18.03.2026 Pääsiäinen muuttaa Kelan palvelujen ja maksujen aikatauluja

 Pääsiäinen muuttaa Kelan palvelujen ja maksujen aikatauluja

Julkaistu 16.3.2026

Pääsiäisen pyhät tuovat muutoksia Kelan asiakaspalvelun aukioloaikoihin sekä etuuksien hakemisen ja maksamisen aikatauluihin. Lähes kaikki Kela-asiat voi hoitaa OmaKelassa.

Pääsiäinen aikaistaa työttömyysajan ilmoituspäiviä ja työttömyystuen maksupäiviä. Huhtikuun toimeentulotuki ehtii tilille ennen pääsiäistä, jos hakemus ja liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 20.3.2026. Kiirastorstaina Kela palvelee asiakkaita klo 13:een asti, ja toimeentulotuen päivystys on avoinna klo 16:een.

Työttömyyspäivien ilmoittaminen ja maksupäivät muuttuvat

Pääsiäinen aikaistaa työttömyysajan ilmoituspäiviä ja työttömyystuen maksupäiviä. OmaKelasta tai ilmoituslomakkeesta voi tarkistaa päivän, jolloin voi jättää oman ilmoituksen.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 31.3.–1.4.2026  

-ilmoituksen voi palauttaa 31.3.2026

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 2.4.2026.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 2.4.2026

-ilmoituksen voi palauttaa 1.4.2026 

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 7.4.2026.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 3.–5.4.2026

-ilmoituksen voi palauttaa 2.4.2026  

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 8.4.2026.

Ilmoitus kannattaa tehdä OmaKelassa jo palautuspäivän aamuna, jotta se ehditään käsitellä mahdollisimman pian.

Pääsiäisen vaikutus toimeentulotuen hakemiseen

Huhtikuun toimeentulotukien viimeinen maksupäivä ennen pääsiäistä on torstaina 2.4.2026. Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 20.3.2026.

Kiirastorstaina Kelalla on kiireellisen toimeentulotuen tarvitsijoille päivystys puhelinpalvelussa ja osassa palvelupisteitä klo 16:een asti. Kiireellinen tilanne voi olla esimerkiksi se, että asiakas tarvitsee akuutisti maksusitoumuksen lääkkeisiin tai elintarvikkeisiin.

Kelan aukioloaikojen ulkopuolella kiireellisissä tilanteissa voi olla yhteydessä hyvinvointialueen sosiaalipalveluun, joka voi harkintansa mukaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Äkillisessä kriisitilanteessa pyhien aikaan voi olla yhteydessä hyvinvointialueen sosiaalipäivystykseen. Yhteystiedot voi tarkistaa Suomi.fi-palvelusta hakemalla sosiaali- ja kriisipäivystys osoitteessa www.suomi.fi/kartta.

Asiakaspalvelun aukioloajat pääsiäisenä

Kiirastorstaina 2.4.2026 OmaKelan chatti-asiakaspalvelu neuvoo klo 12–13. Etäpalvelu on avoinna klo 9–13. Puhelinpalvelu palvelee klo 9–13, mutta toimeentulotuen palvelunumeroon 020 692 207 voi kiireellisissä tilanteissa soittaa klo 16:een asti. Kelan palvelunumerot löytyvät osoitteesta kela.fi/soita-kelaan.

Kiirastorstai vaikuttaa myös avoinna olevien palvelupisteiden aukioloon. Avoinna olevat palvelupisteet menevät kiinni viimeistään klo 13, mutta osa päivystää kiireellisen toimeentulotuen tarvitsijoita varten klo 16:een asti.

Kiireellisen toimeentulotuen takia päivystävät seuraavat palvelupisteet:

Helsinki (Kamppi)

Joensuu

Jyväskylä

Kuopio

Lahti

Lappeenranta

Oulu

Rovaniemi

Tampere

Turku

Kaikkien palvelupisteiden aukioloajat ja osoitteet voi tarkistaa osoitteesta www.kela.fi/palvelupisteet.

Vammaisten tulkkauspalvelu on kiirastorstaina avoinna klo 7.30–15 ja etäpalvelu 9–13. Vammaisten tulkkauspalvelun yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu-yhteystiedot. 

Kelan puhelinpalvelu, OmaKelan chatti ja palvelupisteet ovat kiinni

pitkäperjantaina 3.4.2026

lankalauantaina 4.4.2026

1. pääsiäispäivänä 5.4.2026

2. pääsiäispäivänä 6.4.2026.

Kelan henkilöasiakkaille tarkoitetussa asiointipalvelussa eli OmaKelassa voi hakea etuuksia, lähettää liitteitä ja ilmoittaa muutoksista kaikkina päivinä mihin vuorokauden aikaan tahansa. OmaKelassa voi myös tarkistaa oman hakemuksen tilanteen ja etuuksien maksupäivät. OmaKelaan kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Kelan chattirobotti neuvoo tukien hakemisessa ympäri vuorokauden osoitteessa www.kela.fi ja OmaKelassa.

Pääsiäisen poikkeusajat yhteistyökumppaneille

Kiirastorstaina 2.4.2026 Kelan palvelunumerot yhteistyökumppaneille menevät kiinni viimeistään klo 13. Kiireellisen toimeentulotuen asiakastilanteissa kumppaneita palvellaan klo 16 asti. Lääkärilinja on kiinni kiirastorstaina 2.4. ja pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 7.4.

Kaikki palvelunumerot kumppaneille ovat kiinni 3.–6.4.2026. Kumppanien palvelunumerot ja asiointipalvelut löytyvät osoitteesta www.kela.fi/yhteistyokumppanit-asiakaspalvelu.  

28.01.2026 Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat – ennaltaehkäisyä painotetaan

 Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat – ennaltaehkäisyä painotetaan

Julkaistu 28.1.2026

Hammashoidon Kela-korvaukset uudistuivat keväällä 2025. Uudistukset jatkuivat vuoden 2026 alussa, ja lisäksi keväällä tehtyjä muutoksia täsmennettiin. Korvaukset kohdistuvat nyt erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon.

Toukokuussa 2025 yksityisen hammashoidon Kela-korvauksiin tuli muutoksia, joilla pyritään madaltamaan asiakkaan kynnystä hakeutua ennaltaehkäisevään hammashoitoon. Samalla ennalta ehkäisevän hammashoidon korvauksia korotettiin. Vuoden 2026 alussa korvauskäytäntöjä tarkennettiin niin, että ne vastaavat entistä paremmin hoidontarvetta.

– Uudistukset selkeyttävät hoitopolkuja ja tukevat suun terveyden ylläpitoa. Asiakkaalle tämä tarkoittaa yksilöllisesti suunniteltua hoitoa ja selkeämpää tietoa korvattavuudesta, vastaava asiantuntijahammaslääkäri Sabiina Ylönen kiteyttää.

Ennaltaehkäisy painottui jo vuonna 2025

Keväällä 2025 voimaan tulleissa uudistuksissa hammashoidon Kela-korvausten painopiste siirtyi ennaltaehkäisyyn. Keskeisiä muutoksia olivat

*mahdollisuus hakeutua suuhygienistin vastaanotolle ilman hammaslääkärin lähetettä (enintään kaksi kertaa vuodessa)

*ennaltaehkäisevän hoidon korvausten korottaminen.

Muutokset ovat osa laajempaa linjausta, jossa on tavoitteena, että Kela-korvaukset tukevat suun terveyden ylläpitoa ja ohjaavat hoitoa oikea-aikaiseksi.

Mitä muutokset tarkoittavat asiakkaalle?

Vuoden 2025 ja 2026 uudistukset muodostavat kokonaisuuden, jossa

*asiakkaan on helpompi hakeutua ennaltaehkäisevään hoitoon

*korvaukset kohdentuvat aiempaa tarkemmin yksilöllisen hoidontarpeen mukaan

*hoitopolut selkeytyvät ja suun terveyden seurantaa lisätään.

– Ehkäisevä hoito on muutakin kuin yksittäinen käynti vastaanotolla. Se on suun terveyden perusta ja edellyttää päivittäistä huomiointia arjessa, mihin monet asiakkaat tarvitsevat ohjausta. Säännöllinen seuranta ja ohjaus vastaanotolla auttavat myös välttämään tulevia ongelmia, Sabiina Ylönen sanoo.

Täsmennykset Kela-korvauksiin 1.1.2026 alkaen

Vuoden 2026 alussa hammashoidon Kela-korvauksia täsmennettiin seuraavasti:

Ehkäisevä hoito laajeni

Kela korvaa jatkossa laajaa ehkäisevää hoitoa, joka kestää vähintään 45 minuuttia ja sisältää kattavan ohjauksen ja hoidon silloin, kun suun terveyden tilanne sitä edellyttää. Korvauksen määrä on 20–30 euroa hoidon keston mukaan.

Teräskruunut tulivat korvattaviksi

Teräskruunut sisältyvät nyt korvausten piiriin. Tämä laajentaa erityisesti lasten hammashoidon palveluvalikoimaa yksityissektorilla.

Hammasproteesit rintamaveteraaneille

Kela korvaa rintamaveteraaneille osaproteeseja, kun erikoishammasteknikko valmistaa ne hammaslääkärin tutkimuksen ja määräyksen perusteella. Muutos selkeyttää erikoishammasteknikon ja hammaslääkärin työnjakoa ja sujuvoittaa asiakkaan hoitopolkua.

Ikenen ja hammasharjanteen leikkaukset

Ikenen ja hammasharjanteen leikkaukset poistuvat suorakorvauksesta. Korvausta voi hakea jatkossa erikseen Kelalta, ja se voidaan myöntää, jos toimenpide on lääketieteellisesti perusteltu eikä liity proteettiseen hoitoon.

Implanttihoitojen rajaukset säilyvät

Korvausta maksetaan vain erityistilanteissa, kuten silloin, jos kyse on synnynnäisistä hammaspuutoksista tai ravitsemuksen turvaamisesta kokoproteesihoidon yhteydessä.

Proteettinen hoito ja oikomishoito

Korvauksia voi saada tietyin erityisperustein. Esimerkiksi rintamaveteraanit saavat edelleen korvausta proteettisen hoidon kustannuksista.

Esteettinen hammashoito ei ole korvattavaa

Korvausta ei makseta esteettisestä hammashoidosta, kuten hampaiden valkaisusta, eikä hammaslääkärin tekemästä botuliinipistoshoidosta (Botox).

Ajantasaiset ja yksityiskohtaiset korvausperusteet voi lukea Kelan verkkosivuilta.

28.01.2026 Toimeentulotukeen muutoksia: uudet velvoitteet ja tiukemmat ehdot helmikuusta alkaen

 Toimeentulotukeen muutoksia: uudet velvoitteet ja tiukemmat ehdot helmikuusta alkaen

 

Julkaistu 18.12.2025

Eduskunta on hyväksynyt toimeentulotukilain muutoksen, joka lisää tuen velvoittavuutta ja tiukentaa tuen saamisen ehtoja. Uudistus ohjaa asiakkaita hakemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia ja ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi tuen perusosan alentamisen uhalla. Uudistuksen yhteydessä tuen perusosaa leikataan kaikilta täysi-ikäisiltä 2–3 % ja tuesta poistetaan 150 euron ansiotulovähennys. Muutos vaikuttaa myös siihen, miten vuokran osuus maksetaan.

Eduskunta on hyväksynyt toimeentulotukea koskevan lainmuutoksen, joka tulee voimaan 1.2.2026. Toimeentulotuen uudistamisen tavoitteena on lisätä tuen velvoittavuutta ja selkeyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena tukena.

Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun asiakkaan muut tuet, tulot ja varat eivät siihen riitä. Hallituksen esityksen mukaan nykyinen järjestelmä ei riittävästi ohjaa asiakkaita hakemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia tai ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi. Uudistuksella halutaan vahvistaa tätä ohjausta ja vähentää pitkäaikaista toimeentulotuen varassa olemista.

Toisaalta uudistuksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. Toimeentulotukimenoihin haetaan 70 miljoonan euron säästöjä.​

Mikä toimeentulotuessa muuttuu?

Uudistus tuo mukanaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat sekä asiakkaiden velvoitteisiin että Kelan toimintatapoihin.

Perusosaa alennetaan aiempaa useammissa tilanteissa ja jopa 50 % – työnhakuun lisää velvoitteita

Ensisijaisten tukien hakematta jättäminen tulee perusteeksi alentaa toimeentulotuen perusosaa. Perusosaa voidaan alentaa 50 %, jos asiakas ei kuukauden sisällä hänelle annetusta kehotuksesta huolimatta hae niitä ensisijaisia tukia, joihin hänellä todennäköisesti on oikeus.

Kokoaikatyön hakemisvelvollisuuden laiminlyönti. Jos asiakas ei kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu kuukauden sisällä työllisyyspalveluihin kokoaikatyön hakijaksi, Kela voi alentaa toimeentulotuen perusosaa 50 %.

Työvoimapoliittisesti moitittava menettely (karenssi, työssäolovelvoite tai alle 25-vuotiaan velvoite) ja sen mukainen työttömyystuen menetys voi johtaa perusosan alentamiseen ensimmäisenä kuukautena 20 %:lla ja sen jälkeen 40 %:lla. Työttömyystuen sanktioita ei siis korvata enää täysimääräisesti toimeentulotuesta. Asiakkaiden on hyvä huomata, että alkuvuodesta myös työttömyystuen karenssien ehdot kiristyvät.

Kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa perusosan alentamiseen 20 %:lla.

Yksilöllinen harkinta säilyy

Kun Kela harkitsee perusosan alentamista, Kela kuulee asiakasta. Asiakas saa mahdollisuuden antaa selvityksen niistä syistä, joiden vuoksi perusosaa ei pitäisi alentaa tai se olisi kohtuutonta. Alentaminen voidaan tehdä vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa tai jos alentamista ei voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.

Alentaminen vaikuttaa vain sen henkilön perusosaan, joka ei ole ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi tai hakenut hänelle kuuluvia muita tukia.

Perusosaa leikataan, ansiotulovähennys poistetaan ja asumisnormien määräytymistapa muuttuu

Perusosaa leikataan kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä 1.3.2026 alkaen. Yksin asuvien sekä vanhempansa luona asuvien perusosaa leikataan 3 % ja muiden yli 18-vuotiaiden perusosaa 2 %. Esimerkiksi yksin asuvalle leikkaus tarkoittaa, että perusosa pienenee noin 18 e/kk.

50 euron kuukausittainen ansiotulovähennys poistetaan kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä. Tämä tarkoittaa, että heidän ansiotulonsa vaikuttavat jatkossa tukeen täysimääräisesti. Kuitenkin omaishoitajien ja perhehoitajien hoitopalkkioon sovelletaan 150 euron ansiotulovähennystä vuoden 2027 loppuun saakka. 

Yli 18-vuotiaiden saamat avustukset huomioidaan jatkossa täysimääräisinä. Tähän saakka toimeentulotuessa ei ole huomioitu tuloksi ns. vähäisiä avustuksia, joiden raja on ollut yksin asuvalla 50 e/kk ja perheellä 100 e/kk.

Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen eli asumisnormien määräytymistapa muuttuu. Jatkossa asumisnormit voivat myös laskea. Lainmuutos tulee tältä osin voimaan 1.1.2027.

Tuen myöntämiseen, maksamiseen ja lakkauttamiseen muutoksia

Vuokran osuus toimeentulotuesta maksetaan jatkossa aina suoraan vuokranantajalle, jos asunnon vuokravakuus on myönnetty osana perustoimeentulotukea. Muutos koskee kaikkia asiakkaita, joille Kela on myöntänyt vuokravakuuden nykyiseen asuntoon osana toimeentulotukea. Kelan maksama vuokraosuus ei välttämättä kata vuokraa kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan täytyy näissä tilanteissa maksaa vuokran loppuosa vuokranantajalle itse.

Kela voi tehdä toimeentulotukipäätökset kuukautta pidemmälle ajalle. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää tai hylätä kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Kun asiakkaan tulot ja varat ovat säännölliset, asiakkaalla on mahdollisuus hakea toimeentulotukea pidemmälle ajalle, esimerkiksi 3–6 kuukaudelle. Tämä helpottaa esimerkiksi niiden asiakkaiden asiointia, jotka ovat joutuneet kuukausittain hakemaan Kelasta hylkäävän päätöksen hakeakseen hyvinvointialueelta täydentävää toimeentulotukea ateriakorvauksiin. Asiakas voi aina hakea tukea uudelleen, jos hänen tuentarpeessaan tapahtuu muutos.

Tietopyynnöt rahalaitoksille ilman erillistä päätöstä. Jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, Kela voi jatkossa saada rahalaitoksilta toimeentulotuen ratkaisemisen kannalta välttämättömiä tietoja, jos riittäviä tietoja ja selvityksiä ei saada asiakkaalta.

Henkilöllinen soveltamisala tarkentuu. Toimeentulotuki myönnetään Suomessa vakinaisesti oleskelevalle hakijalle tai perheelle. Kelan täytyy jatkossakin selvittää yksilöllisesti jokaisen hakijan Suomessa oleskelun tosiasiallinen luonne. Oleskeluluvan merkitys korostuu, kun Kela arvioi oleskelun luonnetta.  

Mitä muutos tarkoittaa asiakkaille?

1. Merkittävin asiakkaita koskeva muutos liittyy toimeentulotuen perusosan alentamiseen. Asiakkaiden täytyy vastaisuudessa ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin, pitää työnhaku voimassa sekä hakea toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia.

Kela on marraskuusta lähtien kertonut asiakkaille tulevasta muutoksesta ja ohjannut selvittämään heille kuuluvat ensisijaiset tuet, jotta mahdollisimman moni hakisi niitä ajoissa ja välttäisi perusosan alentamisen.

2. Toinen merkittävä muutos vaikuttaa asiakkaan tulojen huomioimiseen. Toimeentulotuesta poistetaan ansiovähennys kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä. Ansiotulovähennys on ollut 150 e/kk. Lisäksi jatkossa kaikki vähäisetkin avustukset vaikuttavat toimeentulotuen määrään täysi-ikäisillä. Tähän saakka toimeentulotuessa ei ole huomioitu ns. vähäisiä avustuksia, joiden raja on ollut yksin asuvalla 50 e/kk ja perheellä 100 e/kk.

3. Kolmas merkittävä muutos liittyy siihen, että Kela voi maksaa vuokran osuuden toimeentulotuesta suoraan vuokranantajalle. Tämä koskee kaikkia asiakkaita, joille on myönnetty Kelasta vuokravakuus nykyiseen asuntoon osana toimeentulotukea.

Kun lainmuutos on tullut voimaan 1.2.2026, Kela antaa ensimmäiset kehotukset ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi ja hakea työttömyystukea tai muuta tukea, johon asiakkaalla on todennäköisesti oikeus. Ensimmäiset perusosan alentamiset voidaan tehdä maaliskuun lopulta alkaen niille asiakkaille, jotka eivät toimi kehotuksen mukaisesti.

Perusosan 2–3% leikkaukset 18 vuotta täyttäneille tehdään 1.3.2026 alkaen.

13.01.2026 Yleistuki korvaa Kelan työttömyystuet toukokuussa 2026

 Yleistuki korvaa Kelan työttömyystuet toukokuussa 2026

Julkaistu 17.12.2025

Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen yleistuesta. Uusi yleistuki otetaan käyttöön 1.5.2026, jolloin se korvaa Kelan nykyiset työttömyystuet eli työmarkkinatuen ja peruspäivärahan.

Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen yleistuesta.

Yleistuki on uusi taloudellinen tuki Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä. Se on tarkoitettu työttömille, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai joiden ansiopäivärahakausi on päättynyt. Yleistukea haetaan Kelasta.

Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki korvaa nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuussa 2026. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha lakkautetaan samalla.

Myöhemmin yleistukea on tarkoitus laajentaa niin, että se korvaisi myös muita tukia. Yleistuen seuraavista vaiheista ei ole vielä tehty päätöksiä.

Palkkatulot sovitellaan yhteen yleistuen kanssa

Yleistuen määrä on sama kuin nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä eli 37,21 euroa päivässä (keskimäärin 800 euroa kuukaudessa) vuonna 2026.

Jos yleistuen saajalla on myös palkkatuloja, yleistuki sovitetaan yhteen palkan kanssa samalla tavalla kuin nykyisin työttömyystuissa.

Osa-aikatyöstä saadusta bruttopalkasta puolet vähennetään yleistuesta. Tämä tarkoittaa, että jos työtön saa palkkaa esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa, yleistuen määrä pienenee 500 euroa.

Pääomatulot vaikuttavat yleistuen määrään

Työttömille maksettava yleistuki on tarveharkintainen tuki, eli sen saaminen edellyttää taloudellisen tuen tarvetta.

Yleistuen tarveharkinta tarkoittaa, että muut kuin palkkatulot, esimerkiksi pääomatulot, voivat pienentää tuen määrää.

Pääomatulojen lisäksi esimerkiksi nämä tulot voivat pienentää yleistuen määrää tarveharkinnassa:

-omaishoidon tuki

-osittainen varhennettu vanhuuseläke

-perhehoitajan palkkiot

-tekijänoikeuskorvaukset.

Jos pääomatuloja tai muita kuin palkkatuloja saa yli 311 euroa kuukaudessa, näistä tuloista puolet vähennetään yleistuesta.

Säästöt tai omaisuus, kuten asunto, auto tai tilillä olevat rahat eivät vaikuta yleistuen määrään. Tuen määrään eivät vaikuta myöskään puolison tulot tai kämppäkaverin tulot.

Vanhempien tulot voivat vaikuttaa yleistukeen

Jos yleistuen saaja asuu vanhempiensa kanssa, vanhempien tulot voivat vaikuttaa yleistuen määrään samalla tavalla kuin nykyisin työmarkkinatuessa.

Yleistuki ei pienene, jos tuen saajan vanhempien tulot ovat yhteensä enintään 2 500 euroa kuukaudessa. Tuloraja nousee 106 eurolla jokaista samassa taloudessa asuvaa alaikäistä lasta kohden.

Jos vanhempien tulot ovat yhteensä yli 2 500 euroa, yleistuesta vähennetään puolet 2 500 euroa ylittävästä summasta.

Yleistuen saaja saa kuitenkin aina vähintään 35 prosenttia täysimääräisestä yleistuesta.

Kela siirtää työttömyystukea saavat yleistuelle

Jos saat yleistuen käyttöönoton aikaan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, Kela siirtää sinut yleistuen saajaksi.

Jos työttömyytesi jatkuu, pidä työnhakusi työllisyyspalveluissa edelleen voimassa ja lähetä työttömyysajan ilmoitus OmaKelassa säännöllisesti neljän viikon välein. Työmarkkinatukesi tai peruspäivärahasi lakkautetaan, ja Kela alkaa maksaa sinulle yleistukea toukokuusta 2026 alkaen.

Jos ansiopäivärahasi on päättymässä, voit saada Kelasta yleistukea heti ansiopäivärahan perään. Pidä työnhakusi työllisyyspalveluissa edelleen voimassa ja hae yleistukea OmaKelassa.

Yleistuki on osa sosiaaliturvauudistusta

Kela on maksanut peruspäivärahaa vuodesta 1985 lähtien ja työmarkkinatukea vuodesta 1994 lähtien.

Kela maksoi vuonna 2024 työttömyysturvaa yhteensä 1 912 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 aikana peruspäivärahaa sai yhteensä 80 726 ihmistä ja työmarkkinatukea 241 449 ihmistä.

Yleistuki on osa hallituksen laajempaa sosiaaliturvauudistusta. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää sosiaaliturvaa sekä parantaa työnteon kannattavuutta.

Laki yleistuesta tulee voimaan 1.5.2026. Kela tiedottaa asiakkaitaan yleistuesta Työttömyys-sivuilla ja ohjaa yleistuen hakemisessa OmaKelassa.

21.11.2024 Kelalta on tulossa uusi tuki

 Kelalta on tulossa uusi tuki

Uudella Kela-luotolla on tarkoitus mahdollistaa lääkekaton jakaminen pidemmälle aikavälille.

Uutta Kela-luottoa voisi saada ensi syksystä alkaen. Jenina Salminen

 Jussi Korhonen

Tänään klo 16:50

Kela on aloittamassa kokeilun, jossa pienituloiset voivat hakea luottoa niin sanotun lääkekaton jakamisesta pidemmälle aikavälille.

Asiasta kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa, jossa kutsutaan menettelyä ”Kela-luotoksi”.

Kela-luotolla on tarkoitus mahdollistaa vuosiomavastuun maksaminen pienemmissä osissa takaisin.

Vuonna 2025 lääkekorvausten vuosiomavastuu on 633,17 euroa. Vuosiomavastuun eli niin sanotun lääkekaton täyttymisen jälkeen on oikeutettu lisäkorvaukseen, jolloin loppuvuoden lääkkeistä maksaa vain 2,5 euron omavastuun.

Kela-luottoa voisivat saada henkilöt, joilla lääkkeiden vuosiomavastuu täyttyy yhdellä ostokerralla tai yhden kuukauden aikana ja joille aiheutuu vuoden alussa suuri taloudellinen rasite.

Kokeilu kohdistuisi pienituloisiin ja muihin kuin toimeentulotukea saaviin henkilöihin. Toimeentulotukeen oikeutetut on rajattu kokeilusta pois, koska toimeentulotuki kattaa yleensä tukea saavien tarpeelliset lääkekulut.

Kokeilun on määrä alkaa ensi syksynä ja kestää kolme vuotta.

Hallitus on täydentävässä talousarviossa myöntänyt kokeilua varten Kelalle rahoitusta ensi vuodelle 2,5 miljoonaa euroa.

19.11.2024 TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

 TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

Julkaistu 22.10.2024

Työttömien työnhakupalvelut muuttuvat 1.1.2025. Nykyiset TE-palvelut lakkaavat, ja kuntien työllisyyspalvelut alkavat hoitaa TE-palveluiden tehtäviä. Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa.

 Mikä muuttuu, kun työllisyyspalveluiden uudistus tulee voimaan?

Vuoden 2025 alussa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille. Tätä muutosta kutsutaan TE-palvelut 2024 -uudistukseksi.

Kuntien muodostamat työllisyysalueet alkavat hoitaa työttömien työnhakijoiden neuvontaa ja palveluja 1.1.2025. Jatkossa kunnat tarjoavat neuvontaa työnhakuun, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen sekä henkilö- että yritysasiakkaille. Valtion TE-toimistot lakkautetaan, ja TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntien palvelukseen.

Työvoimapalveluista tulee kuntien lakisääteinen peruspalvelu, kuten varhaiskasvatus- tai koulutuspalvelut. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita eli kuntalaisia.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa minuun, jos olen työttömänä?

Jos olet TE-palvelujen asiakas, kotikuntasi työllisyyspalvelut (työmarkkinatori.fi) neuvovat ja palvelevat sinua työnhakuasioissa 1.1.2025 alkaen. Jos olet työllisyyden kuntakokeilujen asiakas, työnhakupalvelusi siirretään 1.1.2025 pysyvästi kotikuntasi työllisyyspalveluihin.

Muutos ei vaadi TE-palvelujen asiakkailta mitään toimenpiteitä. Asiakastietosi siirtyvät automaattisesti kotikuntasi työllisyyspalveluille, ja voit odottaa kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteydenottoa.

Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu siirron vuoksi, eikä sinun tarvitse ottaa Kelaan yhteyttä. Jos työttömyytesi jatkuu, sinun on täytettävä säännöllisesti työttömyysajan ilmoitus, jonka perusteella Kela maksaa työttömyystukea.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa minuun, jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan?

Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa. Tämän jälkeen voit hakea työttömyystukea joko Kelasta tai työttömyyskassastasi. Kotikuntasi työllisyyspalvelut (työmarkkinatori.fi) neuvovat ja palvelevat sinua työnhakuasioissa 1.1.2025 alkaen.

Toimi näin, jos jäät työttömäksi.

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi

TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

Työttömien työnhakupalvelut muuttuvat 1.1.2025. Nykyiset TE-palvelut lakkaavat, ja kuntien työllisyyspalvelut alkavat hoitaa TE-palveluiden tehtäviä. Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa.

Ilmoittaudu heti työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin, jos

jäät työttömäksi

sinut lomautetaan

opintosi päättyvät ja sinulla ei ole kokoaikaista työsuhdetta.

Ilmoittaudu työttömäksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä (tyomarkkinatori.fi).

Voit saada työttömyystukea vain, jos olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

Työttömyystukia on kolme:

ansiopäiväraha

peruspäiväraha

työmarkkinatuki.

Työttömyystuista käytetään myös nimitystä työttömyysturva.

Työttömyystuessa on omavastuuaika, joka kuluu vain silloin, kun työnhaku on voimassa. Huolehdi, että työnhakusi pysyy koko ajan voimassa.

TE-palvelut tai kunta tekee kanssasi työllistymissuunnitelman. Noudata työllistymissuunnitelmaa ja raportoi siinä sovitut asiat TE-palvelujen Oma asioinnissa.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa Kelan toimintaan?

Uudistuksen jälkeen kuntien työllisyyspalvelut ja KEHA-keskus (keha-keskus.fi) antavat Kelalle työvoimapoliittisia lausuntoja työttömän työnhakijan tilanteesta, kuten siitä, onko työttömyystuen maksamiselle mitään estettä.

Kela tekee päätökset asiakkaille maksettavista työttömyystuista näiden lausuntojen perusteella samalla tavalla kuin ennen uudistusta.

Aiheuttaako työllisyyspalveluiden uudistus viiveitä Kelan työttömyystukiin?

Uudistuksen ei pitäisi aiheuttaa viiveitä Kelan työttömyystukiin. Jos työttömyystukihakemusten käsittely kuitenkin hidastuu väliaikaisesti uudistuksen vuoksi, viestimme asiasta työttömille asiakkaillemme Työttömyys-sivustolla ja OmaKelassa.

Voit tarkistaa OmaKelasta, onko työttömyystukihakemuksesi saapunut Kelaan ja oletko jo saanut päätöksen. Jos päätöstä ei vielä ole tullut, näet OmaKelasta arvion siitä, miten pitkään hakemuksesi käsittely kestää.

Miten asioin työllisyyspalvelujen kanssa uudistuksen jälkeen?

Työmarkkinatori-verkkopalvelu pysyy jatkossakin työttömien työnhakijoiden sähköisenä asiointikanavana. Voit esimerkiksi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja ottaa yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin työmarkkinatorin kautta.

Jos haluat asioida työnhakuasioihisi liittyen puhelimitse tai palvelupisteessä, näet kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteystiedot työmarkkinatorin aluesivuilta.

Minulla on työttömyysasioihini liittyvä kysymys. Mihin otan yhteyttä?

Ota yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin näissä tapauksissa:

Ota yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin työmarkkinatori.fi-verkkopalvelun kautta, jos kysymyksesi koskee

-ilmoittautumista työnhakijaksi

-työnhakuvelvoitetta

-työvoimapoliittista lausuntoa

-työttömyystuen karenssia

-työllistymistä edistäviä palveluja.

Löydät kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteystiedot Työmarkkinatorin aluesivuilta.

Ota yhteyttä Kelaan näissä tapauksissa:

Jos sinulla on kysyttävää Kelan maksamista työttömyystuista, voit ottaa meihin yhteyttä lähettämällä viestin OmaKelassa tai soittamalla palvelunumeroihimme.

Voit myös kysyä kysymyksesi Työttömyys-sivuston chattirobotilta. Robotti on uudistettu entistä älykkäämmäksi ja palvelevammaksi. Se auttaa sopivien etuuksien etsimisessä ja palvelee sinua myös virka-aikojen ulkopuolella.

19.11.2024 Joulun pyhät vaikuttavat tammikuun tukien käsittelyyn

Joulun pyhät vaikuttavat tammikuun tukien käsittelyyn

Joulun pyhien vuoksi joulukuussa on tavallista vähemmän arkipäiviä. 

Tämä kannattaa huomioida tammikuun toimeentulotukea hakiessa. 

Tammikuussa tuen ensimmäinen maksupäivä on 2.1.2024.

 Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 15.12.2023.

19.11.2024 Hae joulukuun toimeentulotuki ajoissa

Hae joulukuun toimeentulotuki ajoissa

Julkaistu 16.11.2023

Toimeentulotuen hakemus kannattaa toimittaa hyvissä ajoin Kelaan, jotta tuki ehtii maksuun ennen joulua.

Joulukuussa toimeentulotuen ensimmäinen maksupäivä on 1.12., ja viimeinen maksupäivä ennen joulua on 22.12.2023 Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 11.12.2023. Ruuhkien välttämiseksi joulukuun hakemus kannattaa kuitenkin jättää mahdollisimman pian. 

Jos asiakkaan tulot ovat säännölliset eikä hänen elämäntilanteeseensa ole luvassa muutoksia lähikuukausina, asiakas voi hakea toimeentulotukea kerralla useammalle kuukaudelle jo marraskuussa.

Kela antaa päätöksen toimeentulotuesta 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Tämä edellyttää, että Kela on saanut myös kaikki tarvittavat liitteet. Jos hakemuksesta puuttuu liitteitä, asiakasta pyydetään toimittamaan ne. Tällöin hakemus ratkaistaan 7 arkipäivän kuluessa puuttuvien liitteiden saapumisesta.

18.10.2024 Kela ottaa toimeentulotukea antaessa rahapeleistä huomioon enää vain voittorahat

Kela ottaa toimeentulotukea antaessa rahapeleistä huomioon enää vain voittorahat

 Päivitetty 18.10.2024 | 09:36

Talous, Veikkaus

Asiakkaiden ongelmalliseen pelaamiseen puututaan aiempaa herkemmin.

 Kela on päivittänyt toimeentulotuen ratkaisutyön ohjeistusta rahapelivoittojen huomioimisessa. Uuden ohjeistuksen mukaan Kela huomioi jatkossa toimeentulotuen ratkaisuissa rahapeleistä vain käyttöön saadut voitot.

Muutoksen taustalla ovat pelimarkkinoiden muutokset ja Kelan omat havainnot ratkaisutyöstä. Kun pelaaminen näyttäytyy ongelmana, Kelasta tehdään huoli-ilmoitus tai ohjataan asiakas avun äärelle.

Aiemmin toimeentulotuen ratkaisutyössä on otettu huomioon vain rahapelivoitot, mutta jatkossa Kela huomioi myös pelaamiseen käytetyt rahat. Käytännössä ratkaisutyössä huomioidaan asiakkaan pelitililtä voittojen ja panosten erotus.

Uudella ohjeistuksella halutaan välttää tilanteet, joissa toimeentulotukiasiakas joutuisi voittojen vuoksi kohtuuttomiin tilanteisiin. Näin on voinut käydä, koska tähän asti pienetkin kertavoitot on laskettu tukea vähentävinä tuloina, vaikka asiakas olisi pelannut kaikki voittonsa usein saman tien. Uuden ohjeistuksen myötä Kela siirtyykin tarkastelemaan pelivoittoja yksittäisten pelitapahtumien sijaan pidemmällä ajanjaksolla.

Kelassa tavoitteena on ratkaisutyön ohessa edistää toimeentulotuen saajien itsenäistä selviytymistä. Näin ollen pyrkimyksenä on ehkäistä toimeentulotuen saajien taloudellisia vaikeuksia ja myös peliongelmiin liittyviä haittoja.

– Emme ohjaa Kelassa asiakkaidemme toimeentulotuen käyttöä, mutta olemme tietenkin huolissamme, jos pienituloiset käyttävät rahaansa rahapeleihin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, joka on tarkoitettu päivittäisten elinkustannusten kuten vuokran ja ruoan maksamiseen. Tavoitteenamme on auttaa, kun rahapelaaminen syventää taloudellisia ongelmia, sanoo etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen tiedotteessa.

Rahapelaamisen ongelmat paljastuvat usein vasta tilanteen kriisiytyessä. Valkonen muistuttaa, että peliongelmiin on saatavilla apua esimerkiksi Peluurin kautta.

Toimeentulotukiasiakkaista noin viisi prosenttia käyttää rahaa pelaamiseen. Kela voi asiakkaan suostumuksella tehdä pelaamisesta huoli-ilmoituksen hyvinvointialueen sosiaalitoimelle. Tavoitteena on näin saada pelaamiseen apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Uusi ohjeistus on tullut voimaan lokakuussa.

06.08.2024 Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee ja kertyy jatkossa palkan perusteella – ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle pääsystä tulee vaikeampaa

 Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee ja kertyy jatkossa palkan perusteella – ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle pääsystä tulee vaikeampaa

Julkaistu 1.8.2024

Työttömien on jatkossa vaikeampi päästä ansiopäivärahan tai Kelan peruspäivärahan piiriin, kun työttömyysturvan työssäoloehto pitenee syyskuussa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Osa-aikaista työtä tekevien asemaa voi kuitenkin helpottaa, että työssäoloehto alkaa kertyä palkkatulon perusteella työajan sijaan.

Työssäoloehdon kertyminen palkkatyöstä, palkkatuetusta työstä ja työllistymistä edistävästä palvelusta muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista.

Työssäoloehto vaikuttaa työttömien oikeuteen saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Koska työssäoloehdon pituus kasvaa, työttömällä on jatkossa oltava aiempaa pidempi työhistoria, jotta hän voi saada ansiopäivärahaa tai Kelan peruspäivärahaa.

– On kuitenkin arvioitu, että työssäoloehdon kerryttämisestä voi tulla keskimäärin hieman helpompaa, koska sitä voi jatkossa kartuttaa pienemmälläkin työajalla, Kelan juristi Antti Ristimäki sanoo.

Uutta työssäoloehtoa kertyy vähintään 465 euron kuukausipalkasta

Työssäoloehdon täyttymiseen vaikuttaa jatkossa vain kuukausipalkan määrä. Tätä muutosta on kutsuttu julkisuudessa työssäoloehdon euroistamiseksi.

Aiemmin työssäoloehtoa on kertynyt työajan perusteella niistä työviikoista, joiden aikana töitä on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Tätä lyhyemmällä työajalla työssäoloehto ei ole karttunut lainkaan.

Työssäoloehdon euroistamisesta voivat hyötyä erityisesti työntekijät, joilla on töitä vähemmän kuin 18 viikkotuntia, kunhan heidän palkkansa on vähintään 465 e/kk.

– Uusi työssäoloehto kohtelee aiempaa tasapuolisemmin erilaisia osittaisen työajan järjestelyjä. Kokoaikatyössä ja säännöllisessä osa-aikatyössä olevien työttömyyspäivärahaoikeuteen uudistuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia, Ristimäki sanoo.

Työssäoloehto pitenee 6 kuukaudesta 12 kuukauteen

Aiemmin työttömän on pitänyt työskennellä ennen työttömyyttä noin 6 kuukautta, jotta työ täyttää työssäoloehdon. Nyt työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen.

Uutta työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa ja puolikas kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.

Uutta työssäoloehtoa on mahdollista kerryttää aiempaa vähäisemmillä työtunneilla, jos tulot ovat suuret. Alle 465 euron kuukausituloilla uutta työssäoloehtoa ei kerry lainkaan.

Uusi työssäoloehto täyttyy, kun 28 kuukauden tarkastelujakson aikana työssäoloa on kertynyt yhteensä 12 kuukautta.

Työssäoloehdon ei tarvitse jatkossakaan kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tehty työ, joka täyttää ehdot.

Vanhaa ja uutta työssäoloehtoa voi laskea yhteen

Käytännössä työssäoloehdon pituus muuttuu 12 kuukaudeksi kaikilla, jotka ovat töissä lain tullessa voimaan 2.9.2024 ja jotka saavat tämän jälkeen palkkaa vähintään 465 e/kk.

– Jos on ehtinyt syyskuuhun mennessä kerryttää osan vanhasta, lyhyemmästä työssäoloehdosta, se ei mene hukkaan vaan lasketaan mukaan uuteen työssäoloehtoon, Ristimäki sanoo.

Niissä tapauksissa, joissa vanhaa ja uutta työssäoloehtoa lasketaan yhteen, työttömän pitää kuitenkin täyttää pidempi 12 kuukauden työssäoloehto.

Lue lisää työssäoloehdon muutoksista ja katso esimerkit työssäoloehdon laskemisesta eri tapauksissa:

Näin työssäoloehto muuttuu

Palkansaajan työssäoloehto pitenee nykyisestä noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen ja alkaa kertyä palkkatulon perusteella. Muutoksia tulee myös työssäoloehdon kertymiseen palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Mikä on työssäoloehto ja milloin se muuttuu?

Työttömänä saat yleensä joko ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Riippuu työssäoloehdosta, mitä näistä kolmesta tuesta saat. Jos täytät työssäoloehdon, voit saada Kelasta peruspäivärahaa tai työttömyyskassastasi ansiopäivärahaa.

Kela tai työttömyyskassa selvittää hakemuskäsittelyn yhteydessä, onko tekemäsi työ täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehdon muutosten tultua voimaan Kela pystyy selvittämään työssäoloehdon täyttymisen pääsääntöisesti tulorekisterin tietojen perusteella.

Työssäoloehdon täyttyminen tarkoittaa sitä, että sinun on täytynyt olla riittävästi töissä ennen kuin jäät työttömäksi. Lisäksi tekemäsi työn täytyy täyttää muita ehtoja, jotta se hyväksytään työssäoloehtoon.

Työssäoloehdon kertyminen palkkatyöstä, palkkatuetusta työstä ja työllistymistä edistävästä palvelusta muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista. Muutokset vaikuttavat työttömäksi jäävän oikeuteen saada ansiosidonnaista päivärahaa tai Kelan maksamaa peruspäivärahaa.

Aiemmin työttömäksi jäävän on pitänyt työskennellä ennen työttömyyttä noin 6 kuukautta, mutta nyt työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen. Lisäksi työssäoloehtoa kertyy jatkossa palkkatulon perusteella. Aiemmin työssäoloehtoa on kertynyt työajan perusteella sellaisista kalenteriviikoista, joiden aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia.

Jos olet täyttänyt vain osan palkansaajan työssäoloehdosta 2.9.2024, vanhaa ja uutta työssäoloehtoa on mahdollista laskea yhteen. Lue alta, miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan eri ajankohtina.

Muutokset koskevat palkansaajan työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon ei tule muutoksia vuonna 2024.

Miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan ennen 2.9.2024?

Jos tekemäsi työ täyttää työssäoloehdon viimeistään 1.9.2024, oikeutesi työttömyyspäivärahaan määräytyy vanhan lain mukaan. Tällöin työssäoloehto täyttyy, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

Olet ollut töissä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.

Työaikasi on ollut yhteensä vähintään 18 tuntia viikossa.

Palkkasi on vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 399 e/kk vuonna 2024. Päiväpalkan täytyy olla vähintään 65,07e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,13 e/t.

Miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan 2.9.2024 alkaen?

Oikeutesi työttömyyspäivärahaan määräytyy uuden lain mukaan silloin, kun työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujakso alkaa 2.9.2024 tai myöhemmin.

Tällöin työssäoloehto kertyy palkan mukaan. Työssäoloehtoa kertyy

yksi kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa

puolikas kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.

Työssäoloehto täyttyy, kun tarkastelujakson aikana on yhteensä 12 työssäoloehtokuukautta.

Palkkasi täytyy olla vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 399 e/kk vuonna 2024. Päiväpalkan täytyy olla vähintään 65,07e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,13 e/t.

Työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkka maksetaan.

Työssäoloehdon ei tarvitse jatkossakaan kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tekemäsi työ, jonka palkkatulot kerryttävät työssäoloehtoa.

Työssäoloehtoon voidaan laskea mukaan myös työskentely jossakin toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa.

Esimerkki 1: Uusi työssäoloehto 2.9.2024 jälkeen

Olet kokoaikatyössä 1.10.2024–30.9.2025.

Sinulle maksetaan palkkaa 2 500 euroa kuussa kunkin kuukauden 15. päivänä.

Täytät 12 kuukauden työssäoloehdon 30.9.2025.

Miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan, jos vain osa työssäoloehdosta on täyttynyt 2.9.2024?

Jos tekemäsi työ on täyttänyt vain osan vanhasta 26 viikon työssäoloehdosta 1.9.2024 mennessä, vanha ja uusi työssäoloehto lasketaan yhteen.

Tällöin 1.9.2024 mennessä kertyneet työssäoloehtoviikot muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi seuraavasti:

Viikkojen määrä jaetaan 4:llä. Tulos pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaiseen tai puolikkaaseen lukuun. Tämä on työssäoloviikkojen määrä työssäoloehtokuukausina.

Tulokseen lisätään uudet työssäoloehtokuukaudet, jotka ovat kertyneet 2.9.2024 alkaen.

Uuden työssäoloehdon täyttymiseksi vaaditaan 12 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehto on siis täyttynyt, kun vanhaa ja uutta työssäoloehtoa on kertynyt yhteensä 12 kuukautta tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.

Esimerkki 1: Vanhan ja uuden työssäoloehdon yhdistäminen

Olet ollut kokoaikatyössä 25.3.2024–28.2.2025. Haet työttömyystukea 1.3.2025 alkaen.

Olet kerryttänyt vanhaa työssäoloehtoa 23 viikkoa 1.9.2024 mennessä. Viikot muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi jakamalla viikkojen määrän 4:llä ja pyöristämällä tulos ylöspäin lähimpään kokonaiseen tai puolikkaaseen lukuun:

23 ÷ 4 = 5,75 ≈ 6.

Työssäoloehtoosi kertyy vanhan lain mukaan ajalta 25.3.–1.9.2024 yhteensä 6 kuukautta.

Lisäksi kerrytät 2.9.2024 alkaen työssäoloehtoa, joka lasketaan uuden lain mukaisesti palkan perusteella. Palkkasi on 2.9.2024 alkaen 2 200 e/kk.

Työssäoloehtoosi kertyy uuden lain mukaan ajalta 2.9.2024–28.2.2025 yhteensä 6 kuukautta.

Vanha ja uusi työssäoloehto lasketaan yhteen:

6 kk + 6 kk = 12 kk

Täytät uuden 12 kuukauden työssäoloehdon 1.3.2025 ja sinulla on oikeus peruspäivärahaan 1.3.2025 alkaen.

Milloin työssäoloehdon täyttyminen vaatii 6 kuukautta työskentelyä ja milloin 12 kuukautta työskentelyä?

Työssäoloehdoksi riittää vanhan lain mukaisesti 26 viikkoa työskentelyä (noin 6 kk), jos työssäoloehto ehtii kertyä kokonaan ennen 1.9.2024. Viimeisen työssäoloehtoon hyväksytyn työviikon täytyy päättyä 1.9.2024 tai aiemmin.

Tämän jälkeen työssäoloehdon täyttyminen vaatii 12 kuukauden työskentelyä. Työssäoloehto on siis 12 kuukautta, jos työttömyytesi alkaa 1.9.2024 jälkeen ja kerrytät työssäoloehtoa vielä syyskuun 2024 palkasta tai sen jälkeen.

Milloin työssäoloehtoon voidaan hyväksyä työskentelyä pidemmältä ajalta kuin 28 kuukaudelta?

Työssäoloehtoon voidaan jatkossakin hyväksyä töitä myös pidemmältä ajalta kuin 28 kuukaudelta. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää esimerkiksi silloin, jos olet sairastanut, olet opiskellut, olet hoitanut alle 3-vuotiasta lastasi tai olet osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.

Miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan 2.9.2024 alkaen, jos teen työtä syyskuussa ja palkkani maksetaan lokakuussa?

Uutta työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkka maksetaan. Jos esimerkiksi teet töitä syyskuussa, mutta palkkasi maksetaan lokakuussa, työssäoloehtoa kertyy lokakuulta.

Palkkasi huomioidaan siltä ajalta, miltä se on merkitty ansaituksi vain poikkeustilanteissa. Näin voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun sinulle maksetaan bonuksia kuukautta pidemmältä ajalta.

Jos palkanmaksusi viivästyy työnantajasta johtuvasta syystä, palkka huomioidaan sen kalenterikuukauden ajalta, jolloin se olisi pitänyt maksaa.

Miten työssäoloehdon kertyminen palkkatuetun työn ja työllistämistä edistävän palvelun ajalta muuttuu?

Jatkossa työssäoloehtoa ei pääsääntöisesti kerry palkkatuetun työn ajalta. Aiemmin 75 % palkkatuetusta työstä on kerryttänyt työssäoloehtoa. 

Palkkatuetun työn ajalta kertyy jatkossakin työssäoloehtoa vain, jos tarkoituksena on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistäminen. Työssäoloehto alkaa kuitenkin tällöin kertyä vasta 10 kuukauden työskentelyn jälkeen, ja palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehdon kertymistä laskettaessa 75 %. 

Jatkossa palkkatuetun työn tekeminen kuitenkin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestonsa ajalta. Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssitilanteessa työssäolovelvoitteen, työssäolovelvoite täyttyy jatkossa palkkatuetussa työssä nykyistä nopeammin. Lisäksi palkkatuettu työ voidaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon, kun lasketaan työmarkkinatuen odotusaikaa. 

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan palkansaajan työssäoloehtoa.  

Muutokset tulevat voimaan 2.9.2024. Palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta kertyy kuitenkin työssäoloehtoa tämän jälkeenkin, jos työ tai palvelu on alkanut 1.9. tai aiemmin.  

Esimerkki 1: Palkkatuettu työ alkaa ennen muutosta 

Palkkatuettu työ alkaa 15.8.2024 ja päättyy 15.2.2025. 

Palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehtoa laskettaessa 75 %. Työssäoloehdon täyttymiseen riittää 6 työssäoloehtokuukautta, koska palkkatuettu työ on alkanut ennen 1.9.2024.

Esimerkki 2: Palkkatuettu työ alkaa muutoksen jälkeen 

Palkkatuettu työ alkaa 2.9.2024 ja päättyy 31.3.2025. 

Palkkatuetun työn ajalta ei kerry työssäoloehtoa. 

Pitääkö minun ottaa Kelaan yhteyttä työssäoloehdon muutosten vuoksi?

Sinun ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan työssäoloehdon muutosten vuoksi.

Kela tai työttömyyskassa selvittää hakemuskäsittelyn yhteydessä, onko tekemäsi työ täyttänyt työssäoloehdon.

Työssäoloehdon kertyminen muuttuu 2.9.2024 myös palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan työssäoloehtoa. Palkkatuetun työn ajalta työssäoloehtoa kertyy jatkossa vain tietyissä tapauksissa.

Lue tiedote työssäoloehdon muutoksista palkkatuetun työn ja työllistämistä edistävän palvelun ajalta:

Työssäoloehdon kertyminen muuttuu palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta

Julkaistu 20.6.2024

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan työssäoloehtoa. Palkkatuetun työn ajalta työssäoloehtoa kertyy jatkossa vain tietyissä tapauksissa. Lisäksi ansiopäivärahan määrää porrastetaan niin, että ansiopäiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä.

Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen työllistymistä edistävästä palvelusta ja palkkatuetusta työstä muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista.

Lisäksi ansiopäivärahan määrää porrastetaan niin, että ansiopäiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä. Myös ansiopäivärahan muutokset tulevat voimaan 2.9.2024.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei enää kerry työssäoloehtoa

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan palkansaajan työssäoloehtoa.

Muutos tulee voimaan 2.9.2024. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta kertyy kuitenkin työssäoloehtoa tämän jälkeenkin, jos palvelu on alkanut 1.9. tai aiemmin.

Palkkatuetun työn ajalta ei enää pääsääntöisesti kerry työssäoloehtoa

Jatkossa työssäoloehtoa ei pääsääntöisesti kerry palkkatuetun työn ajalta. Aiemmin 75 % palkkatuetusta työstä on kerryttänyt työssäoloehtoa.

Palkkatuetun työn ajalta kertyy jatkossakin työssäoloehtoa vain, jos tarkoituksena on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistäminen. Työssäoloehto alkaa kuitenkin tällöin kertyä vasta 10 kuukauden työskentelyn jälkeen, ja palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehdon kertymistä laskettaessa 75 %.

Jatkossa palkkatuetun työn tekeminen kuitenkin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestonsa ajalta. Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssitilanteessa työssäolovelvoitteen, jatkossa työssäolovelvoite täyttyy palkkatuetussa työssä nykyistä nopeammin. Lisäksi palkkatuettu työ voidaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon, kun lasketaan työmarkkinatuen odotusaikaa.

Muutokset tulevat voimaan 2.9.2024. Palkkatuetusta työstä voidaan kuitenkin huomioida työssäoloehtoa laskettaessa 75 % vielä tämän jälkeenkin, jos työ on alkanut 1.9. tai aiemmin.

Ansiopäiväraha pienenee työttömyyden jatkuessa

Ansiopäivärahan määrää porrastetaan niin, että ansiopäiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä.

Ansiopäivärahaa pienennetään 20 %, kun sitä on maksettu 40 päivältä. Kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä, sitä pienennetään vielä 25 % alkuperäisestä määrästään.

Ansiopäivärahan määrää ei kuitenkaan voida pienentää niin paljon, että se olisi pienempi kuin peruspäiväraha.

Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestön tiedotteessa on esitetty esimerkkejä siitä, paljonko erisuuruiset ansiopäivärahat pienenevät.

Ansiopäivärahan muutokset tulevat voimaan 2.9.2024. Ansiopäivärahan määrää ei porrasteta, jos päivärahakausi on alkanut ennen lain voimaantuloa.

Mikä on työssäoloehto?

Työssäoloehdon täyttyminen tarkoittaa sitä, että työttömän on täytynyt olla riittävän kauan töissä ennen työttömyyttä. Lisäksi työn täytyy täyttää muita ehtoja, jotta se lasketaan työssäoloehtoon.

Jos työssäoloehto täyttyy, työttömänä voi saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Jos työssäoloehto ei täyty, työttömänä voi saada työmarkkinatukea.

Huhtikuussa 2024 Kelan peruspäivärahaa sai 36 044 ihmistä (26,59 miljoonaa euroa) ja Kelan työmarkkinatukea sai 162 068 ihmistä (138,51 miljoonaa euroa). Työttömyyskassojen ansiopäivärahaa maksettiin 134 155 ihmiselle (200,60 miljoona euroa).

20.03.2024 Pääsiäinen muuttaa Kelan palvelujen ja maksujen aikatauluja

 Pääsiäinen muuttaa Kelan palvelujen ja maksujen aikatauluja

Julkaistu 12.3.2024

Pääsiäinen aikaistaa työttömyysajan ilmoituspäiviä ja työttömyystuen maksupäiviä. Toimeentulotuki ehtii tilille ennen pääsiäistä, jos hakemus ja liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 15.3.2024. Kiirastorstaina Kela palvelee asiakkaita klo 13:een asti, ja toimeentulotuen päivystys on avoinna klo 16:een.

Pääsiäinen aikaistaa työttömyysajan ilmoituspäiviä ja työttömyystuen maksupäiviä. 

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy tiistaina 26.3.2024 tai keskiviikkona 27.3.2024, ilmoituksen voi palauttaa tiistaina 26.3.2024 ja rahat ovat tilillä aikaisintaan torstaina 28.3.2024.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy torstaina 28.3.2024, ilmoituksen voi palauttaa keskiviikkona 27.3.2024 ja rahat ovat tilillä aikaisintaan tiistaina 2.4.2024.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy perjantaina 29.3.2024, lauantaina 30.3.2024 tai sunnuntaina 31.3.2024, ilmoituksen voi palauttaa torstaina 28.3.2024 ja rahat ovat tilillä aikaisintaan keskiviikkona 3.4.2024.

Ilmoitus kannattaa toimittaa OmaKelassa jo palautuspäivän aamuna, jotta se ehditään käsitellä mahdollisimman pian.

Pääsiäisen vaikutus toimeentulotuen hakemiseen

Toimeentulotuen viimeinen maksupäivä ennen pääsiäistä on torstaina 28.3.2024. Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 15.3.2024.

Kiirastorstaina Kelalla on kiireellisen toimeentulotuen tarvitsijoille päivystys puhelinpalvelussa ja osassa palvelupisteitä klo 16:een asti. Kiireellinen tilanne voi olla esimerkiksi se, että asiakas tarvitsee akuutisti maksusitoumuksen lääkkeisiin tai elintarvikkeisiin.

Jos asiakas tarvitsee toimeentulotukea kiireellisesti Kelan aukioloaikojen ulkopuolella, hyvinvointialue voi harkintansa mukaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Akuutissa kriisitilanteessa pyhien aikaan asiakas voi olla yhteydessä hyvinvointialueensa sosiaalipäivystykseen.

Asiakaspalvelun aukioloajat pääsiäisenä

Kelan puhelinpalvelu on kiirastorstaina 28.3.2024 avoinna klo 9–13, mutta toimeentulotuen palvelunumeroon 020 692 207 voi kiireellisissä tilanteissa soittaa klo 16:een asti. Löydät Kelan palvelunumerot verkosta osoitteesta www.kela.fi/soita-kelaan.

Kiirastorstai vaikuttaa myös avoinna olevien palvelupisteiden aukioloon. Avoinna olevat palvelupisteet menevät kiinni viimeistään klo 13, mutta osa päivystää kiireellisen toimeentulotuen tarvitsijoita varten klo 16:een asti. Kiireellisen toimeentulotuen takia päivystävät seuraavat palvelupisteet:

•    Espoo/Leppävaara

•    Helsinki/Kamppi

•    Hämeenlinna

•    Jyväskylä

•    Kajaani

•    Kokkola

•    Kotka

•    Kuopio

•    Lahti

•    Lappeenranta

•    Oulu

•    Pori

•    Raisio

•    Rauma

•    Rovaniemi

•    Salo

•    Seinäjoki

•    Tampere

•    Turku

•    Vaasa

•    Vantaa/Tikkurila. 

Tarkista palvelupisteiden osoitteet palvelupistehausta osoitteesta www.kela.fi/palvelupisteen-haku.

Kelan puhelinpalvelu ja palvelupisteet ovat kiinni

•    pitkäperjantaina 29.3.2024

•    lankalauantaina 30.3.2024

•    1. pääsiäispäivänä 31.3.2024

•    2. pääsiäispäivänä 1.4.2024.

Pääsiäisen poikkeusajat yhteistyökumppaneille

Kiirastorstaina 28.3.2024 Kela palvelee yhteistyökumppaneitaan klo 13:een asti.

 Lääkärilinja on kuitenkin kiirastorstaina kiinni.

 Kaikki palvelunumerot kumppaneille ovat kiinni 29.3.–1.4.2024.

23.03.2024 Yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset koskevat noin 500 000:ta Kelan asiakasta – muutokset tulevat voimaan 1.4.

 Yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset koskevat noin 500 000:ta Kelan asiakasta – muutokset tulevat voimaan 1.4. 

Julkaistu 18.3.2024

Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyystukiin tulee huhtikuussa useita leikkauksia, jotka vaikuttavat noin puolen miljoonan asiakkaan tukiin. Työttömyystukien leikkaus vähentää asiakkaiden saamaa tukea heti huhtikuussa. Yleisen asumistuen saajien tuki pienenee seuraavan tarkistuksen yhteydessä, viimeistään maaliskuussa 2025. 

Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdään 1.4. leikkauksia, jotka perustuvat eduskunnan hyväksymiin lainmuutoksiin. 

– Valmistaudumme Kelassa parhaillaan muutosten toimeenpanoon ja varaudumme myös siihen, että leikkausten seurauksena perustoimeentulotuen saajien määrä kasvaa, toteaa toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula Kelasta. 

Yleinen asumistuki pienenee 1.4., kun tuen korvausprosentti pienenee ja perusomavastuu suurenee. Leikkaukset pienentävät yleistä asumistukea kaikilla asiakkailla, jotka nyt saavat tukea. Yleistä asumistukea saavia, yhden tai useamman henkilön muodostamia ruokakuntia oli helmikuussa yhteensä 406 226. 

Yleisen asumistuen määrä ei kuitenkaan pienene kaikilla tuensaajilla heti, vaan leikkaukset tulevat voimaan vasta silloin, kun asumistuki pitää seuraavan kerran tarkistaa. Kela tarkistaa yleisen asumistuen vähintään kerran vuodessa, jotta se maksetaan asiakkaalle oikean suuruisena. Eläkkeensaajan asumistukeen muutokset eivät vaikuta.

Työttömyysturvan suojaosa poistuu, toimeentulotuen asumismenojen ehdot tiukentuvat

Työttömyysturvan muutokset koskevat Kelan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajia heti huhtikuussa. Tukia leikataan poistamalla työttömyystukien lapsikorotukset ja 300 euron kuukausittainen suojaosa. 

Lapsikorotusten poisto koskee vuositasolla noin 100 000:ta henkilöä. Suojaosan poisto taas vaikuttaa osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat työttömyystukea. Vuonna 2023 kaikkiaan 74 244 työttömyystukea saanutta henkilöä sai samaan aikaan työtuloja. 

Yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkausten lisäksi huhtikuun alussa tulee voimaan lakimuutos, joka koskee asumismenojen hyväksymistä toimeentulotuessa. Jatkossa Kela ei maksa toimeentulotukea asumismenoihin, jotka ylittävät kuntakohtaiset enimmäisrajat, jollei ylitykseen ole laissa mainittua erityistä perustetta. Jos peruste puuttuu, Kela ohjaa asiakkaan etsimään edullisempaa asuntoa tai asiakas voi maksaa asumismenojen enimmäisrajan ylittävän osan itse.

Leikkaukset koskevat noin puolta miljoonaa Kelan asiakasta

Huhtikuussa toteutuvat sosiaaliturvan leikkaukset ja muutokset vaikuttavat kaikkiaan noin puoleen miljoonaan Kelan asiakkaaseen. Leikkausten on arvioitu vaikuttavan eniten yksin asuvien nuorten ja työttömien nuorten toimeentuloon. 

Kelan laskelmien mukaan erityisen suuria vaikutukset ovat niihin nuorten ryhmiin, joissa pienituloisuus on jo ennestään yleisintä. Opiskelijoiden tilanteeseen vaikuttaa se, ettei heidän ole yleensä mahdollista saada toimeentulotukea. Leikkaukset vähentävät siis heidän tulojaan merkittävästi, kun opintolainan valtiontakausta ei oteta huomioon.

Työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto vaikuttavat myös Kelan työttömyystukien saajiin. Osa asiakkaista voi muutosten vuoksi saada toimeentulotukea tai he voivat saada sitä aikaisempaa enemmän.

Kelassa on arvioitu, että toimeentulotuen hakemusmäärät kasvavat leikkausten vuoksi. Perustoimeentulotuki voi korvata osan yleisen asumistuen ja työttömyysturvan leikkauksista kaikkein pienituloisimmille. 

– Olemme Kelassa valmistautuneet muutosten toimeenpanoon monin tavoin, kuten kouluttamalla henkilöstöä, tekemällä tarvittavia muutoksia tietojärjestelmiin sekä lisäämällä asiakasviestintää ja varautumalla ennalta puhelinpalvelun ruuhkiin, Pasi Pajula kertoo. 

Muutokset tulevat voimaan automaattisesti

Kaikki muutokset tulevat voimaan automaattisesti, eikä asiakkaiden tarvitse olla yhteydessä Kelaan niiden vuoksi. Kelan verkkosivuilla on julkaistu muutoksista ja niiden vaikutuksista asiakkaisiin tietoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi Kelan verkkosivuilla olevat laskurit päivitetään viimeistään 16.3., jonka jälkeen henkilöt voivat arvioida laskureiden avulla, miten muutokset vaikuttavat omiin tukiin. 

1.4. voimaan tulevien leikkausten lisäksi työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen tulee myöhemmin myös muita muutoksia. Syyskuun alussa työttömyystukiin vaikuttava ja kaikkia työttömiä koskeva työssäoloehto pitenee 6 kuukaudesta 12:een. Lisäksi yleistä asumistukea ei makseta omistusasunnon asumismenoihin enää 1.1.2025 alkaen. 

21.11.2023 Kaikki lapsilisistä: Näin lapsilisää maksetaan vuonna 2024

Kaikki lapsilisistä: Näin lapsilisää maksetaan vuonna 2024

 

Milloin lapsilisää maksetaan vuonna 2024? Lapsilisän maksupäivät vuodelle 2024 löytyvät listattuna tästä artikkelista.

Tiesitkö, että lapsilisälaki säädettiin jo vuonna 1948? Tuolloin päätettiin, että lapsilisää saivat kaikki lapsiperheet riippumatta perheen tuloista tai varallisuudesta.

Kyseessä oli Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettava tuki eli niin sanottu universaali tuki, Kelan Tutkimusblogissa kerrotaan. Ensimmäisenä vuonna lapsilisää saavia lapsia olikin jo 1 167 300.

Milloin lapsilisä maksetaan vuonna 2024?

Tyypillisesti lapsilisän maksupäivä on jokaisen kuukauden 26. päivä. Päivämäärä voi toisinaan kuitenkin muuttua seuraavista syistä: jos 26. päivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäivälle tai näiden jälkeiselle päivälle, kuten maanantaille, lapsilisän maksupäivä on edeltävä pankkipäivä.

Lapsilisä maksetaan yleensä äidille tai isälle tai muulle huoltajalle, mutta lapsilisää voi hakea myös muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö. 

Lapsilisää alkaa saada lapsen syntymää seuraavassa kuussa, ja tuen maksaminen loppuu siinä kuussa, kun lapsi täyttää 17 vuotta.

Lapsilisän maksupäivät vuonna 2024:

Vuonna 2024 maksupäivää osuu peräti kahdeksan kertaa perjantaille, ja seitsemän kertaa "viralliselle" maksupäivälle eli kuukauden 26. päivälle.

26. tammikuuta perjantai

23. helmikuuta perjantai

26. maaliskuuta tiistai

26. huhtikuuta perjantai

24. toukokuuta perjantai

26. kesäkuuta keskiviikko

26. heinäkuuta perjantai

23. elokuuta perjantai

26. syyskuuta torstai

25. lokakuuta perjantai

26. marraskuuta tiistai

20. joulukuuta perjantai

Lue myös: Haluaisitko kerryttää lapsellesi rahapottia tulevaisuutta varten? Toimi näin

Paljonko lapsilisää maksetaan?

Mainos

Lapsilisän määrään vaikuttaa alle 17-vuotiaiden lasten lukumäärä. 

Suomen hallitus on esittänyt korotuksia lapsilisiin vuodelle 2024. Neljännestä, viidennestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää ehdotetaan korotettavaksi 10 eurolla 1.1.2024 alkaen.

Lapsilisien todennäköiset suuruudet vuonna 2024

Yhdestä lapsesta 94,88 e

Toisesta lapsesta 104,84 e

Kolmannesta lapsesta 133,79 e

Neljännestä lapsesta 173,24 e

Viidennestä lapsesta sekä kaikista seuraavista lapsista 192,69 e

Oheisessa taulukossa on esitetty lapsilisien euromäärät 1.1.2024 alkaen olettaen, että eduskunta hyväksyy vireillä olevat hallituksen esitykset.

Näiden korotusten lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tulisi 1.1.2024 alkaen 5 euron korotus vuoden 2023 määrään verrattuna, jolloin se olisi 73,30 euroa. Korotusta lapsilisään saa silloin, kun ei ole avio- tai avoliitossa tai on muuttanut puolisosta erilleen yhteiselämän loputtua. Korotuksen saa, vaikka olisi yhteishuoltajuus.

Lisäksi alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaa lapsilisää ehdotetaan korotettavaksi 26 eurolla kuukaudessa 1.4.2024 alkaen, Kela kertoo sivuillaan.  

Lapsilisä on verotonta tuloa, johon omaisuus tai tulot eivät vaikuta.

14.12.2022 Asumismenot perustoimeentulotuessa

 Asumismenot perustoimeentulotuessa

Kela voi myöntää perustoimeentulotukea Suomessa olevan asunnon asumismenoihin. Kela on määritellyt kuntakohtaiset kohtuullisena pidettävät määrät asumismenoille. Sinun pitää aina tarvittaessa esittää asumismenoihin liittyvät selvitykset.

Asumismenoina voidaan huomioida:

+vuokra-asunnossa:

-vuokra

-erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset (kuten sähkölämmitys)

+omistusasunnossa (osakehuoneisto):

-hoitovastike, ylimääräinen vastike ja tontinvuokravastike

-se osuus pääoma- tai rahoitusvastikkeesta, jolla katetaan yhtiölainan korkomenoja

-erilliset lämmityskulut

-henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos laina otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi

+omistusasunnossa (omakotitalossa):

-välttämättömät hoitomenot: lämmityskustannukset, vesimaksut ja kiinteistökohtaiset menot (esim. jätemaksu, nuohousmaksu, vakuutusmaksut, kiinteistövero sekä tontin vuokra)

-henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos laina otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi

+osaomistusasunnossa:

-vuokra

-erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut

+asumisoikeusasunnossa

-käyttövastike

-erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut

-henkilökohtaisten asuntolainojen korot.

Lisäksi asumismenoina voidaan hyväksyä myös kohtuullisen suuruisina:

-taloussähkö (sähkön siirto- ja kulutusmenot sekä perusmaksu. Lisäpalveluita ei huomioida menona.)

-kotivakuutusmaksu

-saunamaksu (1 kerta/vko).

Menoina ei hyväksytä esimerkiksi:

-pyykkitupamaksuja (sisältyy perusosaan)

-autopaikkamaksuja (ellei tarve johdu terveydellisistä syistä)

-kodinkoneisiin ja huonekaluihin liittyviä menoja. Niihin on mahdollista hakea täydentävää toimeentulotukea kunnasta.

-pääoma- tai rahoitusvastikkeen yhtiölainan lyhennykseen käytettävää osuutta

-osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja.

Asumismenot huomioidaan kohtuullisen suuruisina kuntakohtaisiin rajoihin saakka.

Kela on ottanut huomioon sähkön hinnan nousun ja tarkentanut toimeentulotuen ohjeistustaan sähkölaskujen osalta. Jos asiakkaan taloussähkö- tai lämmitysmenot ovat suuret korkean sähkön hinnan vuoksi, Kela hyväksyy menot lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan. Tämä edellyttää, että sähkönkulutus vastaa sähkölaskun perusteella määrältään tavanomaista kulutusta.

Asumismenojen kohtuullisuus

Kela hyväksyy asumismenot todellisen suuruisina, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Asumismenojen kohtuullisuusharkinnassa huomioidaan seuraavat asiat:

-perheen koko

-hakijan tai perheen asunnon tarpeet ja elämäntilanne (erityistarpeet ym.)

-kunnan kohtuullisena pidetty määrä asumismenoille

-asumismenojen kokonaiskustannukset (vuokra tai vastike sekä lämmitys ja omakotitalossa omakotitalon hoitomenot).

Asumismenojen kokonaiskustannuksiin ei kuitenkaan huomioida taloussähkö-, kotivakuutus- tai vesimaksua. Niiden kohtuullisuus arvioidaan erikseen.

Hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat

Kela on määritellyt kuntakohtaiset kohtuullisena pidettävät määrät asumismenoille. Jos menot ovat kunnan yleistä tasoa suuremmat eikä niitä voida pitää välttämättöminä, huomioitavaa määrää saatetaan joutua laskemaan tasolle, joka vastaa kunnan yleistä hintatasoa. Kohtuulliset asumismenot määrittyvät samoilla perusteilla sekä omistus- että vuokra-asunnossa.

Taulukko (linkki):  https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen-rajat-toimeentulotuessa-2022.pdf/20f83a4f-a153-0f2e-12d4-63be1d1ff837?t=1638954038707

Taulukko(linkki):  https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen_rajat_2023.pdf/d01f54b6-2240-3eb4-5139-94caaa5598a1?t=1669183666975

Jos asumismenojesi kokonaiskustannukset ylittävät kuntakohtaisesti määritellyt rajat, sinua voidaan ohjata etsimään edullisempaa asuntoa. Ole yhteydessä kotikuntasi vuokra-asunnon tarjoajiin ja ilmoittaudu kunnan vuokra-asuntojonoon. Vuokra-asuntoa tulee hakea ilman perusteettomia rajauksia (esim. asuinalue tai mukavuustekijät). Vuokra-asuntoa tulee hakea myös yksityisiltä vuokra-asuntojen tarjoajilta. Sinulla on yleensä 3 kuukautta aikaa hakeutua edullisempaan asuntoon. Siihen saakka Kela huomioi asumismenot todellisten menojen mukaan.

Kela voi huomioida menot edelleen todellisen suuruisena, jos paikkakunnalla ei ole toimittamiesi selvitysten perusteella tarjolla asuntoa, jonka asumismenot ovat kohtuulliset. Kela voi huomioida menot kokonaisuudessaan myös silloin, jos sinulla on erityinen ja perusteltu syy kohtuullista tasoa korkeammille kustannuksille. Erityinen peruste voi olla esimerkiksi etävanhemman tilan tarve tapaamisten vuoksi tai terveydentilaan liittyvät tekijät. Sinun pitää esittää selvitys erityisistä perusteista (esim. selvitys terveydentilasta tai sosiaalihuollon ammattihenkilön selvitys tilanteestasi).

Jos perheeseen kuuluu vammainen henkilö, jonka tilantarve on apuvälineiden tai hoitajan takia erityisen suuri, asumismenot voidaan huomioida yhtä henkilöä suuremman henkilöluvun mukaan.

Asumiskustannusten jakautuminen, kun samassa taloudessa asuu useampi perhe

Samassa asunnossa voi asua toimeentulotuen näkökulmasta eri perheisiin kuuluvia ihmisiä. Jos jokaisella vuokralaisella on oma vuokrasopimus, toimeentulotuen hakijan menona huomioidaan vuokrasopimuksessa sovittu vuokran määrä, jos kustannukset ovat kohtuulliset. Tulona otetaan huomioon hakijalle myönnetty yleinen asumistuki.

Jos eri toimeentulotukiperheisiin kuuluvilla henkilöillä on yhteinen vuokrasopimus, vuokra ja muut asumismenot jaetaan saman suuruisiin osiin asunnossa asuvien henkilöiden kesken. Ruokakunnalle myönnetty yleinen asumistuki jaetaan asunnossa asuvien henkilöiden (aikuiset ja lapset) mukaan. Jos hakijat kuitenkin esittävät, että asumismenot jakaantuvat eri tavalla, hakijoiden pitää toimittaa Kelaan selvitys asiasta. Selvityksen perusteella asumismenot voidaan huomioida myös todellisten kustannusten mukaisesti.

26.07.2022 Kela: Kansaneläkkeeseen ja toimeentulotukeen tulossa korotus – näin paljon tuet nousevat

 Kela: Kansaneläkkeeseen ja toimeentulotukeen tulossa korotus – näin paljon tuet nousevat

Kansaneläkeindeksin ylimääräinen 3,5 prosentin korotus koskee muun muassa kansaneläkettä ja toimeentulotukea. Korotus tulee voimaan 1. elokuuta.

Eduskunta on hyväksynyt kansaneläkeindeksin ylimääräisen korotuksen 1.8.2022 alkaen. Kuvituskuva.Eduskunta on hyväksynyt kansaneläkeindeksin ylimääräisen korotuksen 1.8.2022 alkaen. Kuvituskuva.

Eduskunta on hyväksynyt kansaneläkeindeksin ylimääräisen korotuksen 1.8.2022 alkaen.

Kuvituskuva. ISMO PEKKARINEN/AOP

Tekijän kuva

Heini Kilpamäki

heini.kilpamaki@iltalehti.fi

Eilen klo 13:28

Eduskunta on hyväksynyt kansaneläkeindeksin ylimääräisen korotuksen 1.8.2022 alkaen, Kela tiedottaa verkkosivuillaan. Korotus on 3,5 prosenttia.

Kansaneläkeindeksi määritellään suhteessa elinkustannusindeksiin, jonka Tilastokeskus laskee. Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Korotus koskee muun muassa kansaneläkettä, vammaisetuuksia, työmarkkinatukea ja toimeentulotukea.

Ylimääräinen kansaneläkeindeksin tarkastus johtuu kiihtyneestä inflaatiosta, ja etuuksien saajien ostovoima halutaan turvata, Kela tiedottaa.

Ylimääräinen indeksitarkistus lisää Kelan mukaan etuusmenoja arviolta 90 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 10 miljoonalla vuonna 2023.

Kela vahvistaa vuoden 2023 kansaneläkeindeksin normaalisti lokakuussa.

Korotuksia

Kelan mukaan tukien määrä nousee seuraavasti:

Elokuusta alkaen yksinasuvan täysi kansaneläke suurenee 679,50 eurosta 703,45 euroon ja takuueläke 855,48 eurosta 885,63 euroon kuukaudessa.

Myös vammaisetuuksia korotetaan elokuun alussa. Esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä suurenee 73,00 eurosta 75,58 euroon kuukaudessa.

Työttömälle työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha on elokuusta alkaen 35,72 euroa per päivä (nyt 34,50 per päivä).

Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle suurenee 18,15 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalle 20,70 euroa kuukaudessa.

Lasten kotihoidon tuen hoitoraha yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta suurenee 350,27 eurosta 362,61 euroon kuukaudessa.

Sairauspäivärahan vähimmäismäärä suurenee noin eurolla 29,67 eurosta 30,71 euroon päivässä.

Opintorahaan suurempi korotus

Tänä vuonna opintorahaa korotetaan 1.8. alkaen 5,7 prosenttia koska korotuksessa on mukana sekä normaali että ylimääräinen indeksitarkistus.

Itsenäisesti asuvan ja 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintoraha on nyt 253,69 euroa kuukaudessa. Elokuusta alkaen se on 268,23 euroa kuukaudessa.

Lääkekustannusten vuosiomavastuu ei nouse. Ylimääräinen indeksitarkistus ei poikkeuksellisesti koske lääkekustannusten vuosiomavastuuta (niin sanottu lääkekatto), joka on edelleen 592,16 euroa kalenterivuodessa. 

Ylimääräinen indeksitarkistus ei koske myöskään yleistä asumistukea ja eläkkeensaajan asumistukea.

15.06.2022 Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan elokuussa 3,5 %

 Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan elokuussa 3,5 %

Eduskunta on hyväksynyt kansaneläkeindeksin ylimääräisen korotuksen 1.8.2022 alkaen. 3,5 %:n korotus koskee mm. kansaneläkettä, vammaisetuuksia, työmarkkinatukea ja toimeentulotukea.

Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella.

Normaalisti kansaneläkeindeksi tarkistetaan kerran vuodessa tammikuusta alkaen, mutta nyt siihen tehdään ylimääräinen korotus 1.8.-31.12.2022. Näin halutaan turvata etuuksien saajien ostovoima inflaation kiihtyessä.

Tällä hetkellä voimassa oleva kansaneläkeindeksin pisteluku (1674) on laskettu vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen mukaan. Ylimääräisessä korotuksessa pisteluku lasketaan vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen elinkustannusindeksin mukaan, jolloin kansaneläkeindeksin pisteluku kasvaa 3,5 %. Näin kansaneläkeindeksin pisteluvuksi ajalle 1.8.–31.12.2022 tulee 1733.

Ylimääräinen indeksitarkistus lisää Kelan etuusmenoja arviolta 90 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 10 miljoonalla vuonna 2023.

Takuueläkkeeseen 30 euron korotus

Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat mm. kansaneläke, takuueläke, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa.

Elokuusta alkaen yksinasuvan täysi kansaneläke suurenee 679,50 eurosta 703,45 euroon ja takuueläke 855,48 eurosta 885,63 euroon kuukaudessa.

Myös vammaisetuuksia korotetaan elokuun alussa. Esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä suurenee 73,00 eurosta 75,58 euroon kuukaudessa.

Työttömälle työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha on elokuusta alkaen 35,72 e/pv (nyt 34,50 e/pv).

Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle suurenee 18,15 e/kk ja yksinhuoltajalle 20,70 e/kk.

Lasten kotihoidon tuen hoitoraha yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta suurenee 350,27  eurosta 362,61 euroon kuukaudessa.

Sairauspäivärahan vähimmäismäärä suurenee noin eurolla 29,67 eurosta 30,71 euroon päivässä.

Opintorahaan suurempi korotus kerralla

Opintorahaa tarkistetaan kansaneläkeindeksillä vuosittain uuden lukuvuoden alkaessa elokuussa.  Tänä vuonna opintorahaa korotetaan 1.8. alkaen 5,7 %, koska korotuksessa on mukana sekä normaali että ylimääräinen indeksitarkistus.

Itsenäisesti asuvan ja 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintoraha on nyt 253,69 e/kk.  Elokuusta alkaen se on 268,23 e/kk.

Lääkekustannusten vuosiomavastuu ei nouse

Ylimääräinen indeksitarkistus ei poikkeuksellisesti koske lääkekustannusten vuosiomavastuuta (ns. lääkekatto), joka on edelleen 592,16 euroa kalenterivuodessa. Ylimääräinen indeksitarkistus ei koske myöskään yleistä asumistukea ja eläkkeensaajan asumistukea.  

Seuraava tarkistus 1.1.2023

Kansaneläkeindeksin ylimääräinen tarkistus ei vaikuta ensi vuoden alussa tehtävään indeksitarkistukseen. Kela vahvistaa vuoden 2023 kansaneläkeindeksin normaalisti lokakuussa.

Etuuksiin liittyviä euromääriä ja tulorajoja 1.8.2022 alkaen

Kansaneläkeindeksin pisteluku: 1733

                                                                                    muutos

                                                                   €/kk          €/kk              saa täyden määrän        ei saa lainkaan

Eläkevähenteinen kansaneläke, täysi määrä Y 703,45 23,95                             59,45         1 452,05

Eläkevähenteinen kansaneläke, täysi määrä P 628,03 21,38                              59,45         1 301,13

Takuueläkkeen täysi määrä 885,63    30,15                                                             0,00          878,48

Eläketuki                         885,63     30,15

Ylimääräisen rintamalisän täysi määrä Y 272,93    9,29

Ylimääräisen rintamalisän täysi määrä P 239,00     8,14

Rintamalisä                                            132,65      4,52

Kansaneläkkeen lapsikorotus                 23,51        0,80

Lesken alkueläke                                    347,60     11,84

Lesken jatkoeläkkeen perusmäärä         108,88     3,71

Lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärä (alle 18-v. lapsi) Y 565,09 19,24              59,45            1 189,63

Lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärä (alle 18-v. lapsi) P 488,93 16,65                59,45          1 037,30

Lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärä (ei alle 18-v. lasta) Y 565,09 19,24             59,45          1 175,30            

Lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärä (ei alle 18-v. lasta) P 488,93 16,65             59,45         1 022,96

Lapseneläkkeen perusmäärä                                          63,96     2,18

Lapseneläkkeen täydennysmäärä    96,74        3,29                                                59,45               252,88                                                  

Sotilasavustus, perusavustuksen täysi määrä 703,45 23,95

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

perustuki                             98,75     3,36

korotettu tuki                   230,43      7,85

ylin tuki                              446,81     15,21

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

perustuki                      98,75     3,36

korotettu tuki                       230,43     7,85

ylin tuki                             446,81     15,21

suojattu lk                            1 234,69     7,99

suojattu lk                                2 322,73     10,98

suojattu lk                               3 463,86      15,79

Eläkettä saavan hoitotuki

perustuki                                             75,58         2,58

korotettu tuki                                     164,65         5,61

ylin tuki                                             348,16      11,86

suojattu apulisä                                  96,59         3,29

suojattu hoitolisä                                 142,27         4,84

veteraanilisä                                         114,07         3,88

Lapsilisä

ensimmäisestä lapsesta                             94,88         0,00

toisesta lapsesta                                     104,84         0,00

kolmannesta lapsesta                              133,79      0,00

neljännestä lapsesta                                     163,24        0,00

viidennestä lapsesta alkaen                           182,69       0,00

yksinhuoltajakorotus                                 63,30       0,00

Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle                532,97   18,15

Toimeentulotuen perusosa yksinhuoltajalle               607,59    20,70

P=avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa

Etuuksiin liittyviä euromääriä ja tulorajoja 1.8.2022 alkaen

                                                                          €/kk €/kk             saa täyden määrän         ei saa lainkaan

Kotihoidon tuen hoitoraha

yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta                    362,61      12,34

muista alle 3-vuotiaista lapsista                     108,56             3,70

muista vähintään 3-vuotiaista lapsista                    69,76     2,38

Kotihoidon tuen hoitolisän täysi määrä

2-henkinen perhe 194,06         6,61                                                             1 160,04             2 847,44

3-henkinen perhe 194,06     6,61                                                                  1 430,05         3 494,42

vähintään 4-henkinen perhe 194,06      6,61                                                 1 700,06             4 156,40

Yksityisen hoidon tuen hoitoraha

suurempi määrä 184,61 6,29

pienempi määrä 67,92 2,31

Yksityisen hoidon tuen hoitolisän täysi määrä

2-henkinen perhe 155,24    5,28                                                                     1 160,04             2 509,87

3-henkinen perhe 155,24     5,28                                                                  1 430,05         3 081,44

vähintään 4-henkinen perhe 155,24       5,28                                                 1 700,06     3 665,00

Osittainen hoitoraha 103,84         3,54

Joustava hoitoraha

työaika enintään 22,5 h/viikko 258,50       8,80

työaika yli 22,5 h/viikko, mutta enintään 30 h/vko 172,33       5,87

muutos

€/päivä €/päivä

Peruspäiväraha      35,72              1,22

Työmarkkinatuki          35,72               1,22

Korotusosa                    5,08            0,17

Lapsikorotus

yhdestä lapsesta                5,61        0,20

kahdesta lapsesta yhteensä             8,23       0,28

vähintään kolmesta lapsesta yhteensä      10,61       0,36

Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha       30,71       1,04

Vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha     30,71    1,04

Vähimmäismääräinen kuntoutuspäiväraha       30,71       1,04

Nuoren kuntoutusraha                  35,43  1,20

muutos

€/vuosi €/vuosi

Lääkkeiden vuosiomavastuu            592,16  0,00

muutos

Opintorahat €/kk €/kk

Vanhempien luona asuvat

Alle 20-vuotiaat              41,43       2,24

Täysi vähävaraiskorotus            63,24   3,43

20 vuotta täyttäneet              87,23             4,73

Täysi vähävaraiskorotus              109,04            5,92

Oppimateriaalilisä                50,16           2,72

Itsenäisesti asuvat

Alle 18-vuotiaat                     109,04            5,92

Täysi vähävaraiskorotus                109,04    5,92

kuukausitulo, jolla

9.6.2022

18 vuotta täyttäneet tai avioliitossa oleva     268,23          14,54

Huoltajakorotus                             107,17        5,81