RIKAS RAHATTAKIN

Hurjaksi meni tuon Brother Christmas -hyväntekijän ruotiminen sosiaalisessa mediassa  sekä lehdissä,  joten katsoin aiheelliseksi poistaa kyseiseen aiheeseen linkittämäni jutut blogistani. Lukekoon jokainen jota ne kiinnostaa  päivälehdistä ja iltapäivälehdistä.  Katsotaan miten asia etenee. Varmasti tällä on hallaa hyväntekijälle, moni laittaa pussin suut kiinni, ja harkitsee uudelleen. Toivon asioiden selviävän parhain päin. Toivottavasti hyvien asioiden suodaan jatkuvan, koska hyväntekijöitä tarvitaan Suomessa. Niitä voisi olla myös enemmänkin, koska hätä on kova. Itsekin olen monesti pyytänyt apua, ja saanutkin. Pienikin apu antaa toivoa. Uskoa parempaa.

Lainan tiedot Velallinen PELTOLA  SUSANNA Lainan nimi MUU Myönnetty 24 200,00 EUR Nostopäivä 19.01.2007 Saldo 838,25 EUR Korkotiedot Kokonaiskorko 3,700 % Korkosidonnaisuus Sp-prime Seuraava korontarkistuspäivä Seuraava maksuerä Eräpäivä 26.03.2018 Hoitotapa Maksupalvelu Hoitotili FI38 4262 1120 0136 13 Lyhennys 262,59 EUR Korko 2,41 EUR Kulut 1,00 EUR Maksettava yhteensä 266,00 EUR

Harmillista miten hyväntekeväisyyttä kritisoidaan. Mutta ainahan on kateutta maailmassa. Kateushan vie kalatkin järvistä . Usein asia on toisin päin, kehutaan kuinka auttavaisia ihmisiä Suomi pullollaan. Eikö kuitenkin hyvä ole palkitsevaisempaan, kuin paha. Itse olen avustustehtävä yhteisössä ollut avunsaajana, miettinyt juurikin avuntarvitsijoiden kriteereitä, myöskin avuvantajan kriteeriä millä perusteella saa apua. Todellakin sairaat lapset ja vanhukset ovat etusijalla autettavien listassa. Mutta yhtälailla kengätön henkilö , joka kotiinsa vangittuna kengättömänä, tarvitsee apua. Kuinka monessa avustusjärjestelmässä ovat apua hakemassa. Kuinka paljon on riittävä määrä apua, ja avustusta. Toivotaan, että Brother Christmas saa  asian oikaistuksi, ja avustustoiminta jatkuu. Moni on sen tarpeessa. Tuleeko ihminen sokeaksi avustusten määrän suhteen? Kuinka monella on todellakin tarvetta hakea apua, Suomessa on paljon köyhyyttä ja apu tulee tarpeeseen. Juurikin näiss

Ulosottomaksut Ulosottomaksuja ovat taulukkomaksu, käsittelymaksu, tilitysmaksu, myyntimaksu, täytäntöönpanomaksu ja valvonnan myöhästymismaksu. Taulukkomaksu peritään velalliselta kulloinkin kertyneestä suorituksesta tai lyhennyksestä. Maksun suuruus on riippuvainen suorituksen tai lyhennyksen määrästä (ks. taulukko). Jos velkaa ei saada perityksi velalliselta velallisen varattomuuden tai muun esteen vuoksi tai hakijan peruutettua hakemuksensa, hakijalta peritään ulosottoasian palautuksen yhteydessä käsittelymaksu. Maksun suuruus tavallisessa ulosotossa on 10,00 euroa asialta ja suppeassa ulosotossa 5,00 euroa asialta. Jos hakija on pyytänyt saatavansa merkitsemistä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi, hänen on suoritettava käsittelymaksun lisäosana 10,00 euroa asialta. Velkojan on suoritettava hänelle kulloinkin tilitettävästä rahamäärästä tilitysmaksua. Tilitysmaksun suuruus on 1,45 % tilitettävästä rahamäärästä, kuitenkin enintään 500 euroa tilityskerralta. (Muutokset vo

Alkuperäinen julkaisija: Valtakunnanvoudinvirasto Ministeri Häkkänen: Ulosottouudistus tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä Julkaistu 26.1.2018 Ulosottolainsäädäntöön tulee uudistuksia helmikuun alussa. Uudistuksella puretaan ulosottoon liittyviä kannustinloukkuja ja helpotetaan näin työllistymistä. Oikeusministeriön tiedote 26.1.2018 Jatkossa vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset ovat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden pituiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta. Aiemmin lykkäyksen enimmäiskesto on ollut neljä kuukautta. Ulosoton lykkäys kannustaa ottamaan työtä vastaan, koska lykkäyksen aikana ulosmittausta ei toimiteta lainkaan. - Työllisyyden parantaminen on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Tällä uudistuksella voidaan tarttua yhteen työllistymisen kannustinloukkuun, kun ulosotossa olevan työttömän on nyt aiempaa kannattavampaa ottaa työtä vastaan. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa, oikeusministeri Antti Häkkänen painottaa

Tutkimus paljasti: Joka kymmenes pienituloinen ikäihminen jättää menemättä lääkäriin rahan takia Eilen klo 16:01 THL:n tutkimuksen mukaan myös pienituloisten kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovat usein riittämättömiä. Ikäihmisten rahatilanne voi estää tarpeellisen lääkärikäynnin. INKA SOVERI Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia, kertoo THL:n tuore tutkimus. THL selvitti 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pienituloisimmalla ryhmällä esimerkiksi terveyskeskuslääkärin tarve oli suurempi, mutta rahan puute johti usein siihen, että lääkärikäynti jäi tekemättä. - Pienituloiset ikääntyneet, erityisesti toimeentulotukea hakeneet, jättävät muita useammin menemättä lääkäriin rahan puutteen vuoksi, sanoo THL:n tutkija Katri Hannikainen. - Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa, ja niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä pärjää. Kotihoitoa e

Talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistoille Oikeusministeriö  30.11.2017 13.39 TIEDOTE Talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistoille Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen siirtyy vuoden 2019 alusta alkaen aluehallintovirastoilta sekä kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan talous- ja velkaneuvonnan palveluja sekä parantamaan sähköisiä palveluja. Laki on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä 1.12.2017. Jatkossa oikeusaputoimistot tuottavat talous- ja velkaneuvonnan palvelut. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit voivat hankkia näitä palveluja myös ostopalveluina. Uudistuksella halutaan yhtenäistää kansalaisten saamia talous- ja velkaneuvonnan palveluja. Tällä hetkellä mahdollisuudet saada näitä palveluja vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maata. Uudistuksella tavoitteena on myös parantaa sähköisiä palveluja, sillä hyvin toimivilla sähköisillä palveluilla voidaan tarjota tukea varhaisessa vaihee

Merja, 55, oli ihan tavallinen ihminen kunnes sairastui – ”Häpeä on hirveä” Merja Tuomivirta miettii yömyöhään, miten saa laskut maksettua. (KUVA: Bo Stranden) Julkaistu: 18.2. 8:12 YHTEISVASTUU Merja Tuomivirta, 55, oli ihan tavallinen ihminen, joka kävi töissä ja hoiti asiansa, kunnes sairastuminen vei hänet köyhyysrajalle. Apua Merja on saanut diakoniatyöstä, jota tuetaan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista. Kuvittele, että pankkitililläsi olisi 1,39 euroa. Ja sillä summalla pitäisi tulla koko kuukausi toimeen laskujen maksamisen jälkeen. Salolaiselle Merja Tuomivirralle, 55, se on todellisuutta. – Herään öisin ja mietin, miten pärjään, hän kertoo. – Köyhyys tuli täytenä yllätyksenä. En koskaan ajatellut, että voisin pudota. VUONNA 2010 Merja Tuomivirta työskenteli vielä kodinhoitajana. Neljän lapsen äiti asui miehensä kanssa omistusasunnossa Turussa. Kaikki oli hyvin. Pariskunta eli mukavaa elämää, harrasti, shoppaili ja söi ravintoloissa. Jos he tarvitsivat jotakin, s

Ammattiautoilijan kuorma-autokortti maahanmuuttajille 150€ 16.2.2018 08:18Petri Saarela TE-palvelut järjestää kuljetusalan ammattikoulutuksen maahanmuuttajille. Koulutus kuorma-autokortteineen maksaa maahanmuuttajalle 150€. Kuorma-auto Oulussa Rotuaarin eteläpäässä. Kuva Petri Saarela. TE-palvelut tarjoaa maahanmuuttajille kuljetusalan ammattikoulutusta. Maahanmuuttajille suunnattu ammattikoulutus antaa valmiudet suoriutua kuorma-autonkuljettajan tai pakettiautonkuljettajan tehtävistä. Koulutuksen tavoitteena on työllistyä kuljetusalan työtehtäviin ja koulutuksen suorittanut saa ammattipätevyyden tavaraliikenteen puolelle. Koulutukseen sisältyy C-ajokorttikoulutus (tietopuolinen koulutus ja ajo-opetus sekä kokeet) Perustason ammattipätevyyskoulutus ja koe Tavarakuljetusten suorittaminen kuorma-autolla ja kuormankäsittelylaitteiden käyttöharjoitukset (takalaitanostimen käyttö, koukkulaitteen käyttö, kuormausnosturin käyttö, trukin käyttö) Kuorma-auton kuljettaminen t

Olen aloittanut työurani jo kouluiässä. Jouduin ehtojen takia ottamaan tunteja, ne maksoin lastenhoidolla. Koulukäyntiin rahoja porkkana harvennuksella, toto-myynnillä, pesulassa kesätöissä, siivoojana sekä lisäksi sokerijuurikkaan harvennusta, yhtenä kesänä leipomossa siivoojana. Kauppaopiston jälkeen 1984, suoraan matkahuolto-virkailijaksi. Sen jälkeen kassana kaupassa ( lapsi 1988) ja  kioskimyyjänä.  Yritin aloittaa sairaanhoitajan opinnot, pääsinkin ja muutaman kuukauden kävinkin Helsingissä, mutta rahat ei riittäneet. Tässä sivussa kävin osastoapulaisena keikkahommia. Keikkahommia tein 6 vuotta, loppui 1997. Kahvilantyöntekijänä muutaman vuoden, sitten taas kaupan kassaksi viideksi vuodeksi. Ystäväni firmaan lounaskahvilaan apulaiseksi, josta sitten hetkeksi omistajaksi. Firman myynnin uhatessa, irtisanottiin minut, koska alkuperäisellä omistajalla enemmistö osuus. Heitin keikkaa tarjoilu- ja keittiöhommiin. Uimalaan kesätöihin ja siitä sitten edelliseen työpaik

 1) Toimintakykysi on heikentynyt vammaistuen tarkoittamalla             tavalla, mutta lääketieteellisen haitan osalta ei                   myöntöedellytys täyty, joten tukea ei voida myöntää.                  2)  Olemme arvioineet, että toimintakykysi on heikentynyt.                Näiden päätösten lukemisessa on aina jotain niin koomista. Ensin sanotaan , että on tarvetta, mutta sitten päätetäänkin, että ei. Tätä hakemusta en olisi tehnyt, jos Kelan työntekijä ei olisi sitä käskenyt hakemaan. Kamala paperisota ja lääkärissä juoksemista. Mietinkin jo, voisikohan jotain muuta etuutta hakea nyt samoilla lääkärinlausunnoilla. Vaikka eläkettä, kun työkyky on alentunut,  tai osaaikaeläkettä. Kuntoutustukea, siihenkin kävisi kyseinen lausunto. Olisinhan sitten aktiivinen , Aktiivi mallin mukaan. Mielessäni jo kuvittelin, että saan takautuvilla maksuilla pankkilaina pois. Kävin työkykyä arvioivassa  Perusturvan henkilön lähettämässä tarkastuksessa Terveyskeskuksessa, kuu

        Päätös 16 vuotta täyttäneen vammaistuesta                                                     Hakemus vammaistuesta on hylätty.                                          Mitä tietoja meillä oli käytettävissä                                                                                                              Saapunut                       Hakemus                                              24.11.2017                     Muu terveydentilaselvitys                            08.12.2017                     Lääkärinlausunto C                                   11.01.2018                     Lääkärinlausunto C                                   12.01.2018            Millä perusteilla vammaistuki on ratkaistu                                                   Vammaistuki voidaan myöntää, jos henkilön toimintakyky on                           heikentynyt sairauden tai vamman takia yhtäjaksoisesti                               vähintään vuoden ajan. Tämän lisäksi sair

Velkavankeus ei ole ikuinen kenellekään - Velat vanhoiksi viidessä vuodessa velkajärjestelyn avulla: ”Pyritään, että asunnon pystyisi säilyttämään” Torstai 1.2.2018 klo 07.19    Velkajärjestelyn jälkeen merkintä siitä näkyy ulosottorekisterissä yleensä kahden vuoden ajan, mutta muutoin tilanne on käytännössä sama kuin velkaa ei olisi ollutkaan. Talous- ja velkaneuvonnat siirtynevät ensi vuoden alusta valtion toiminnaksi. (MOSTPHOTOS) Yksityishenkilö pääsee suuristakin veloista eroon, mikäli hänet hyväksytään velkajärjestelyyn. Tällöin voi viidessä vuodessa päästä aloittamaan elämänsä niin sanotusti puhtaalta pöydältä. - Henkilölle laaditaan maksuohjelma, jossa määritellään, mitä hän joutuu maksamaan ja miten summa jakautuu velkojien kesken, sanoo Helsingin ulosottoviraston johtava kaupunginvouti Visa Kallio. Velkajärjestely kestää yleensä viisi vuotta. Harvalla on niin hyvä maksuvara, että kaikki tulisi maksetuksi. - Kun velkajärjestely päättyy, niin ne velat, mitkä ovat

Toimeentulotukea jo 0,4 miljoonalle: Tuki kasautuu pk-seudulle – "Tarve on monella asiakkaalla jatkuvaa" Kuvituskuva. Lotta Åberg / Arkisto SOSIAALITUKI   Pääkaupunkiseudulla asuu keskimääräistä enemmän ihmisiä, joilla ei ole lainkaan verotettavaa tuloa. Myös asuinkulut ovat muuta maata suuremmat. Suomessa maksettiin viime vuonna perustoimeentulotukea maksettiin kaikkiaan 722,1 miljoonaa euroa. Kolmasosa näistä menoista maksettiin pääkaupunkiseudulle. Kela maksoi perustoimeentulotukea vuoden mittaan 277 316 kotitaloudelle. Tuensaajia oli 402 564, joka on seitsemän prosenttia väestöstä. Kaupunkimaiset kunnat ja erityisesti pääkaupunkiseutu erottuvat perustoimeentulotuen tilastossa. Viime vuonna perustoimeentulotuen saajista 29 prosenttia asui pääkaupunkiseudulla, mutta alueella asuu 21 prosenttia Suomen väestöstä. Helsingin Uutiset kertoi viime syksynä, että perustoimeentulotuella maksetaan myös ihmisten asumiskuluja. Helsingissä Kela maksoi toissa vuonna jo 12 600