tiistai 21. marraskuuta 2023

21.11.2023 Kaikki lapsilisistä: Näin lapsilisää maksetaan vuonna 2024

Kaikki lapsilisistä: Näin lapsilisää maksetaan vuonna 2024

 

Milloin lapsilisää maksetaan vuonna 2024? Lapsilisän maksupäivät vuodelle 2024 löytyvät listattuna tästä artikkelista.


Tiesitkö, että lapsilisälaki säädettiin jo vuonna 1948? Tuolloin päätettiin, että lapsilisää saivat kaikki lapsiperheet riippumatta perheen tuloista tai varallisuudesta.

Kyseessä oli Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettava tuki eli niin sanottu universaali tuki, Kelan Tutkimusblogissa kerrotaan. Ensimmäisenä vuonna lapsilisää saavia lapsia olikin jo 1 167 300.

Milloin lapsilisä maksetaan vuonna 2024?


Tyypillisesti lapsilisän maksupäivä on jokaisen kuukauden 26. päivä. Päivämäärä voi toisinaan kuitenkin muuttua seuraavista syistä: jos 26. päivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäivälle tai näiden jälkeiselle päivälle, kuten maanantaille, lapsilisän maksupäivä on edeltävä pankkipäivä.

Lapsilisä maksetaan yleensä äidille tai isälle tai muulle huoltajalle, mutta lapsilisää voi hakea myös muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö. 

Lapsilisää alkaa saada lapsen syntymää seuraavassa kuussa, ja tuen maksaminen loppuu siinä kuussa, kun lapsi täyttää 17 vuotta.

Lapsilisän maksupäivät vuonna 2024:

Vuonna 2024 maksupäivää osuu peräti kahdeksan kertaa perjantaille, ja seitsemän kertaa "viralliselle" maksupäivälle eli kuukauden 26. päivälle.


26. tammikuuta perjantai

23. helmikuuta perjantai

26. maaliskuuta tiistai

26. huhtikuuta perjantai

24. toukokuuta perjantai

26. kesäkuuta keskiviikko

26. heinäkuuta perjantai

23. elokuuta perjantai

26. syyskuuta torstai

25. lokakuuta perjantai

26. marraskuuta tiistai

20. joulukuuta perjantai

Lue myös: Haluaisitko kerryttää lapsellesi rahapottia tulevaisuutta varten? Toimi näin

Paljonko lapsilisää maksetaan?

Mainos


Lapsilisän määrään vaikuttaa alle 17-vuotiaiden lasten lukumäärä. 


Suomen hallitus on esittänyt korotuksia lapsilisiin vuodelle 2024. Neljännestä, viidennestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää ehdotetaan korotettavaksi 10 eurolla 1.1.2024 alkaen.


Lapsilisien todennäköiset suuruudet vuonna 2024

Yhdestä lapsesta 94,88 e

Toisesta lapsesta 104,84 e

Kolmannesta lapsesta 133,79 e

Neljännestä lapsesta 173,24 e

Viidennestä lapsesta sekä kaikista seuraavista lapsista 192,69 e

Oheisessa taulukossa on esitetty lapsilisien euromäärät 1.1.2024 alkaen olettaen, että eduskunta hyväksyy vireillä olevat hallituksen esitykset.


Näiden korotusten lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tulisi 1.1.2024 alkaen 5 euron korotus vuoden 2023 määrään verrattuna, jolloin se olisi 73,30 euroa. Korotusta lapsilisään saa silloin, kun ei ole avio- tai avoliitossa tai on muuttanut puolisosta erilleen yhteiselämän loputtua. Korotuksen saa, vaikka olisi yhteishuoltajuus.


Lisäksi alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaa lapsilisää ehdotetaan korotettavaksi 26 eurolla kuukaudessa 1.4.2024 alkaen, Kela kertoo sivuillaan.  


Lapsilisä on verotonta tuloa, johon omaisuus tai tulot eivät vaikuta.


tiistai 14. marraskuuta 2023

14.11.2023 PETTYMYS JA SIITÄ YLI, PÄÄSTÄ IRTI

 Pettymys ja siitä irti päästäminen.

Asia josta nyt avaudun on raha! Eli, kun ilmottauduin TE-toimistoon, laskin veroprosentin ja ajattelin, 

saan tässä kuussa pikkasen enemmän rahaa.

 Joululahjarahaa.

Mutta, kun kaikki meni pipariksi. Ei mennyt kaikki putkeen, kun oli TE-toimiston lausunto.

Pähkäilin ja mietin, miten toimitaan. Yritettävä vaan elää pikkasen tiukemmin.

En jaksa hakea mitään joululahja-avustuksia. Voimavarat pikkasen minimissä. Koronasta jäänyt 

väsymys, saamattomuus yms. vaivat. 

Lahjat tänä vuonna pieniä. mutta tarpeellisia. 

Olisi pitänyt saada kasvohoito itselle. Jää pois.

Pikkumiehelle tarroja ja puuhakirja ja pikkurekka. Onnistuu.

Toiselle futistarroja ja kansio. Onnistuu. 

Isälle, joku pieni. Onnistuu.

Siskolle pieni paketti. Mietin. 

Ei suuria, mutta muistaminen kumminkin tärkeää.

Jouluruokailu, osittain onnistuu varmaan, jos nyytäreillä mennään. 

Mutta Uskon, että kaikki järjestyy. 

Luotan siihen. 

perjantai 10. marraskuuta 2023

10.11.2023 TYÖSSÄOLOVELVOITE EI TÄYTY

 TYÖSSÄOLOVELVOITE  EI  TÄYTY 

Tällainen päätös, eli pitäisi mennä kuntouttavaan työtoimintaan tai töihin, että pystyisin saamaan

 työmarkkinatukea.

Sairaslomalla edelleen, joten tuohon ei ole mahdollisuutta. 
 
Perustoimeentulotukea ! 

tiistai 7. marraskuuta 2023

07.11.2023 TYÖTTÖMÄKSI TYÖNHAKIJAKSI

  TYÖTTÖMÄKSI TYÖNHAKIJAKSI



05 = työvoiman ulkopuolella oleva

Työnhakijan katsotaan olevan työvoiman ulkopuolella, jos hän täyttää työttömän määritelmän, mutta työllisyyskoodi 02 ei ole henkilön tilanteen perusteella arvioituna

tarkoituksenmukainen. Tällaisia voivat olla esim. vankeusrangaistusta suorittavat, pitkään laitoshoidossa olevat ja asevelvollisuuttaan suorittavat, jotka ilmoittautuvat

työnhakijoiksi, mutta voivat ottaa työtä vastaan tai osallistua palveluihin vasta määräajan kuluttua.

Työvoiman ulkopuolella oleviksi merkitään myös henkilöt, jotka ovat pitkään pois työpaikastaan esim. vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla olevat


Ahdistaa ihan järjettömästi. Mutta, ei tässä muu auta, kuin yrittää vaan järkeillä ja olla vaan. 

Joulukuussa on se palaveri, jossa kartoitetaan tilannettani.

tiistai 31. lokakuuta 2023

31.10.2023 LOKAKUU LOPPU KUULUMISET

 Lokakuun lopun kuulumiset. Vuosia tuli lisää, ensi vuonna juhlitaan 60 ! 

No, eipä ole kovin kivoja kuulumisia.

Ensin olin lääkärin pakeilla, hänen mielestään minulla ei ole sellaisia sairauksia, joiden takia voidaan

hakea uudelleen eläkettä. Oli lisäksi aliarvioinut minun oireet todella minimiin, ja tautiluokitukset ihan

 jotain muuta, mitä piti.  Mieleni musteni, ja päätin avautua hoitajalleni, niin tein ja sain helpotusta.

Hän sanoi, että voisi pyytää lääkäriltä lausuntoa. Ei tarvitse, en jaksa, en viitsi. Lyöty ihan pohjille !


Seuraava sosiaalitoimiston huolintailmoituksen takia työntekijä auttanut minua. 

Mutta myös selvittänyt Kelan kanssa, miten toimitaan minun kanssa. 

Päätös : Ilmota itsesi mahdollisimman pian  työttömäksi työnhakijaksi ja neuvotellaan sitten joulukuun

alussa te-toimiston työntekijänkanssa, minulle sopiva jatko. 

Sitä tässä olen miettinyt, mitä ihmettä tässä tapahtui!

Yhä edelleen olen sairaslomalla, toistaiseksi voimassa oleva todistus. 

Hakemukset Kelaan ja Te toimistoon ja omaveroon, olihan taas urakkaa...


Joulu pukkaa päälle, enää 1,5 kuukautta. 

Jos, jostain saisi vähän jouluun apua, niin stressi ei olisi niin suuri. Pojille lahjat, itselleni haluan

 talvikengät, ja ne aion hankkia. Vaikka söisin kynsiä. 

Pidetään huolta toisistamme ! Olette tärkeitä ! 


tiistai 17. lokakuuta 2023

17.10.2023 PERUSTOIMEENTULOTUKI 01.11.2023 - 31.12.2023.

PERUSTOIMEENTULOTUKI            01.11.2023 - 31.12.2023.


Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle 1.11.2023 - 31.12.2023.

Perustoimeentulotuki on ratkaistu ajalta 1.11.2023 - 31.12.2023.



Laskelma

Laskelma ajalle 1.11.2023 - 30.11.2023

Tulot                                     Ilmoitettu                         Huomioitu

Peltola   Susanna

Yleinen asumistuki                 357,60 e                             357,60 e

Tulot yhteensä                                                                    357,60 e

Menot                 Eräpäivä     Ilmoitettu                             Huomioitu

Peltola  Susanna

Perusosa: Yksin asuva                                                         555,11 e

Asunnonvuokra     1.11.2023     511,12 e                             511,12 e

Menot yhteensä                                                                   1 066,23 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 066,23 e - 357,60 e 708,63 e

Laskelma ajalta 1.12.2023 - 31.12.2023 on samansisältöinen kuin edellä esitetty laskelma ajalta

1.11.2023 - 30.11.2023

tiistai 10. lokakuuta 2023

10.10.2023 VOIMAT VÄHISSÄ

 Voimat vähissä, mutta yhteiskunnan paineet vaan kasvaa. 

Kela soittaa ja laittaa viestejä, vakuutusmaksujen pienentämisestä, liian suuri hyväksyvät vaan 11 € per

 kuukausi.

Vertailin vakuutukset netissä ja tein pyynnön If:iin että ostaisin vakuutuksen, mutta tuli kieltävä vastaus,

 koska minulla MONTA  MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄÄ.

Soitin If:iin , ja keskustelin henkilön kanssa, ja tulin taas avanneeksi sanaisen arkkuni.

Jotta, miksi ette myönnä kun häiriömerkinnät jo 10 vuotta vanhoja, ja uutta velkaa en ole tehnyt. 

Ei ! Sanoin, että Kela maksaa laskun, kun laitatte sen minulle, ei käy maksuhäiriömerkintöjen takia.

No, minäpä keksin toisen reitin, katsoin nykyistä sopimusta joka Fortumista (eivät enää tee uusia

 sopimuksi), että pienennän vakuutustani minimiin niin hinta tippuu 11,90 siitä 15,90 mikä nykyisin.

Samalla päivitin päättymässä olevan sähkösopimukseni uuteen Fortum Duo sopimukseen.

Harmittaa ihan vietävästi tämä tilanteeni.

Minusta tehtiin HUOLI-ILMOITUS, mitä tarkoittaa : 

Kuka tahansa voi huolen herätessä tehdä huoli-ilmoituksen myös muista kuin lapsista. Huoli aikuisesta voi syntyä esimerkiksi silloin, kun ihminen näyttää kykenemättömältä huolehtimaan itsestään ja turvallisuudestaan. Huolta voi myös aiheuttaa vanhuksen kotona pärjääminen tai yksin asuvan aikuisen elämänhallinnan ongelmat. Parasta olisi, jos huolen kohteena olevalta henkilöltä olisi suostumus ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin. Jos suostumusta ei asiasta tai ihmisestä riippuen voi saada, saa yksityishenkilö tehdä nimettömän ilmoituksen sosiaalipalveluihin.

Varhaisella avuntarpeen tunnistamisella pyritään tukemaan kaikenikäisten hyvinvointia ja auttamaan arjessa selviytymistä. Ilmoituksesi perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat, millaista apua kyseisen henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota.


Kävin juttelemassa työntekijän kanssa, ja hän selvittelee mitä tilanteelleni voisi

 tehdä, kun olen ns. väliinputoaja.

Kannattaako ilmoittautua TE toimistoon, vai jatkaa näin tai jotain muuta. 

Kysyi monta kertaa, mitä apua tarvitsen. Hänen olisi pitänyt minulle antaa neuvoja. 

Itse olen sitä mieltä, että MPY:n ja lääkärin käynnit riittävät, haluan vaan olla, ilman

 ylimääräistä kuormaa. Nauttia elämästä.

Ilman yhteiskunnan paineita! 


Rahallinen apu saapui viime kuussa 140 € ruokarahaa, kun eivät hyväksyneet

 niiden silmälasien linssien hintaa 150 €. Rahat tuli, kuin taivaanlahjana.

Pojanpojan vierailu saatiin hienosti ja muutenkin kuun vaihde oli stressitön 

raha-asioista.


Yritän kaikin voimin ja keinoin tätä loppu syksyä taapertaa.

Imuri hajoo, pitää jäätävää ääntä ! Mitä muuta ?

Itku herkässä ja voimavarat minimissä. Miksi, siksi kun ei vaan aina jaksa. 

Terveisin positiivinen kirjoittaja, kohta taas. 

perjantai 8. syyskuuta 2023

08.09.2023 SOITTO KELASTA

 Soitto Kelasta. Koski toimeentulotuen 20 % :n leikkausta. 

Tästä annetaan lähempänä leikkausta ensin tiedote ja sitten milloin alkaa. 

Eli Kela ottanut takaisin Petteri Orvon hallituksessa leikkauksia vähempituloisille, ja tämä leikkaus

toimeentulotuesta tulee käyttöön uudelleen.


Yritin selvittää, että minulla toistaiseksi voimassa oleva sairaslomapaperi, ei kuulemma päde heillä

 edelleenkään. Vaikka MPY:N lääkäri sen minulle kirjoittanut. 


Sanoin, että tullut uusia sairauksia ja vaivoja, silloin minulla voisi olla oikeus sairaspäivärahaan tai

 määräaikaiseen kuntoutustukeen. 

Seuraavan kerran kun lääkäriin eli tässä kuussa, osaan antaa palautteen Kelasta ja miten me jatkossa

 toimitaan. Ja ovatko uudet sairauteni riittäviä, ehkä juurikin sairaslomalle tai määräaikaiseen

 kuntoutustukeen Kelan lääkärille. Taas pieni stressin paikka.


Sylettää ihan riivatusti tuo, että en saanut harkinnanvaraista silmälaseihin. 

Mutta, menen loppu kuussa , kun rahat loppu sossunluukulle, pyytämään avustusta. 

Itku ja hammasten kiristys. 

keskiviikko 6. syyskuuta 2023

06.09.2023 PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA LOKAKUU

Perustoimeentulotuki Laskelma

Laskelma ajalle 1.10.2023 - 31.10.2023

Tulot                         Ilmoitettu                                                         Huomioitu

Peltola Susanna

Yleinen asumistuki     357,60 e                                                         357,60 e

Tulot yhteensä                                                                                                     357,60 e

Menot                     Eräpäivä                        Ilmoitettu                          Huomioitu

Peltola   Susanna

Perusosa: Yksin asuva 555,11 e

Asunnonvuokra          1.10.2023                     511,12 e                         511,12 e

Menot yhteensä                                                                                     1 066,23 e




Maksettava perustoimeentulotuki

1 066,23 e - 357,60 e 708,63 e

tiistai 5. syyskuuta 2023

05.09.2023 HARKINNANVARAISEN HAKEMUS SU JA PÄÄTÖS MA

 HARKINNANVARAISEN HAKEMUS SUNNUNTAINA JA PÄÄTÖS JO MAANANTAINA



Tein harkinnanvaraisen hakemuksen sunnuntai iltana hyvinvointialueellemme .

Soittivat  jo maanantaina minulle ja selvittivät, että silmälasien lisälinssit eivät ole harkinnanvaraisessa, 

vaan normi perustoimeentulotuessa. 

Eli taas tuli niin huijattu olotila, että voihan kökkö. 

Miinusta tässä kuussa siis 150 € !

Kiitos ! 

Tiukka loppu kuukausi ! 

maanantai 28. elokuuta 2023

28.08.2023 TULEVAISUUDEN VARALTA

TULEVAISUUDEN VARALTA  EDUNVALVONTAVALTUUTUS SEKÄ PUOLESTA-ASIOINTI 

Edunvalvontavaltuutus eli tuen tarpeen ennakointi

Miksi tekisin edunvalvontavaltuutuksen?

Voit ennakoida tuen tarpeen ja tehdä edunvalvontavaltuutuksen siltä varalta, että et itse pysty myöhemmin hoitamaan asioitasi. 

Valtuutus kirjataan valtakirjaan, johon voit nimetä etukäteen, kuka saa hoitaa asioitasi ja miten niitä saa hoitaa. Voit myös määritellä siinä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. Se on siis edunvalvojan määräämistä joustavampi ja kevyempi tapa järjestää omien asioiden hoitaminen tulevaisuutta varten.


Puolesta-asiointi

Puolesta-asiointi on toimintaa, jossa henkilö hoitaa asioita toisen henkilön tai yrityksen puolesta. Henkilön puolesta-asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa perustuu huoltajuuteen, tiedonsaantioikeuteen, valtakirjaan tai edunvalvontaan.

Toisen henkilön puolesta voivat asioida esimerkiksi: 

-alaikäisen huoltajat, jotka hoitavat asioita lapsen puolesta

-täysi-ikäiset lapset tai muut lähiomaiset, jotka ovat valtuutettuja asioimaan valtakirjalla esimerkiksi ikääntyneen vanhemman puolesta

-edunvalvojat

Sosiaali- ja terveydenhuollossa puolesta-asiointia kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Digi- ja väestötietoviraston (DVV) sekä Kelan kanssa.


Sähköinen puolesta-asiointi

Sähköinen puolesta-asiointi edellyttää, että palvelussa voidaan varmistaa henkilön oikeus asioida toisen puolesta. 

Huollettavan puolesta asioinnissa varmistetaan huoltajuussuhde huoltajan ja huollettavan välillä. Huoltajuussuhteet ja oikeus puolesta-asiointiin tarkistetaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-valtuuksista.

Huollonjakosopimukseen tai -päätökseen merkitty tiedonsaantioikeus voi mahdollistaa lapsen tietojen katselun myös muille kuin huoltajille.

Valtakirja-asioinnissa valtuuttaja antaa toiselle henkilölle valtakirjalla oikeuden toimia hänen puolestaan valitussa asiassa sekä nimeää valtuutuksen keston. Sähköinen valtakirja tallennetaan Suomi.fi-valtuuksiin, jossa varmistetaan henkilön oikeus puolesta-asiointiin.Valtuuden voi antaa omatoimisesti Suomi.fi-valtuuspalvelussa tai asioida Digi -ja väestötietoviraston toimipisteessä hyödyntämällä Suomi.fi-virkailijavaltuuttamispalvelua. 

Edunvalvoja ei voi tällä hetkellä asioida edunvalvottavansa puolesta Suomi.fi-valtuuksien avulla.

Toisen henkilön puolesta asiointi (Suomi.fi)


Puolesta-asiointi terveydenhuollossa ja apteekeissa

Toisen puolesta on mahdollista asioida sähköisesti eri tavoin terveydenhuollossa, apteekeissa ja OmaKanta-palvelussa, mikäli oikeus puolesta-asiointiin voidaan varmistaa.

OmaKanta-palvelussa puolesta-asiointi on mahdollista toisen aikuisen puolesta. Asiointioikeus on täysi-ikäisellä ja täysivaltaisella henkilöllä, jos hänellä on siihen sähköinen valtuutus Suomi.fi-valtuuksissa. Puolesta asioiva voi esimerkiksi katsella Kanta-palveluun tallennettuja terveystietoja ja reseptejä sekä pyytää reseptin uusimista. Lisäksi hän voi antaa Kanta-palveluja koskevan luovutusluvan.

Huoltajat voivat asioida alaikäisen huolettavansa puolesta OmaKannassa. Aiemmin huoltajien on ollut mahdollista nähdä vain alle 10-vuotiaan lapsen terveystietoja. Jatkossa huoltajat ja muut puolesta asioivat voivat nähdä tietoja OmaKannassa ilman ikärajaa, jos tietojen näyttämiseen ei liity viivästyksiä tai luovutuskieltoja huoltajille. Tietojen näkyminen OmaKannassa kaikenikäisten lasten huoltajille on mahdollista sitten, kun terveydenhuollon organisaatiossa on tehty tarvittavat muutostyöt potilastietojärjestelmään ja lapsen tiedot kirjataan uudella kirjaamismallilla.

Huoltajat voivat antaa OmaKannassa alaikäisen puolesta terveystietojen Kanta-luovutusluvan. Luovutuskieltojen asettaminen tai purkaminen edellyttää aina huoltajan käyntiä terveydenhuollon palvelunantajalla.

Terveydenhuollon organisaatiot voivat hyödyntää Kanta-luovutuskieltolomaketta 31.12.2023 saakka. 

Reseptikeskuksen tietoihin alaikäisen huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta tehdä eikä perua luovutuskieltoa. 

Lisätietoja voi kysyä myös terveydenhuollosta ja apteekeista sekä lukea OmaKannan verkkosivuilta.


Puolesta-asiointi sosiaalihuollossa

Lähivuosina asiakkaat pääsevät omiin sosiaalihuollon asiakastietoihin kattavasti OmaKanta-palvelussa, koska palvelunantajille tulee velvollisuus tallentaa kaikki asiakastiedot Kanta-palveluun. Edellytyksenä on, että sosiaalihuollon palvelunjärjestäjä on tallentanut asiakastiedot Kanta-palvelun Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon.

Sosiaalihuollon asiakkaille avautuu vuodesta 2023 alkaen mahdollisuus asioida OmaKanta-palvelussa. Palvelussa hän voi katsella omien asiakastietojensa lisäksi sellaisen henkilön tietoja, joiden laillinen edustaja hän on.

OmaKannassa henkilö voi myös vastaanottaa tiedon omista oikeuksistaan ja tietojensa käytöstä Kanta-palvelussa. Hän voi antaa luovutusluvan tietojen luovuttamiseen sosiaalihuollon rekisterinpitäjien välillä. OmaKannassa hän voi myös rajata tietojen luovuttamista tallentamalla luovutuskieltoja. Luovutusluvan tai kiellon voi tallentaa omasta puolestaan tai laillisena edustajana toisen henkilön puolesta.

Joissakin tapauksissa alaikäisen puolesta asiointi edellyttää kuitenkin aina käyntiä sosiaalihuollon palvelunantajan luona.

Puolesta-asiointi ei koske edunvalvojia, koska Suomi.fi-valtuus ei mahdollista tarvittavia edunvalvontatietoja. 

keskiviikko 16. elokuuta 2023

16.08.2023 SILMÄLASIT

 Sain Kelalta maksusitoumuksen näön tarkastukseen. Meni lasit uusiksi.

Heikentynyt kahdessa ja puolessa vuodessa. 

Jos haluat paremmat ja kestävämmät linssit maksat lisää, jos halut toisenlaiset kehykset maksat lisää.

Nämä eivät kuulu maksusitoumuksen piiriin, vaan ne omasta pussista. 

Muutenkin tosi kädestä suusta mennään, niin vielä nämä lisäksi, niin tämän kuukauden budjetointi ei

 pitänyt. 

Yritän kyllä hakea kunnan puolelta harkinnanvaraista näiden linssien 150 € ylimääräiseen menoerään. 


Kävin vihdoin ja viimein uudella työntekijällä MPY:ssä. On antanut uusia asioita mietittäviksi. 

Ja lääkäriin uusi aika, uusien sairauksien tultua, ja niiden painoarvon mittaus eläkkeeseen, vaikuttaako

 mitenkään. 

Näiden asioiden tiimoilla mennään syksy. 

Ja kuunnellaan ja tuumaillaan hallituksen supistuksia meidän heikompien talouksiin. 


Yhtään en arvostele ja moiti meitä, mutta tasa-arvoisuutta, meitä kaikkia kohtaan olit sitten mummeli 

 tai nuori tai keski-ikäinen, jokainen meistä yhtä lailla kärsii vähistä rahoistaan. 

Eurojen kiristystä aina ennen ns tilipäivää. 

maanantai 7. elokuuta 2023

07.08.2023 MINUN AJATUKSIA

 Minun ajatuksia tämän kesän loppu puolella. 

Taloudellinen tilanne ollut koko kesän suurin piirtein samoissa.

Ei mitään ihmeempiä hankintoja. 

Nyt kuitenkin talveen katsaus ja talvitakki hankinta edessä.

Haluaisin yhden tietyn, mutta sen hankintaan tarvitsee saada muutama satanen säilöön ja jonkun

luottotiedollisen tilaus. Itse en saa tilattua, kuin pikku rahalla olevia tuotteita.

Tätä olen miettinyt kovasti, miten näinkin pitkän luottotiedottomuudessa elävä ihminen voisi saada

 luotettavuutta, ja tilattua esim. sen talvitakin. 

En hyväksy sitä, että en saisi mitään uutta itselleni, kyllä meillä vähävaraisillakin voi olla

 ihmisarvoinen elämä, ei tarvitse aina hyväksyä sitä köyhyyttä ja kurjuutta.  Mieltä piristäisi kummasti,

 jos kävisi

 onnenkantamoinen ja vaikka takki tulisikin minulle lahjoituksena. 

Onko tällainen toivominen väärin. Ei minusta. Antaa voimaa ja uskoa hyvyyteen ja siihen, että joku

 luottaa ja arvostaa sinua sellaisena kuin olet. 

Pitäisikö minun olla allapäin ja resuisissa vaatteita kantavana, eikä itsestään huolta pitävänä ihmisenä.

Olenhan  kumminkin suht koht terve, vaikka masennus ja ahdinko kaataa välillä liikaa hartioille ja 

pää on, kuin Haminan kaupunki. 

Olen arvostelematta, hyvä henkilö sellaisena, kuin hän on.  Arvostelu voi tuhota henkilön lopullisesti ja

 niiden murusten kerääminen on erittäin vaikeaa. Epätoivo voi olla liian musertava. 

Ei arvostele sinua.


Samaa olen kesän alussa miettinyt , kun pojanpojalleni sitä pyörää etsin 24" , mitä ei vieläkään ole

 löytynyt. Kyselyistä huolimatta. 

Viekö avustuksen joku muu, vielä enemmän tarvitseva. 

Mietin sitäkin. 

07.08.2023 EU-RUUAN TILALLE KORTTEJA

EU RUUAN TILALLE KORTTEJA 

Kyselin yksityishenkilönä, miten toimii ruokajakelu tänä vuonna 2023. 
Vastauksen sain tänään.


Aineellisen avun ensimmäisen hankehaun hakemukset on käsitelty ja päätökset on lähetetty valituille hanketoteuttajille. 


Valitut hanketoteuttajat on julkaistu aineellisen avun verkkosivuilla .


Hankkeiden alkaessa hanketoteuttajat tiedottavat omissa kanavissaan, minkälaisia liitännäistoimia heillä on tarjolla ja missä ja koska kortteja on saatavilla eli Ruokavirastolla ei ole tarkkaa tietoa, missä ja koska kortteja tullaan jakamaan.


Lisäksi kaikilla valituilla hankkeilla on oma aloitusajankohta ja suunnitelma liitännäistoimien toteuttamiseksi ja korttien jakamiseksi, joten kortteja ei ole välttämättä jaossa kaikilla hanketoteuttajilla samaan aikaan. Mutta hanketoteuttajat tiedottavat varmasti tarkemmin tässä alkusyksyn aikana.


Ystävällisin terveisin,

maanantai 17. heinäkuuta 2023

17.07.2023 ELOKUUN JA SYYSKYYN TOIMEENTULOTUKI

PERUSTOIMEENTULOTUKI ELOKUU JA SYYSKUU 

 Laskelma ajalle 1.8.2023 - 31.8.2023


Tulot Ilmoitettu                     Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki 357,60 e                 357,60 e

Tulot yhteensä                          357,60 e

Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva 555,11 e

Asunnonvuokra,  Vuokraan sisältyy vesi 1.8.2023 511,12 e   511,12 e

Menot yhteensä 1 066,23 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 066,23 e - 357,60 e 708,63 e

Laskelma ajalta 1.9.2023 - 30.9.2023 on samansisältöinen                                                              kuin edellä esitetty laskelma ajalta 1.8.2023 - 31.8.2023.


lauantai 1. heinäkuuta 2023

01.07.2023 SAIRAALASSA KÄYNTI

Muistattehan kun kirjoitin alku vuonna, että olin kipeä. Kova kuume ja korvatulehdus sekä tärykalvossa 

reikä. No, sehän on ollut tukossa sieltä asti, olen juossut korvatautienpoliklinikalla.

Taas eilen olin siellä, ja tehtiin kuulotutkimus, kun edelleen toinen puoli tukkoinen. 

Tulosta odottelee käytävään, lääkärille kuulemaan vastausta ja tulihan se, vaikka tiesin sen itsekin. 

Oli vaurioittanut tuo tulehdus sisäkorvaa sen verran, että kuulo alentunut ja tinnitus palkkana.

Kettumainen asia. 

Ei kuitenkaan onneksi niin paljon, että kuulolaitetta tarvitsen. 

Tällä mennään. 

Sai nenän auki puudutteella ja lääkkeellä. Siihen sain kotihoitona nenäsumutteet kuukaudeksi. 

Jatkoa ei sanottu. Soitan jos ei auta ! 

Jalan leikkausarpi rupeaa olemaan kunnossa, ihmelääke puuduteen ja hermolääkeen vaikutus loppu.

Pientä särkyä, ei vieläkään muita kenkiä jalkaan kuin läpyttimet. 

Onneksi on kesä ! 


keskiviikko 28. kesäkuuta 2023

28.06.2023 VIIMEISIÄ PÄIVIÄ KESÄKUUTA

 Viimeisiä päivä kesäkuuta. 

Ahdistus 100% !

Taas kerran olin unohtanut laskun laittamisen Kelaan. Joku aivopieru taas ollut.

Mutta, korjaus tuli tosi nopeasti Kelan laskelmiin. Tietty joudun taas maksamaan ylimääräistä

Lowellille.

Eli vielä pitäisi skarpata. Miten nyt näin vaan taas kävi, sitä en tiedä.

Liikaa kaikkia juttuja mielen päällä. 

Ahdistaa arki. Lomalle ei pääse näistä asioista. 

En haluaisi muuta, kuin olla 2 viikkoa ilman murheita ja stressiä.

Kesän hankinnat jäihin, niin jalkaleikkauksen jälkitila ei anna ostaa uusia kesäkenkiä.

Mekko olisi kiva, mutta odottelen alennusmyyntejä.

Pojanpojalleni sitä polkupyörää 24" , mutta ei ole ollut annetaan palstoilla. Harmillista. 

Mitä muuta haluaisin, jotain pientä mielen piristystä ! 

Nauttisin oleilusta, ihan vaan olla, ettei tarvitsisi stressata mistään. 

Mahdollista, on ! 

Matkusteluun ei ole varaa, vaikka niin pitäisi olla. 

Tästä surkeudesta kohti heinäkuun parempia päiviä, toivon ! 


tiistai 27. kesäkuuta 2023

27.06.2023 PERUSTOIMEENTULOTUKI KESÄKUU TARKASTUS JA HEINÄKUUN LASKELMA

 Laskelma

 


Laskelma ajalle 1.6.2023 - 30.6.2023


Tulot Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki                                         314,94 e 314,94 e

Perustoimeentulotuki                             953,92 e 953,92 e

Tulot yhteensä                                             1 268,86 e

Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva 555,11 e

Asunnonvuokra,   Vuokraan sisältyy vesi 1.6.2023                     511,12 e 511,12 e

Taloussähkömaksu,  , Laskun numero 11017951148 1.6.2023         80,33 e 80,33 e

Kotivakuutusmaksu, Laskun numero 110108080279 7.6.2023         15,90 e 15,90 e

Poliklinikkamaksu, Käyntipäivä 24.4.,   Laskun numero 1043895 7.6.2023 41,80 e 41,80 e

Terveydenhoidon matkakustannukset, Käyntipäivä 2.6., 2.6.2023     26,40 e 26,40 e

Terveydenhoidon matkakustannukset, Käyntipäivä 6.6., 6.6.2023     13,20 e 13,20 e

Terveydenhoidon matkakustannukset, Käyntipäivä 7.6., 7.6.2023     25,00 e 25,00 e

Menot yhteensä 1 268,86 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 268,86 e - 1 268,86 e 0,00 e

Perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot ja tulot ovat yhtä suuret. Sinulle ei siis makseta perustoimeentulotukea.


 


Laskelma ajalle 1.7.2023 - 31.7.2023


Tulot Ilmoitettu Huomioitu

Peltola   Susanna  

Yleinen asumistuki                                                         314,94 e 314,94 e

Perustoimeentulotuki                                             937,79 e 937,79 e

Tulot yhteensä                                                                 1 252,73 e

Menot                                                     Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola   Susanna  

Perusosa: Yksin asuva 555,11 e

Asunnonvuokra, Vuokraan sisältyy vesi                     1.7.2023 511,12 e 511,12 e

Kotivakuutusmaksu,  Laskun numero 11018802709 10.7.2023 15,90 e 15,90 e

Päiväkirurginen toimenpidemaksu, Käyntipäivä 6.6.,  

 Laskun numero 1062222 13.7.2023                                     186,50 e 186,50 e

Menot yhteensä                                                                              1 268,63 e

Maksettava perustoimeentulotuki

                1 268,63 e - 1 252,73 e                                                          15,90 e


maanantai 19. kesäkuuta 2023

19.06.2023 RAHASI EIVÄT RIITÄ IHMISARVOISEEN ELÄMÄÄN

 Rahasi eivät riitä ihmisarvoiseen elämään


Aina asiat eivät mene putkeen. 

Ihmisarvoinen elämä, mitä se on.

Miten sen koen ja elän, vaihtelee. Tulee todella syviä kuoppia, ja kapuaminen sieltä kestää.

Mutta, ainakin vielä olen selvinnyt sieltä ja jatkanut elämää. 

Juuri eilen juttelin ystävän kanssa, kun ei pääse mihinkään lomalle tai kyläilemään, kun

 matkustaminen on kallista.  Ja elämä yleensäkin tosi kallista !

Pysyn kotimaassa ! 


Mukavaa Juhannuksen aikaa ! 

19.06.2023 Katso, onko sinulla varaa ihmisarvoiseen elämään – siihen kuuluu esimerkiksi huvipuistokäynti kerran vuodessa

 Katso, onko sinulla varaa ihmisarvoiseen elämään – siihen kuuluu esimerkiksi huvipuistokäynti kerran vuodessa

 Onko sinulla varaa valittaa?

Eläminen on kallistunut. Moni keskituloinenkin on joutunut miettimään, mihin rahat riittävät.

19.6. 7:30


Teksti: Heidi Sullström, koodi: Joel Kanerva, grafiikka: Stina Tuominen


Turun yliopistossa on laskettu, kuinka monta euroa kuukaudessa eri puolilla Suomea asuvat tarvitsevat ihmisarvoiseen elämään.


Katso kuinka paljon tarvitset tuloja kuukaudessa ja mitkä tavarat ja palvelut ovat välttämättömiä, että voit olla tutkijoiden mukaan yhteiskunnan täysipainoinen jäsen.


Lue lisää: Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – Noin kahdeksalla prosentilla suomalaisista tulot eivät riitä siihen

Valitse, keitä perheeseesi kuuluu

1–Aikuinen nainen

+Aikuinen mies

+Eläkeläisnainen

+Eläkeläismies

+Tyttö, alle kouluikäinen

+Poika, alle kouluikäinen

+Tyttö, ala-koululainen

+Poika, ala-koululainen

+Tyttö, teini-ikäinen

+Poika, teini-ikäinen

Valitut jäsenet

Aikuinen nainen–

Kotitalouden käytettävissä olevat kuukausitulot verojen jälkeen:

Laske yhteen kaikkien perheenjäsenten palkat, yrittäjätulot, pääomatulot ja sosiaalituet, kuten eläke, asumistuki, toimeentulotuki ja lapsilisä verojen jälkeen. Tietojasi ei tallenneta.

1 032 €/kk

Kotikuntasi:

Riihimäki

Onko kotitaloudessasi auto?


Ei

Kotitaloutesi on pienituloinen

Kun kotitaloutesi kaikki käytettävissä olevat tulot jaetaan perheenjäsenten lukumäärän avulla ja painotetaan, tulonne ovat 1 032 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohti. Suomalaisista 13,2 prosenttia kuuluu tähän ryhmään. 86,8 prosentilla suomalaisista on käytettävissä enemmän rahaa kuin tähän ryhmään kuuluvilla.

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa käytetään laskukaavaa, jossa kotitaloudessa yksi aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja 0–13-vuotiaiden painokerroin on 0,3. Painokertoimet lasketaan yhteen ja kotitalouden kaikki käytettävissä olevat tulojen summa jaetaan näin saadulla painokertoimella. Tulos on kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettu käytettävissä oleva tulo.

Pienituloisuuden raja on Eurostatin määritelmän mukaan 60 prosenttia mediaanitulosta. Suomalaisista 13,2 prosenttia on tämän määritelmän mukaan pienituloisia.

Keskituloisiksi lasketaan OECD:n määritelmän mukaan ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden laskettuna ovat 75–200 prosenttia mediaanitulosta. Keskituloisia on valtaosa suomalaisista, 67 prosenttia.

Suurituloisiksi on tässä laskettu ne asuntokunnat, joiden tulot ovat kolme kertaa mediaanitulot. Suomalaisista 1,8 prosenttia kuuluu tähän ryhmään.

Asuntokuntien henkilöluvulla painotettu mediaanitulo oli 2 258 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Tulonjakotilaston tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2021.

 

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa käytetään laskukaavaa, jossa kotitaloudessa yksi aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja 0–13-vuotiaiden painokerroin on 0,3. Painokertoimet lasketaan yhteen ja kotitalouden kaikki käytettävissä olevat tulojen summa jaetaan näin saadulla painokertoimella. Tulos on kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettu käytettävissä oleva tulo.

Pienituloisuuden raja on Eurostatin määritelmän mukaan 60 prosenttia mediaanitulosta. Suomalaisista 13,2 prosenttia on tämän määritelmän mukaan pienituloisia.

Keskituloisiksi lasketaan OECD:n määritelmän mukaan ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden laskettuna ovat 75–200 prosenttia mediaanitulosta. Keskituloisia on valtaosa suomalaisista, 67 prosenttia.

Suurituloisiksi on tässä laskettu ne asuntokunnat, joiden tulot ovat kolme kertaa mediaanitulot. Suomalaisista 1,8 prosenttia kuuluu tähän ryhmään.

Asuntokuntien henkilöluvulla painotettu mediaanitulo oli 2 258 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Tulonjakotilaston tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2021.


Rahasi eivät riitä ihmisarvoiseen elämään

1 168 €

Näin paljon kotitaloutesi tarvitsee kuukaudessa ihmisarvoiseen elämään.

 Summa koostuu tavaroista ja palveluista, joiden katsotaan olevan välttämättömiä yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Viitebudjetteja varten on kartoitettu suomalaisten näkemyksiä siitä, mitä ihmisarvoiseen elämään kuuluu.

Tutkijat ovat tehneet laskelmat olettaen, että kaikki perheenjäsenet ovat perusterveitä, eli heillä ei ole allergioita tai sairauksia, jotka vaatisivat erityisruokavaliota tai säännöllistä lääkehoitoa.

Laskelmassa sukupuolia on kaksi, mies ja nainen. Energian tarve on miehillä keskimäärin hieman suurempi, joten heidän on arvioitu tarvitsevan ruokaan hieman enemmän rahaa kuin naisten. Naisten taas on arvioitu käyttävän miehiä enemmän rahaa terveydenhuoltoon ja hygieniaan.

Budjetti on laskettu hypoteettisille kotitalouksille. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, eivätkä laskelmiin mukaan otetut tavarat ja palvelut eivät ole kaikkien mielestä välttämättömiä. Osa tulee toimeen pienemmälläkin rahasummalla.

Turun yliopiston laskelmat on tehty lokakuussa 2022. Laskelma on päivitetty vastaamaan huhtikuun 2023 hintoja perustuen Tilastokeskuksen dataan.

Opiskelijoille on tarjolla edullisempaa asumista ja ruokailua, joten viitebudjetin summaa ei suoraan voi soveltaa opiskelijan tilanteeseen.

Näistä sinun kuukausibudjettisi koostuu - valitse alta sinua kiinnostava kategoria

Asuminen: 495 €/kk

Ruoka: 268 €/kk

Vapaa-aika: 80 €/kk

Liikkuminen: 77 €/kk

Tietoliikenne: 66 €/kk

Terveys: 50 €/kk

Vaatteet: 49 €/kk

Hygienia: 43 €/kk

Kodin tavarat ja laitteet: 39 €/kk

Kategorioiden yhteissumma 1 168 €/kk

19.06.2023 Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – lähes joka kymmenennen tulot eivät riitä siihen

 Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – lähes joka kymmenennen tulot eivät riitä siihen

Helsingissä nelihenkinen perhe tarvitsee ihmisarvoiseen elämään yli 3 600 euroa kuukaudessa, ilmenee Turun yliopiston laskemasta ihmisarvoisen elämän budjetista. Yksin asuva tarvitsee vähän yli 1 500 euroa.

 

Ihmisarvoiseen elämään kuuluvat myös sosiaalisuus, harrastukset ja mahdollisuus tehdä lomamatka ainakin kerran vuodessa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
 

HEIDI SULLSTRÖM

7:30


Jaa

Ruokaa, vaatteet ja katto pään päällä. Se riittää ehkä selviytymiseen, mutta ei ihmisarvoiseen elämään.

Siihen tarvitaan muun muassa mahdollisuus harrastaa, käydä joskus ulkona ja jopa pienellä lomamatkalla kerran vuodessa, arvioivat Turun yliopiston tutkijat.

Helsingissä nelihenkinen perhe tarvitsee ihmisarvoiseen elämään yli 3 600 euroa kuukaudessa, ilmenee tutkijoiden kokoamasta ihmisarvoisen elämän viitebudjetista. Yksin asuva selviää vähän yli 1 500 eurolla.

Tähän sisältyvät asumiskulut, ruoka, vaatteet, puhelimet, terveys-, harrastus- ja hygieniamenot ja kaikki kodin tavarat.

Muualla Suomessa, jossa asuntojen vuokrat ovat edullisempia, summat ovat pienempiä kuin Helsingissä. Suurissa yliopistokaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, nelihenkisen perheen budjetti on lähes 3 400 euroa ja muualla Suomessa hieman alle 3 300 euroa.

Yksin asuva tarvitsee suuressa yliopistokaupungissa lähes 1 300 euroa ja muualla Suomessa hieman alle 1 200 euroa kuukaudessa.

Ihmisarvoinen elämä on tässä yhteydessä synonyymi yhteiskunnalliselle osallistumiselle, kertoo laskelmaa tekemässä ollut sosiaalipolitiikan erikoistutkija Lauri Mäkinen.

– Budjettia tehdessä kuultiin tutkijoita ja kansalaisia. He näkivät, että ihmisarvoinen elämä ei ole vain hengissä pysymistä. Siihen kuuluu myös muiden tarpeiden, kuten sosiaalisuuden tyydyttäminen.

Onko sinulla varaa valittaa? Testaa Ylen koneella, riittävätkö tulosi ihmisarvoiseen elämään ja katso, mitä siihen tutkijoiden mukaan kuuluu

”Mielestäni se kertoo köyhyydestä”

Viitebudjetti on tehty ennen kaikkea siksi, että sen avulla voidaan arvioida sosiaaliturvan riittävyyttä.

Kahdeksalla prosentilla Suomessa asuvista kuukausitulot ovat pienemmät kuin ihmisarvoiseen elämään tarvittava summa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä ilmestyneestä tutkimuksesta.

Uuden hallituksen kaavailemat leikkaukset työttömyystukeen ja asumistukeen voivat kasvattaa tämän rajan alle jäävien osuutta.

Lapsista yli 11 prosenttia asuu perheessä, jossa tulot eivät riitä ihmisarvoiseen elämään.

– On hyvin mahdollista, että silloin ihminen ei pysty elämään sellaista elämää, joka katsotaan välttämättömäksi suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla. Minun nähdäkseni se kertoo köyhyydestä, Lauri Mäkinen sanoo.

Ihmiset ovat kuitenkin hyvin erilaisia, hän muistuttaa.

– Viitebudjetissa mainitut hyödykkeet eivät ehkä ole kaikkien mielestä välttämättömiä. On mahdollista, että joku tulee toimeen pienemmälläkin rahasummalla.

Yli 65-vuotiasta vain vähän yli prosentilla tulot eivät riitä ihmisarvoiseen elämään. Se johtuu matalista asumiskuluista, sillä valtaosa eläkeläisistä asuu velattomassa omistusasunnossa, Mäkinen sanoo.

Toisaalta, mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hänellä on merkittävästi suuremmat terveydenhoitomenot kuin viitebudjettiin on laskettu, sillä yksi sen oletusarvoista on, että perheenjäsenet ovat terveitä, hän muistuttaa.

Hintojen nousu kurittaa eniten pienituloisia

Inflaation kirittäessä arkisia kustannuksia yhä suuremmiksi julkisuudessa on keskusteltu, keneen hintojen nousu kovimmin osuu.

Tuloerot ovat Suomessa pienet, ja pienituloisten osuus Suomessa on yksi Euroopan alhaisimmista, Mäkinen sanoo.

Suurituloisia on vain vähän alle kaksi prosenttia. Suurituloisella on kuukaudessa käytettävissä vähintään 6 770 euroa yhtä henkilöä kohti. Se on noin kolme kertaa mediaanitulon verran.

Valtaosa suomalaisista on keskituloisia, lähes 70 prosenttia. Keskituloiseksi luetaan, jos tulot ovat 75–200 prosenttia mediaanitulosta. Se tarkoittaa, että jos kuukaudessa jää verojen jälkeen käteen yhtä henkeä kohden 1 690–4 515 euroa, on keskituloinen.

Pienituloisia, enintään 60 prosenttia mediaanitulosta tienaavia on hieman yli 13 prosenttia. Silloin käytettävissä olevat tulot ovat yhden hengen taloudessa korkeintaan noin 1 350 euroa kuukaudessa.

Monen tulot osuvat kuitenkin pienituloisuuden rajan ala- ja yläpuolelle, joten hintojen nousulla on iso vaikutus, Mäkinen sanoo. Mitä pienemmät tulot, sitä vähemmän taloudessa on liikkumavaraa.

– Helposti putoaa sinne köyhyysrajan alapuolelle.

Ihmisarvoisen elämän viitebudjetin kuukausituloihin ei välttämättä yllä keskituloinenkaan, varsinkin jos on yksinhuoltaja tai perheessä on monta lasta.

Näin ihmisarvoisen elämän viitebudjetti on laskettu

Ensin on määritetty, minkä tarpeiden tulee tyydyttyä, että yhteiskunnallinen osallisuus toteutuu, kertoo Turun yliopiston erikoistutkija Lauri Mäkinen. Siihen liittyy muun muassa ravintoa, vaatteita, sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä ja hygienian hoitoa.

Kun tarpeet on määritetty, pohditaan, mitä ovat ne hyödykkeet, joita tarvitaan, että tarpeen tulevat tyydytettyä. Tässä on käytetty apuna aikaisempia viitebudjettitutkimuksia. Mielipiteitä hyödykkeiden välttämättömyydestä on kysytty kansalaisilta ja asiantuntijoilta. Lisäksi tarkempaa tietoa on kerätty ryhmäkeskustelujen avulla.

Kun tuotelistat ovat valmiina, on määritelty, kuinka kauan ne kestävät käytössä ja kuinka paljon niitä tarvitaan. Tuotteille on haettu hinnat suurten kauppojen verkkosivuilta. Kun hinnat lasketaan yhteen, muodostuvat viitebudjetit erilaisille perheille.

Opiskelijat erikoisessa asemassa

Suomessa perusturvan taso on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä. Siitä huolimatta työttömänä, sairaana tai vanhempainvapaalla sosiaaliturvan varassa olevien perusturva ei riitä yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistavaa kulutustasoa.

Eläkeläisten kohdalla tilanne on toinen: takuueläkeläisten perusturva ylittää ihmisarvoisen elämän arvioinnissa käytetyin viitebudjetin alarajan, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio.

– Eläke on pitkäkestoinen ja pysyväisluonteinen etuus, ja eläkettä saadessa työn avulla ei välttämättä voi kasvattaa tulojaan.

Sosiaaliturvassa työttömyys, sairaus ja vanhempainvapaa taas on ajateltu lyhytaikaisiksi elämäntilanteiksi. Niiden aikana ei välttämättä tarvitse uusia kestokulutushyödykkeitä ja elämiseen voidaan käyttää esimerkiksi säästöjä, Moisio sanoo. Näitä täydentää toimeentulotuki, jota myönnetään tarveharkintaisesti.

Suomessa neljännesmiljoona elää kokonaan perusturvan eli vähimmäismääräisten eläkkeiden tai muiden perusturvaetuuksien varassa.

Erikoisessa asemassa ovat opiskelijat. Sosiaaliturvan kannalta opiskelua ei pidetä sosiaalisena riskinä työttömyyden tai sairauksien tapaan, vaan investointina oman ammattitaidon kasvattamiseen, joten etuudet ovat pienempiä kuin muilla niitä saavilla.

– Opiskelijat ovat sosiaaliturvassa siitä erikoinen ryhmä, opintolaina luetaan osaksi heidän sosiaaliturvaansa. Jos opiskelija hakee toimeentulotukea, laina lasketaan tuloihin, vaikka sitä ei olisi nostettu, Moisio huomauttaa.

Toisaalta vaikeassa asemassa ovat ne kotitaloudet, joissa terveydenhuoltomenot ovat suuret. Ne voivat kasvaa nopeasti maksukatosta huolimatta, Moisio sanoo.

Suomalainen sosiaaliturva on kuitenkin kattava ja tehokas ja se vähentää köyhyyttä, hän sanoo.

– Ei se silti suomalaista pienituloista lohduta, että jossain muualla menee vielä huonommin, hän myöntää.

Aiheesta enemmän: Paketissa 5 artikkelia


maanantai 12. kesäkuuta 2023

12.06.2023 TYÖLLISYYSKATSAUS 24.5.2023

TYÖLLISYYSKATSAUS 24.5.2023

Työttömiä työnhakijoita huhtikuussa 246 100

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 7 400 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuussa 74 400. Kaikkiaan avoinna oli 170 300 työpaikkaa, mikä on 70 400 vähemmän kuin vuosi sitten.


Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 246 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 7 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 7 700 vähemmän kuin edellisessä kuussa.

Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 138 500 henkilöä, mikä on 8 700 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Koko maassa oli lomautettuna huhtikuun lopussa 24 600 henkilöä, mikä on 1 200 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 19 000 henkilöä, mikä on 2 400 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Maaliskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 3 900:lla.

Pitkäaikaistyöttömiä oli 84 700

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 84 700, mikä on 12 300 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 92 500 eli 2 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 400 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa eli yhteensä 25 100. Nuorten työttömyyksistä 57,6 prosenttia päättyi tammi-huhtikuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 4,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.


Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuun aikana 74 400 eli 36 800 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Kaikkiaan huhtikuussa oli avoinna 170 300 työpaikkaa, mikä on 70 400 vähemmän kuin vuosi sitten.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli huhtikuun lopussa 117 800 henkilöä, mikä on 2 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 6,7 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli huhtikuussa 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 74,2 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 222 000, mikä oli 29 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

 Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen ja kuntakokeilujen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.


 Lisätietoja tilastojen eroista: https://www.stat.fi/tilasto/dokumentaatio/tyti

Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Petri Syvänen, TEM, puh. 029 504 8050


sunnuntai 4. kesäkuuta 2023

04.06.2023 HYLKYÄ PUKKAA

 Hylky tuli Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta. 

Olen siinä määrin terve, että kykenen työelämään. 

Niin, mutta he eivät eläkään minun housuissani, minun elämääni ! 

Tervetuloa minun kroppaani kokemaan nämä kaikki olotilat, ja arvioimaan sitten miten ja missä olisin

kykenevä työhön. Kykenen kyllä, mutta voimat uupuvat totaalisesti.  

Kiitos tästäkin ! 


Muutenkin tullut taas niin roppakaupalla kuraa niskaan, että ei riitä oikein voimavarat.

Pettymys luvatusta, ja paljon muutakin. 


Mutta, kyllä tämä tästä. Ensi viikolla leikkaukseen, ja katsotaan sitten, mitä elämä antaa taas eteen. 

Ihanaa kesää ! 

maanantai 29. toukokuuta 2023

29.05.2023 PERUSTOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖS KESÄKUU

PERUSTOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS KESÄKUU 


Laskelma ajalle 1.6.2023 - 30.6.2023

Tulot  Ilmoitettu                                                                                                  Huomioitu

Peltola  Susanna

Yleinen asumistuki                                                                  314,94 e                   314,94 e

Tulot yhteensä                                                                                                          314,94 e

Menot Eräpäivä Ilmoitettu                                                                                     Huomioitu

Peltola  Susanna

Perusosa: Yksin asuva                                                                                             555,11 e

Asunnonvuokra , Vuokraan sisältyy vesi 1.6.2023                 511,12 e                   511,12 e

Menot yhteensä                                                                                                      1 066,23 e


1 066,23 e - 314,94 e 751,29 e


Maksettava perustoimeentulotuki:

FORTUM 80,33 €

KESKUSSAIRAALA 41,80

01.06.2023 873,42 e        873,42 e                   01.06.2023 - 30.06.2023

29.05.2023 PERINTÄKIRJE

 Tuli perintäkirje. 

Ihan kiusallani taas kerran rupesin miettimään, miten hitokseen ihminen on ottanut tyhmyyksissään velkaa. 

Jos olisin maksanut velan, kun sen aika olisi ollut osin säästynyt paljolta, ja tätä kurjuutta ei olisi nyt. 

Tuohon velkaan pääoma 4 280,62 €  korko 3 197,68 € kulut 921,96 €   yhteensä  8 400,26 € !!!!

Ulosotossa : Passiiviperinnässä: 

Hakijat Päättymisen syy Päättymispäivä Asianumero  

Lowell Suomi Oy Varattomuuseste 26.04.2023 2377607529  

Lowell Suomi Oy Varattomuuseste 26.04.2023 2386807789  

Riverty Finland Oy Varattomuuseste 26.04.2023 2342012084  

Intrum Oy Jälkiperintä Varattomuuseste 02.08.2022 2290220342  

PRA Suomi Oy Varattomuuseste 25.05.2022 2129455602  

OK Perintä Oy Varattomuuseste 25.05.2022 2217410818  

OK Perintä Oy Varattomuuseste 25.05.2022 2241210178  

OK Perintä Oy Varattomuuseste 25.05.2022 2259410834  

OK Perintä Oy Varattomuuseste 25.05.2022 2270010653  

OK Perintä Oy Varattomuuseste 25.05.2022 2278410640  

OK Perintä Oy Varattomuuseste 25.05.2022 2287010154  

Intrum Debt Finance AG Varattomuuseste 25.05.2022 2204411561  

Intrum Debt Finance AG Varattomuuseste 25.05.2022 2211810951  

Alektum Capital AG Varattomuuseste 13.09.2021 2159229662  

Summa likimain 30 000 € .

 



perjantai 12. toukokuuta 2023

12.05.2023 TUNTEET PINNASSA

 Tunteet pinnassa. Tiukka kuukausi ollut, ja koetellut kovasti hermoja. 

Ensi kuukausi on vieläkin tiukempi, ja joudun 6.6.2023 leikkaukseen, joka sitten sotkee Kelan tuet taas

 totaalisesti. Mutta, jos ajoissa teen kaiken taas valmiiksi, olen kaukoviisas kai. 

Ei millään jaksaisi taas tapella, joka pennistä.

Nyt olen pyytänyt apua 24 " pojan polkupyörään. Ei vaan tunnu avustusta löytyvän.

Tietty on maahamme tullut sellaisia jotka vie etusijan , mutta en yhtään vähempää heitä syrji, mutta

 kyllä kotimaan heikompiosaisia pitäisi auttaa kumminkin. 


Samalla olen pyytänyt uusiin lenkkitossuihin, ainoa kriteeri oli että olisi ollut Adidaksen kengät, jotka

 sopivat minun jalkaan hyvin. Ja kestävät ja laadulliset.

Mutta, ei kuulemma ole kuin  yhden halpaketjun lenkkitossuihin suostuttu. 

Tässä aina tulee tämä , kuinka katsotaan mitä kukin ansaitsee tai mitä kenelle halutaan antaa. 

Olisi tasa-arvoista kohdella kaikkia yhdenvertaisesti.

Ja jos minä mummina haluan lapsenlapselle tänne mummilaan oman pyörän, ei ole minun mielestä

mitenkään liian suuri pyyntö.

Asiat varmasti järjestyy, viimeistää kengät ensi kuussa. Pyörää yritän metsästää koko ajan.

Näillä mietteillä jatketaan toukokuuta. 



perjantai 21. huhtikuuta 2023

21.04.2023 KEVÄT ETENEE

 Kevät etenee. Aurinko lämmittää ja ulkoileminen tyhjentää kivasti mielen. 

Ajatukset eivät ole pyörineet ulosottoveloissa hetkeen. Vaikka kirjeitä tuleekin omapostiin. Ei ahdista. 

Mielenhallintaa vai vaan sitä, miksi murehtia niistä, kun niille ei voi mitään. 


Arki on ollut aika sekaista, raha-asiat sotkussa, joutunut todella miettimään miten elää. 

Mutta, tätähän tämä minun elämäni on. Monesti toivoisin, että asiat jotenkin ihmeellisesti selviäisi. 

Ei tarvitsisi murehtia ja kantaa syyllisyyttä häpeää kaikesta, mitä typerää on tehnyt, saadakseen aikoja

sitten nämä asiat solmuun. Tekisinkö toisin, en koska silloin en olisi minä, mikä nyt olen. 


Monien mutkien kautta, toivottavasti joskus, voisin vaan olla ja nauttia olemisesta. 

Suren myös tätä minun tilannetta, mutta kun tätä ei voi muuksi muuttaa, niin olen näin ja pakko

 hyväksyä. Eläkkeelle yritetään taas, kun sen aika on. Nyt odotellaan Työeläkeasioiden 

 muutoksenhakulautakunnasta mikä on tuomio. 

Nukkuminen on ollut katkonaista klo 3 puuroa ja klo 6 kahvit ja sitten torkkuja välissä. 

Yritän olla ottamatta aamuihin mitään menoja. 


Sain vuokrarästit suoritettua, ei enää ikinä! Elisan kanssa voin sumplia, kun ne niin pieniä eriä. 


Hankintoja tälle keväälle on : lenkkikengät !  (taas olisi ollut 15% alennus Prismassa, harmittaa, kun  

aina peeaa kun tällaiset alet )  

Varmaan kesäksi 2 uutta t paitaa ja kesähousut. Pikkumiehille kesävaatteita mummilaan. 


Nautitaan keväästä, vaikka takapakkia säiden takia, mutta kesä tulee, kuten joka vuosi !





tiistai 18. huhtikuuta 2023

18.04.2023 TOUKOKUUN PERUSTOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS

 TOUKOKUUN PERUSTOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS 


Laskelma ajalle 1.5.2023 - 31.5.2023


Tulot                                                 Ilmoitettu Huomioitu

Peltola   Susanna  

Yleinen asumistuki                                     314,94 e 314,94 e

Tulot yhteensä                                                 314,94 e

Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                         555,11 e

Asunnonvuokra  Vuokraan sisältyy vesi. 1.5.2023

                                                                                511,12 e 511,12 e

Menot yhteensä                                                 1 066,23 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 066,23 e - 314,94 e                                                                751,29 e

keskiviikko 29. maaliskuuta 2023

29.03.2023 KIITOS PALAUTTEESTA !

  KIITOS PALAUTTEESTA !


Aina on mukava saada palautetta, ja kiitosta siitä, että jaksan kirjoittaa tätä blogia. 

Välillä on, kuin tervanjuontia, mutta sitten taas toisaalta tekstiä tulee, kuin itsestään. 

Vanha kunnon kirje on aina hyvä tapa, samalla tavalla, kuin sähköpostikin, enkä palautteesta pahastu. 

Annatte aihetta asioihin myös itse, en aina vello omissa asioissa. Hyvä niin. 

Kyllä meillä kaikilla on tarkoitus tässä elämässä, ketkä pääsee vähemmällä ja kelle sitten annetaan oikein

kunnolla vastoinkäymisiä. 

Toivoa on aina ! 

Luovuttaa ei saa ! 

maanantai 27. maaliskuuta 2023

27.03.2023 Köyhyys- tai syrjäytymisriski

Köyhyys- tai syrjäytymisriski

Määritelmä 1

Köyhyys- tai syrjäytymisriski kuvaa sitä väestöä, joka on joko pienituloisen kotitalouden jäsen, kokee vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta tai asuu vajaatyöllisessä kotitaloudessa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa EU 2030 -strategian tavoitteiden seurantaa.


Tilastokeskuksen julkaiseman köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin osaindikaattorina oleva pienituloisuus perustuu kansainvälisesti vertailukelpoiseen tulokäsitteeseen (käytettävissä olevat rahatulot pl. myyntivoitot). Käsite vastaa Eurostatin EU-SILC-tilastossa käyttämää tulokäsitettä, mutta eroaa siitä hieman palkkojen luontaisetuuksien osalta. Ne luetaan tuloihin kansallisessa tilastoinnissa, mutta ei EU-SILCissä autoetua lukuun ottamatta. Poikkeama aiheuttaa pienen eron pienituloisuusasteeseen ja sen myötä köyhyys- tai syrjäytymisriskiin verrattuna Eurostatin julkaisemiin lukuihin.


Köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin viiteajankohta on Tilastokeskuksen julkaisuissa tulojen viitevuosi. Indikaattorin kolmesta osatekijästä pienituloisuus ja vajaatyöllisyys pohjautuvat tulojen viitevuoden tietoihin, vakava aineellinen ja sosiaalinen puute tutkimusvuoden tietoihin, joka on tulojen viitevuotta seuraava vuosi. Eurostatin sivuilla indikaattori julkaistaan tutkimusvuoden mukaan.


Eurostat uudisti köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin osatekijöistä vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen ja vajaatyöllisyyden määritelmiä vuonna 2021. Tilastokeskuksen elinolotilastossa julkaistaan tietoja riskissä olevista uudella määritelmällä tilastovuoden 2020 julkaisuista alkaen. Uuden määritelmän mukaiset tiedot ovat tietokantataulukoissa vuodesta 2015 alkaen. Vanhan määritelmän mukaiset aikasarjatiedot vuodesta 2005 vuoteen 2019 ovat saatavilla taulukko-arkistosta.


_____________

Pienituloisuusraja 

Pienituloisuus on suhteellista ja sen raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa yhden hengen taloudelle noin 1 350 euroa kuukaudessa. Raja voidaan asettaa myös puoleen mediaanituloista, joka on OECD:n käyttämä pienituloisuuden raja.

27.03.2023 Vakava aineellinen ja sosiaalinen puute

 Vakava aineellinen ja sosiaalinen puute

Määritelmä 1

Aineellisen ja sosiaalisen puutteen mittari kuvaa perustarpeisiin liittyviä puutteita, jotka johtuvat siitä, ettei kotitaloudella ole varaa niihin. Perustarpeita on 13. Jos kotitaloudella on puutetta niistä vähintään seitsemässä, sen katsotaan kokevan vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.


Osa perustarpeista ovat kotitaloustasoisia ja osa henkilötasoisia. Kotitaloustasolla mitattavia perustarpeiden puutteita ovat


- asumismenojen ja lainojen maksaminen myöhässä taloudellisten syiden takia

- vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista,

- taloudella ei ole varaa autoon,

- taloudella ei ole varaa proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä,

- taloudella ei ole varaa viikon lomaan vuodessa kodin ulkopuolella,

- taloudella ei ole varaa pitää kotiaan riittävän lämpimänä

- taloudella ei ole varaa ostaa uusia huonekaluja rikki menneiden tilalle.


Henkilötasolla perustarpeiden puutteiksi katsotaan

- ettei ole mahdollisuutta käyttää internetiä tarvittaessa,

- ei ole varaa ostaa joitakin uusia vaatteita käytettyjen tilalle,

- ei ole varaa kahteen pariin sopivia kenkiä,

- ei ole varaa käyttää pientä summaa rahaa omiin menoihin viikoittain,

- ei ole varaa harrastaa jotakin säännöllisesti kodin ulkopuolella

- tavata sukulaisia tai ystäviä kahvin tai ruoan merkeissä vähintään kerran kuukaudessa.


Henkilötason puutetta kuvaavat osatekijät kerätään Suomessa yhdelle kotitalouden jäsenelle (ns. kohdehenkilö). Jos hän kokee puutetta jossakin perustarpeessa, oletetaan puutteen koskevan koko kotitaloutta.


Vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen indikaattoria on uudistettu Eurostatissa vuonna 2021. Tilastokeskuksen elinolotilastossa julkaistaan tietoja aineellisesta ja sosiaalisesta puutteesta uudella määritelmällä tilastovuoden 2020 julkaisuista alkaen. Uuden määritelmän mukaiset tiedot ovat tietokantataulukoissa vuodesta 2015 alkaen. Vanhan määritelmän mukaiset aikasarjatiedot vuodesta 2005 vuoteen 2019 ovat saatavilla taulukko-arkistosta. Määritelmämuutos vaikuttaa köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaavaan indikaattoriin.


Aiemmin mittari tunnettiin nimellä vakava aineellinen puute. Vanhan määritelmän mukaisessa indikaattorissa perustarpeiden puutteita olivat asumismenojen ja lainojen maksuvaikeudet, vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista, taloudella ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, televisioon, autoon, proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä, viikon lomaan vuodessa kodin ulkopuolella tai pitää kotiaan riittävän lämpimänä. Vanhalla indikaattorilla mitattuna vakavaa aineellista puutetta kokeviksi katsottiin ne henkilöt, joiden kotitaloudessa koettiin puutetta vähintään neljällä mittarilla yhdeksästä.


lauantai 25. maaliskuuta 2023

25.03.2023 Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä – määrä kasvoi lähes 120 000:lla

 Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä – määrä kasvoi lähes 120 000:lla

Tekijä STT -24.3.2023 | 16:530

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 pienituloisia oli noin 700 000 eli vajaat 13 prosenttia kotitalousväestöstä. Lehtikuva / Jussi Nukari

Lähes 900 000 suomalaista oli vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, Tilastokeskuksen perjantaina julkaisema elinolotilasto kertoo. Määrä kasvoi 117 000 ihmisellä vuotta aiempaan verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan ihminen on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää kasvatti erityisesti suhteellisen pienituloisuuden kasvu noin sadallatuhannella ihmisellä. Pienituloisia oli noin 700 000 eli vajaat 13 prosenttia kotitalousväestöstä.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta arvioi STT:lle, että kasvun taustalla vaikuttaa yhteiskunnan avautuminen koronarajoituksista.

Tilastoissa pienituloiseksi määritellään henkilö, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta.

– Vuonna 2021 koronakriisi väistyi ja työllisten määrä lisääntyi, jolloin suomalaisten keskitulot nousivat, Hiilamo selittää.

– Tällöin oli myös enemmän ihmisiä, joiden tulot jäivät keskitulojen alapuolelle.

Hiilamo arvioi, että tänä vuonna suhteellinen tuloköyhyys todennäköisesti helpottaa. Ennuste perustuu siihen, että sosiaalietuuksiin tehtiin kuluttajahintaindeksin mukainen korotus.

– Indeksihän kohosi tosi paljon. Sen sijaan palkat ovat nousseet tätä vähemmän, Hiilamo toteaa.


Monen perusturva ei riitä vähimmäistoimeentuloon

Helmikuun lopussa julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti perusturvan riittävyydestä enteilee niin ikään suhteellisen pienituloisuuden vähenemistä tänä vuonna.

Raportissa käytettiin perusturvan riittävyyden mittarina erityisesti niin sanottuja viitebudjetteja. Budjetit heijastavat kulutuksen vähimmäistasoa, jonka katsotaan olevan edellytyksenä yhteiskunnalliselle osallisuudelle.

– Raportin mukaan pienituloisuusaste ja minimibudjettiköyhyys olisivat kasvaneet Suomessa vielä viime vuonna, erityistutkija Anna Järvinen Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Sostesta sanoo STT:lle.

– Vuonna 2023 nämä luvut taas olisivat raportin mukaan laskusuunnassa.

Raportissa todettiin, että kaikkiaan vuosina 2019–2023 perusturvan ostovoima on kasvanut Suomessa. Tästä huolimatta työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei edelleenkään riitä kattamaan vähimmäistoimeentuloksi katsottuja viitebudjetteja.

– Perusturvan riittävyydestä pitäisi huolehtia. Suomi on sitoutunut köyhyyden vähentämiseen osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja sen toimeenpanon suunnitelmaa, Järvinen sanoo.

– Vaalikeskusteluissa on ollut leikkauspuheita, mutta Sosten näkökulmasta perusturvaa ei pitäisi lähteä leikkaamaan.


Uudenlaisia toimeentulon ongelmia ei vielä tunnisteta

Energiakriisi ja inflaatio ovat tuoneet mukanaan myös uudenlaisia toimeentulo-ongelmia, joita suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei välttämättä tunnista.

– Esimerkiksi energiaköyhyys ja liikkumisköyhyys, jotka liittyvät energian ja polttoaineen hinnan nousuun, kohdistuvat osin alempaan keskiluokkaan, Hiilamo sanoo.

– Aikaisemmin kehitetyt järjestelmät ja mittarit eivät kauhean hyvin tavoita heitä. Tämä vaatii uudentyyppisten mittareiden kehittämistä ja varmaankin sosiaaliturvan kattavuuden parantamista.

Myös asuntojen arvon aleneminen asutuskeskusten ulkopuolella on voinut tuoda mukanaan aiempaa enemmän ongelmia.

– Ihmiset eivät välttämättä saa remonttilainaa, ja asumistaso heikkenee. Tilannetta pahentaa edelleen korkojen nousu, Hiilamo sanoo.


Ruoka-avun kysyntä kasvanut

Viime vuonna noin seitsemällä prosentilla kotitalouksista oli joko vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Osuus kasvoi hieman vuodesta 2021. Tilanne on kuitenkin parempi kuin 2000-luvun alkupuolella. Tilastokeskuksen mukaan toimeentulovaikeudet kasvoivat viime vuonna eniten yhden huoltajan kotitalouksissa.

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston (EAPN-FIN) puheenjohtaja Leena Valkonen sanoo STT:lle, että hintojen nousu näkyi viime vuonna muun muassa ruokajonoissa.

– Ruokajakelua järjestäviltä tahoilta on kuulunut, että viime syksystä alkaen jonoihin alkoi ilmestyä lisää väkeä, Valkonen kertoo.

– Samaan aikaan kaupat ovat pyrkineet – aivan oikein – minimoimaan hävikkiään. Eli lahjoitusruoan määrä on vähentynyt ja kysyntä kasvanut. Ruoan jakajat ovat vähän ihmeissään, että mistä jaettavaa saisi.

Valkonen huomauttaa, että Suomi on saanut kansainväliseltä tasolta useamman kerran moitteita perusturvan riittämättömyydestä.

– Helmikuussa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi, että Suomen perusturvan taso on jo liian matala, Valkonen sanoo.

– Moitteet tulivat nyt kolmannen kerran, eli tämä linja on Suomessa jatkunut.

Suomessa on vajaat 2,9 miljoonaa kotitaloutta. Näistä noin 60 prosentilla jää Tilastokeskuksen mukaan rahaa säästöön, 40 prosentilla ei. Noin joka neljäs kotitalous ei selviytyisi yllättävistä menoista.


Pekka Torvinen, Eetu Halonen