19.09.2016 Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja: Rahasta pitää puhua enemmän
UUTISET
TALOUS
Talous 16.9.2016 klo 11:32 | päivitetty 16.9.2016 klo 12:03
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja: Rahasta pitää puhua enemmän
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja muistuttaa kontrollin ja suunnitelmallisuuden tärkeydestä raha-asioissa.
Taskulaskin ja euroja.
Suunnitelmallisuus on Juha A. Pantzarin mukaan avainsana velanhoidossa.
Kuva: Ismo Pekkarinen / Yle
Suomi on muuttumassa entistä enemmän velkayhteiskunnaksi, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar. Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa perjantaina vieraillut Pantzar totesi, että siinä missä taloudellista joustoa haettiin aiemmin säästöistä, nykyään joustovaraa haetaan velasta.
– Velkaa on, velkaantumisaste on noussut 2000-luvun alusta kaksinkertaiseksi, Pantzar sanoo.
Pantzar ei sinänsä tuomitse velan ottamista, päinvastoin: velka voi hänen mukaansa helpottaa elämää, kunhan sen käyttö on suunniteltua.
Suunnitelmallisuus onkin Pantzarin mukaan avainsana velanhoidossa: pitäisi olla suunnitelma velasta selviytymiseksi ja muistaa se nyrkkisääntö, että mitä pienemmästä lainasta on kyse, sitä nopeammin se pitäisi maksaa pois.
Kontrolli on oleellista taloudenpidossa yleisemminkin, jotta rahat riittävät, Pantzar muistuttaa.
Pantzar sanoo, että ihmisillä on kuitenkin nykyisin varsin huono tuntuma siitä, mihin heidän rahansa menevät; jos joka päivä ostaa työmatkalla kahvin, siitä voi jo kuukausitasolla syntyä yllättävän iso summa, hän muistuttaa.
Vastuuta kodeille ja koululle
Yksi syy suunnitelmallisuuden ja tuntuman puuttumiseen on Pantzarin mukaan se, että rahan tarjonta ja kulutusmahdollisuudet ovat muuttuneet huimasti viime vuosikymmeninä. Kun 70-luvulla rahaa haettiin konkreettiseti pankista ja laskut maksettiin sillä samalla rahalla, nykyään raha katoaa automaattisesti tililtä sen mukaan, kenelle tilinhaltija on veloitusvaltuutuksen antanut. Tili tyhjeneekin usein yllättävän nopeasti.
– Mitä pienemmät rahavirrat ovat, sitä enemmän on hallittavaa, Pantzar huomauttaa.
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja toivookin, että rahasta puhuttaisiin enemmän niin kodeissa kuin kouluissakin. Esimerkiksi puolisot eivät nykyään tiedä välttämättä toistensa tuloja, eikä lapsille kerrota, mitä eri asiat maksavat. Yksi syy keskustelun puutteeseen on Pantzarin arvion mukaan juuri se, että rahaa ei käytetä konkreettisessa muodossa, jolloin tuntuma siihen katoaa ja keskustelu on vaikeaa.
Lisäksi vanhemmat haluavat suojella lapsia eikä heille kerrota vaikeista asioista kuten siitä, että perheessä rahaa voi olla käytössä vähän, hän arvelee.
Vanhempien patistelun lisäksi Pantzar toivoo, että myös koulut tarttuisivat toimeen ja opettaisivat lapsille konkreettista talouden hallintaa: miten laskut maksetaan, millainen on suomalainen keskipalkka ja mihin sen pitäisi riittää. Lisäksi olisi syytä kertoa, mistä saa apua, ennen kuin talousvaikeudet ovat edenneet liian pitkälle.
Takuu-Säätiö on vuonna 1990 perustettu säätiö, joka auttaa velkaongelmiin joutuneita ihmisiä.
TALOUS
Talous 16.9.2016 klo 11:32 | päivitetty 16.9.2016 klo 12:03
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja: Rahasta pitää puhua enemmän
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja muistuttaa kontrollin ja suunnitelmallisuuden tärkeydestä raha-asioissa.
Taskulaskin ja euroja.
Suunnitelmallisuus on Juha A. Pantzarin mukaan avainsana velanhoidossa.
Kuva: Ismo Pekkarinen / Yle
Suomi on muuttumassa entistä enemmän velkayhteiskunnaksi, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar. Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa perjantaina vieraillut Pantzar totesi, että siinä missä taloudellista joustoa haettiin aiemmin säästöistä, nykyään joustovaraa haetaan velasta.
– Velkaa on, velkaantumisaste on noussut 2000-luvun alusta kaksinkertaiseksi, Pantzar sanoo.
Pantzar ei sinänsä tuomitse velan ottamista, päinvastoin: velka voi hänen mukaansa helpottaa elämää, kunhan sen käyttö on suunniteltua.
Suunnitelmallisuus onkin Pantzarin mukaan avainsana velanhoidossa: pitäisi olla suunnitelma velasta selviytymiseksi ja muistaa se nyrkkisääntö, että mitä pienemmästä lainasta on kyse, sitä nopeammin se pitäisi maksaa pois.
Kontrolli on oleellista taloudenpidossa yleisemminkin, jotta rahat riittävät, Pantzar muistuttaa.
Pantzar sanoo, että ihmisillä on kuitenkin nykyisin varsin huono tuntuma siitä, mihin heidän rahansa menevät; jos joka päivä ostaa työmatkalla kahvin, siitä voi jo kuukausitasolla syntyä yllättävän iso summa, hän muistuttaa.
Vastuuta kodeille ja koululle
Yksi syy suunnitelmallisuuden ja tuntuman puuttumiseen on Pantzarin mukaan se, että rahan tarjonta ja kulutusmahdollisuudet ovat muuttuneet huimasti viime vuosikymmeninä. Kun 70-luvulla rahaa haettiin konkreettiseti pankista ja laskut maksettiin sillä samalla rahalla, nykyään raha katoaa automaattisesti tililtä sen mukaan, kenelle tilinhaltija on veloitusvaltuutuksen antanut. Tili tyhjeneekin usein yllättävän nopeasti.
– Mitä pienemmät rahavirrat ovat, sitä enemmän on hallittavaa, Pantzar huomauttaa.
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja toivookin, että rahasta puhuttaisiin enemmän niin kodeissa kuin kouluissakin. Esimerkiksi puolisot eivät nykyään tiedä välttämättä toistensa tuloja, eikä lapsille kerrota, mitä eri asiat maksavat. Yksi syy keskustelun puutteeseen on Pantzarin arvion mukaan juuri se, että rahaa ei käytetä konkreettisessa muodossa, jolloin tuntuma siihen katoaa ja keskustelu on vaikeaa.
Lisäksi vanhemmat haluavat suojella lapsia eikä heille kerrota vaikeista asioista kuten siitä, että perheessä rahaa voi olla käytössä vähän, hän arvelee.
Vanhempien patistelun lisäksi Pantzar toivoo, että myös koulut tarttuisivat toimeen ja opettaisivat lapsille konkreettista talouden hallintaa: miten laskut maksetaan, millainen on suomalainen keskipalkka ja mihin sen pitäisi riittää. Lisäksi olisi syytä kertoa, mistä saa apua, ennen kuin talousvaikeudet ovat edenneet liian pitkälle.
Takuu-Säätiö on vuonna 1990 perustettu säätiö, joka auttaa velkaongelmiin joutuneita ihmisiä.
