Kotitalouksien varallisuudessa tapahtui yllättävä käänne: nyt velkaantuvat varakkaat
Julkaistu: 27.1. 7:15
Tuloasteikon yläpäässä otetaan yhä suurempia lainoja, kun taas pienempituloisten lainasummat ovat kääntyneet laskuun. Suurin ongelma on ylivelkaantuneiden ryhmä.
Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut ennätykseen samalla kun talouden näkymien odotetaan hiipuvan. Esimerkiksi Asiakastieto on toistuvasti raportoinut maksuhäiriömerkintöjen kasvusta. Viime vuoden lopulla maksuhäiriömerkintöjä oli 386 700 henkilöllä, mikä oli lähes 5000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Erikoista kyllä, pienempituloisten velkaantuminen näyttää tilastojen perusteella kääntyneen laskuun jo muutama vuosi sitten. Viiteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien kotitalouksien keskimääräinen euromääräinen velka on itse asiassa pienentynyt vuoden 2015 jälkeen.
Suomen kotitalouksien kokonaisvelkamäärä on jatkanut kasvuaan, mutta kasvu on johtunut pelkästään viiden ylimmän tulokymmenykseen kuuluvien talouksien, eli parempituloisten entistä suuremmista veloista.
AsuntokuntienVelatKayra
Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti lokakuun alussa ylivelkaantumiseen ratkaisuksi muun muassa enimmäisvelkasuhdetta, jonka perusteella kotitalouden kaikkien luottojen määrä ei saisi olla yli 4,5 kertaa kotitalouden vuosittaisia bruttotuloja. Myös asuntoluoton takaisinmaksuajaksi ehdotetaan enintään 25 vuotta.
Rajoitukset koskisivat siis samalla lailla kaikkia tuloryhmiä.
– Tulojen määrästä riippumatta kysymys on aina velan suhteesta tuloihin, ja miten sitä taakkaa pystyy hoitamaan, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen, joka toimi ministeriön velkaantumista pohtineen työryhmän puheenjohtajana.
Esimerkiksi Englannin keskuspankin selvityksen mukaan maksuvaikeuksiin joutuvien asuntovelallisten määrä alkaa kasvaa, jos talouden käytettävistä tuloista 35–40 prosenttia kuluu velkojen hoitoon.
– Jos esimerkiksi korot alkavat nousta, niin lainanhoitokulujen nousu voi aiheuttaa vaikeuksia, Mörttinen toteaa.
Ehdotetun enimmäisvelkasuhteen on väitetty lisäävän eriarvoisuutta, sillä se rajoittaisi varsinkin pienempituloisten mahdollisuuksia omistusasuntoon. Tämä vaikuttaisi erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä asuntojen hinnat ovat korkeat.
Mörttisen mukaan työryhmä ei keskittynyt eriarvoisuuteen vaan keinoihin, joilla kotitalouksien velkataakka pysyisi hoidettavan kokoisena.
– En silti usko, että eriarvoisuus vähenisi sallimalla kantokykyä suurempi velkaantuminen kotitaloudelle. Se syöksee kotitalouden ihan erilaisiin ongelmiin.
Toisenlainen näkymä kotitalouksien tilanteeseen saadaan, kun vertaillaan velkojen ja lainojen suhdetta eri tulokymmenyksissä. Tilastokeskuksen laskelmat paljastavat, että vaikka ylempien tuloluokkien lainat ovat kasvaneet, niin pahimmat ongelmat ovat alimmassa tuloluokassa.
Tilastotietojen mukaan Suomessa on reilut 120 000 velkaista kotitaloutta, joiden velkojen keskimääräinen osuus tuloista on reilut 200 prosenttia eli yli tuplasti tulojen verran.
Todennäköisesti suurimmalla osalla näistä kotitalouksista on lainaa vain kohtuullisesti, joten pienituloisimmassa kymmenyksessä on ryhmä, joilla velkaa on sitäkin enemmän.
Pienituloisista löytyy velkaantunut riskiryhmä
Pienituloisista löytyy velkaantunut riskiryhmä
Kaikki asuntokunnat
Kaikki asuntokunnat
Velalliset asuntokunnat
Velalliset asuntokunnat
* Velat ja valitsevat rahatulot keskimäärin, euroa
Lähde: Tilastokeskus
Samasta ilmiöstä kertovat myös Asiakastiedon havainnot.
– Uusia merkintöjä tuli paljon, mutta ne kohdistuivat hiukan entistä pienemmälle joukolle ihmisiä. Samat henkilöt ovat velkaantuneet moneen suuntaan, jolloin ongelmien kasautuessa häiriöitä tulee nopeasti useita, totesi liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedon tiedotteessa.
Lisää tietoa kaivataan
Muun muassa työelämäprofessori Antti Suhonen Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta on arvostellut sitä, että enimmäisvelkasuhteen määrittelyssä otetaan huomioon vain kotitalouden tulot, mutta ei varallisuutta. Hän muistuttaa, että ylemmissä tuloluokissa varallisuus on yleisesti kasvanut velkaa nopeammin.
– Käytännössä nyt esitetty malli rajoittaisi asuntoluotonantoa kotitalouksien lyhyen ajan tulohistoriaan perustuen, Suhonen toteaa.
– Tämä on toki helposti mitattava suure, mutta se voi antaa vääristyneen kuvan lainanottajan todellisesta pitkän tähtäimen maksukyvystä erilaisissa elämäntilanteissa ja työurissa.
Mörttinen muistuttaa, että selvityksessä ehdotetaan pankeille mahdollisuutta ylittää 15 prosentissa lainoista ylittää tuloihin perustuvan enimmäisvelkasuhteen rajoitus. Tätä joustovaraa voisi käyttää esimerkiksi, jos lainanhakijalla arvioidaan esimerkiksi varallisuuden tai työhistorian ansiosta selviytyvän lainan kuluista.
Työryhmän ehdottamat keinot ovat tarpeellisia nykyisessä tilanteessa, kun kotitalouskohtaista tietoa on tarjolla varsin niukasti. Tehokkaammin ylivelkaantumisen moninaisia haittoja pystyttäisiin hänen mukaansa estämään niin sanotun positiivisen luottorekisterin avulla.
Oikeusministeriössä valmisteltavan rekisterin olisi tarkoitus olla valmiina keväällä 2023, ja siihen kerättäisiin tarkempaa tietoa henkilöiden maksukyvystä.
– Silloin pääsisimme vielä syvemmälle velkaantumisen ongelmapiirteisiin, ja voisimme tehdä paremmin eri kotitalouksien ongelmakohtiin osuvia instrumentteja, Mörttinen sanoo.
– Olisihan se hyvä tietää että mitä lainaa näillä talouksilla on, onko se esimerkiksi vakuudetonta kulutusluottoa vai asuntolainaa, ja millaisia velanhoitokuluja esimerkiksi kotitalous joutuu kantamaan eri tilanteissa. Nyt me joudumme toimimaan paljon tylpemmillä välineillä, jotka eivät ehkä pure yhtä tehokkaasti kaikkiin eri ylivelkaantumisen ongelmiin, koska meillä ei ole yksityiskohtaisempaa tietoa.
