Näytetään tekstit, joissa on tunniste IS. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste IS. Näytä kaikki tekstit

tiistai 3. helmikuuta 2026

03.02.2026 Yli 300 000 työttömälle uusi tuki – joku hyötyy, joku menettää

 Yli 300 000 työttömälle uusi tuki – joku hyötyy, joku menettää

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistäminen vaikuttaa muutaman tuhannen työttömän tukieuroihin.

 


 

Kelan maksamat työttömyysetuudet, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, sulautuvat vappuna uudeksi yleistueksi. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Eeva Valtokari / IS


Mika Lehto

 

Työttömille tulee toukokuun 1. päivästä lähtien uusi tuki, yleistuki, joka yhdistää peruspäivärahan ja

 työmarkkinatuen.


Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että nykyiset tuen saajat siirtyvät automaattisesti

 yleistuelle ilman erillistä hakemusta.

Työttömille tulee uusi tuki, yleistuki, johon sulautetaan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 1.

 toukokuuta lähtien.


Mitä peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevien työttömien pitää tehdä, jotta he myös vapun

 jälkeen saavat tukensa Kelasta?


– Ei mitään toisin kuin mitä nyt tekee, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio opastaa.

Kelan työttömyystukien saajien ei siis tarvitse täytellä uusia hakemuksia yleistukea varten.


Jos henkilö saa jo jompaakumpaa näistä Kelan työttömyystuista, hän siirtyy automaattisesti yleistuen

 puolelle.

– Kun asiakas täyttää kuukausittain tai neljän viikon välein työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen ja

 toimittaa Kelaan ilmoituksen, niin me Kelassa teemme siirron uudelle etuudelle eli yleistuelle ja

 lakkautamme vanhan työttömyysetuuden, Metsävainio kertoo.

Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajat siirtyvät

 automaattisesti uudelle yleistuelle, jos työnhaku on voimassa.

 

Korvaus pysyy ennallaan

Työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa korvaus on ollut sama: 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa

 kuukaudessa.

Yleistuessa etuus pysyy samana eli tuki on noin 800 euroa kuukaudessa.

Myös palkka- ja yritystoiminnan tulojen sovittelu tehdään kuten aiemmin. Sovittelu koskee kaikki

 työttömyysetuuksia, myös ansiosidonnaista. Suojaosia ei ole ja jokainen tienattu euro pienentä

 yleistukea.

Sovittelun tarkoituksena on helpottaa osa‑aikatyön tai lyhyiden työkeikkojen vastaanottamista.

Yleistuen sovittelu palkka- ja yritystoiminnan tulojen kanssa on helppo laskea.

Jokaisesta työttömyyden aikana tienatusta eurosta tuki pienenee 50 senttiä.


Palkkatulojen sovittelu yleistuen kanssa

• Jos tienaa 300 euroa, työttömyyden ajalta maksettava tuki pienenee 150 euroa.

• Jos tienaa 600 euroa, tuki pienenee 300 euroa.

• Jos tienaa 1  000 euroa, tuki pienenee 500 euroa.

• Yleistukea, 800 euroa, ei jää maksuun sellaiselta kuukaudelta lainkaan, kun työttömälle on kertynyt

 vähintään 1  600 euron ansiotulot.


Kaikki työttömyystuet nyt tarveharkintaisia

Mikä on suurin muutos, kun peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistyvät yleistueksi?

– Nostaisin suurimmaksi muutokseksi sen, että niin sanottu tarveharkinta ulottuu jatkossa kaikkiin

 Kelan työttömyystukia saaviin henkilöihin. Tällä hetkellä tarveharkintaa ei sovelleta henkilöihin, jotka

 saavat peruspäivärahaa tai jotka saavat työmarkkinatukea ja ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat aiemmin

 täyttäneet työssäoloehdon, Kelan Metsävainio kertoo.

Tarveharkinta liittyy aina asiakkaan omiin tuloihin. Eli perheenjäsenten tulot eivät vaikuta tuen

 määrään.

Tarveharkintatuloja ovat pääomatulot ja muut tulot.

– Siellä voi olla esimerkiksi osinkotuloa, vuokratuloa, omaishoidon tukea, tuloa metsän tuotoista –

 tämän tyyppistä, eli muuta tuloa kuin omalla työllä saatua ansaittua tuloa, etuuspäällikkö Metsävainio

 jatkaa.

Yleistuen tarveharkinnassa tuloraja on 311 euroa kuukaudessa, eli sen ylittävästä osuudesta tuki

 pienenee 50 prosenttia.


Esimerkkilaskelmat yleistuen tarveharkinnasta

Esimerkki 1: Tulot 400 €/kk, tuloraja 311 €

• Tulorajan ylittävä osa: 400 € – 311 € = 89 €

• Vähennys yleistukeen: 50 % × 89 € = 44,50 €


Esimerkki 2: Tulot 800 €/kk, tuloraja 311 €

• Tulorajan ylittävä osa: 800 € – 311 € = 489 €

• Vähennys yleistukeen: 50 % × 489 € = 244,50 €


Esimerkki 3: Tulot 1 500€ /kk, tuloraja 311€

• Tulorajan ylittävä osa: 1 500 € – 311 € = 1189 €

• Vähennys yleistukeen 50 % × 1 189 € = 594,50 €


Osalle lisää, osa menettää yli tonnin vuodessa

Vuoden 2024 tilastojen mukaan peruspäivärahalla oli vajaat 81 000 ihmistä ja työmarkkinatukea sai yli

 241 000 ihmistä.

– Suuruusluokka on varmaan edelleen suunnilleen sama. Kun myös tiedetään valtakunnan

 työllisyystilanne tällä hetkellä, tuskin luku laskee dramaattisesti lähiaikoina, Metsävainio sanoo.

Kovin suurella joukolla tuen määrä ei muutu.

Lakitekstissä olevan arvion mukaan noin 5 000 tuen saajalla etuus heikkenee, keskimäärin 1 166 euroa

 vuodessa. Ja vastaavasti noin 2 000 työttömän etuus paranee, keskimäärin 617 euroa vuodessa.

– Kun tarveharkinnassa tuloraja per kuukausi on 311 euroa, niin mitä se on nopeasti laskien, vuodessa

 noin 3 600 (3 732) euroa. Ihan pienet tulot eivät tähän yleistuen tarveharkintaan vaikuta, Kelan

 Metsävainio muistuttaa.


Työttömän velvoitteet hoidettava kuten ennenkin

Yleistuki ei tule kuukausittain työttömille kuin Manulle illallinen.

Työttömällä pitää olla työnhaku voimassa, työttömän pitää osallistua työvoimaviranomaisen palveluihin

 (haastatteluihin, koulutuksiin, valmennuksiin) ja hakea aktiivisesti töitä.

Yleistuen ehtona työttömän työnhaun pitää olla voimassa, työttömän pitää hakea aktiivisesti töitä ja

 osallistua työvoimaviranomaisen palveluihin.

 Jos yleistuen ehdot eivät ole kunnossa, Kela ei voi maksaa yleistukea.

– Työllisyysalue on tässä se ensimmäinen toimija. Kun asiat työllisyysalueella ovat kunnossa, silloin

 etuuden maksukin sujuu. Olemme Kelassa sidoksissa siihen, mitä työllisyysalueen

 työvoimapoliittisessa lausunnossa sanotaan, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo.

Jotta Kela voi maksaa ensimmäisen kerran työttömyysetuutta, työttömän on ensin ilmoittauduttava

 työnhakijaksi työllisyysalueellaan.

 – Saamme kaikista työttömyystuen maksamiseen liittyvistä asioista tiedon työvoimapoliittisella

 lausunnolla .

– Jos sieltä tulee lausunto, joka kieltää maksamisen, eli esimerkiksi lausunto siitä, että työnhaku on

 päättynyt, niin silloin päätämme myös tuen maksamisen. Jos taas tulee lausunto moitittavasta

 menettelystä ja kanenssista, katkaisemme maksun siksi aikaa, Metsävainio toteaa.



Ensin työvoimaviranomaisen luo, sitten hakemus Kelalle

Jos on niin sanotusti Kelan uusi asiakas ja haluaa saada yleistukea, ensimmäinen askel pitää ottaa

 työvoimaviranomaisen luo. Muuten Kela ei voi tukea myöntää.

– Ensimmäisenä tehtävänä on ilmoittautuminen työllisyysalueelle työttömäksi työnhakijaksi. Sieltä

 kautta saa asiat kuntoon ja työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta yleistukeen, Metsävainio

 muistuttaa.

Kun työtön on ilmoittautunut työnhakijaksi, hän voi hakea yleistukea Kelasta.

Kela suosittelee asiakkailleen sähköistä asiointia.

 Helpoin tapa on hakea etuutta sähköisesti OmaKelan kautta.

– Noin 90 prosenttia tai jopa pikkuisen enemmänkin hakemuksista tulee sähköisesti. Eli sähköisellä

 hakemuksella uusi asiakas voi täyttää hakemuksen yleistuelle 1.5.2026 lukien, kuten nytkin

 peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakiessaan, Kelan Metsävainio kertoo.


Sama hakemus yleistukeen ja asumistukeen

Vappuna yleistuen lisäksi otetaan käyttöön uusi yhden hakemuksen malli.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samalla hakemuksella voi yleistuen lisäksi hakea myös yleistä

 asumistukea.

– Sitä valmistellaan nyt samassa aikataulussa yleistuen kanssa, Metsävainio sanoo.

Kela siirtyy vappuna kohti yhden hakemuksen mallia, kun samalla hakemuksella voi hakea niin yleistukea kuin yleistä asumistukea.


Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki katoavat

Kun yleistuki otetaan käyttöön vappuna, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki siirtyvät historiaan.

Peruspäivärahaa on maksettu työttömälle, joka täyttää työssäoloehdon (on ollut työelämässä riittävän

 pitkään) ja jonka ansiosidonnainen on päättynyt tai hän ei ole kuulunut työttömyyskassaan.

Työmarkkinatuki on taas ollut työttömille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa tai ovat ensi kertaa

 työmarkkinoilla. Eli työmarkkinatuki on ollut esimerkiksi nuorten ja vastavalmistuneiden – sekä myös

 pitkäaikaistyöttömien tuki, kun peruspäivärahakausi on päättynyt.

Peruspäivärahaa on maksettu enintään 400 tai 300 päivää, työhistoriasta riippuen. Työmarkkinatuella ei

 ole ollut maksimikestoa.

Uudella yleistuella ei ole enimmäiskestoa. Sitä maksetaan niin kauan kuin tuen saaja on työtön, hakee

 töitä ja täyttää tuen ehdot.

Yleistuki on siis tuki työttömille. Jos tuen ehtoja ei täytä, toimeentulotuki on käytännössä ainoa

 rahallinen tuki, jota voi saada ilman työnhakua.

klo
Tunnisteet:

keskiviikko 21. joulukuuta 2022

21.12.2022 Nuori, köyhä ja työtön

 Nuori, köyhä ja työtön

27-vuotias Suvi Kokkonen elää roimasti köyhyysrajan alapuolella, unelmoi työpaikasta ja omasta sohvasta.­– Kaupassa käynti köyhänä on raskasta, kun tietää, ettei voi ostaa juuri mitään.


– TÄÄ ON ihan hirveää, Suvi Kokkonen, 27, sanoo.


Olemme Lidlissä, ja Kokkosen ostoskorissa näkyy kurkku, juusto, kirsikkatomaattirasia ja sika-nauta-jauhelihaa.

Tuotteiden hinta on päälle 11 euroa. Se tuntuu neljättä vuotta työttömänä olevan naisen kukkarossa. Kokkonen elää tuilla, eikä hänellä ole enää säästöjä. Ne ovat huvenneet aikaa sitten.

Suvi Kokkonen on virallisesti köyhä. Pienituloisuuden raja yhden hengen talouksille Suomessa on 16 256 euron vuositulot. Verotoimiston mukaan Kokkonen tienasi viime vuonna alle 9 000 euroa.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, ettei hän tienannut tukien päälle juuri mitään.

Kokkonen kuuluu niihin, joita inflaatio rankaisee rajuimmin. Marraskuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat olivat nousseet keskimäärin 16,06 prosenttia edellisvuodesta – ja juuri ruoka on se, johon Kokkonen vähät rahansa käyttää, kun mihinkään muuhun varaa ei juuri ole.

– Alkaa olla tosi vaikea elää mitenkään, kun kaikki on niin hemmetin kallista. Sitäkään vähää, mitä ennen pystyi tekemään ei enää voi tehdä, Kokkonen lataa.


”Alkaa olla tosi vaikea elää mitenkään, kun kaikki on niin hemmetin kallista.

Suvi Kokkonen valikoi tarkasti juuri sen juuston, joka ei ole liian isokokoinen yksinasuvalle, mutta jonka kilohinta on mahdollisimman pieni. Kuvassa näkyvän Ralph Laurenin laukun hän kertoo ostaneensa alennuksesta silloin, kun kävi vielä töissä. KUVA: TONI REPO / IS

Tukien lisäksi Kokkonen on tänä vuonna tienannut noin 150 euroa. Hän tekee sosiaalisessa mediassa kaupallisia yhteistöitä, joista yhdestä hän on saanut rahallisen korvauksen. Käytettyihin tunteihin nähden korvaus on naisen mukaan olematon.

Juuri tällä hetkellä Lidlin lihaosaston edustalla Kokkosta harmittaa, ettei hänellä ole enää varaa ostaa vähärasvaisempaa jauhelihaa. Sen kilohinta kun on kolmisen euroa suurempi kuin Kokkosen valitseman tuotteen, joka on hänen mukaansa “sitä halvinta skeidaa”.


SUVI KOKKOSEN elämässä on ollut rankkoja aikoja ennenkin.

Hän kertoo olleensa ujo lapsi, jota koulukiusattiin. Helppo uhri, joka ei osannut puolustaa itseään.

– Se oli henkistä väkivaltaa ja ulkopuolelle jättämistä.

Kokkonen kouluttautui kosmetologiksi ja yritti tietoisesti muuttaa itseään sulkeutuneesta ulospäin suuntautuneeksi – ja vaikuttaa myös onnistuneen siinä. Hänellä on diagnosoitu esimerkiksi pitkäaikainen masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko, jotka eivät estä häntä olemasta rento ja leppoisa niin jaksaessaan, kuten haastattelutilanteessa. IS on nähnyt Kokkosen diagnooseja hänen Omakannastaan.

Työelämässä Kokkonen on kohdannut lähinnä pettymyksiä. Hänen kokemuksensa tiivistyy yhteen lyhyeen lauseeseen: se on mennyt raa’aksi.

– Mikään, mitä olen työelämässä tehnyt, ei ole riittänyt, hän sanoo.

– Työpaikoilla on niin kovat vaatimukset. Ne menevät inhimillisyyden rajojen yli. Pitäisi olla jokin robotti, hän väittää.

Kokkosen mukaan häntä on kiusattu työpaikoilla esimerkiksi hänen hahmotushäiriönsä takia. Osa kuulemma “vittuili päin naamaa”.


 Suvi Kokkosen kokemus työelämästä ei ole hääppöinen. Taustalla näkyvä kissan kiipeilypuu ei ole Kokkosen hankkima, eikä hänellä ole omaa kissaa. Läheisen kissa on hänellä ajoittain hoidettavana. KUVA: TONI REPO / IS


Viimeisimmästä työpaikastaan Kokkonen sai koeajalla potkut vuonna 2019. Hänen mukaansa potkuista ilmoitettiin niin, että hänet pyydettiin tulemaan aiemmin töihin. Kun Kokkonen oli pukemassa työvaatteita, pomo tuli ilmoittamaan, ettei hän sovi tänne.

– Romahdin siihen. Tunsin, etten kelpaa mihinkään. Miten voisi olla yhtä aikaa tuottelias ja nopea? Kaikki eivät kykene samaan. Ihan järkyttävää.


”Tunsin, etten kelpaa mihinkään.

Työttömän status muuttuu pitkäaikaistyöttömäksi vuoden työttömyyden jälkeen. Siitä on Kokkosen kohdalla jo kauan, pari vuotta.

Syrjäytynyt Kokkosesta ei onneksi ole tullut, vaan hänellä on aina ollut sosiaalisia suhteita. Toisinaan niistä pitäminen kiinni on ollut vaikeaa.

Kokkosen mukaan ruokakermapurkin koko on pienentynyt, mutta hinta pysynyt ennallaan. KUVA: TONI REPO / IS


LIDLISSÄ Kokkosella on koko ajan puhelin esillä kahdesta syystä. Ensinnäkin hän lisää sen laskimeen jokaisen mukaan tarttuvan elintarvikkeen hinnan.

Toinen syy on se, että hän vertailee ostoslistan tuotteiden hintoja Lidlin vieressä olevan Prisman hintoihin. Nopea vertailu näyttää, että kananmunat ovat edullisempia tien toisella puolella, joten ne jäävät nyt hyllyyn.

– Kaupassa käynti köyhänä on raskasta, kun tietää, ettei voi ostaa juuri mitään. Mulla on joskus ollut maksusitoumuksia. On tosi nöyryyttävää, kun jonossa muut näkee sen ja tietää, että olen tyhjätasku.

Kela voi myöntää maksusitoumuksen esimerkiksi ruokakauppaan silloin, jos rahaa ei yksinkertaisesti ole.

Nöyryyttävältä tuntuu Kokkosen mukaan myös se, ettei hän voi tehdä ystäviensä kanssa juuri koskaan mitään sellaista, joka vaatii rahaa. Kahvilla tai kaljalla käyminen ei tule kysymykseenkään. Edellisviikolla Kokkonen kävi ystäviensä kanssa pikaruokaravintolassa, mutta edes tällaiseen herkutteluun ei seuraavan kuukauden aikana ole todennäköisesti varaa.

– Se tuntuu aika pahalta. Olen aika yksin, kun ei ole rahaa. Olen jäänyt ulkopuolelle, hän kuvailee.

Kokkonen kirjaa ostosten hinnat laskuriin, jotta kassalla ei tulisi yllätyksiä. KUVA: TONI REPO / IS


Viimeksi tänään eräs ystävä pyysi Kokkosta syömään. Jäi välistä, kun rahaa ei ole.

– Syön sitten himassa.

Myös harrastaminen on hyvin vaikeaa. Sosiaalitoimi korvaa 25 euron kuntosalimaksun.

Pienituloisten määrä Suomessa

Vuonna 2021 Suomessa oli 718 700 pienituloista eli 13,2 % asuntoväestöstä.

Pienituloisuus on suhteellista. Sen määritelmänä pidetään Eurostatin mukaan sitä, että tienaa alle 60 prosenttia mediaanituloista – tarkat tulorajat riippuvat talouden koosta. Yhden hengen taloudelle pienituloisuuden raja oli viime vuonna noin 1 350 euroa kuukaudessa.

Pienituloisten määrä kasvoi vuodesta 2020 noin 40 000 henkilöllä. Määrä oli likimain sama kuin vuonna 2019.

Pitkittyneesti pienituloisia henkilöitä Suomessa oli 421 600. Pienituloisuuden katsotaan olevan pitkittynyttä, mikäli henkilö on ollut pienituloinen kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta.

Lähde: Tilastokeskus

Pienituloisuusrajat erityyppisissä asuntokunnissa

Chart

Lähde: Tilastokeskus


KULJEMME Lidlissä muutamien punalaputettujen elintarvikkeiden ohi, mutta ne eivät Kokkosta kiinnosta. Punalaputetut tuotteet eivät ole tällä kertaa lähtöhinnaltaan niin edullisia, että niihin kannattaisi tarttua tarjouksen jälkeenkään.

Kokkosella on vankkumaton mielipide siitä, keille punalaputetut tuotteet lähtökohtaisesti kuuluvat – ja keille eivät. Hän halveksii niitä oikeasti varakkaita ihmisiä, jotka ovat niin pihejä, että hamstraavat punalapputuotteita kärryihinsä ja menevät niiden kanssa kassalle vasta sitten, kun ilta-alet ovat alkaneet. S-ryhmän ilta-alennusten aikaan tavallisesti 30 prosentin tarjouksessa olevien punalaputettujen tuotteiden tarjous nousee 60 prosenttiin.

– Se on tosi väärin. Eihän minä tai mun kaltaiset, jotka niitä voisi oikeasti tarvita, saada silloin mitään.

Silloin voi sentään turvautua ruoka-apuun, kuten Kokkonen on muutaman kerran tehnyt. Hänen mukaansa ruoka-apusysteemi on tehty aika hankalaksi. EU-ruokakassille hän antaa pelkkää alapeukkua.

– Ne muusit olivat niin pahoja, ettei niitä pystynyt syömään. Sieltä sai myös jotain jauhoja, mutta varmaan tässä jaksaa ruveta leipomaan. Oikeasti hei camoon.

Kokkonen päivittelee kevytmaidon hintaa. Rasvaton osoittautui merkittävästi edullisemmaksi, joten se lähtee mukaan. KUVA: TONI REPO / IS


INFLAATION vaikutuksesta Kokkosen ruokakorin sisältö on muuttunut jonkin verran. Mainitun jauhelihavaihdoksen lisäksi Kokkonen on joutunut jättämään kanasuikaleet kokonaan pois ja siirtymään kanankoipiin sekä -koipireisiin.


Raejuustoa hän ei enää osta, juustoa vain harvoin. Jogurteista hän ostaa vain halvimpia, joissa on kuulemma paljon sokeria, mikä ei ole hyvä juttu. Energiajuomia hän ei osta, ellei ole saanut someyhteisöjen kautta alennuskoodeja.

Lidlin ostosten hinta oli hieman pienempi kuin Kokkonen oli arvioinut, sillä kurkku punnittiin vasta kassalla, jolloin sen tarkka hinta selvisi. KUVA: TONI REPO / IS

KOKKONEN tulee tukirahoilla yleensä juuri ja juuri toimeen. Hän ei varsinaisesti budjetoi elämäänsä, vaan pyrkii yksinkertaisesti käyttämään niin vähän rahaa, että saa laskut ja ruoat maksettua. Hänen mukaansa budjetointi kyllä kannattaisi, mutta matikka on vaikeaa ja voimia vähän.


Tänäkin vuonna joululahjat jäävät ostamatta. Jouluna hän aikoo mennä perheensä kanssa äidin kotiseudulle Etelä-Savoon. Perhe on sopinut keskenään, ettei lahjoja tarvitse hankkia. Se on hyvä, sillä kaikki juhlat lähinnä hermostuttavat, kun niihin ei voi panostaa.


– Jos jollain on vaikka tuparit, niin onneksi jengi yleensä sanoo, ettei tarvitse tuoda mitään. Mutta kyllä se silti on vähän noloa, kun ei mitään vie.

Tukien lisäksi muita tuloja Kokkosella ei yleensä ole. Pari vuotta sitten hän alkoi keskittyä somemarkkinointiin ja -vaikuttamiseen, mutta se ei ole ainakaan vielä lyönyt rahoiksi. Somesta on ollut kuitenkin esimerkiksi sellainen hyöty, että Kokkonen on kutsuttu erilaisiin pr-tapahtumiin, joissa on ollut pientä tarjottavaa ilmaiseksi. Varattomalle kaikki on plussaa.

Joskus Kokkonen kerää pulloja, mutta:

– Yleensä en kehtaa, jos joku näkee.

Suvi Kokkosen tulot ja menot

Suvi Kokkonen saa neljän viikon välein työmarkkinatuen, jonka suuruus ennen veroja on reilut 714 euroa. Käteen siitä jää vajaat 572 euroa. Työmarkkinatukipäiviksi lasketaan arkipäivät ja tuki päivää kohden ennen veroja on 35,72 euroa.

Kokkosen asunnon vuokra on reilut 537 euroa kuukaudessa, johon hän saa asumistukea noin 414 euroa. Vuokran jälkeen hänellä on kuukauden ajalle käytettävissään noin 491 euroa – tarkka summa riippuu siitä, montako arkipäivää eli työmarkkinatukipäivää kuukaudelle osuu. 491 euroa on laskettu sen mukaan, että arkipäiviä olisi 21,5.

Esimerkiksi sähkölasku ja kotivakuutus korvataan hänelle toimeentulotukena.

Marraskuun aikana Kokkonen käytti ruokaan ja muihin päivittäistavaraostoksiin yhteensä reippaat 367 euroa. Lisäksi hän lyhensi muutamia eri kulutusluottoja ja maksoi muita laskuja.

Joulukuun 2. päivänä Kokkosen pankkitilillä oli käyttövaroja 3,52 euroa.

Kokkonen uskaltaa puhua avoimesti varattomuudestaan, mutta ei halua paljastaa sitä uusille tuttavuuksille ollessaan ihmisten ilmoilla. Se johtuu ainakin osittain siitä, miten Kokkonen on huomannut ihmisten suhtautuvan työttömiin.

– Työttömyys tuntuu olevan tabu. Meitä haukutaan Kelan sossupummeiksi.


”Työttömyys tuntuu olevan tabu. Meitä haukutaan Kelan sossupummeiksi.

Ei Kokkonen missään nimessä haluaisi olla työtön ja varaton. Toistaiseksi naisen voimavarat eivät ole riittäneet siihen, että työelämään voisi palata. Ikävät kokemukset ovat jättäneet jälkensä. Se harmittaa.

– Olen jo tämän ikäinen, eikä mulla ole mahdollisuuksia oikein mihinkään. Onhan se ihan perseestä.

PRISMASTA Kokkosen mukaan lähtee loput ostoslistan tuotteista: leipä, tumma makaroni, lauantaimakkara ja kananmunat – joka on yksi eniten vuoden aikana kallistuneista elintarvikkeista. Kananmunien hinta oli marraskuussa lähes 37 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Nämä neljä tuotetta maksavat yhteensä 5,66 euroa.

– On se kyllä aika paljon, Kokkonen toteaa.

Jos Kokkosella olisi edes vähän enemmän rahaa, hän ostaisi joko meetvurstia tai suurta herkkuaan, perunasalaattia.


Vaasan Ruispaloista Kokkonen ei luovu, vaikka halvempaakin leipää olisi. KUVA: TONI REPO / IS

Ruoan lisäksi ihminen yleensä tarvitsee elämiseen muutakin. Koti vailla huonekaluja kuulostaa kalsealta. Huonekalujen hankkiminen köyhänä on onnistunut, mutta vaivalloisesti. Television Kokkonen on saanut lahjaksi, niin myös imurin ja kirjahyllyn. Matto irtosi someyhteistyön kautta. Tv-taso ja sänky on taas hankittu osamaksulla, jossa on Kokkosen makuun liian suuret korot ja tilinhoitomaksut.

– Mulla ei oikein ole ketään, johon turvautua. Siksi teen sitä somea, mutta sen kautta on tosi haasteellista tienata mitään.

Kokkosen luona vierailevat ihmiset ovat kummastelleet, miksi hänellä ei ole sohvaa. Sellainen kun kuulemma pitäisi kaikilla olla.


Sohvan sijaan Kokkosella on nojatuoli. Sohvan hän hankkii sitten joskus, jos rahaa on. KUVA: TONI REPO / IS

KOKKOSEN tämän päivän ostokset, noin kassillinen ruokaa, maksoivat yhteensä 19 euroa ja 29 senttiä.

Vaikka Kokkonen on tottunut nykyisiin hintoihin, ne järkyttävät häntä edelleen. Vuotta aiemmin samat ostokset olisivat olleet joitakin euroja halvemmat. Noihin aikoihin Kokkosen oli vielä mahdollista tehdä muutakin kuin ilmaisia asioita.

Kokkonen unelmoi siitä, että köyhyys on joskus ohi. Haastattelua seuraavalla viikolla hän aloittaa kuntouttavan työtoiminnan. Jos kaikki menee nappiin, hän saattaisi opiskella tulevaisuudessa estenomiksi ja työskennellä kosmetiikan parissa.

– Haaveeni on säännölliset tulot ja se, ettei tarvitsisi päivittäin miettiä rahaa sekä sitä, ettei sitä ole.


Kokkosen sänky ei vielä varsinaisesti ole hänen omaisuuttaan, sillä hän on hankkinut sen osamakulla, jota pitää vielä lyhentää. KUVA: TONI REPO / IS

Juuri nyt mielikuva työelämästä tuntuu vielä sen verran pelottavilta, että haaveen toteutuminen ei ole ajankohtaista.

Jos se joskus toteutuu, Kokkonen aikoo hankkia sen sohvan. Myös matkustaminen jonnekin lämpimään kiinnostaa. Barcelonassa hän on kuulemma käynyt 10 vuotta sitten.

– Se oli ihan tosi kiva kaupunki, hän muistaa.

– Siellä sai kahdella kympillä sai varmaan kaksi täyttä kassillista ruokaa! Mieti, kaksi! Saisipa täälläkin.

klo
Tunnisteet:

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

22.07.2020 Korkokaton kaksi puolta – hallitus sai mitä halusi, mutta kaikki eivät saa enää lainaa

IS Pääkirjoitus 02.07.2020 : Korkokaton kaksi puolta – hallitus sai mitä halusi, mutta kaikki eivät saa enää lainaa
 Tämän viikon keskiviikkona kulutusluottojen ja pikavippien korkokatto puolittui 10 prosenttiin.
Tämän viikon keskiviikkona kulutusluottojen ja pikavippien korkokatto puolittui 10 prosenttiin.

Kulutusluottojen ja pikavippien korkokatto puolittui tällä viikolla. Sillä on monta seurausta.

Suomalaisista 390 000:lla on maksuhäiriömerkintöjä, kertoi asiaa seuraava Suomen Asiakastieto torstaina. Maksuhäiriömerkintöjä saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut jatkuvasti jo yli kymmenen vuotta.

Tämän viikon keskiviikkona kulutusluottojen ja pikavippien korkokatto puolittui 10 prosenttiin. Muutos on voimassa vuoden loppuun asti.

Nämä kaksi asiaa linkittyvät toisiinsa.

Hallituksen tarkoitus oli ja on, että koronakriisin aikana suomalaiset eivät velkaantuisi korkeakorkoisilla lainoilla ja tekisi hätiköityjä päätöksiä sortumalla pikavippeihin.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Anu Raijas sanoo (Taloussanomat 30.6.), että kyse on ihmisten velkaongelmien hillitsemisestä. Raijaksen mielestä on aivan selvää, että luotonsaanti luotonhakijan näkökulmasta kiristyy.

Ihminen, joka kesäkuussa sai kulutusluottoa ei sitä välttämättä enää heinäkuussa saa. Yritysten ei kannata antaa lainaa kaikille 10 prosentin korolla.

Eduskunnassa hallituksen päätös sai laajasti kannatusta. Mutta myös toisenlaisia näkökulmia on esitetty.

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi kirjoitti blogissaan, että korkokaton alenemisen vuoksi luotonannon ulkopuolelle jäävät erityisesti pienituloiset työssäkäyvät henkilöt. Kuluttajien velkaantuminen voi kyllä tyrehtyä, mutta välittömät talousvaikutukset voivat aluksi olla suuria.

Korkokaton puolittamisen vaikutukset eivät vielä näy, mutta ne tulevat näkymään. Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen sanoo yhtiön tiedotteessa, että on erittäin todennäköistä, että koronakriisin takia säädetty tilapäinen 10 prosentin korkokatto tulee edelleen kasvattamaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrää. Tämä johtuu siitä, että uutta luottoa on entistä vähemmän saatavilla.

Velkaongelmien kanssa painivia auttavassa Takuusäätiössä pelätään, että ihmiset lankeavat pikavippien ”alennusmyyntiin”, eivätkä ymmärrä, että 10 prosentin korkokatto koskee vain loppuvuotta. Ensi vuoden alussa korkokatto nousee takaisin 20 prosenttiin. Jos alhaisemmalla korolla otettuja lainoja on silloin vielä maksamatta, niiden korko erittäin todennäköisesti nousee.

Pikavipit ja niiden aiheuttamat pulmat ovat eräänlainen ikuinen ongelma. Alaa sääteleviä lakeja on toistuvasti tiukennettu, mutta yritykset ovat taitavia toimimaan lain puitteissa, ja samalla etsimään laista porsaanreikiä.

Yksittäiselle ihmiselle tilanne voi olla hyvin tukala. Kenenkään ei pitäisi joutua pyörittämään arkeaan pikavipeillä. Se on mahdotonta ja kohtuutonta. Mutta jos lainsäädännön kiristyminen nyt sulki ainoan lainahanan, tilanne voi olla todella vaikea.

IS
klo
Tunnisteet:

torstai 23. huhtikuuta 2020

23.04.2020 Koronakriisi tuo mukanaan 10 prosentin korkokaton kuluttajaluottoihin

Koronakriisi tuo mukanaan 10 prosentin korkokaton kuluttajaluottoihin

 Velkaongelmien kärjistyminen yritetään estää, luottokorttiluotot jäävät kuitenkin sääntelyn ulkopuolelle.

Hallitus esittää kuluttajansuojalakiin muutosta, jolla kuluttajaluotoille asetettaisiin väliaikainen 10 prosentin korkokatto covid-19-epidemiaan liittyvän poikkeustilan vuoksi.

Samalla kuluttajaluottojen suoramarkkinointi ja luotonvälittäjien palvelujen suoramarkkinointi kiellettäisiin väliaikaisesti.

Lakimuutoksella halutaan varmistaa, että kuluttajilta poikkeustilanteessa perittävät luottojen korot pysyvät maltillisina tilanteessa, jossa monien ihmisten taloustilanne on heikentynyt ja monet joutuvat ottamaan lainaa. Samalla halutaan estää aggressiivinen lainamarkkinointi talousvaikeuksiin joutuville kuluttajille.

– Haluamme tuoda helpotusta talousvaikeuksiin joutuneille kuluttajille. Rajoittamalla lainojen korkoja voimme paremmin turvata kuluttajien aseman luottomarkkinoilla ja antaa yhä useammalle mahdollisuuden päästä näiden haastavien aikojen yli, perusteli oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) tiedotteessa.

Muutos on tarkoitus saada voimaan vappuna, ja sen on määrä pysyvä voimassa vuoden loppuun asti. 
Ennen lain voimaantuloa tehtyihin luottosopimuksiin tilapäistä korkokattoa sovelletaan heinäkuun alusta lähtien.

Finanssiala tyytyväinen

Korkokatto ei koske hyödykesidonnaisia luottoja, kuten yleisluottokorttiluottoja, autojen osamaksukauppaa eikä verkkokaupan erämaksumahdollisuutta.

Finanssiala otti valmisteluvaiheessa kantaa esitykseen ja esitti, että luottokorttiluotot jätetään sääntelyn ulkopuolelle. Johtaja Lea Mäntyniemi sanoi STT:lle, että esitys olisi ollut vaikea toteuttaa ja olisi aiheuttanut monille rahapulaan joutuneelle asiakkaalle vaikeita tilanteita.

– Luottokortit antavat tässä tilanteessa asiakkaille joustoa, kun esimerkiksi työttömyyskassat eivät pysty maksamaan siinä tahdissa kun ihmisillä rahantarvetta on.

Sääntelyn vaatimien muutosten tekeminen luotonantajien tietojärjestelmiin ei Finanssialan mukaan olisi onnistunut.

Luottokorttiluottojen todellisissa vuosikoroissa on vaihtelua, mutta monet niistä nousevat yli 20 prosentin.

Nina Törnudd STT
klo
Tunnisteet:

maanantai 20. huhtikuuta 2020

20.04.2020 Veroilmoituksella voi säästää jopa tonneja – tarkista ainakin nämä neljä kohtaa

Veroilmoituksella voi säästää jopa tonneja – tarkista ainakin nämä neljä kohtaa

Tavallista useampi tekee tänä vuonna etätöitä kotonaan. Siitä voi saada työhuonevähennystä. Kannattaa muistaa myös esimerkiksi siivouspalveluiden ostamisesta saatavaa kotitalousvähennys sekä työmatkakulut.
Tavallista useampi tekee tänä vuonna etätöitä kotonaan. Siitä voi saada työhuonevähennystä. Kannattaa muistaa myös esimerkiksi siivouspalveluiden ostamisesta saatavaa kotitalousvähennys sekä työmatkakulut.

Kuva: Vesa Moilanen & Anni Reenpää /Lehtikuva

Julkaistu: 6:27
Maalis–huhtikuun aikana kotiin postitettu viime vuoden esitäytetty veroilmoitus on syytä käydä tarkasti läpi. Puutteelliset tiedot ja jopa suoranaiset virheet voivat käydä veronmaksajalle kalliiksi.

VEROVÄHENNYKSISTÄ yleisimpiä ovat työmatkavähennykset. Asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja voi vähentää 11 kuukaudelta.

Kannattaa muistaa, että vähennyskelpoiset työmatkakulut lasketaan halvimman vaihtoehdon mukaan, eli yleensä julkisen liikenteen lippuhintojen perusteella. Korvausta omalla autolla ajetuista kilometreistä kodin ja työpaikan välillä voi perustella vain, jos riittävän hyvin toimivaa julkista liikennettä ei matkalla ole.

Omavastuu on 750 euroa, eli verovähennykseen vaikuttavat vain sen ylittävät matkakulut. Verovähennyksen määrään vaikuttavat myös omat palkkatulot, sillä esimerkiksi matkakulut vähennetään verotettavista ansiotuloista, eikä siis suoraan veroista. Vähennyksen määrää voi kuitenkin arvioida käyttämällä lisäveroprosenttia, joka voi olla esimerkiksi 40 prosenttia.

Esimerkiksi 2 000 euron työmatkakuluista vähennetään ensin 750 euron omavastuuosuus. Jäljelle jäävästä 1 250 eurosta 40 prosenttia on 500 euroa, mikä on veron todellinen vähennys.

Työttömyys pienentää omavastuuta.

– Työttömänä olleen kannattaa siis merkitä 750 euroa pienemmätkin matkakulut, kertoo johtava verojuristi Päivi Kaari Veronmaksajain keskusliitosta.

Keittiön pöytäkin voi olla työhuone

 Esimerkiksi kotona tai vaikka erillisellä työhuoneella työskentelevä voi saada työhuonevähennystä, joka kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen.

– Tämän vähennyksen voi saada, vaikka tekisi töitä kannettavalla keittiön pöydällä, Kaari sanoo.

Työhuonevähennyksen laskukaava on yksinkertainen: Yli 50 prosenttia työpäivien kokonaismäärästä kotona työskentelevä voi saada verotuksessa 900 euron vähennyksen, ja enintään 50 prosenttia kotona työskentelevä voi saada 450 euron vähennyksen.

Käytännössä alle 900 euron työhuonevähennyksiä kannattaa harvoin verottajalle edes ilmoittaa. Vaikka saisit täyden työhuonevähennyksen eli 900 euroa, siitä vähennetään kaikille palkansaajille automaattisesti myönnettävä 750 euron tulonhankkimisvähennys. Vähennyksen todellista hyötyä voi arvioida kertomalla 250 euroa 40 prosentin lisäveroprosentilla, eli täydestä työhuonevähennyksestä veronmaksajan käteen jää 100 euroa.

– Jos sen sijaan satsaa työpisteeseen enemmän, ostaa esimerkiksi työtuolin ja pöydän erilliseen huoneeseen, kannattaa miettiä niiden vähentämistä erikseen, Kaari neuvoo.

Kalusteiden tai työvälineiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot voi vähentää tulonhankkimiskuluina, jos kalusteet ovat pääosin työkäytössä. Myös kodin nettiliittymän kuluista puolet voi vähentää verotuksessa. Verovähennyksen voi saada, jos hankinnat yhdessä työhuonevähennyksen kanssa ylittävät 750 euron rajan. Kuitit on tällöin syytä pitää tallessa.

Lue lisää: Siirryitkö koronan takia etätöihin? Lue lista: nämä verovähennykset voit nyt saada
Nämä ovat vähennyskelpoisia verotuksessa:
1.Työhuone
Jos verovelvollinen työskentelee kotona tai on sopinut työnantajan kanssa tekevänsä etätöitä, verotuksesta voi vähentää työhuonevähennyksen.

Kaavamaisen työhuonevähennyksen voi saada, vaikka työnantaja olisi järjestänyt työpaikalla työntekijälle työpisteen tai työhuoneen. Työhuonevähennys määräytyy etätyöpäivien mukaan.

Kun henkilö tekee etätyötä kotona yli 50 prosenttia työpäivien kokonaismäärästä, työhuonevähennys (vuoden 2019) verotuksessa on 900 euroa.

Kun etätyötä tehdään kotona enintään 50 prosenttia työpäivien kokonaismäärästä, työhuonevähennys (vuoden 2019) verotuksessa on 450 euroa.

2. Kalusteet ja työvälineet – osan voi vähentää jo hankintavuonna
Verohallinto linjaa ohjeissaan, että työhuoneen kalusteita ovat esimerkiksi työpöytä ja työtuoli. Työvälineitä ovat esimerkiksi tietokone, näyttö ja näppäimistö.

Jos verovelvollinen hankkii itse kalusteita tai työvälineitä, niiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot voi vähentää tulonhankkimiskuluina, jos kalusteet ovat pääosin työkäytössä.

Verohallinto muistuttaa ohjeissaan, että verovelvollinen voi vähentää joko edellä mainitun kaavamaisen työhuonevähennyksen tai työtilasta aiheutuneet todelliset kulut esimerkiksi kalusteista. Molempia ei veroilmoituksella voi vähentää.

Jos kalusteen tai työvälineen hankintahinta on enintään 1 000 euroa, kulut voi vähentää kerralla hankintavuonna.

Jos hankintahinta on yli 1 000 euroa, se vähennetään vuosittaisina 25 prosentin suuruisina poistoina.

Lainaksi työnantajalta saadut, työkäyttöön tarkoitetut kalusteet tai työvälineet eivät ole veronalaista etua työntekijälle, koska niiden omistus säilyy työnantajalla.

Jos työnantaja hankkii työhuoneen kalusteita työntekijälle omaksi, kalusteiden käypä arvo on silloin palkkaa, jonka työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin.

3. Tietoliikenneyhteydet
Kun työntekijä hankkii itse tietoliikenneyhteyden, esimerkiksi laajakaistan, sen kustannuksia voi vähentää tulonhankkimismenoina. Vähennyksen määrä on 50 prosenttia tietoliikenneyhteyden kustannuksista, jos yhteys on osittain työkäytössä ja 100 prosenttia kustannuksista, jos työntekijä käyttää yhteyttä pääasiassa työkäytössä.

Niissä tapauksissa, joissa työnantaja korvaa työntekijälle tämän itse hankkiman tietoliikenneyhteyden käyttökustannuksia, korvaus on työkäytön ja yksityiskäytön osalta veronalaista tuloa.

Työkäytön osuuden voi vähentää tulonhankkimismenona veroilmoituksessa, jos se ylittää yhdessä muiden tulonhankkimismenojen kanssa 750 euroa.

Jos työnantaja järjestää työntekijälleen tietoliikenneyhteyden työkäyttöä varten, yhteyden työ- sekä yksityiskäyttö ovat työntekijälle verovapaita.

4. Ravintoetu
Etätyöpäivät lasketaan tavallisiksi kotimaan työssäolopäiviksi.

Se tarkoittaa, että työntekijä voi silloin käyttää normaalisti työnantajan myöntämää ravintoetua, esimerkiksi lounasseteleitä tai sähköisiä maksuvälineitä.

5. Matkakustannukset
Etätyötä tehdään tyypillisesti kotona, ja varsinainen työpaikka on työnantajan toimipaikassa. Työntekijä voi vähentää asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulut verotuksessaan vain niiltä päiviltä, jolloin hän käy työnantajan toimipaikassa.

Jos asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen omavastuu – 750 euroa vuodessa – ylittyy, matkakulut vähennetään halvimman kulkuneuvon mukaan laskettuna.


Työnantaja ei voi korvata asunnon ja työpaikan välisiä matkoja työntekijälle verottomasti, vaan tällaiset korvaukset ovat palkkaa.

Verottajalta apua kotitalousvähennykseen

Viime vuodelta täyden 2 400 euron kotitalousvähennyksen sai, jos oli teettänyt kotonaan esimerkiksi siivous- tai remonttitöitä 5 000 eurolla. Työn hinnasta voi vähentää puolet.

Jos esimerkiksi kodin remonttilaskusta työn osuus arvonlisäveroineen oli 3 200 euroa, niin kotitalousvähennyksen määrä saadaan jakamalla työn hinta ensin puoliksi. Jäljelle jäävästä 1 600 eurosta vähennetään vielä 100 euron omavastuu, jolloin kotitalousvähennykseksi tulee 1 500 euroa.

Pariskunnan kannattaa keskittää kotitalousvähennykset toiselle puolisolle. Jos 5 000 euron määrä ei ylity, välttää maksamasta omavastuuta kahteen kertaan. Jos taas raja ylittyy, verottaja siirtää sen ylittävän summan automaattisesti puolison verotuksen vähennyksiin. Tällöin tosin verovähennyksestä menettää jälleen sadan euron omavastuun.

Osakekaupan tappio voi kääntyä verotuksessa voitoksi

Osakkeitaan myyneen kannattaa tarkistaa, että verottaja tietää myös osakkeiden hankintahinnat. Pahimmassa tapauksessa verottaja saattaa jopa merkitä kaupassa tehdyn tappion voitoksi.

Syynä on niin sanottu hankintameno-olettama, joka on 20 prosenttia myyntihinnasta. Verottaja siis olettaa, että kauppa on voitollinen, vaikka olisit ottanut kaupassa reilusti takkiin. Tiedot kannattaa siis tarkistaa ja tarpeen tullen korjata.

Jos on esimerkiksi myynyt osakkeet 5 000 eurolla kertomatta alunperin korkeampaa hankintahintaa verottajalle, oletetaan hankintahinnaksi 20 prosenttia myyntihinnasta eli 1 000 euroa. Näin lasketusta 4 000 euron voitosta sijoittaja joutuu maksamaan veroa 30 prosenttia eli 1 200 euroa.

Airbnb entistä tarkemmassa seurannassa

Vuokra-asuntojen omistajien kannattaa pitää verottaja ajan tasalla.

– Vuokratulot pitää tosiaan sinne itse laittaa, vaikka olisikin maksanut viime vuonna niistä ennakkoveroa. Yleensä esimerkiksi vuokratulojen määrät eivät ole oikein, ja vähennykset, eli vastikkeet ja muut, kannattaa myös itse laskea, Kaari muistuttaa.

Myös veroja aiemmin vältelleiden Airbnb-vuokraajien kannattaa täyttää tiedot veroilmoitukseensa, sillä puuttuvista tiedoista saattaa seurata ikävä yllätys.

Verottaja voi selvittää vuokraamalla saatuja tuloja suoraan pankeilta, ja niistä voi joutua myöhemmin maksamaan veroja korkojen kanssa.

Jos korjaat ilmoitusta, määräpäivä on joko 5.5., 12.5. tai 19.5.2020. Päivän näkee omasta veroilmoituksestasi ja OmaVerosta. Puolisoilla määräpäivä on sama.

Jos korjaukset haluaa tehdä paperilla, kannattaa ottaa huomioon, ettei korjauksia enää tehdä suoraan esitäytettyyn ilmoitukseen, vaan niitä varten on käytettävä omia lomakkeita, jotka voi joko tulostaa verkosta tai tilata verottajan puhelinpalvelusta. Tarkistusta ei siis kannata jättää viime hetkeen, vaan hankkia tarvittavat lomakkeet hyvissä ajoin.

Veronmaksajat on koonnut verkkosivuilleen myös muita vinkkejä veroilmoituksen tarkistamiseen.

Perttu Pitkänen
klo
Tunnisteet:

20.04.2020 Yli 150 luoton pariskunta haki velkajärjestelyä – vaimo ihmetteli miksi pankit olivat antaneet heille lainaa

Yli 150 luoton pariskunta haki velkajärjestelyä – vaimo ihmetteli miksi pankit olivat antaneet heille lainaa

 Pariskunnan velat koostuivat pitkälti pikavipeistä ja kulutusluotoista.
Pariskunnan velat koostuivat pitkälti pikavipeistä ja kulutusluotoista.

Kuva: Laura Oja & Colourbox
Julkaistu: 19.4. 12:30

Yli 150 erilaista luottoa saanut pariskunta haki velkajärjestelyä. Vaimolla velkoja on kaikkiaan 102 ja miehellä yli 50 kappaletta ja velkojen kokonaissumma on noin 335 000 euroa.

Vaimolla on henkilökohtaisia velkoja runsaat 106 000 euroa ja miehellä lähes 128 000 euroa. Pariskunnalla on lisäksi yhteistä asuntovelkaa noin 100 000 euroa, jonka vakuutena on talo.

Puolisot hakivat erikseen yksityishenkilön velkajärjestelyä viime vuoden lopulla Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta. Järjestelyjä ei hyväksytty. Tyrmäys tuli huhtikuun alkupäivinä myös Helsingin hovioikeudesta, joka ei antanut jatkokäsittelylupaa.

Syynä velkajärjestelyhakemuksen hylkäämiseen oli piittaamaton velanotto, joka oli jatkunut pitkään. Uudella velalla yritettiin epätoivoisesti lyhentää vanhoja ja hanke epäonnistui.

Puolisot ovat noin 55-vuotiaita. Heidän yhteenlasketut vuositulonsa ovat olleet viime vuonsa 75 000–80 000 euroa. Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan puolisot ovat tienanneet kohtuullisen hyvin.

PUOLISOIDEN velat asuntoluottoa lukuun ottamatta ovat pääsääntöisesti pikavippejä ja kulutusluottoja. Velat ja niiden hoitaminen nousivat sellaisiin korkeuksiin, ettei niistä enää selvitty.

Velkaantuminen käynnistyi jo 2000-luvun alkuvuosina ja lainanotto vain kasvoi 6–7 vuotta sitten, vaikka kummallakin puolisolla oli työpaikka ja säännöllinen ansiotulo. Velkaantumisvauhti oli reilusti ylitse puolisoiden maksukyvyn.

Suurimmat velkojat paheksuivat lainojen nostoa ja vastustivat velkajärjestelyä. Ottamalla lisää velkaa, puolisot vain pahensivat huonoa tilannettaan, velkojat totesivat.

Iso osa veloista oli sellaisia, joiden käyttötarkoitusta puolisot eivät kertoneet. Velkojat arvelivat, että lainaraha käytettiin elämiseen, mihin pariskunnan kuukausitulojen olisi pitänyt velkojien mielestä riittää.

Lainarahalla pariskunta piti velkojien mielestä kohtuutonta kulutustasoa tuloihinsa nähden ja elämällä yli varojensa he itse aiheuttivat velkajärjestelytarpeen.

PUOLISOIDEN antamat selvitykset avaavat syitä velkoihin. Vaimon mukaan velkaantuminen alkoi opiskelujen, lastenhoidon ja pätkätöiden vuoksi, ja lasten harrastemenot vain kasvoivat iän myötä.

Perheenpään sairastumisen puolisot nostavat yhdeksi velkaantumisen syyksi. Mies oli yhtenä vuotena 17 päivää sairauspäivärahalla. Käräjäoikeuden mielestä miehen sairastelu ei selitä velkaantumista.

Vaimon mielestä tilanne oli niin mahdoton, ettei hän nähnyt muuta ulospääsyä kuin lisävelkaantumisen. Vuoden 2015 jälkeen pariskunta tajusi tilanteen toivottomuuden, mutta velkaantuminen kuitenkin jatkui velkojien mukaan edelleen yli 50 000 eurolla.

Velkaantumisen historiasta mies totesi, että jo kymmenen vuotta sitten pariskunta yritti katkaista kierteen saamallaan 26 000 euron järjestelylainalla, tilanne ei kuitenkaan muuttunut.

LUOTONANTAJIEN vastuun vaimo otti omassa lausunnossaan esille. Hän kysyi, olivatko luotonantajat olleet vastuullisia antaessaan lisää luottoja, vaikka niitä ennestään oli jo paljon ja hän oli pitkään ollut määräaikaisessa työsuhteessa.

Vaimo otti esille myös sairastelunsa ja lääkityksensä, joka saattoi vaikuttaa hänen harkintakykyynsä, kun velat aiheuttivat stressiä.

Hän myönsi, että velkoja oli käytetty välttämättömiin talouden menoihin, mutta kyse ei ollut piittaamattomuudesta ja vastuuttomuudesta, vaan lasten perustarpeiden tyydyttämisestä.

Puolisot ovat maksaneet viime vuosina ulosoton kautta velallisilleen yhteensä yli 40 000 euroa. Velat eivät ole ulosmittauksessa lyhentyneet, vaan rahat menivät velkojen korkoihin.

Velkajärjestelyyn pääsyä vaimo piti välttämättömänä, koska edessä on omakotitalon menettäminen ja se menisi suoraan vakuusvelkoihin.

Toiselle puolisolle oli tulossa muutaman kymppitonnin perintö, josta hän luopui ja siirsi lapsilleen. Jotkut velkojat paheksuivat menettelyä ja pitivät sitä velkajärjestelyn esteenä, koska se vahingoitti velkojien asemaa.

Hakija kuitenkin muistutti, että perintörahoilla ei heidän ongelmiaan olisi ratkaistu ja kiisti, ettei teolla tarkoituksellisesti heikennetty velkojien asemaa.

KÄRÄJÄOIKEUS ei päästänyt pariskuntaa velkajärjestelyyn ja hylkäsi hakemuksen joulun alla. Se totesi, etteivät puolisot kykene parantamaan tulotasoaan niin, että selviäisivät veloistaan.

Toisen puolison osalta oikeus totesi, että perinnöstä luopumisella hän vahingoitti velkojiensa asemaa. Oikeus piti menettelyä sopimattomana ja esteenä velkajärjestelylle.

Oikeus piti pariskunnan velkaantumista piittaamattomana ja vastuuttomana eikä hyväksynyt velkajärjestelyä.

Velkajärjestelyä pariskunta haki siinä vaiheessa, kun heidän talonsa ulosmitattiin ja juuri ennen hakemuksen jättämistä toinen puoliso oli luopunut odotettavissa olevasta perinnöstään.

Käräjäoikeus otti kantaa myös luotonantajien toimintaan. Kun vaimo joutui ulosottoon, hän siihen saakka hoiti vanhoja velkojaan uuden velan ottamisella ja sen seurauksena maksuvaikeudet syvenivät. Oikeus toteaa, että luotonantajat toimivat vastuullisesti.

Pariskunta vei asiansa edelleen Helsingin hovioikeuteen ja haki jatkokäsittelylupaa. Hovioikeus ei epäillyt käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta eikä myöntänyt lupaa. Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Vesa Näveri
klo
Tunnisteet:

sunnuntai 23. helmikuuta 2020

23.02.2020 Kotitalouksien varallisuudessa tapahtui yllättävä käänne: nyt velkaantuvat varakkaat

Kotitalouksien varallisuudessa tapahtui yllättävä käänne: nyt velkaantuvat varakkaat

Kuvituskuva
Kuva: Lehtikuva

Julkaistu: 27.1. 7:15

Tuloasteikon yläpäässä otetaan yhä suurempia lainoja, kun taas pienempituloisten lainasummat ovat kääntyneet laskuun. Suurin ongelma on ylivelkaantuneiden ryhmä.


Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut ennätykseen samalla kun talouden näkymien odotetaan hiipuvan. Esimerkiksi Asiakastieto on toistuvasti raportoinut maksuhäiriömerkintöjen kasvusta. Viime vuoden lopulla maksuhäiriömerkintöjä oli 386 700 henkilöllä, mikä oli lähes 5000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Erikoista kyllä, pienempituloisten velkaantuminen näyttää tilastojen perusteella kääntyneen laskuun jo muutama vuosi sitten. Viiteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien kotitalouksien keskimääräinen euromääräinen velka on itse asiassa pienentynyt vuoden 2015 jälkeen.

Suomen kotitalouksien kokonaisvelkamäärä on jatkanut kasvuaan, mutta kasvu on johtunut pelkästään viiden ylimmän tulokymmenykseen kuuluvien talouksien, eli parempituloisten entistä suuremmista veloista.



Eniten tienaavien velat tärkeivat

Kaikkien asuntokuntien velat keskimäärin, euroa.
Kartoittaa
Lähde: Tilastokeskus

AsuntokuntienVelatKayra



Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti lokakuun alussa ylivelkaantumiseen ratkaisuksi muun muassa enimmäisvelkasuhdetta, jonka perusteella kotitalouden kaikkien luottojen määrä ei saisi olla yli 4,5 kertaa kotitalouden vuosittaisia bruttotuloja. Myös asuntoluoton takaisinmaksuajaksi ehdotetaan enintään 25 vuotta.

Rajoitukset koskisivat siis samalla lailla kaikkia tuloryhmiä.

– Tulojen määrästä riippumatta kysymys on aina velan suhteesta tuloihin, ja miten sitä taakkaa pystyy hoitamaan, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen, joka toimi ministeriön velkaantumista pohtineen työryhmän puheenjohtajana.

Esimerkiksi Englannin keskuspankin selvityksen mukaan maksuvaikeuksiin joutuvien asuntovelallisten määrä alkaa kasvaa, jos talouden käytettävistä tuloista 35–40 prosenttia kuluu velkojen hoitoon.

– Jos esimerkiksi korot alkavat nousta, niin lainanhoitokulujen nousu voi aiheuttaa vaikeuksia, Mörttinen toteaa.

Ehdotetun enimmäisvelkasuhteen on väitetty lisäävän eriarvoisuutta, sillä se rajoittaisi varsinkin pienempituloisten mahdollisuuksia omistusasuntoon. Tämä vaikuttaisi erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä asuntojen hinnat ovat korkeat.

Mörttisen mukaan työryhmä ei keskittynyt eriarvoisuuteen vaan keinoihin, joilla kotitalouksien velkataakka pysyisi hoidettavan kokoisena.

– En silti usko, että eriarvoisuus vähenisi sallimalla kantokykyä suurempi velkaantuminen kotitaloudelle. Se syöksee kotitalouden ihan erilaisiin ongelmiin.

Toisenlainen näkymä kotitalouksien tilanteeseen saadaan, kun vertaillaan velkojen ja lainojen suhdetta eri tulokymmenyksissä. Tilastokeskuksen laskelmat paljastavat, että vaikka ylempien tuloluokkien lainat ovat kasvaneet, niin pahimmat ongelmat ovat alimmassa tuloluokassa.

Tilastotietojen mukaan Suomessa on reilut 120 000 velkaista kotitaloutta, joiden velkojen keskimääräinen osuus tuloista on reilut 200 prosenttia eli yli tuplasti tulojen verran.

Todennäköisesti suurimmalla osalla näistä kotitalouksista on lainaa vain kohtuullisesti, joten pienituloisimmassa kymmenyksessä on ryhmä, joilla velkaa on sitäkin enemmän.


Pienituloisista löytyy velkaantunut riskiryhmä

Kaikki asuntokunnat

Kartoittaa

Velalliset asuntokunnat

Kartoittaa
* Velat ja valitsevat rahatulot keskimäärin, euroa
Lähde: Tilastokeskus


Samasta ilmiöstä kertovat myös Asiakastiedon havainnot.

– Uusia merkintöjä tuli paljon, mutta ne kohdistuivat hiukan entistä pienemmälle joukolle ihmisiä. Samat henkilöt ovat velkaantuneet moneen suuntaan, jolloin ongelmien kasautuessa häiriöitä tulee nopeasti useita, totesi liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedon tiedotteessa.

Lisää tietoa kaivataan

 Muun muassa työelämäprofessori Antti Suhonen Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta on arvostellut sitä, että enimmäisvelkasuhteen määrittelyssä otetaan huomioon vain kotitalouden tulot, mutta ei varallisuutta. Hän muistuttaa, että ylemmissä tuloluokissa varallisuus on yleisesti kasvanut velkaa nopeammin.

– Käytännössä nyt esitetty malli rajoittaisi asuntoluotonantoa kotitalouksien lyhyen ajan tulohistoriaan perustuen, Suhonen toteaa.

– Tämä on toki helposti mitattava suure, mutta se voi antaa vääristyneen kuvan lainanottajan todellisesta pitkän tähtäimen maksukyvystä erilaisissa elämäntilanteissa ja työurissa.

Mörttinen muistuttaa, että selvityksessä ehdotetaan pankeille mahdollisuutta ylittää 15 prosentissa lainoista ylittää tuloihin perustuvan enimmäisvelkasuhteen rajoitus. Tätä joustovaraa voisi käyttää esimerkiksi, jos lainanhakijalla arvioidaan esimerkiksi varallisuuden tai työhistorian ansiosta selviytyvän lainan kuluista.

Työryhmän ehdottamat keinot ovat tarpeellisia nykyisessä tilanteessa, kun kotitalouskohtaista tietoa on tarjolla varsin niukasti. Tehokkaammin ylivelkaantumisen moninaisia haittoja pystyttäisiin hänen mukaansa estämään niin sanotun positiivisen luottorekisterin avulla.

Oikeusministeriössä valmisteltavan rekisterin olisi tarkoitus olla valmiina keväällä 2023, ja siihen kerättäisiin tarkempaa tietoa henkilöiden maksukyvystä.

– Silloin pääsisimme vielä syvemmälle velkaantumisen ongelmapiirteisiin, ja voisimme tehdä paremmin eri kotitalouksien ongelmakohtiin osuvia instrumentteja, Mörttinen sanoo.

– Olisihan se hyvä tietää että mitä lainaa näillä talouksilla on, onko se esimerkiksi vakuudetonta kulutusluottoa vai asuntolainaa, ja millaisia velanhoitokuluja esimerkiksi kotitalous joutuu kantamaan eri tilanteissa. Nyt me joudumme toimimaan paljon tylpemmillä välineillä, jotka eivät ehkä pure yhtä tehokkaasti kaikkiin eri ylivelkaantumisen ongelmiin, koska meillä ei ole yksityiskohtaisempaa tietoa.
klo
Tunnisteet:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)

ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA ALKAEN

 ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA  ALKAEN  Kyllä on vielä opettelua, mielen puolella. Että, ei tarvitse olla yhteydessä Työvoimaviranomaisiin.    Olen...