30.11.2013. 300 000 euron asuntovelka yksin – näitäkin Suomessa on

300 000 euron asuntovelka yksin – näitäkin Suomessa on
Keskiarvot suomalaisten velkaantumisesta eivät näytä koko kuvaa. Asuntovelkojen kasvu on paisuttanut kotitalouksien velkataakkaa selvästi runsaassa kymmenessä vuodessa.

30.11.2013 06:01

Asuntomarkkinoilla ei ole kuplan merkkejä. Käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna asuntojen hinnat eivät ole edelleenkään liian korkeat. Suomalaisten velkaantumisaste on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja eurooppalaisessa vertailussa keskivaiheilla.

Tällaista viestiä olemme tottuneet kuulemaan viime aikoina. Luvut ovat kuitenkin keskiarvoja, eivätkä kerro esimerkiksi asuntovelallisten velkaantumisen kehityksestä tai alueellisista eroista.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste eli velkojen osuus käytettävissä olevista tuloista oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 117,9 prosenttia, Tilastokeskus kertoo. Vuonna 2000 velkaantumisaste oli 68 prosenttia. Kasvu on johtunut ennen kaikkea asuntovelkojen paisumisesta.

Kuva veloista tarkentuu, kun katsotaan pelkästään sitä joukkoa, jolla velkaa on. Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan viime vuonna asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin runsaat 92 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla summa oli kolmanneksen suurempi: lähes 122 000 euroa.

Kaikkein isoimmat velat ovat Helsingin lähikunnissa. Kauniaisissa keskimääräinen asuntovelka on yli 195 000 euroa asuntokuntaa kohti.

Yli 200 000 euron
asuntolainoja on yhä enemmän

Isojen asuntolainojen määrä on lisääntynyt. Viime vuonna niiden asuntokuntien määrä, joilla on yli 200 000 euroa asuntovelkaa, kasvoi 8 300:lla yli 77 000:een.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jo joka kuudennen asuntovelkaisen kotitalouden velat olivat viime vuonna yli 200 000 euroa. Joka toisella velkaa on vähintään 100 000 euroa. Suuret velat ovat yhtä yleisiä myös muualla Uudellamaalla.

Asuntovelkaisten ongelmat ovat alkaneet näkyä lainatakauksia myöntävässä Takuu-Säätiössä. Viidessä vuodessa asuntovelkaisten asiakkaiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

– Jos meidän asiakkaalla on asuntolainoja, ne koostuvat usein monesta. On päälaina ja loppuosuutta on maksettu muilla lainoilla. Harmillisen monessa tilanteessa asunnon arvo on pysynyt koko ajan samana kuin velan määrä, Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar kertoo.

Pantzarin mukaan Takuu-Säätiö on pitkään puhunut sen puolesta, että sataprosenttisia asuntolainoja ei myönnettäisi eli asuntoa ostavan pitäisi säästää osa asunnon hinnasta etukäteen.

Takuu-Säätiön mukaan on erityisen huolestuttavaa, että yksinhuoltajien asuntolainat ovat muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet keskimäärin noin 100 000 euroon.

Yksinasuvissa on niitäkin, joilla on velkaa yli 200 000 euroa. Näitä ihmisiä on toki vain runsaat 4 000 ja heidän osuutensa kaikista asuntovelallisista on kaksi prosenttia. Yli kolmasosa heistä on 35–44-vuotiaita ja heidän keskimääräinen asuntolainansa on lähes 278 000 euroa.


Millainen henkilö voi saada näin paljon asuntolainaa?

– Vaikea sanoa Tilastokeskuksen otoksesta, millaisessa elämäntilanteessa nämä ihmiset ovat. Mutta lainanannossa pätee se, että maksukyvyn on riitettävä. Yleensä lainaa hoidetaan tulovirralla, joten tulojen on oltava hyvät, henkilöasiakkaista vastaava asiantuntijapäällikkö Jussi Mäkelä OP-Pohjolasta sanoo.

Paljonko asuntolainaa
on liikaa?

Kaikista velkaisista kotitalouksista noin joka kuudennella oli vuonna 2011 velkaa vähintään kolme kertaa enemmän kuin käytettävissä olevat vuositulot. Lähes kaikilla heistä oli asuntovelkaa.

Vuodesta 2002 lähtien tällaisten asuntokuntien määrä on kolminkertaistunut ja osuus kasvanut noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Vähintään viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli neljällä prosentilla velallisista, joista yhdeksän kymmenestä oli asuntovelallisia. Tällaisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 263 400 euroa velkaa.

Siihen, minkä verran on liikaa velkaa, ei ole yksiselitteistä nyrkkisääntöä. Sekä Takuu-Säätiön Juha Pantzar että OP-Pohjolan Jussi Mäkelä korostavat puskureiden keräämistä.

Kuukausittaisten tulojen on paitsi katettava kaikki menot, myös kerrytettävä puskuria esimerkiksi yllättäviä menoja ja mahdollista koronnousua varten. Mäkelän mukaan yleensä pankeissa lasketaan, pystyykö maksamaan kuuden prosentin korkoa 25 vuoden laina-ajalla.

Pantzar on huolissaan siitä "maan tavasta", että asunnonvaihdon yhteydessä otetaan enemmän velkaa kuin realistisesti tarvitsisi ja rahoitetaan sillä muita menoja.

– Olen jutellut perintätoimistojen kanssa ja sieltä on kerrottu, että näin ostetaan esimerkiksi autoa tai muuta.