Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2013.

31.12.2013. Kela teki laskelmat: Tällainen ihminen pärjää perusturvalla parhaiten

Tiistai 31.12.2013 klo 20.21 Perusturvan riittävyys kohtuulliseen kulutukseen vaihtelee eri kotitaloustyypeissä. Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. (COLOURBOX.COM) Kelan tutkimusosaston raportti sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys ottavat kantaa siihen, millaisella rahamäärällä ihminen tulee Suomessa toimeen, ja millainen on kohtuullinen kulutuksen taso. Kuluttajatutkimuskeskuksen laskemien viitebudjettien mukaan yksin asuvan miehen taloudessa tarvitaan 260 ja nelihenkisessä pikkulapsiperheessä 365 tavaraa ja palvelua, jotka ovat välttämättömiä toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen tämän päivän Suomessa. Näiden tavaroiden ja palveluiden hankkiminen maksaa 495-1497 euroa kuukaudessa, kun asumiskuluja ja liikennemenoja ei ole laskettu mukaan. Myös perusturvaetuuksien riittävyys kohtuulliseen kulu

13.12.2013 TAKAPAKKIA

Jep, jätti sitten maksamatta auton osamaksu erät, ei auta muu kuin laittaa ulosottomiehet maanantaina perään, saadaan sekin sitten mun kontolle, kun olen niin auliisti avittanut ja laittanut nimeni papereihin, lapselleni. Eli ei olisi kannattanut luottaa, edes omaan lapseen, lupauksitta huolimatta.

12.12.2013 Facebookista apua köyhien jouluun

Torstai 12.12.2013 klo 15.37 Vapaaehtoispohjalta tehty Facebook-sivusto Jouluapua on saavuttamassa suuren suosion. Jouluapua-sivusto on perustettu pelkästään lasten takia. Jouluapua-sivusto Facebookissa Sivustolla apua tarvitsevat perheet tuovat anonyymisti esille tarpeensa ja kuka tahansa voi lähettää perheelle joululahjoja. Sivusto sai alkunsa reilu kuukausi sitten ja sillä on jo lähes 10 000 fania. Lahjoituksia on tehty jo yli tuhat. Apua voi pyytää lapsiperheet, joissa rahatilanne on niin tiukka, ettei pysty omin avuin toteuttamaan joulua lapsilleen. Toivelistoja on julkaistu noin 200. - Tänä vuonna emme valitettavasti pysty ottamaan enempää hakemuksia vastaan, sillä joulu on jo niin lähellä, kertoo Jouluapua -sivuston perustaja ja ylläpitäjä Heidi Miettinen. Monille avun pyytäminen voi olla vaikea asia. Sivulla pystyy julkaisemaan toivelistan nimettömänä, ja Miettinen muistuttaa, että avun pyytäminen ei ole häpeä. - Lasten takiahan tätä tehdään. Meidän täytyy ajat

10.12.2013 YRITYSTÄ.....

Olen yrittänyt muutamia päiviä kouluttaa itseäni, että raha ei olisi niin tärkeä. No, pakkohan se on totutella siihen , kun sitä ei ole  0,36 senttiä tilillä ja  2 € käteisenä. Eilen kävin kaupassa ja ostin 2 appelsiinimehua, olen pirtelöitä väsännyt rahkasta ja mehusta. Ruokaa ei oikein tee mieli. Mutta, ei mun tee mieli oikein rahaakaan. Ehkä jos sitä olisi ostaisin omenoita. Niitä kaipaan läpi vuoden ruokavaliooni. Jos ajatellaan rahan mahtia on sillä aikamoinen mahti. Miettii, mihin sitä kuluttaisi jos sitä olisi, no ehkä muutamia joululahjoja ja jotain huuhteluainetta. Mutta sitäkin vielä, ettei niin kova hätä viel. Muuten kyllä ei ole oikein muuta mitä hankkisi. Ihanaa olisi ostella jos ei tarvii koko ajn miettiä mistä seuraavaksi joutuu säästämään.  Ensi viikolla tulee päivärahat ja ne meneekin pankin lainaa vuokrarästeihin ja puhelimeen ja verorästeihin. Mutta ei jää mitään ylimääräistä. Ehkä Jouluapua tulee jostain, muuten on aika köyhä joulu mulla. Mutta ei se mua haittaa

10.12.2013 Tutkimus vahvistaa: Köyhä olet ja köyhänä pysyt

Tutkimus vahvistaa: Köyhä olet ja köyhänä pysyt Tutkija Ilpo Suoniemen mukaan köyhyys on aiempaa pysyvämpää ja köyhyysriskit ovat pitkittyneet. Kansa on yhä selvemmin jakautunut: toiset ovat kroonisesti köyhiä, kun taas osaa köyhyys ei juuri koskaan koettele, tutkija arvioi. Pitkät köyhyysjaksot kasautuvat henkilöille, joilla on erityinen köyhyysalttius. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) yhteisessä tutkimuksesta Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995–2008, jossa tutkija Ilpo Suoniemi tarkastelee ilmiötä. Alttius on matalampi niillä, joilla on korkea koulutus ja jotka käyvät töissä. Suurempi köyhyysriski on puolestaan vähän koulutusta saaneilla henkilöillä, työttömillä ja eläkeläisillä. – Näkymät ovat aika huonot esimerkiksi nuorella henkilöllä, joka on pitkäaikaistyötön ja jolla on matalin koulutusaste eli peruskoulutus, Suoniemi kertoo Taloussanomille. Mitä useampia riskiä kasvattavia tekijöitä, sitä suurempi köyhyysriski. Työttömyyden j

10.12.2013 "Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"

"Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti" Asuntovelallisten, yrittäjien ja eläkeläisten velkaongelmat ovat lisääntyneet Suomessa. Maksuhäiriömerkintöjä vältellään ja ongelmia salataan loppuun asti, usein ikävin seurauksin. Takuu-Säätiön asiakkaista 30–60 erillisen velan kanssa painivien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Suomen talouden vaikea tilanne näkyy velkaongelmien kasvamisena. Monen talousosaaminen on heikkoa ja velkoja maksetaan velalla. Kun ongelmia vältellään ja salataan viimeiseen asti, kotitalouden kantokyky voi äkkiä romahtaa. Velkaneuvontaa tarjoavaan Takuu-Säätiöön on kertynyt yhteydenottoja tänä vuonna lähes edellisvuoden tahtiin. Viime vuonna puhelumäärät kasvoivat 50 prosenttia vuodesta 2011. Uutena ongelmaryhmänä ovat nousseet esiin asuntovelkaiset ja yrittäjät. Myös eläkeläisten osuus velka-apua tarvitsevista on lisääntynyt. Joka kymmenes velkojen järjestelyä hakeva on yli 65–vuotias. Työikäisten vaikeudet heijastuvat ikään

http://www.getrichslowly.org/blog/

http://www.getrichslowly.org/blog/

5.12.2013 Kun on pakko tehdä kahta työtä

Kun on pakko tehdä kahta työtä Moni suomalainen ei tule palkkatyöllään toimeen. Siksi he tekevät kahta työtä. Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka käyvät töissä ja jäävät silti palkallaan alle köyhyysrajan. Pomojen ansioita pyöritellyt palkkakeskustelu on käynyt kuumana. Yhtä paljon pitäisi puhua työssäkäyvistä suomalaisista, jotka jäävät palkallaan alle köyhyysrajan. Ongelmaryhmä ovat varsinkin vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät, kun kokopäivätyötä ei ole tarjolla. Kasvavaa osa-aikatyöläisten joukkoa pompotellaan nollatuntisopimuksilla, eikä lisätuntien tarjoaminen aina suju työsopimuslain hengessä. Toimeentulo on pienipalkkaisilla useimmiten epävarmaa ja parhaimmillaankin varsin heikkoa. Heille työnteko ei ole "parasta sosiaaliturvaa". Kutakuinkin samoihin tuloihin voi päästä tekemättä mitään. Moni joutuu tekemään useampaa kuin yhtä työtä. Heikoimmassa asemassa ovat naiset ja alle 30-vuotiaat. Työssäkäyvät köyhät monenkirjava joukko Uusimmat t

2.12.2013 ERITTÄIN MUKAVAA JOULUN ALUS AIKAA KAIKILLE !

Eipä tämä joulukuu tuonut mitään muutosta rahaliikenteeseen. Paitsi, menin ja maksoin  kaikki ylimääräiset laskut ja jätin vuokran maksamatta, tänään tuli perintätoimistosta kirje, maksa heti. Mistä maksan, kun seuraavat rahat tulee vasta Joulu viikolla. Silloin sitten makselen  eli 266 € laina, vuokra  348,80 € + rästit 289,73 €  ja puhelinlaskut 68,00 € UNOHTUI : veromätkyt 120 € . Ja tuloja tulee 723,00 € . Eikös noi menekki melkein ihan tasan. Ei auta muu, kuin olla ajattelematta tuota. Laitoin Perusturvaan muutoksenhauku kirjeen, katsotaan miten siihen suhtaudutaan. Onhan ne auttaneet muitakin, ja kun mä kumminkin yritän pitää tätä mun yhden ihmishengen taloutta pystyssä. Töihin en ole voinut ajatellakaan, kun kipuilu on ollut aikasen kovaa, selkää särkennyt tämänkin päivän, ei jaksanut kävellä paljoa. Onneksi on toi vanhempi joka kuljettelee. Onko tämä perinnöllistä, ei,  on minun vastaukseni. Tiettyjä asioita olemme oppineet kasvuvaiheessa vanhemmiltamme, mutta perimäksi sit

30.11.2013. 300 000 euron asuntovelka yksin – näitäkin Suomessa on

300 000 euron asuntovelka yksin – näitäkin Suomessa on Keskiarvot suomalaisten velkaantumisesta eivät näytä koko kuvaa. Asuntovelkojen kasvu on paisuttanut kotitalouksien velkataakkaa selvästi runsaassa kymmenessä vuodessa. 30.11.2013 06:01 Asuntomarkkinoilla ei ole kuplan merkkejä. Käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna asuntojen hinnat eivät ole edelleenkään liian korkeat. Suomalaisten velkaantumisaste on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja eurooppalaisessa vertailussa keskivaiheilla. Tällaista viestiä olemme tottuneet kuulemaan viime aikoina. Luvut ovat kuitenkin keskiarvoja, eivätkä kerro esimerkiksi asuntovelallisten velkaantumisen kehityksestä tai alueellisista eroista. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste eli velkojen osuus käytettävissä olevista tuloista oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 117,9 prosenttia, Tilastokeskus kertoo. Vuonna 2000 velkaantumisaste oli 68 prosenttia. Kasvu on johtunut ennen kaikkea asuntovelkojen paisumisesta. Kuva velois