19.09.2016 Suomalaiset suhtautuvat pelottomasti velkaan – moni valmis ottamaan lisääkin lainaa
UUTISET
TALOUS
Talous 16.9.2016 klo 16:00 | päivitetty 16.9.2016 klo 18:12
Suomalaiset suhtautuvat pelottomasti velkaan – moni valmis ottamaan lisääkin lainaa
Suomalaiset arvioivat velkaantumisensa olevan hyvin hallinnassa. Isot velat kasaantuvat niille, joilla on myös hyvä velanhoitokyky, käy ilmi Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemästä kyselystä.
Paperista tehty talo jolla on seteleistä tehty katto.
Vaikka kansalaisilla on velkaa yhä enemmän, vain joka kymmenes arvioi sitä olevan liikaa.
Velkatilanne vaihtelee suuresti ikäryhmittäin. Kun nuorista 25–34-vuotiaista aikuisista joka viides on huolissaan taloudestaan ja velkojensa määrästä, eläkeläisistä ongelmia kokee vain kaksi prosenttia.
Liki 40 prosentilla kotitalouksista ei ole lainkaan velkaa. Velkaisimpia ovat lapsiperheet ja suurituloiset.
– Osalla suomalaisista on velkaa tappiin asti, mutta kokonaisuutena näyttäisi siltä että tilanne on aika hyvin hallinnassa. Suomalaiset ottavat velkaa maksukyvyn mukaan ja tarpeeseen, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tiivistää.
Joka kymmenes arvioi voivansa ottaa lisääkin velkaa. Niin ajattelevat useimmiten ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat.
Velan määrä suhteutettuna tuloihin.
Lapsiperheet ja suurituloiset velkaisimpia
Todella pahojen velkaongelmien kanssa painii kolme prosenttia suomalaisista. Heitä on suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun ympäryskunnissa.
– Nurmijärvi-ilmiö näkyy. Lapsiperheet ovat menneet pääkaupunkiseudun kehyskuntiin väljemmän tilan ja isompien tilojen toivossa ja velkaakin on jouduttu ottamaan. Ei sinne Nurmijärvelle mennä säästelemään.
On mahdotonta määritellä keskimääräistä arviota siitä, mikä lainamäärä tai velkaantumisaste olisi kotitaloudelle liikaa. Velanhoitokykyä määrittää hyvin moni muuttuja.
Yli 200 000 euroa lainaa alkaa kuitenkin jo tuntua. Yli 40 prosenttia tällaisten isojen lainojen ottajista ajattelee, että velkaa on liian paljon. Yleensä suuria lainoja on lapsiperheillä ja hyvätuloisilla.
– Kun ostaa asunnon esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, niin 200 000 on äkkiä sileänä, Rahkonen huomauttaa. Velkaa on siis paljon, koska sitä on käytännössä pakko ottaa.
Velkaa ei enää pidetä pahana
Suomalaisilla on tapana ottaa asuntolaina ja maksaa se 10–20 vuodessa pois. Suhtautuminen velkaan on muuttunut pikku hiljaa. Suurtakaan velkamäärää ei enää pidetä pahana. Lainamäärät ja maksuajat ovat venyneet.
– Suomi on teollistunut ja vaurastunut aika myöhään. Meillä ei ole vanhan pääoman perintöä kuten esimerkiksi Ruotsissa. Suomalainen normi-ihminen joutuu ottamaan velkaa tappiin asti saadakseen edes katon päänsä päälle.
Toisaalta liian huoleton velkaantuminen voi johtaa siihen, että velkaa rahoitetaan velalla. Lue, milloin tilanne saattaa olla karkaamassa käsistä ja velkojen hoitaminen voi vaikeutua.
Veloista suoriudutaan hyvin
Ylivelkaantuneiden määrä on pysynyt samana vuodesta toiseen Takuu-Säätiön ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan. Takuu-Säätiö myöntää takauksia yksityisten ihmisten velkojen järjestelylainoihin.
Kaksi kolmasosaa Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta kertoo, että heidän tilinsä ei ole koskaan tyhjä ennen palkkapäivää. Veloista siis suoriudutaan hyvin. 91 prosenttia ei myöskään ota koskaan lainaa luottokortilla tai pikavipillä.
– Yleisesti ottaen suomalaiset pärjäävät velkojensa kanssa. Jos sitten tapahtuu jotain äkillistä, ihminen vaikka sairastuu eikä laina-aikaa voikaan pidentää, sitten ollaan ongelmissa korkojen kanssa, erikoissuunnittelija Sanna Helesuo Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo.
Jos velkaantuminen vähentää muuta kulutusta, kansantalous kärsii
Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Hanna Putkurin mukaan kansalaisten käsitykset taloudesta käyvät hyvin yksiin sen kanssa, että kotitalouksien velanhoitokyky on pysynyt keskimäärin hyvänä.
Ongelma velasta tulee, kun tulevaa talouskehitystä ymmärtämättömät ihmiset ottavat suurempia lainoja kuin he pystyvät hoitamaan taloustilanteensa muuttuessa.
– Viranomaisten tehtävä on ajatella pidemmällä aikavälillä ja miettiä, miten velalliset suoriutuvat, jos taloudessa menee huonommin kuin nyt. On hyvä muistaa, että vaikkapa työttömyys tai korkojen nousu voi muuttaa tilannetta nopeastikin.
Putkuri kiinnittää huomiota siihen, että voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat muita alttiimpia supistamaan kulutustaan.
– Siitä on kansainvälistä näyttöä ja se on kansantalouden kannalta riski. Jos kulutus supistuu, kansantalous kärsii. Yritysten vaikeudet lisääntyvät ja rahoitusjärjestelmän riskit voivat realisoitua sitä kautta.
Yksityinen kulutus on kuitenkin ollut toistaiseksi vahvaa. Ekonomistien huoli onkin, että Suomen talous ei voi elpyä kestävästi, jos elpyminen on velkavetoisen kasvun varassa.
Suomalaisilla kotitalouksilla on keskimäärin 96 000 euroa lainaa. Velkaantumisaste eli lainojen suhde käytettävissä oleviin vuotuisiin nettotuloihin on Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 125 prosenttia.
Taloustutkimuksen kysely tehtiin elo–syyskuussa 2016. Vastaajia oli 1009.
TALOUS
Talous 16.9.2016 klo 16:00 | päivitetty 16.9.2016 klo 18:12
Suomalaiset suhtautuvat pelottomasti velkaan – moni valmis ottamaan lisääkin lainaa
Suomalaiset arvioivat velkaantumisensa olevan hyvin hallinnassa. Isot velat kasaantuvat niille, joilla on myös hyvä velanhoitokyky, käy ilmi Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemästä kyselystä.
Paperista tehty talo jolla on seteleistä tehty katto.
Vaikka kansalaisilla on velkaa yhä enemmän, vain joka kymmenes arvioi sitä olevan liikaa.
Velkatilanne vaihtelee suuresti ikäryhmittäin. Kun nuorista 25–34-vuotiaista aikuisista joka viides on huolissaan taloudestaan ja velkojensa määrästä, eläkeläisistä ongelmia kokee vain kaksi prosenttia.
Liki 40 prosentilla kotitalouksista ei ole lainkaan velkaa. Velkaisimpia ovat lapsiperheet ja suurituloiset.
– Osalla suomalaisista on velkaa tappiin asti, mutta kokonaisuutena näyttäisi siltä että tilanne on aika hyvin hallinnassa. Suomalaiset ottavat velkaa maksukyvyn mukaan ja tarpeeseen, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tiivistää.
Joka kymmenes arvioi voivansa ottaa lisääkin velkaa. Niin ajattelevat useimmiten ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat.
Velan määrä suhteutettuna tuloihin.
Lapsiperheet ja suurituloiset velkaisimpia
Todella pahojen velkaongelmien kanssa painii kolme prosenttia suomalaisista. Heitä on suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun ympäryskunnissa.
– Nurmijärvi-ilmiö näkyy. Lapsiperheet ovat menneet pääkaupunkiseudun kehyskuntiin väljemmän tilan ja isompien tilojen toivossa ja velkaakin on jouduttu ottamaan. Ei sinne Nurmijärvelle mennä säästelemään.
On mahdotonta määritellä keskimääräistä arviota siitä, mikä lainamäärä tai velkaantumisaste olisi kotitaloudelle liikaa. Velanhoitokykyä määrittää hyvin moni muuttuja.
Yli 200 000 euroa lainaa alkaa kuitenkin jo tuntua. Yli 40 prosenttia tällaisten isojen lainojen ottajista ajattelee, että velkaa on liian paljon. Yleensä suuria lainoja on lapsiperheillä ja hyvätuloisilla.
– Kun ostaa asunnon esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, niin 200 000 on äkkiä sileänä, Rahkonen huomauttaa. Velkaa on siis paljon, koska sitä on käytännössä pakko ottaa.
Velkaa ei enää pidetä pahana
Suomalaisilla on tapana ottaa asuntolaina ja maksaa se 10–20 vuodessa pois. Suhtautuminen velkaan on muuttunut pikku hiljaa. Suurtakaan velkamäärää ei enää pidetä pahana. Lainamäärät ja maksuajat ovat venyneet.
– Suomi on teollistunut ja vaurastunut aika myöhään. Meillä ei ole vanhan pääoman perintöä kuten esimerkiksi Ruotsissa. Suomalainen normi-ihminen joutuu ottamaan velkaa tappiin asti saadakseen edes katon päänsä päälle.
Toisaalta liian huoleton velkaantuminen voi johtaa siihen, että velkaa rahoitetaan velalla. Lue, milloin tilanne saattaa olla karkaamassa käsistä ja velkojen hoitaminen voi vaikeutua.
Veloista suoriudutaan hyvin
Ylivelkaantuneiden määrä on pysynyt samana vuodesta toiseen Takuu-Säätiön ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan. Takuu-Säätiö myöntää takauksia yksityisten ihmisten velkojen järjestelylainoihin.
Kaksi kolmasosaa Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta kertoo, että heidän tilinsä ei ole koskaan tyhjä ennen palkkapäivää. Veloista siis suoriudutaan hyvin. 91 prosenttia ei myöskään ota koskaan lainaa luottokortilla tai pikavipillä.
– Yleisesti ottaen suomalaiset pärjäävät velkojensa kanssa. Jos sitten tapahtuu jotain äkillistä, ihminen vaikka sairastuu eikä laina-aikaa voikaan pidentää, sitten ollaan ongelmissa korkojen kanssa, erikoissuunnittelija Sanna Helesuo Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo.
Jos velkaantuminen vähentää muuta kulutusta, kansantalous kärsii
Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Hanna Putkurin mukaan kansalaisten käsitykset taloudesta käyvät hyvin yksiin sen kanssa, että kotitalouksien velanhoitokyky on pysynyt keskimäärin hyvänä.
Ongelma velasta tulee, kun tulevaa talouskehitystä ymmärtämättömät ihmiset ottavat suurempia lainoja kuin he pystyvät hoitamaan taloustilanteensa muuttuessa.
– Viranomaisten tehtävä on ajatella pidemmällä aikavälillä ja miettiä, miten velalliset suoriutuvat, jos taloudessa menee huonommin kuin nyt. On hyvä muistaa, että vaikkapa työttömyys tai korkojen nousu voi muuttaa tilannetta nopeastikin.
Putkuri kiinnittää huomiota siihen, että voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat muita alttiimpia supistamaan kulutustaan.
– Siitä on kansainvälistä näyttöä ja se on kansantalouden kannalta riski. Jos kulutus supistuu, kansantalous kärsii. Yritysten vaikeudet lisääntyvät ja rahoitusjärjestelmän riskit voivat realisoitua sitä kautta.
Yksityinen kulutus on kuitenkin ollut toistaiseksi vahvaa. Ekonomistien huoli onkin, että Suomen talous ei voi elpyä kestävästi, jos elpyminen on velkavetoisen kasvun varassa.
Suomalaisilla kotitalouksilla on keskimäärin 96 000 euroa lainaa. Velkaantumisaste eli lainojen suhde käytettävissä oleviin vuotuisiin nettotuloihin on Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 125 prosenttia.
Taloustutkimuksen kysely tehtiin elo–syyskuussa 2016. Vastaajia oli 1009.
