RIKAS RAHATTAKIN

 PERUSTOIMEENTULOTUKI KESÄKUU Laskelma ajalle 1.6.2024 - 30.6.2024 Tulot                                                             Ilmoitettu                                                             Huomioitu Peltola Susanna   Yleinen asumistuki                                              357,60 e                                                                  357,60 e Tulot yhteensä                                                                                                        357,60 e Menot Eräpäivä                                                     Ilmoitettu                                                             Huomioitu Peltola  Susanna   Perusosa: Yksin asuva                                                                                                                    587,71 e Asunnonvuokra,Vuokraan sisältyy vesi           526,45 e                                                                         

VELKANEUVOJAN PALAUTE   Velkaneuvojan palaute oli, että mennään näin, ettei hakeuduta velkasaneeraukseen. Velkani vanhenevat 2028 ja viimeinen 06/2029.  Mitään muuta hyötyä ei nähty kuin, että saisin luottotiedot vuotta ennemmin.  Peltolan yhteenveto veloista.   

 Täytän tänä vuonna 60 vuotta. Viimeksi olen ollut työelämässä 2012, josta minut irtisanottiin pitkän sairaslomani takia 22.01.2016. Kuntouttavassa työtoiminnassa 2015 -2020.  Sairaslomalla 13.02.2020 - 31.12.2024.  Syynä masennus, ahdistus, määrittämätön syömishäiriö  unettomuus sekä sekamuotinen persoonallisuushäiriö. Itsetunto, omanarvon tunto sekä ulkonäköpaineet aiheuttavat ahdistusta.  Kuntoutustukea ja eläkettä haettu 2020 ja 2021 näistä hylyt. Sosiaalitoimisto tehnyt minusta huoli-ilmoituksen, joten heidän alaisena, hoitavat asioitani, kelaan ja  TE-toimistoon, jos on tarvetta. Ja meillä oli TE-toimiston ja sosiaalipuolen kanssa neuvottelu, jossa minulle ei asetettu työnhaku  velvoitetta. Tulona minulla on perustoimeentulotuki, lausuntoja sinne kelaan kirjoittanut sosiaalityöntekijä ja myös  TE- toimiston virkailija, ettei minun tukea leikata. Olen niitä väliinputolijoita, joita ei mihinkään lokeroida, vaan roikutaan tukien varassa. En halua työelämään, vaan olla ja nauttia, va

 Sosiaaliturvaan ennätysmäärä muutoksia Tänä vuonna ja tulevina vuosina sosiaaliturvan ennakoidaan muuttuvan enemmän kuin vuosiin. Leikkaukset kohdistetaan moneen eri etuuteen, monilla eri tavoin. Luvassa on indeksijäädytyksiä, suojaosien poistoa ja omavastuuosuuksien kasvua. Ajankohtaista Julkaistu:11.3.2024 Sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset perustuvat hallitusohjelmaan ja niitä toteutetaan tällä hallituskaudella. Leikkauksia perustellaan sillä, että ne purkavat erilaisia kannustinloukkuja ja tukevat työllisyyden kasvua. Työllisyyden odotetaan kasvavan leikkausten myötä noin 60 000–65 000 työllisellä. Leikkausten kohdentumisen vaikutuksia ovat arvioineet sosiaali- ja terveysministeriö, terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Soste. Kaikki tahot ovat melko yksimielisiä siitä, että leikkaukset osuvat rankimmin ikäryhmään 18–24-vuotiaat, kurittavat eniten opiskelijoita, työttömiä ja yksinasuvia, kasvattavat pienituloisten määrää ja loppujen lopuksi kasvattavat toimeentulotuen saajie

 Rakennetaanko Suomesta hyväntekeväisyysvaltiota? Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on investointi Suomen tulevaisuuteen. Hallituksen ministereitä eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 23. huhtikuuta. KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA 6.5. 2:00 HALLITUKSEN leikkauslistat saavat minut pohtimaan, mikä on hallituksen tulevaisuuden visio. Säästöt keskeisiin sote-palveluihin, koulutukseen ja tukijärjestelmiin ovat herättäneet huoleni. Nämä leikkaukset kohdistuvat erityisesti opiskelijoihin, vaikeissa elämäntilanteissa oleviin ja vähävaraisiin ihmisiin. Tämä on aiheuttanut pelkoa yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen solidaarisuuden rikkoutumisesta. HYVINVOINTIVALTION periaatteena on tarjota kaikille kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä heidän taloudellisesta tai sosiaalisesta asemastaan riippumatta. Suomi on historiallisesti nähnyt tämän sijoituksena tulevaisuuteen eikä menoeränä. Kuitenkin taloudelliset realiteetit ja väestön ikääntyminen ovat asettaneet ymmärrettäviä paineit