Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee ja kertyy jatkossa palkan perusteella – ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle pääsystä tulee vaikeampaa
Julkaistu 1.8.2024
Työttömien on jatkossa vaikeampi päästä ansiopäivärahan tai Kelan peruspäivärahan piiriin, kun työttömyysturvan työssäoloehto pitenee syyskuussa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Osa-aikaista työtä tekevien asemaa voi kuitenkin helpottaa, että työssäoloehto alkaa kertyä palkkatulon perusteella työajan sijaan.
Työssäoloehdon kertyminen palkkatyöstä, palkkatuetusta työstä ja työllistymistä edistävästä palvelusta muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista.
Työssäoloehto vaikuttaa työttömien oikeuteen saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Koska työssäoloehdon pituus kasvaa, työttömällä on jatkossa oltava aiempaa pidempi työhistoria, jotta hän voi saada ansiopäivärahaa tai Kelan peruspäivärahaa.
– On kuitenkin arvioitu, että työssäoloehdon kerryttämisestä voi tulla keskimäärin hieman helpompaa, koska sitä voi jatkossa kartuttaa pienemmälläkin työajalla, Kelan juristi Antti Ristimäki sanoo.
Uutta työssäoloehtoa kertyy vähintään 465 euron kuukausipalkasta
Työssäoloehdon täyttymiseen vaikuttaa jatkossa vain kuukausipalkan määrä. Tätä muutosta on kutsuttu julkisuudessa työssäoloehdon euroistamiseksi.
Aiemmin työssäoloehtoa on kertynyt työajan perusteella niistä työviikoista, joiden aikana töitä on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Tätä lyhyemmällä työajalla työssäoloehto ei ole karttunut lainkaan.
Työssäoloehdon euroistamisesta voivat hyötyä erityisesti työntekijät, joilla on töitä vähemmän kuin 18 viikkotuntia, kunhan heidän palkkansa on vähintään 465 e/kk.
– Uusi työssäoloehto kohtelee aiempaa tasapuolisemmin erilaisia osittaisen työajan järjestelyjä. Kokoaikatyössä ja säännöllisessä osa-aikatyössä olevien työttömyyspäivärahaoikeuteen uudistuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia, Ristimäki sanoo.
Työssäoloehto pitenee 6 kuukaudesta 12 kuukauteen
Aiemmin työttömän on pitänyt työskennellä ennen työttömyyttä noin 6 kuukautta, jotta työ täyttää työssäoloehdon. Nyt työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen.
Uutta työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa ja puolikas kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.
Uutta työssäoloehtoa on mahdollista kerryttää aiempaa vähäisemmillä työtunneilla, jos tulot ovat suuret. Alle 465 euron kuukausituloilla uutta työssäoloehtoa ei kerry lainkaan.
Uusi työssäoloehto täyttyy, kun 28 kuukauden tarkastelujakson aikana työssäoloa on kertynyt yhteensä 12 kuukautta.
Työssäoloehdon ei tarvitse jatkossakaan kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tehty työ, joka täyttää ehdot.
Vanhaa ja uutta työssäoloehtoa voi laskea yhteen
Käytännössä työssäoloehdon pituus muuttuu 12 kuukaudeksi kaikilla, jotka ovat töissä lain tullessa voimaan 2.9.2024 ja jotka saavat tämän jälkeen palkkaa vähintään 465 e/kk.
– Jos on ehtinyt syyskuuhun mennessä kerryttää osan vanhasta, lyhyemmästä työssäoloehdosta, se ei mene hukkaan vaan lasketaan mukaan uuteen työssäoloehtoon, Ristimäki sanoo.
Niissä tapauksissa, joissa vanhaa ja uutta työssäoloehtoa lasketaan yhteen, työttömän pitää kuitenkin täyttää pidempi 12 kuukauden työssäoloehto.
Lue lisää työssäoloehdon muutoksista ja katso esimerkit työssäoloehdon laskemisesta eri tapauksissa:
Näin työssäoloehto muuttuu
Palkansaajan työssäoloehto pitenee nykyisestä noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen ja alkaa kertyä palkkatulon perusteella. Muutoksia tulee myös työssäoloehdon kertymiseen palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Mikä on työssäoloehto ja milloin se muuttuu?
Työttömänä saat yleensä joko ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Riippuu työssäoloehdosta, mitä näistä kolmesta tuesta saat. Jos täytät työssäoloehdon, voit saada Kelasta peruspäivärahaa tai työttömyyskassastasi ansiopäivärahaa.
Kela tai työttömyyskassa selvittää hakemuskäsittelyn yhteydessä, onko tekemäsi työ täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehdon muutosten tultua voimaan Kela pystyy selvittämään työssäoloehdon täyttymisen pääsääntöisesti tulorekisterin tietojen perusteella.
Työssäoloehdon täyttyminen tarkoittaa sitä, että sinun on täytynyt olla riittävästi töissä ennen kuin jäät työttömäksi. Lisäksi tekemäsi työn täytyy täyttää muita ehtoja, jotta se hyväksytään työssäoloehtoon.
Työssäoloehdon kertyminen palkkatyöstä, palkkatuetusta työstä ja työllistymistä edistävästä palvelusta muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista. Muutokset vaikuttavat työttömäksi jäävän oikeuteen saada ansiosidonnaista päivärahaa tai Kelan maksamaa peruspäivärahaa.
Aiemmin työttömäksi jäävän on pitänyt työskennellä ennen työttömyyttä noin 6 kuukautta, mutta nyt työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen. Lisäksi työssäoloehtoa kertyy jatkossa palkkatulon perusteella. Aiemmin työssäoloehtoa on kertynyt työajan perusteella sellaisista kalenteriviikoista, joiden aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia.
Jos olet täyttänyt vain osan palkansaajan työssäoloehdosta 2.9.2024, vanhaa ja uutta työssäoloehtoa on mahdollista laskea yhteen. Lue alta, miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan eri ajankohtina.
Muutokset koskevat palkansaajan työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon ei tule muutoksia vuonna 2024.
Miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan ennen 2.9.2024?
Jos tekemäsi työ täyttää työssäoloehdon viimeistään 1.9.2024, oikeutesi työttömyyspäivärahaan määräytyy vanhan lain mukaan. Tällöin työssäoloehto täyttyy, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Olet ollut töissä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.
Työaikasi on ollut yhteensä vähintään 18 tuntia viikossa.
Palkkasi on vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 399 e/kk vuonna 2024. Päiväpalkan täytyy olla vähintään 65,07e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,13 e/t.
Miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan 2.9.2024 alkaen?
Oikeutesi työttömyyspäivärahaan määräytyy uuden lain mukaan silloin, kun työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujakso alkaa 2.9.2024 tai myöhemmin.
Tällöin työssäoloehto kertyy palkan mukaan. Työssäoloehtoa kertyy
yksi kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa
puolikas kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.
Työssäoloehto täyttyy, kun tarkastelujakson aikana on yhteensä 12 työssäoloehtokuukautta.
Palkkasi täytyy olla vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 399 e/kk vuonna 2024. Päiväpalkan täytyy olla vähintään 65,07e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,13 e/t.
Työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkka maksetaan.
Työssäoloehdon ei tarvitse jatkossakaan kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tekemäsi työ, jonka palkkatulot kerryttävät työssäoloehtoa.
Työssäoloehtoon voidaan laskea mukaan myös työskentely jossakin toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa.
Esimerkki 1: Uusi työssäoloehto 2.9.2024 jälkeen
Olet kokoaikatyössä 1.10.2024–30.9.2025.
Sinulle maksetaan palkkaa 2 500 euroa kuussa kunkin kuukauden 15. päivänä.
Täytät 12 kuukauden työssäoloehdon 30.9.2025.
Miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan, jos vain osa työssäoloehdosta on täyttynyt 2.9.2024?
Jos tekemäsi työ on täyttänyt vain osan vanhasta 26 viikon työssäoloehdosta 1.9.2024 mennessä, vanha ja uusi työssäoloehto lasketaan yhteen.
Tällöin 1.9.2024 mennessä kertyneet työssäoloehtoviikot muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi seuraavasti:
Viikkojen määrä jaetaan 4:llä. Tulos pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaiseen tai puolikkaaseen lukuun. Tämä on työssäoloviikkojen määrä työssäoloehtokuukausina.
Tulokseen lisätään uudet työssäoloehtokuukaudet, jotka ovat kertyneet 2.9.2024 alkaen.
Uuden työssäoloehdon täyttymiseksi vaaditaan 12 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehto on siis täyttynyt, kun vanhaa ja uutta työssäoloehtoa on kertynyt yhteensä 12 kuukautta tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.
Esimerkki 1: Vanhan ja uuden työssäoloehdon yhdistäminen
Olet ollut kokoaikatyössä 25.3.2024–28.2.2025. Haet työttömyystukea 1.3.2025 alkaen.
Olet kerryttänyt vanhaa työssäoloehtoa 23 viikkoa 1.9.2024 mennessä. Viikot muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi jakamalla viikkojen määrän 4:llä ja pyöristämällä tulos ylöspäin lähimpään kokonaiseen tai puolikkaaseen lukuun:
23 ÷ 4 = 5,75 ≈ 6.
Työssäoloehtoosi kertyy vanhan lain mukaan ajalta 25.3.–1.9.2024 yhteensä 6 kuukautta.
Lisäksi kerrytät 2.9.2024 alkaen työssäoloehtoa, joka lasketaan uuden lain mukaisesti palkan perusteella. Palkkasi on 2.9.2024 alkaen 2 200 e/kk.
Työssäoloehtoosi kertyy uuden lain mukaan ajalta 2.9.2024–28.2.2025 yhteensä 6 kuukautta.
Vanha ja uusi työssäoloehto lasketaan yhteen:
6 kk + 6 kk = 12 kk
Täytät uuden 12 kuukauden työssäoloehdon 1.3.2025 ja sinulla on oikeus peruspäivärahaan 1.3.2025 alkaen.
Milloin työssäoloehdon täyttyminen vaatii 6 kuukautta työskentelyä ja milloin 12 kuukautta työskentelyä?
Työssäoloehdoksi riittää vanhan lain mukaisesti 26 viikkoa työskentelyä (noin 6 kk), jos työssäoloehto ehtii kertyä kokonaan ennen 1.9.2024. Viimeisen työssäoloehtoon hyväksytyn työviikon täytyy päättyä 1.9.2024 tai aiemmin.
Tämän jälkeen työssäoloehdon täyttyminen vaatii 12 kuukauden työskentelyä. Työssäoloehto on siis 12 kuukautta, jos työttömyytesi alkaa 1.9.2024 jälkeen ja kerrytät työssäoloehtoa vielä syyskuun 2024 palkasta tai sen jälkeen.
Milloin työssäoloehtoon voidaan hyväksyä työskentelyä pidemmältä ajalta kuin 28 kuukaudelta?
Työssäoloehtoon voidaan jatkossakin hyväksyä töitä myös pidemmältä ajalta kuin 28 kuukaudelta. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää esimerkiksi silloin, jos olet sairastanut, olet opiskellut, olet hoitanut alle 3-vuotiasta lastasi tai olet osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.
Miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan 2.9.2024 alkaen, jos teen työtä syyskuussa ja palkkani maksetaan lokakuussa?
Uutta työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkka maksetaan. Jos esimerkiksi teet töitä syyskuussa, mutta palkkasi maksetaan lokakuussa, työssäoloehtoa kertyy lokakuulta.
Palkkasi huomioidaan siltä ajalta, miltä se on merkitty ansaituksi vain poikkeustilanteissa. Näin voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun sinulle maksetaan bonuksia kuukautta pidemmältä ajalta.
Jos palkanmaksusi viivästyy työnantajasta johtuvasta syystä, palkka huomioidaan sen kalenterikuukauden ajalta, jolloin se olisi pitänyt maksaa.
Miten työssäoloehdon kertyminen palkkatuetun työn ja työllistämistä edistävän palvelun ajalta muuttuu?
Jatkossa työssäoloehtoa ei pääsääntöisesti kerry palkkatuetun työn ajalta. Aiemmin 75 % palkkatuetusta työstä on kerryttänyt työssäoloehtoa.
Palkkatuetun työn ajalta kertyy jatkossakin työssäoloehtoa vain, jos tarkoituksena on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistäminen. Työssäoloehto alkaa kuitenkin tällöin kertyä vasta 10 kuukauden työskentelyn jälkeen, ja palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehdon kertymistä laskettaessa 75 %.
Jatkossa palkkatuetun työn tekeminen kuitenkin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestonsa ajalta. Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssitilanteessa työssäolovelvoitteen, työssäolovelvoite täyttyy jatkossa palkkatuetussa työssä nykyistä nopeammin. Lisäksi palkkatuettu työ voidaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon, kun lasketaan työmarkkinatuen odotusaikaa.
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan palkansaajan työssäoloehtoa.
Muutokset tulevat voimaan 2.9.2024. Palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta kertyy kuitenkin työssäoloehtoa tämän jälkeenkin, jos työ tai palvelu on alkanut 1.9. tai aiemmin.
Esimerkki 1: Palkkatuettu työ alkaa ennen muutosta
Palkkatuettu työ alkaa 15.8.2024 ja päättyy 15.2.2025.
Palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehtoa laskettaessa 75 %. Työssäoloehdon täyttymiseen riittää 6 työssäoloehtokuukautta, koska palkkatuettu työ on alkanut ennen 1.9.2024.
Esimerkki 2: Palkkatuettu työ alkaa muutoksen jälkeen
Palkkatuettu työ alkaa 2.9.2024 ja päättyy 31.3.2025.
Palkkatuetun työn ajalta ei kerry työssäoloehtoa.
Pitääkö minun ottaa Kelaan yhteyttä työssäoloehdon muutosten vuoksi?
Sinun ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan työssäoloehdon muutosten vuoksi.
Kela tai työttömyyskassa selvittää hakemuskäsittelyn yhteydessä, onko tekemäsi työ täyttänyt työssäoloehdon.
Työssäoloehdon kertyminen muuttuu 2.9.2024 myös palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan työssäoloehtoa. Palkkatuetun työn ajalta työssäoloehtoa kertyy jatkossa vain tietyissä tapauksissa.
Lue tiedote työssäoloehdon muutoksista palkkatuetun työn ja työllistämistä edistävän palvelun ajalta:
Työssäoloehdon kertyminen muuttuu palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta
Julkaistu 20.6.2024
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan työssäoloehtoa. Palkkatuetun työn ajalta työssäoloehtoa kertyy jatkossa vain tietyissä tapauksissa. Lisäksi ansiopäivärahan määrää porrastetaan niin, että ansiopäiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä.
Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen työllistymistä edistävästä palvelusta ja palkkatuetusta työstä muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista.
Lisäksi ansiopäivärahan määrää porrastetaan niin, että ansiopäiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä. Myös ansiopäivärahan muutokset tulevat voimaan 2.9.2024.
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei enää kerry työssäoloehtoa
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan palkansaajan työssäoloehtoa.
Muutos tulee voimaan 2.9.2024. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta kertyy kuitenkin työssäoloehtoa tämän jälkeenkin, jos palvelu on alkanut 1.9. tai aiemmin.
Palkkatuetun työn ajalta ei enää pääsääntöisesti kerry työssäoloehtoa
Jatkossa työssäoloehtoa ei pääsääntöisesti kerry palkkatuetun työn ajalta. Aiemmin 75 % palkkatuetusta työstä on kerryttänyt työssäoloehtoa.
Palkkatuetun työn ajalta kertyy jatkossakin työssäoloehtoa vain, jos tarkoituksena on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistäminen. Työssäoloehto alkaa kuitenkin tällöin kertyä vasta 10 kuukauden työskentelyn jälkeen, ja palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehdon kertymistä laskettaessa 75 %.
Jatkossa palkkatuetun työn tekeminen kuitenkin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestonsa ajalta. Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssitilanteessa työssäolovelvoitteen, jatkossa työssäolovelvoite täyttyy palkkatuetussa työssä nykyistä nopeammin. Lisäksi palkkatuettu työ voidaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon, kun lasketaan työmarkkinatuen odotusaikaa.
Muutokset tulevat voimaan 2.9.2024. Palkkatuetusta työstä voidaan kuitenkin huomioida työssäoloehtoa laskettaessa 75 % vielä tämän jälkeenkin, jos työ on alkanut 1.9. tai aiemmin.
Ansiopäiväraha pienenee työttömyyden jatkuessa
Ansiopäivärahan määrää porrastetaan niin, että ansiopäiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä.
Ansiopäivärahaa pienennetään 20 %, kun sitä on maksettu 40 päivältä. Kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä, sitä pienennetään vielä 25 % alkuperäisestä määrästään.
Ansiopäivärahan määrää ei kuitenkaan voida pienentää niin paljon, että se olisi pienempi kuin peruspäiväraha.
Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestön tiedotteessa on esitetty esimerkkejä siitä, paljonko erisuuruiset ansiopäivärahat pienenevät.
Ansiopäivärahan muutokset tulevat voimaan 2.9.2024. Ansiopäivärahan määrää ei porrasteta, jos päivärahakausi on alkanut ennen lain voimaantuloa.
Mikä on työssäoloehto?
Työssäoloehdon täyttyminen tarkoittaa sitä, että työttömän on täytynyt olla riittävän kauan töissä ennen työttömyyttä. Lisäksi työn täytyy täyttää muita ehtoja, jotta se lasketaan työssäoloehtoon.
Jos työssäoloehto täyttyy, työttömänä voi saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Jos työssäoloehto ei täyty, työttömänä voi saada työmarkkinatukea.
Huhtikuussa 2024 Kelan peruspäivärahaa sai 36 044 ihmistä (26,59 miljoonaa euroa) ja Kelan työmarkkinatukea sai 162 068 ihmistä (138,51 miljoonaa euroa). Työttömyyskassojen ansiopäivärahaa maksettiin 134 155 ihmiselle (200,60 miljoona euroa).
