiksi tiedä, mitkä ovat velkojen yhteenlasketut hoitomenot.

...saat toistuvasti huomautusmaksuja, koska et pysty maksamaan laskuja ajallaan.

...otat uutta velkaa aiempien velkojen maksuun.

...sinulla on useita luottoja, eivätkä ne lyhene niillä kuukausierillä, joihin sinulla on varaa.

Näin selvität taloudellisen tilanteesi:

Pinopapereita.
• Kerää tiedot kaikista veloista ja niiden kuukausieristä. Tiedot löytyvät tiliotteilta ja saamistasi laskuista. Voit myös kysyä tietoja ulosotosta ja perimistoimistoilta.
• Tee budjetti eli taloussuunnitelma, johon merkitset tulot ja menot.

• Laita laskut tärkeysjärjestykseen: pidä huoli siitä, että tulosi riittävät vuokraan, ruokaan, puhelin-, sähkö- ja vakuutusmaksuihin sekä työmatkamenoihin.

• Mieti kulutusmenojasi ja pohdi, onko perheelläsi esimerkiksi harrastuksia, joista voitte tinkiä. Karsi kaikki tarpeeton pois.

• Ellet saa rahoja riittämään, soita laskujen lähettäjille tai velkojille ja yritä sopia maksuista. Kerro, jos sinulle on tullut esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai työtilanteen muutos, jonka vuoksi toivot uutta maksuohjelmaa.

• Pienet laskut kannattaa yrittää aina maksaa, ensimmäiseksi korkeakorkoisimmat. Maksa mieluummin hieman myöhässä kuin jätät kokonaan maksamatta, jolloin lasku menee perintään.

• Kutista velkojen lukumäärä mahdollisimman pieneksi. Velkojen hallinta on sitä helpompaa mitä vähemmän niitä on.

• Jos sinulla on vakuudeksi sopivaa omaisuutta, voit harkita pankkilainaa.

• Puhu asiasta jollekulle ja pyydä apua, jos et jaksa selvitellä tilannettasi tai et keksi miten saat rahat riittämään. Älä jää yksin taistelemaan, vaikka kuinka hävettäisi.

• Ellet voi puhua läheisillesi tai he eivät osaa auttaa, ota yhteyttä kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan, soita Velkalinjaan tai ota yhteyttä Puhu rahasta -chattiin.



Ohjeet on kerätty yhteistyössä Takuu-Säätiön asiantuntijoiden kanssa.

19.09.2016 Suomalaiset suhtautuvat pelottomasti velkaan – moni valmis ottamaan lisääkin lainaa

UUTISET
TALOUS
Talous 16.9.2016 klo 16:00 | päivitetty 16.9.2016 klo 18:12
Suomalaiset suhtautuvat pelottomasti velkaan – moni valmis ottamaan lisääkin lainaa
Suomalaiset arvioivat velkaantumisensa olevan hyvin hallinnassa. Isot velat kasaantuvat niille, joilla on myös hyvä velanhoitokyky, käy ilmi Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemästä kyselystä.
 
Paperista tehty talo jolla on seteleistä tehty katto.

Vaikka kansalaisilla on velkaa yhä enemmän, vain joka kymmenes arvioi sitä olevan liikaa.

Velkatilanne vaihtelee suuresti ikäryhmittäin. Kun nuorista 25–34-vuotiaista aikuisista joka viides on huolissaan taloudestaan ja velkojensa määrästä, eläkeläisistä ongelmia kokee vain kaksi prosenttia.

Liki 40 prosentilla kotitalouksista ei ole lainkaan velkaa. Velkaisimpia ovat lapsiperheet ja suurituloiset.

– Osalla suomalaisista on velkaa tappiin asti, mutta kokonaisuutena näyttäisi siltä että tilanne on aika hyvin hallinnassa. Suomalaiset ottavat velkaa maksukyvyn mukaan ja tarpeeseen, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tiivistää.

Joka kymmenes arvioi voivansa ottaa lisääkin velkaa. Niin ajattelevat useimmiten ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat.

Velan määrä suhteutettuna tuloihin.
 
Lapsiperheet ja suurituloiset velkaisimpia

Todella pahojen velkaongelmien kanssa painii kolme prosenttia suomalaisista. Heitä on suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun ympäryskunnissa.

– Nurmijärvi-ilmiö näkyy. Lapsiperheet ovat menneet pääkaupunkiseudun kehyskuntiin väljemmän tilan ja isompien tilojen toivossa ja velkaakin on jouduttu ottamaan. Ei sinne Nurmijärvelle mennä säästelemään.

On mahdotonta määritellä keskimääräistä arviota siitä, mikä lainamäärä tai velkaantumisaste olisi kotitaloudelle liikaa. Velanhoitokykyä määrittää hyvin moni muuttuja.

Yli 200 000 euroa lainaa alkaa kuitenkin jo tuntua. Yli 40 prosenttia tällaisten isojen lainojen ottajista ajattelee, että velkaa on liian paljon. Yleensä suuria lainoja on lapsiperheillä ja hyvätuloisilla.

– Kun ostaa asunnon esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, niin 200 000 on äkkiä sileänä, Rahkonen huomauttaa. Velkaa on siis paljon, koska sitä on käytännössä pakko ottaa.

Velkaa ei enää pidetä pahana

Suomalaisilla on tapana ottaa asuntolaina ja maksaa se 10–20 vuodessa pois. Suhtautuminen velkaan on muuttunut pikku hiljaa. Suurtakaan velkamäärää ei enää pidetä pahana. Lainamäärät ja maksuajat ovat venyneet.

– Suomi on teollistunut ja vaurastunut aika myöhään. Meillä ei ole vanhan pääoman perintöä kuten esimerkiksi Ruotsissa. Suomalainen normi-ihminen joutuu ottamaan velkaa tappiin asti saadakseen edes katon päänsä päälle.

Toisaalta liian huoleton velkaantuminen voi johtaa siihen, että velkaa rahoitetaan velalla. Lue, milloin tilanne saattaa olla karkaamassa käsistä ja velkojen hoitaminen voi vaikeutua.

Veloista suoriudutaan hyvin

Ylivelkaantuneiden määrä on pysynyt samana vuodesta toiseen Takuu-Säätiön ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan. Takuu-Säätiö myöntää takauksia yksityisten ihmisten velkojen järjestelylainoihin.

Kaksi kolmasosaa Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta kertoo, että heidän tilinsä ei ole koskaan tyhjä ennen palkkapäivää. Veloista siis suoriudutaan hyvin. 91 prosenttia ei myöskään ota koskaan lainaa luottokortilla tai pikavipillä.

–  Yleisesti ottaen suomalaiset pärjäävät velkojensa kanssa. Jos sitten tapahtuu jotain äkillistä, ihminen vaikka sairastuu eikä laina-aikaa voikaan pidentää, sitten ollaan ongelmissa korkojen kanssa, erikoissuunnittelija Sanna Helesuo Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo.

Jos velkaantuminen vähentää muuta kulutusta, kansantalous kärsii

Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Hanna Putkurin mukaan kansalaisten käsitykset taloudesta käyvät hyvin yksiin sen kanssa, että kotitalouksien velanhoitokyky on pysynyt keskimäärin hyvänä.

Ongelma velasta tulee, kun tulevaa talouskehitystä ymmärtämättömät ihmiset ottavat suurempia lainoja kuin he pystyvät hoitamaan taloustilanteensa muuttuessa.

– Viranomaisten tehtävä on ajatella pidemmällä aikavälillä ja miettiä, miten velalliset suoriutuvat, jos taloudessa menee huonommin kuin nyt. On hyvä muistaa, että vaikkapa työttömyys tai korkojen nousu voi muuttaa tilannetta nopeastikin.

Putkuri kiinnittää huomiota siihen, että voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat muita alttiimpia supistamaan kulutustaan.

– Siitä on kansainvälistä näyttöä ja se on kansantalouden kannalta riski. Jos kulutus supistuu, kansantalous kärsii. Yritysten vaikeudet lisääntyvät ja rahoitusjärjestelmän riskit voivat realisoitua sitä kautta.

Yksityinen kulutus on kuitenkin ollut toistaiseksi vahvaa. Ekonomistien huoli onkin, että Suomen talous ei voi elpyä kestävästi, jos elpyminen on velkavetoisen kasvun varassa.

Suomalaisilla kotitalouksilla on keskimäärin 96 000 euroa lainaa. Velkaantumisaste eli lainojen suhde käytettävissä oleviin vuotuisiin nettotuloihin on Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 125 prosenttia.

Taloustutkimuksen kysely tehtiin elo–syyskuussa 2016. Vastaajia oli 1009.

19.09.2016 Ylivelkaantuneille on mahdollistettava uusi alku

MIELIPIDE
Ylivelkaantuneille on mahdollistettava uusi alku
Ulosoton suojaosuuden nostolla voidaan osin edistää työllisyyttä, mutta sillä ei ratkaista velkaongelmia.

MIELIPIDE 17.9.2016 2:00
Helsingin Sanomat
VUODEN 2017 budjettiesitykseen sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyyspakettityöryhmän esitys ulosoton kannustinloukkujen purkamisesta työllisyyttä tukevana toimenpiteenä. Nykyinen ulosoton suojaosuus (678 euroa kuukaudessa) ei kannusta pitkään työttömänä ollutta työn vastaanottamiseen, koska tulotason nousu ei ehkä lisää käteen jääviä tuloja. Kannustinongelmaa ratkaistaan nostamalla suojaosuutta.

Vaikeasti työllistettävien työllisyyden edistämiseksi suojaosuuden nosto on perusteltua, mutta samalla se vaikeuttaa pienituloisten rahoitusmahdollisuuksia.

Ulosotto on laiminlyödyn suoritusvelvollisuuden pakkotäytäntöönpanoa, joka turvaa luottojärjestelmän toimivuuden. Suojaosuus määrittää myös luottokelpoisuuden alarajan. Luottotappioriskin johdosta ”ulosottoon kelpaamaton” jää markkinoiden ulkopuolelle tai maksaa lainastaan todella korkeaa korkoa. Suojaosuuden nosto uhkaa laajentaa tätä luottomarkkinoiden huono-osaisten joukkoa.

Nykyinen luottoyhteiskunta ja sosiaaliturvan joustamattomuus edellyttävät kohtuuehtoisia rahoitusmahdollisuuksia kaikille. Takuu-Säätiössä on kehitetty pienituloisille reiluksi vaihtoehdoksi sosiaalista pienlainoitusta. Säätiön pienlaina-asiakkaat ovat valtaosin työmarkkinoiden ulkopuolella työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä tai työttömänä mutta myös pienituloisia osa-aika- tai pätkätyöläisiä.

Selvitysten perusteella sosiaalisella pienlainalla on monia myönteisiä vaikutuksia. Asiakkaat kertovat lainan poistavan huolta, vahvistavan itsenäisyyttä, lisäävän talouden hallintaa sekä pelastavan maksuhäiriöltä. Myös sosiaaliset luotot tarvitsevat uskottavuutensa tueksi viimesijaisena vaihtoehtona ulosottomahdollisuuden.

Ulosoton suojaosuuden nostolla voidaan osin edistää työllisyyttä, mutta sillä ei ratkaista velkaongelmia. Henkilö ei vapaudu velkavastuusta, vaikka hänet todettaisiin pienituloisuuden vuoksi varattomaksi. Epäselvä velkatilanne pitkittyy, viivästyskorkojen ja perintäkulujen seurauksena kasvava velkamäärä ahdistaa sekä vaikuttaa työmotivaatioon. Ahdingostaan kertoi myös nimimerkki Velkavanki (HS.fi/mielipide 4.9.).

Konkurssi- ja velkajärjestelylainsäädäntöä on kehitettävä, jotta se mahdollistaa ylivelkaantuneelle uuden alun ja tukee työllistymistä. Myös ulosottojärjestelmä on kaavamainen. Se vaatii kokonaisselvityksen ja enemmän joustavuutta muun muassa asumiskulujen huomioimisessa. Pelkkä suojaosuuden nosto auttaa toisaalla, mutta aiheuttaa ongelmia muualla.

Vuonna 2015 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 274 yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta, kun samaan aikaan ulosotossa oli satakertainen määrä: 485 000 ihmistä. Olisiko aika kehittää lainsäädäntöä velkavastuusta vapauttavan henkilökohtaisen konkurssin suuntaan?

Juha A. Pantzar

toiminnanjohtaja

Minna Markkanen

kehittämispäällikkö

Takuu-Säätiö


Mielipiteitä/kommentteja :
*Minusta kaikki mahdollinen tulisi tehdä sen hyväksi, että ihmiset eivät
ajautuisi ylivelkaantumaan. Meidän yhteiskunta kannustaa kansalaisia
kuluttamaan ja myös tuhlaamaan. Pikavippifirmat ja monet muut yritykset
tuputtavat kulutusluottojaan henkilöille, jotka ovat jo lähtökohtaisesti
suurimmassa vaarassa ajautua vaikeuksiin luottojensa kanssa. Minä
muistan vielä hyvin sellaisen ajan, jolloin säästämistä pidettiin oikeasti
hyveenä yhteiskunnassa, eikä kaikkea tarvinnut saada heti. Eduskunnan
on myös kannettava oma vastuunsa ongelmasta, koska mm. pikavippien
osalta "laillistettu koronkiskonta" voi edelleenkin jatkua, vuonna 2013
uudistettuun lainsäädäntöön jääneiden pahojen porsaanreikien takia.

*Ylivelkaantunut maksakoon velkansa pois ja saa uuden alyn.
Aivan samoin, kuin silakoilla 10v kitkuttanut asuntovelallinen tai 10v palkkansa lasten päivähoitoon sijoittanut velkarahalla opiskellut "porhoäiti".
Todella härskiä, että toiset voi elää kuin pellossa ja sitten muut maksavat nekin ylilyönnit.

*Velallisella pitää olla vastuu. Mutta myös velan antajalla. Josko tehtäisiin niin, että vastikkeetta antaneelle velkojalle annettaisiin vain kaksi sentti eurosta lopun jäädessä velan antajan piikkiin, taitaisi ulosottomäärät romahtaa suuresti. Siis henkilökohtainen konkurssilainsäädäntö välittomästi valmisteluun. Sehän ei haitanne Takuusäätiön työtä.

*Ulosoton piirissä on n. 485 000 ihmistä . Tämä tarkoittaa sitä, että työikäisistä joka kymmenes on ulosoton piirissä ja saanut maksuhäiriömerkinnän. Näin suuri osa suomalaisista ei voi saada vuokra-asuntoa, kiinteää Internetyhteyttä, muuta puhelinliittymää kuin kalliin prepaid-liittymän, koti- ja matkavakuutuksia, luottokorttia, useimpia työpaikkoja jopa pankkitilin avaaminen voi olla mahdotonta.
Ei ole kenenkään etu, että joka kymmenes käytännössä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Tähän on saatava muutos aikaan.

18.09.2016 KÖYHÄ -Kotiliesi 18/2016-

"Pienituloisiksi määritellään kaikki henkilöt , joiden kotitaloudessa käytettävissä oleva rahatulo on kulutusyksikköä kohden alle 60 prosenttia kansallisesta keskitulosta.
Yhden hengen taloudessa se on noin 1 190 € kuukaudessa.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä Suomessa oli korkeimmillaan vuonna 2010.
Silloin riskissä olevia oli 949 000 henkilöä. "

17 % suomalaisista eli 904 000 henkilöä  kuuluu riskiryhmään, joka on vaarassa joutua köyhyyteen tai syrjäytyä.

Lukijat kertoivat :
-  ei vaateostoksia eikä hammaslääkärireissuja
- stressiä ja epätietoisuutta
- jatkuvaa penninvenytystä, halpa ruuan etsimistä
- ei maksullisia harrastuksia , kotia ei voi kunnostaa, eikä sisustaa mieleisekseen
- ei kampaajalla käyntejä, ei vaateostoksia
- syön itse kaurapuuroa, kissat saavat parempaa ruokaa , kissoista en luovu
- käyn leipäjonoissa, ystävät tarjoavat jos mennään kahville, tietävät tilanteen

7 % kotitalouksista kärsii vakavista toimeentulo-ongelmista.

Suomi kuuluu maihin, joissa lasten ja 25-64 vuotiaiden pienituloisuus on verrattain vähäistä, mutta yli          62-vuotiaiden pienituloisuus on yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin.

" Vain varakas ihminen pystyy suunnittelemaan tulevaisuuttaan. "
Aina rahaa ei riitä lääkkeisiin. Koirat ovat elämässäni jokapäiväinen ilonaihe.
Sosiaalitoimen pitäisi muuttua ihmisystävällisemmäksi, jotta harvemmin tukea hakevat saisivat sitä helpommin.
Hallituksen mietittävä tarkkaan, mistä pienituloiset tulot tulevat, kannattaako siis leikata niiltä, joilla on nyt jo liian vähän. Laskettava uudelleen toimeentulotuet ja miten ne ovat muuttuneet, mitä asioita pitäisi lisätä ehkäisevään toimeentulotukeen.
Kannustettava ihmisiä rohkeuteen, pyytää, eivät he sitä apua sieltä kysymättä anna.

Loppukuusta rahaa ei ole kuin viisi euroa, ostan pelkkää maitoa ja puurohiutaleita.

26 % kotitalouksista kokee vaikeaksi  saada rahoja riittämään menoihin.

KÖYHYYS ON PUUTETTA
Vakavaa aineellista puutetta kokeviksi katsotaan ne henkilöt, joiden kotitaloudessa esiintyy seuraavista ongelmista vähintään neljä :

*Maksuvaikeudet.
*Vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista.
Taloudella ei ole varaa
*puhelimeen
*pesukoneeseen
*televisioon
*autoon
*proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä
*viikon lomaan vuodessa
*kodin pitämiseen riittävän lämpimänä

Vähällä rahalla. Mitä ostaisit koko viikoksi ruokakaupasta, jos tilillä oli vaan 5 €? Kuinka elättäisit kymmenhenkisen perheen lapsilisillä? Pienituloiset sen tietävät.


Oma kommentti:
6 ja puoli tuli minulle = vakavaa aineellista puutetta kokeva.
KÖYHÄ , mutta kuitenkin niin rikas näiden kaikkien kokemusten kautta.


Juuri tänään, kun oli sukulaisen juhlat, tuli konkreettisesti kyseeseen vaatteet, taas kerran katsoin kaappiani, ja huomasin samat vaatteet jotka siellä ovat roikkuneet. Eli vanhat housut, vanha paita ja vanha jakku,  kaikki täältä kautta hyvältä ihmiseltä saatuja.
Kengät otin viime viikolla meidän srk:n vaatekierrätyksestä ilmaiseksi.                                                    

Pakastinta olen etsinyt edelleen aktiivisesti, mutta ei ole tullut eteeni.
Hajosi sähkövatkain, mikä olisi tärkeä esine taas kun alkaa joululeipomiset. Ainoa asia mitä käytän eniten imurin jälkeen. Siitä osaatte ajatella miten tärkeä on minulle.  Aina jotain, mutta vastoinkäymiset on annettu voitettaviksi.

Laina oli lyhentynyt   5 175,79 € .  Ensi kuussa alle 5 000 € ! Jippiii !

Ps.
Olisihan se ihanaa jos voisin mennä kauppaan ja ostaa sitä mitä haluan ja tarvitsen.
Mutta toisiko se onnellisuutta, kuin hetkeksi, mene ja tiedä. No ainakin hetkeksi poistaisi ainaisen ankeuden ja stressin ja epätietoisuuden tulevasta.

Jos olisi rahaa, olisi pakastin olisi sähkövatkain ja olispa vielä ne ulkoiluhousut sateenpitävät, olisiko muuta, hmmmmm    pulla-aineet ja kaalilaatikon ja makaroonilaatikon tekoaineet. Noihin menisi noin 500 € ja juu olisipa vielä tuo 5175,79 € niin elämä helpottaisi, joka kuukausi jäisi 266 € elämiseen enemmän.

Unelmilla on siivet , haaveilla voi aina.

14.09.2016 MAKSETTAVAA OLISI .... 33 190,38 €

Maksettava korkoineen  ulosotossa :
2272,64
333,18
6,10
3954,69
361,40
569,41
530,71
2185,18
321,35
971,30
335,73
89,85
1635,05
2071,04
300,42
529,61
3500,18
156,29
1040,98
785,40
1182,07
271,52
705,45
815,71
270,62
528,62
480,74
1055,41
54,00
54,00
Yhteensä 27 368,65 € +  perintää sähköpostissa 398,09 €  +  pankkilaina 5423,64 € = 33 190,38 €

03.12.2014     24 828:54
03.02.2105     22 026:22

10.09.2016 JOTAIN JONNIN JOUTAVAA ....

Panee taas talouden sekaisin sairasloma, jolle joudun loppu kuussa, kun operoidaan olkapää.
Miten paljon tienaan ja miten paljon häviän, no ainakin sen 9€ x 3 viikossa x 4 = 108 €.
Laskurissa Kelan sivulla sama tulo tuli kuin nytten, mutta katsotaan .

Itku, kun aina tulle takapakkeja tämän terveyden takia.
Jos, tuo lonkkakipu ei helpota, siitäkin mentävä sitten ortopedille.
Käykö kuten toisen lonkan, eli tekonivel laitettiin vuonna 2012 syksyllä.
Jossain vaiheessa tapahtuu tuo, mutta toivotaan muutamaa vuotta vielä, että jaksaa tolla alkuperäisellä.


Lainanlyhenny  menee taas 266 € tässä kuussa.
Pakastinkaappia olen metsästänyt netistä sellaista halpaa, korkeaa 185 cm.
Antaisin sukulaiselle tuon minun vanhan.
Korkeaa sen takia , että saisin leipoa ja tehdä ruokia etukäteen, kun on rahaa  niihin ylimääräisenä.
No katsotaan, onnituuko. Uuteen ei minulla ole varaa, vaikka maksaakin vaan 400 €.
Pakko myöntää, yritin ostaa osamaksulla, kas kummaa ei onnistunut, koska ilmoitti joku luottotietojen tarkastaja, että luottotiedoissa on merkintä. No, kyllä minä sen itsekkin tiesin, pakko oli kokeilla.
Tämä hymy naamalla.
Jos, vaikka olisi ollut  negatiiviset merkinnät poistuneet . Ei ollut.

Luottotiedoton , jatkuu.
Rahaton, melkein aina .
Nöyrä, aina.
Ahdistunut, välillä.
Onnellinen, kyllä.
Asunto, on.
Terveys, suht´ koht´ hyvä.
Kuntouttavassa työtoiminnassa, 03/2017 saakka.
Harrastaa:  pyöräilyä,  keramiikkaa ja posliinimaalausta, maksusitoomukset kumpaakin.




Sinnikäs on tämä perintäfirma. Joka kuukausi tulee postia.
Turhaan olen kirjoittanut sinne, menee viestit varmaan suoraan roskapostiin.
Eivät varmaan osaa edes Suomea.

noreply@arply.fi
Liitteet0.46 (15 tuntia sitten)


Hyvä Asiakkaamme,

Kirjeen liitteessä on lasku saatavastamme PDF muodossa.
Muista käyttää viitenumeroa laskua maksaessasi.
Mikäli Sinulla on kysyttävää laskusta, ole hyvä ja ota yhteyttä asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@arply.fi

Lasku: 3079076
-----------------------------------------------------------------------
Saaja: GP Perintätoimisto Oy
Saajan tilinumero(t):

Viitenumero: 160601307907600011
Eräpäivä: 16-06-2016
Summa: 419.80 €

Erittely:
TROMVELT 100€ 30vrk 100.00
Käsittelymaksu 40.00
Korko 37.73
Huomautuskulut 5.00
Perintäkulut 190.00
Korko 47.07