Laskelma ajalle 1.5.2026 - 31.5.2026
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 299,25 e 299,25 e
Sairauspäivärahaetuudet 799,75 e 799,75 e
Tulot yhteensä 1 099,00 e
Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 578,43 e
Asunnonvuokra 1.5.2026 537,00 e 537,00 e
Menot yhteensä 1 115,43 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 115,43 e - 1 099,00 e 16,43 e
Eläkkeensaajan asumistukea koskeva hakemuksesi
on ratkaistu seuraavasti.
Sinulle on myönnetty asumistuki 1.6.2026 alkaen.
Etuuden määrä
Asumistuki 1.6.2026 alkaen 263,61 e/kk
Perustelut
Asumistuki maksetaan valtuutuksesi perusteella
vuokranantajalle 1.6.2026 alkaen.
Asumistuen perusteena olevat vuositulot ja asumismenot on
selostettu kohdassa Määräytymisperusteet.
Tulot otetaan huomioon bruttona.
Vuositulosta ei vähennetä kulutusluottojen korkoja.
Alle 2 000 euron talletukset on katsottu käyttövaroiksi, eikä
niitä oteta huomioon omaisuutena.
Lainkohdat
Laki eläkkeensaajan asumistuesta 8 §, 12 §, 13 § ja 25 a §
1 mom.
KANSANELÄKELAITOS
Annika Niiranen
Peltola, Susanna
Määräytymisperusteet 1.6.2026 alkaen:
Vuositulot:
Työeläke/Varma 10 255,00 e
Kansaneläke 4 716,00 e
Yhteensä 14 971,00 e
Omaisuus ja velat:
Velat -34 095,10 e
Vuotuiset asumismenot:
Vuokra 6 444,00 e
Asumismenot 6 444,00 e
Perusomavastuu -681,39 e
Lisäomavastuu -2 041,00 e
3 721,61 e
Lisäomavastuu on 43,5 % siitä vuositulojen määrästä,siitä vuositulojen määrästä,joka ylittää 10 280 euroa.
Julkaistu 16.3.2026
Pääsiäinen aikaistaa työttömyysajan ilmoituspäiviä ja työttömyystuen maksupäiviä. Huhtikuun toimeentulotuki ehtii tilille ennen pääsiäistä, jos hakemus ja liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 20.3.2026. Kiirastorstaina Kela palvelee asiakkaita klo 13:een asti, ja toimeentulotuen päivystys on avoinna klo 16:een.
Työttömyyspäivien ilmoittaminen ja maksupäivät muuttuvat
Pääsiäinen aikaistaa työttömyysajan ilmoituspäiviä ja työttömyystuen maksupäiviä. OmaKelasta tai ilmoituslomakkeesta voi tarkistaa päivän, jolloin voi jättää oman ilmoituksen.
Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 31.3.–1.4.2026
-ilmoituksen voi palauttaa 31.3.2026
-rahat ovat tilillä aikaisintaan 2.4.2026.
Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 2.4.2026
-ilmoituksen voi palauttaa 1.4.2026
-rahat ovat tilillä aikaisintaan 7.4.2026.
Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 3.–5.4.2026
-ilmoituksen voi palauttaa 2.4.2026
-rahat ovat tilillä aikaisintaan 8.4.2026.
Ilmoitus kannattaa tehdä OmaKelassa jo palautuspäivän aamuna, jotta se ehditään käsitellä mahdollisimman pian.
Pääsiäisen vaikutus toimeentulotuen hakemiseen
Huhtikuun toimeentulotukien viimeinen maksupäivä ennen pääsiäistä on torstaina 2.4.2026. Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 20.3.2026.
Kiirastorstaina Kelalla on kiireellisen toimeentulotuen tarvitsijoille päivystys puhelinpalvelussa ja osassa palvelupisteitä klo 16:een asti. Kiireellinen tilanne voi olla esimerkiksi se, että asiakas tarvitsee akuutisti maksusitoumuksen lääkkeisiin tai elintarvikkeisiin.
Kelan aukioloaikojen ulkopuolella kiireellisissä tilanteissa voi olla yhteydessä hyvinvointialueen sosiaalipalveluun, joka voi harkintansa mukaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Äkillisessä kriisitilanteessa pyhien aikaan voi olla yhteydessä hyvinvointialueen sosiaalipäivystykseen. Yhteystiedot voi tarkistaa Suomi.fi-palvelusta hakemalla sosiaali- ja kriisipäivystys osoitteessa www.suomi.fi/kartta.
Asiakaspalvelun aukioloajat pääsiäisenä
Kiirastorstaina 2.4.2026 OmaKelan chatti-asiakaspalvelu neuvoo klo 12–13. Etäpalvelu on avoinna klo 9–13. Puhelinpalvelu palvelee klo 9–13, mutta toimeentulotuen palvelunumeroon 020 692 207 voi kiireellisissä tilanteissa soittaa klo 16:een asti. Kelan palvelunumerot löytyvät osoitteesta kela.fi/soita-kelaan.
Kiirastorstai vaikuttaa myös avoinna olevien palvelupisteiden aukioloon. Avoinna olevat palvelupisteet menevät kiinni viimeistään klo 13, mutta osa päivystää kiireellisen toimeentulotuen tarvitsijoita varten klo 16:een asti.
Kiireellisen toimeentulotuen takia päivystävät seuraavat palvelupisteet:
Helsinki (Kamppi)
Joensuu
Jyväskylä
Kuopio
Lahti
Lappeenranta
Oulu
Rovaniemi
Tampere
Turku
Kaikkien palvelupisteiden aukioloajat ja osoitteet voi tarkistaa osoitteesta www.kela.fi/palvelupisteet.
Vammaisten tulkkauspalvelu on kiirastorstaina avoinna klo 7.30–15 ja etäpalvelu 9–13. Vammaisten tulkkauspalvelun yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu-yhteystiedot.
Kelan puhelinpalvelu, OmaKelan chatti ja palvelupisteet ovat kiinni
pitkäperjantaina 3.4.2026
lankalauantaina 4.4.2026
1. pääsiäispäivänä 5.4.2026
2. pääsiäispäivänä 6.4.2026.
Kelan henkilöasiakkaille tarkoitetussa asiointipalvelussa eli OmaKelassa voi hakea etuuksia, lähettää liitteitä ja ilmoittaa muutoksista kaikkina päivinä mihin vuorokauden aikaan tahansa. OmaKelassa voi myös tarkistaa oman hakemuksen tilanteen ja etuuksien maksupäivät. OmaKelaan kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Kelan chattirobotti neuvoo tukien hakemisessa ympäri vuorokauden osoitteessa www.kela.fi ja OmaKelassa.
Pääsiäisen poikkeusajat yhteistyökumppaneille
Kiirastorstaina 2.4.2026 Kelan palvelunumerot yhteistyökumppaneille menevät kiinni viimeistään klo 13. Kiireellisen toimeentulotuen asiakastilanteissa kumppaneita palvellaan klo 16 asti. Lääkärilinja on kiinni kiirastorstaina 2.4. ja pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 7.4.
Kaikki palvelunumerot kumppaneille ovat kiinni 3.–6.4.2026. Kumppanien palvelunumerot ja asiointipalvelut löytyvät osoitteesta www.kela.fi/yhteistyokumppanit-asiakaspalvelu.
Laskelma ajalle 1.3.2026 - 31.3.2026
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 299,25 e 299,25 e
Sairauspäivärahaetuudet 241,85 e 241,85 e
Sairauspäivärahaetuudet 671,79 e 671,79 e
Sairauspäivärahaetuudet 46,06 e 46,06 e
Sairauspäivärahaetuudet 127,96 e 127,96 e
Tulot yhteensä 1 386,91 e
Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 578,43 e
Asunnonvuokra 1.3.2026 537,00 e 537,00 e
Taloussähkömaksu 27.3.2026 95,57 e 95,57 e
Kotivakuutusmaksu 1.3.2026 10,46 e 10,46 e
Terveyskeskusmaksu 13.3.2026 30,20 e 30,20 e
Menot yhteensä 1 251,66 e
Huomioon otetut tulot ovat 135,25 euroa suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. Laskelma on siis ylijäämäinen.
Laskelma ajalle 1.4.2026 - 30.4.2026
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 299,25 e 299,25 e
Sairauspäivärahaetuudet 799,75 e 799,75 e
Ylijäämä 135,25 e 0,00 e
Tulot yhteensä 1 099,00 e
Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 578,43 e
Asunnonvuokra 1.4.2026 537,00 e 537,00 e
Kotivakuutusmaksu 10.4.2026 10,46 e 10,46 e
Lääkärinpalkkio 4.4.2026 30,20 e 30,20 e
Menot yhteensä 1 156,09 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 156,09 e - 1 099,00 e 57,09 e
Avun hakijoita on jopa yli tuhat kerralla, Myllypuron ruokajakelua järjestävä yhdistys kertoo. Kuva vuodelta 2023. Kuva: Antti Kolppo / YleHeidi Sullström
11:06
Elintarvikkeiden jakelu Myllypurossa päättyy yli 30 vuoden toiminnan jälkeen.
Myllypurossa on jaettu hävikkiruokaa. Sen määrä on vähentynyt niin paljon, ettei toimintaa enää voida jatkaa, sanoo Myllypuron elintarvikeapu ry:n puheenjohtaja, Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Minnamari Helaseppä tiedotteessa.
Hävikki on vähentynyt, koska kaupan ja teollisuuden logistiikka on tarkempaa ja punalaputettujen tuotteiden kysyntä kaupoissa on kasvanut, Helaseppä arvioi.
– Tätä nykyä suuri osa avunhakijoista joudutaan käännyttämään pois, koska jaettavaa ei riitä ja se on yksipuolista.
Yhdistys jatkaa ruuan jakelua Myllypurossa huhtikuun loppuun, mikäli jaettavaa riittää.
Myllypuron ruokajakelu aloitettiin 1990-luvun lamavuosina vastauksena pahentuneeseen köyhyyteen ja osattomuuteen. Avun hakijoita on jopa yli tuhat kerralla, yhdistys kertoo.
Pääkaupungin ruoka-aputoiminta on kolmessakymmenessä vuodessa laajentunut ja monimuotoistunut.
Hävikkiruokaa jakaa Helsingissä yli sata toimijaa. Sitä hyödynnetään myös lämpimissä aterioissa, joita on tarjolla edullisesti tai ilmaiseksi yhteisöllisissä ruokapaikoissa.
Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen Stadin safka koordinoi valtaosaa ruoka-aputoiminnasta. Tietoa toimipisteistä löytyy verkkosivuilta ruoka-apu.fi.
– Ruoka-avun tarve on edelleen polttava. Yhä enemmän on heitä, joiden perustoimeentulo ei riitä elämiseen, vaan on seistävä jonoissa, Hannamari Helaseppä sanoo.
Ruoka-avun piiriin on tullut myös uusia asiakasryhmiä, kuten kansainvälisiä opiskelijoita. Myös diakoniatyön asiakasmäärät kasvavat Helasepän mukaan joka puolella.
Myllypuron ruokajakelun päätyttyä Itä-Helsingissä ei ole ruoka-apu.fi:n mukaan pysyvää ruokajakelupistettä. Lähimmät ovat Malmilla ja Alppikylässä.
Selvittelyä ulosotosta ja veroprosentti eläkkeeseen.
Myös Kelasta uusia eläkkeensaajan asumistuki.
25.8.2025 alkaneen työkyvyttömyyden vuoksi.
Saat eläkettä 1.6.2026 alkaen.
Eläkkeen määrä 854,58 euroa kuukaudessa
vuoden 2026 tasossa 1.6.2026 alkaen.
Maksamme eläkkeesi kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin pankit
ovat auki.
Maksamme eläkkeesi ilmoittamallesi tilille.
Jos olosuhteissasi tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat eläkkeesi määrään tai
oikeuteesi saada eläkettä, sinun on ilmoitettava tästä välittömästi yhtiöömme.
Tällaisesta muutoksesta on kysymys, jos työkykysi palautuu tai ansiotuloissasi
tapahtuu muutoksia.
Voit olla ansiotyössä eläkkeesi rinnalla. Työansioita saa kuukaudessa olla
enintään 990,90 euroa vuoden 2026 indeksitasossa. Jatkossa voit tarkistaa
ansiorajasi kirjautumalla verkkopalveluumme varma.fi > Henkilöasiakas >
Olet hakenut Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.
Sinulle on myönnetty kansaneläke työkyvyttömyyseläkkeenä
1.6.2026 alkaen.
Etuuden määrä
Kansaneläke 1.6.2026 alkaen 393,03 e/kk
Perustelut
Työkyvyttömyyseläke alkaa seuraavan kuukauden alusta siitä, kun
sairauspäivärahan enimmäisaika on päättynyt.
Arvioitaessa 60 vuotta täyttäneen henkilön oikeutta
työkyvyttömyyseläkkeeseen otetaan lisäksi huomioon
työkyvyttömyyden ammatillinen luonne.
Voit ansaita työkyvyttömyyseläkkeellä enintään 990,90 euroa
kuukaudessa bruttona (eli ennen verojen vähentämistä) ilman,
että se vaikuttaa eläkkeesi maksamiseen. Jos ansaitset enemmän,
ilmoita asiasta Kelaan. Aiheettomasti maksettu eläke joudutaan
perimään takaisin. Huomaa, että ansiotulojen raja muuttuu
vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan.
Eläkkeesi on laskettu sellaisen henkilön perhesuhteiden
mukaan, joka ei ole avio- tai avoliitossa tai jolla ei ole
yhteistä taloutta puolisonsa kanssa.
Eläkkeesi laskennassa huomioon otetut vuositulosi ovat
1.6.2026 alkaen 10 255,00 euroa.
 |
Teemu Muhonen HS
23.2. 8:10
Arviolta tuhannet työttömät menettävät rahaa toukokuussa, kun työmarkkinatuki ja peruspäiväraha muuttuvat yleistueksi.
Uusi yleistuki pienenee, jos henkilö nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Aiemmin se ei leikannut 55 vuotta täyttäneiden työttömyystukea.
Uusi niin sanottu yleistuki tuo ikävän yllätyksen monille eläkeikää lähestyville työttömille. Vastaisuudessa perustason työttömyystuki eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha pienenee, jos henkilö nostaa myös osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarkoittaa, että työeläkkeen voi ottaa 25- tai 50-prosenttisesti maksuun aikaisintaan kolme vuotta ennen eläkeikää. Varhennetun eläkkeen nostaminen pienentää työeläkettä loppuiäksi.
Monille eläkeikää lähestyville työttömille varhennettu eläke on ollut kätevä vaihtoehto, koska sen nostaminen ei ole leikannut työttömyysetuutta. Toukokuussa tämä muuttuu, kun työmarkkinatuki ja peruspäiväraha korvataan yleistuella.
Yleistuki on lähtökohtaisesti samansuuruinen kuin edeltäjänsä, eli bruttona noin 800 euroa kuukaudessa. Yksi eroista kuitenkin on, että myös 55 vuotta täyttäneisiin henkilöihin aletaan soveltaa yleistuessa niin sanottua tarveharkintaa.
Tarveharkinta tarkoittaa, että palkkatulojen lisäksi myös esimerkiksi pääomatulot ja osittainen varhennettu vanhuuseläke voivat pienentää yleistuen määrää.
Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan varhennettu eläke ei vastaisuudessakaan vaikuta.
Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut 62-vuotias lukija pitää tilannetta kohtuuttomana. Hän on nostanut rinnakkain työmarkkinatukea ja noin 850 euron osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. HS on nähnyt nimettömänä pysyttelevän lukijan etuuspäätökset.
Kun työmarkkinatuki muuttuu toukokuussa yleistueksi, varhennettu eläke alkaa leikata hänen työttömyystukeaan bruttona noin 270 euroa kuukaudessa.
Lukijan mielestä se on epäoikeudenmukaista, koska osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen nostamista ei voi enää lakkauttaa. Peruminen on mahdollista vain kolmen kuukauden ajan siitä hetkestä, kun henkilö on saanut päätöksen eläkkeen maksamisesta.
Niinpä osittainen varhennettu vanhuuseläke pienentää vastaisuudessa sekä henkilön työttömyystukea että tulevaa eläkettä. Varhennetun eläkkeen nostaminen leikkaa tulevaa työeläkettä 0,4 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohden.
Lukija kuvaa olevansa ”ove-loukussa”, viitaten osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen lyhenteeseen.
Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa on mahdollisesti joitain tuhansia työttömiä, arvioi Kelan juristi Antti Ristimäki. Tarkkaa tilastotietoa Kelalla ei ole.
Ristimäki toteaa, että tarveharkinnasta huolimatta Kelan työttömyysetuuden ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen yhdistäminen onnistuu vastaisuudessakin. Työttömyystuki vain pienenee jonkin verran.
Yleistuen valmistelun aikana Palvelualojen ammattiliitto Pam vaati, että varhennettua eläkettä nostavien työttömyysetuudet olisi pitänyt suojata jonkinlaisella erityissäännöksellä. Kela taas ei tällaista esittänyt.
”Ratkaisu on lainsäätäjän. Yleisellä tasolla voi sanoa, että erilaiset siirtymäajan poikkeukset yleensä vaikuttavat toimeenpanon sujuvuuteen ja tietylle ryhmälle räätälöity siirtymäsäännös tarkoittaa aina jonkinlaista poikkeusta yhdenvertaisuudesta. Sen vuoksi ne edellyttävät painavia perusteluja”, Ristimäki sanoo.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ei perjantaina vastannut kommenttipyyntöön.
Taloussanomat
Perttu Pitkänen
21.2. 16:15
Jyväskyläläinen Tuomas lopetti osa-aikaisen postinjakotyönsä, koska hallituksen helmikuussa voimaan tulleet leikkaukset tekivät työstä kannattamatonta.
Hallitus poisti toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennyksen, minkä seurauksena Tuomakselle olisi jäänyt työstä vain noin 4 euroa jakokerralta.
– Työnteossa ei olisi ollut muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys, toteaa jyväskyläläinen Tuomas.
Hallituksen helmikuun alussa voimaan tulleet päätökset tekivät vähäisestäkin työnteosta kannattamatonta työttömyyskorvausta, asumistukea ja toimeentulotukea saavalle Tuomakselle.
Viimeisimpänä osa-aikaisena työnään Tuomas jakoi postia, josta hän tienasi kuukaudessa bruttona noin 150–250 euroa ja sai tämän päälle kilometrikorvaukset.
Fakta
Hallitus lopetti osa-aikaiseen työhön kannustavia etuja
-Hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen niin sanotun suojaosan jo huhtikuussa 2024. Suojaosa tarkoitti sitä, että näitä tukia saava sai aiemmin ansaita 300 euroa kuukausituloja ilman, että ne vähensivät tukia.
-Tämän vuoden helmikuussa tulivat voimaan uudet kiristykset, joissa poistettiin toimeentulotuen niin sanottu ansiotulovähennys, jonka ansiosta perustoimeentulotuen saaja on voinut aiemmin tienata 150 euroa kuukaudessa ilman leikkausta tukiin.
-Maaliskuusta alkaen saadut ansiotulot huomioidaan tuissa täysimääräisesti kaikilta aikuisilta.
– Aiemmin tämä kannatti, koska toimeentulotuessa oli tuo 150 euron ansiotulovähennys. Niin pysyin hieman työelämässä kiinni ja sain tuon vajaat 150 euroa itselleni hyötyä taloudellisesti. Kilometrikorvaukset menivät aikalailla bensaan työn luonteen takia, ja niistä minulle jäi keskimäärin noin 4 euroa jakokerralta, Tuomas kertoo.
– Nyt helmikuusta alkaen tuo 150 euron ansiotulovähennys poistui, jonka jälkeen minulle olisi jäänyt vain tuo noin 4 euron tienesti kilometrikorvauksista. Koska postin jaossa autokin kuluu, ei työn tekemisessä ole minulle enää järkeä.
Tuomaksen oma talous kokee ansiotulovähennyksen lopettamisen takia selvän takaiskun, kun valmiiksi pienistä tuloista leikataan merkittävä summa. Myös toimeentulotuen perusosaa leikataan osana uudistusta 2–3 prosenttia kaikilta yli 18-vuotiailta. Tuomas arvioi, että hänelle jäi aiemmin ruokaa, laskuja ja muuta elämistä varten noin 700 euroa. Tästä kuusta alkaen hänen pitää tulla toimeen noin 550 eurolla.
Täysipäiväistä työtä Tuomas ei ole yrityksistään huolimatta onnistunut saamaan.
– Kokopäiväisten töiden suhteen tilanne on ainakin täällä Jyväskylässä hyvinkin huono, ja tilanne tuntuu pahenevan kuukausi kuukaudelta, hän kertoo.
– Mielelläni tekisin edes osa-aikaisia töitä tai keikkatöitä sen verran mitä vastaan tulee, mutta nyt niistä ei ole kuin lähinnä harmia, koska näiden osalta myös tukien maksaminen viivästyisi ja tuloja itselle ei tulisi lainkaan.
Tuomaksen mielestä se ei ainakaan helpota kokopäiväisen työpaikan saamista.
– Minun mielestäni vanha sanonta "kaikki työ kannattaa" olisi ehdottomasti hyvästä, kunhan siitä myös saisi taloudellista hyötyäkin. Jos tienatusta eurosta jäisi itselle se 50 senttiä, niin minä ainakin olisin mielelläni jatkanut työntekoa, hän sanoo.
Tuomas ei todennäköisesti ole ainoa tuensaaja, joka päätyy lopettamaan osa-aikaisen työnteon kokonaan, kun toimeentulotuen ansiotulovähennys loppuu.
Osa-aikatöitä tekevien tuensaajien määrä laski sen jälkeen, kun työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosan poistettiin vuonna 2024, selvisi Kelan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin viime vuonna tekemistä tutkimuksista.
VATTin mukaan palkkatuloja saaneiden työttömien keskimääräinen osuus laski kuusi prosenttiyksikköä ansiopäivärahan saajilla, kun verrataan 12 kuukautta ennen ja jälkeen suojaosien poistoa. Kelan työttömyysetuuksien saajilla pudotus oli viisi prosenttiyksikköä.
Kelan mukaan ennen suojaosan poistoa moni perusturvan saaja näytti optimoineen ansiotulonsa 300 euron kohdalle, eikä sitä pienempiä tuloja ollut kovinkaan monella.
Suojaosan poistamisen jälkeen 300 euron tulot olivat edelleen yleisimpiä, mutta pienempiä tuloja oli huomattavasti aiempaa enemmän.
Kelan mukaan ansiotuloja oli viime vuonna noin 44 000 toimeentulotukea saavalla kotitaloudella. Näistä reilu kolmannes sai jonain kuukautena vähemmän toimeentulotukea kuin 150 euroa aikuista kohden. Jatkossa sellaisissa tilanteissa tukea ei enää makseta, koska ansiotulovähennys poistuu.
Laskelma
Laskelma ajalle 1.3.2026 - 31.3.2026
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 299,25 e 299,25 e
Sairauspäivärahaetuudet 671,79 e 671,79 e
Sairauspäivärahaetuudet 241,85 e 241,85 e
Tulot yhteensä 1 212,89 e
Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 578,43 e
Asunnonvuokra 1.3.2026 537,00 e 537,00 e
Kotivakuutusmaksu 1.3.2026 10,46 e 10,46 e
Terveyskeskusmaksu, 30,20 e 30,20 e
Menot yhteensä 1 156,09 e
Huomioon otetut tulot ovat 56,80 euroa suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot. Laskelma on siis ylijäämäinen.
Tuet|Tuoreet muutokset kohdistuvat Kelan mukaan erityisesti tulottomiin ja työssäkäyviin tuen saajiin. Tukea voidaan leikata jopa puolella.
Essi Bombin HS
10.2. 14:05
Toimeentulotukeen tulee helmi–maaliskuussa tiukennuksia, jotka kohdistuvat etenkin tulottomiin ja työssäkäyviin tuen saajiin, Kela tiedottaa.
Helmikuun alusta alkaen tuen perusosaa on voinut leikata aiempaa enemmän ja useammista eri syistä. Myöhemmin maaliskuussa toimeentulotuen ansiotulovähennys poistuu ja tuen perusosaa leikataan kaikilta aikuisilta.
Perusosan yleisleikkaus kohdistuu kaikkiaan 257 000 kotitalouteen. Niissä asui viime vuonna yhteensä noin 88 000 lasta. Lasten perusosiin on tosin tulossa pieniä, alle prosentin korotuksia.
Kelan mukaan leikkaus kohdistuu eniten tulottomiin eli niihin ihmisiin, jotka eivät saa mitään ensisijaisia etuuksia tai ansiotuloja. Heitä oli työikäisten joukossa viime vuonna 49 000.
Suuri osa tulottomista on nuoria, yksin asuvia miehiä.
Jatkossa toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata 50 prosentilla, jos tuen saaja ei hae ensisijaisia etuuksia tai ilmoittaudu kokoaikatyön hakijaksi.
Pienempi, 20–40 prosentin leikkaus voidaan tehdä esimerkiksi silloin, jos tuensaaja on karenssissa.
Toimeentulotuen alentaminen on vasta viimeinen vaihtoehto, Kelan toimeentulotuen osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl sanoo tiedotteessa.
”Tukea ei alenneta, jos alentaminen vaarantaisi esimerkiksi asumisen. Kohtuuton tilanne olisi, jos asiakas on toiminut Kelan ohjeiden mukaisesti ja hakenut ensisijaista etuutta eikä ole itsestä riippumattomista syistä sitä saanut.”
Maaliskuusta alkaen ansiotulovähennyksen poisto vaikuttaa kymmeniintuhansiin työssäkäyviin.
Aiemmin toimeentulotuen saaja on voinut ansaita 150 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen tukeensa. Jatkossa ansiotulot huomioidaan täysimääräisesti kaikilta aikuisilta.
Ansiotuloja oli viime vuonna noin 44 000 toimeentulotukea saavalla kotitaloudella. Heillä ansiotulot olivat keskimäärin noin 660 euroa kuukaudessa.
Lisäksi kaikkien aikuisten toimeentulotuen saajien perusosaa leikataan maaliskuussa 2–3 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 10–20 euroa pienempää tukea kuukaudessa kotitaloudesta riippuen.
Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Tämä tarkoittaa sitä, että hakijan on haettava muita tukia ennen toimeentulotuen saamista. Näitä ovat esimerkiksi työttömyystuet ja asumistuet.
Kelan tutkijan Tuija Korpelan mukaan huolena on nyt, että jatkossa tuensaajat eivät pärjää edes viimesijaisen tuen turvin.
Päätös
Sairauspäiväraha
Miksi lähetämme tämän päätöksen
Päivärahasta 13.1.2026 annettu päätös oikaistaan tällä päätöksellä eduksesi. Aiemmin annettu päätös oikaistaan, koska olemme arvioineet sinut työkyvyttömäksi sairauspäivärahan enimmäisaikaan saakka Kelaan toimitetun uuden lääkärinlausunnon perusteella.
Miten asia on ratkaistu
Sairauspäiväraha on myönnetty
1.2.2026 - 31.5.2026 98 arkipäivää 31,99 euroa/päivä
Sairauspäiväraha on hylätty ajalta 1.6.2026 - 31.1.2027, koska sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt.
Kuinka kauan päivärahaa voi saada
Oikeutesi sairauspäivärahaan päättyy 31.5.2026. Tämä päätös mukaan lukien sinulle on myönnetty sairauspäivärahaa 284 arkipäivää. Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy sen kuukauden lopussa, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousisi 300 päivään.
Kun sairauspäivärahasi enimmäisaika on täyttynyt, voit saada sairauspäivärahaa uudelleen vasta sen jälkeen, kun olet ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta tai ollut töissä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivän ajan. Voit kuitenkin saada sairauspäivärahaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen, jos olet työkyvytön uuden sairauden vuoksi. Sairautta pidetään uutena vain, jos se ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä enimmäisaikana.
Maksut
Maksupäivä Sinulle maksetaan Ennakonpidätys Määrä ennen ennakonpidätystä Ajalta
17.2.2026 241,85 e −46,06 e 287,91 e 1.2.2026 - 11.2.2026
12.3.2026 671,79 e −127,96 e 799,75 e 12.2.2026 - 12.3.2026
13.4.2026 799,75 e 13.3.2026 - 13.4.2026
13.5.2026 799,75 e 14.4.2026 - 14.5.2026
29.5.2026 447,86 e 15.5.2026 - 31.5.2026
Tilinumero
Tulevan maksun määrä on arvio, koska maksettava määrä lasketaan maksuhetken tietojen mukaan.
Päiväraha maksetaan jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksuerä on 6 arkipäivää ja kukin seuraava maksuerä 25 arkipäivää. Maksupäiviä ei voi muuttaa.
Veroa pidätetään voimassa olevan verokortin mukaisesti.
 |
| Kuva Jyväskylän ruoka-avusta vuodelta 2022. Kuva: Jaana Polamo / Yle |
Enna Poutiainen
6.2. 14:46
Kirkon tarjoaman taloudellisen diakonia-avun määrä lisääntyi viime vuonna.
Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Anita Salosen mukaan taloudellinen avustaminen on kasvanut merkittävästi sen jälkeen kun sosiaaliturvan muutokset tulivat voimaan alkuvuodesta 2024.
Työttömyys on tällä hetkellä lähes yhtä iso syy hakea taloudellista apua kirkon diakoniarahoituksesta kuin sairauden aiheuttamat ongelmat. Apua on haettu Salosen mukaan erityisesti asumisen kustannuksiin, koska niihin on kohdistunut myös tukien leikkauksia.
Maksusitoumuksina annetun avun määrä kasvoi yli 10 miljoonaan euroon.
Kirkon diakonian jakaman ruoka-avun jakaminen on lisääntynyt erityisesti joulukuussa. Diakonia jakoi viime vuoden joulukuussa yli 40 000 ruokakassia, kun vuonna 2024 niitä jaettiin puolet vähemmän.
Kirkkopalvelujen diakoniatyöntekijöille tekemän kyselyn mukaan diakonia-apua tarvitsevien määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. Kirkkopalvelut ylläpitää avustusjärjestöjä yhteen kokoavaa Ruoka-apu.fi-palvelua.
Uusien asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan.
Mari Kulmala, Savonlinnan johtava diakonian viranhaltija
Työssäkäyvät uusi ryhmä
Diakonia tarkoittaa kirkon tekemää sosiaali- ja terveystyötä. Savonlinnan seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Mari Kulmala kuvailee diakoniaa ”pussin pohjaksi silloin, kun kukaan muu ei auta”.
Kulmala kertoo, että avun tarvitsijoita on yhä enemmän kaikista sosioekonomisista asemista.
– On työssäkäyviä perheitä, työssäkäyviä yksineläjiä ja sitten heitä, joilla sosiaalietuuksilla eläminen on ollut jo pidempiaikaista. Uusien asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan, tämä on koko Suomen trendi tällä hetkellä, Kulmala sanoo.
Uutta on se, että ruoka-avun asiakkaina on myös henkilöitä, joilla on omistusasunto, auto ja työpaikka. He ovat yrittäneet sinnitellä lainojen kanssa pitkän aikaa ennen kuin hakevat apua.
– Sitten monen vuoden jälkeen tilanne alkaa näyttää siltä, että kuviota ei pystykään pitämään käsissä.
Kulmala kertoo, että vielä 5–10 vuotta sitten tämä ihmisryhmä ei juuri näkynyt diakoniatyössä.
Tietoisuus lisääntyy
Kulmala uskoo, että ihmiset ovat entistä tietoisempia diakonian tarjoamasta avusta. Kun ihmiset kertovat sosiaalisessa mediassa taloudellisista vaikeuksista, niin nopeasti muut neuvovat käymään seurakunnan diakoniassa.
Taloudellista avustusta ja ruoka-apua jakavat kirkon diakoniatyön lisäksi esimerkiksi Suomen Punainen risti, Hope ry ja useat järjestöt.
Köyhyys|Toimeentulotuen leikkaukset aiheuttavat nyt suurta hätäännystä lastensuojelussa kasvaneissa nuorissa aikuisissa esimerkiksi Espoossa.
 |
| Huostaanotetut ja sijoitetut nuoret asuvat lähes aina omillaan heti kahdeksantoistavuotiaana. Toimeentulotuen kiristys pakottaisi siksi monet ottamaan suuren lainan jo lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kuva: Timo Marttila |
Maija Aalto HS
6.2. 14:02
Kokenut sosiaalityöntekijä pelkää, että tuoreet toimeentulotuen kiristykset johtavat siihen, että heikoimmassa asemassa olevat nuoret lopettavat opiskelunsa kesken.
”Nuorilta tulee nyt palautetta, että he eivät uskalla ottaa taloudellista riskiä vaan lopettavat opinnot”, sanoo lastensuojelun jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Sonja Soini Länsi-Uudeltamaalta.
Kyse on nuorista aikuisista, jotka ovat kasvaneet huostaanotettuna tai sijoitettuna. Lähes kaikki heistä asuvat kahdeksantoistavuotiaana omillaan eivätkä lapsuudenkodissaan, kuten monet muut nuoret.
Helmikuussa astuivat voimaan toimeentulolain muutokset, jotka vaikuttavat esimerkiksi opiskelijoihin.
Jälkihuollon nuorista moni joutuisi jo 18-vuotiaana lukiolaisena tai ammattiin opiskelevana ottamaan suuren opintolainan, ja sitten ehkä korkeakouluopintoihin lisää.
”Tärkein tavoitteemme on, että nämä nuoret oppivat seisomaan omilla jaloillaan. Väylä siihen on opiskelu”, Soini tiivistää.
Lakimuutos tarkoittaa monelle opiskelijalle, että toimeentulotukea ei voi enää saada ennen kuin on hakenut opintolainaa.
Huostassa tai sijoitettuna kasvaneita on kohdeltu vuosikymmeniä Suomessa niin, että he ovat saaneet toimeentulotukea opiskellessaan hakematta lainaa.
Kela alkoi helmikuun alussa tehdä kielteisiä tukipäätöksiä myös näille nuorille.
Tämä tuli järkytyksenä sekä nuorille itselleen että sosiaalityöntekijöille ja hyvinvointialueille. Lakimuutoksen perusteluissa ei puhuta erikseen jälkihuollosta. Siellä sanotaan vain, että poikkeuksia yleiseen sääntöön voidaan tehdä.
Soini kertoo, että nuoret pelästyivät. Kaikilla on taustallaan raskaita kokemuksia.
”Monen perheessä on monen sukupolven verran köyhyyttä. He ovat kokeneet, mitä käy, kun talous romahtaa”, Soini perustelee. Nuoret eivät siksi uskalla ottaa riskiä, että heillä olisi jo lukion tai ammattitutkinnon jälkeen valtavasti velkaa eikä varmuutta työpaikasta.
Osa siis katsoo pitkälle, toinen porukka nimenomaan ei kykene katsomaan.
Soini arvelee, että uudessa mallissa toiset ottavat pakosta opintolainaa, hassaavat rahat nopeasti ja ovat pulassa, kun myöhemmin pitäisi maksaa vuokrasta ja ruuasta. Kun kotoa ei saa mallia talousasioiden hoitamiseen, aikuistuessa pitää opetella perusasioita kuten laskujen maksamista ajallaan.
Jos nuori mokaa näin, tämä todennäköisesti tarkoittaa lisälaskua talousvaikeuksissa kamppaileville hyvinvointialueille. Nuorille voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, jos vaikka asunto uhkaisi mennä alta.
Kun asiasta nousi Suomessa paniikki alkuviikosta, Kela tiedotti torstaina pienestä armonajasta.
Lainaa ei ole pakko hakea ennen heinäkuun loppua. Tämä koskee niitä opiskelijoita, joilla on ennestään ollut toimeentulotukipäätös, jossa sanotaan, että lainanottovelvollisuutta ei ole.
Armonaika ei auta opiskelijoita, jotka täyttävät kahdeksantoista tässä kuussa tai myöhemmin keväällä.
Soini muistuttaa myös, että samalta ihmisryhmältä otettiin aiemmin tällä hallituskaudella. Siis kun jälkihuollon ikärajaa laskettiin 25 vuodesta 23 vuoteen.
”Jos halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuorten työllisyyttä, tämä on nimenomaan se porukka, johon pitää vaikuttaa.”
Kelan maksamat työttömyysetuudet, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, sulautuvat vappuna uudeksi yleistueksi. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Eeva Valtokari / IS
Mika Lehto
Työttömille tulee toukokuun 1. päivästä lähtien uusi tuki, yleistuki, joka yhdistää peruspäivärahan ja
työmarkkinatuen.
Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että nykyiset tuen saajat siirtyvät automaattisesti
yleistuelle ilman erillistä hakemusta.
Työttömille tulee uusi tuki, yleistuki, johon sulautetaan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 1.
toukokuuta lähtien.
Mitä peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevien työttömien pitää tehdä, jotta he myös vapun
jälkeen saavat tukensa Kelasta?
– Ei mitään toisin kuin mitä nyt tekee, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio opastaa.
Kelan työttömyystukien saajien ei siis tarvitse täytellä uusia hakemuksia yleistukea varten.
Jos henkilö saa jo jompaakumpaa näistä Kelan työttömyystuista, hän siirtyy automaattisesti yleistuen
puolelle.
– Kun asiakas täyttää kuukausittain tai neljän viikon välein työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen ja
toimittaa Kelaan ilmoituksen, niin me Kelassa teemme siirron uudelle etuudelle eli yleistuelle ja
lakkautamme vanhan työttömyysetuuden, Metsävainio kertoo.
Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajat siirtyvät
automaattisesti uudelle yleistuelle, jos työnhaku on voimassa.
Työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa korvaus on ollut sama: 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa
kuukaudessa.
Yleistuessa etuus pysyy samana eli tuki on noin 800 euroa kuukaudessa.
Myös palkka- ja yritystoiminnan tulojen sovittelu tehdään kuten aiemmin. Sovittelu koskee kaikki
työttömyysetuuksia, myös ansiosidonnaista. Suojaosia ei ole ja jokainen tienattu euro pienentä
yleistukea.
Sovittelun tarkoituksena on helpottaa osa‑aikatyön tai lyhyiden työkeikkojen vastaanottamista.
Yleistuen sovittelu palkka- ja yritystoiminnan tulojen kanssa on helppo laskea.
Jokaisesta työttömyyden aikana tienatusta eurosta tuki pienenee 50 senttiä.
Palkkatulojen sovittelu yleistuen kanssa
• Jos tienaa 300 euroa, työttömyyden ajalta maksettava tuki pienenee 150 euroa.
• Jos tienaa 600 euroa, tuki pienenee 300 euroa.
• Jos tienaa 1 000 euroa, tuki pienenee 500 euroa.
• Yleistukea, 800 euroa, ei jää maksuun sellaiselta kuukaudelta lainkaan, kun työttömälle on kertynyt
vähintään 1 600 euron ansiotulot.
Mikä on suurin muutos, kun peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistyvät yleistueksi?
– Nostaisin suurimmaksi muutokseksi sen, että niin sanottu tarveharkinta ulottuu jatkossa kaikkiin
Kelan työttömyystukia saaviin henkilöihin. Tällä hetkellä tarveharkintaa ei sovelleta henkilöihin, jotka
saavat peruspäivärahaa tai jotka saavat työmarkkinatukea ja ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat aiemmin
täyttäneet työssäoloehdon, Kelan Metsävainio kertoo.
Tarveharkinta liittyy aina asiakkaan omiin tuloihin. Eli perheenjäsenten tulot eivät vaikuta tuen
määrään.
Tarveharkintatuloja ovat pääomatulot ja muut tulot.
– Siellä voi olla esimerkiksi osinkotuloa, vuokratuloa, omaishoidon tukea, tuloa metsän tuotoista –
tämän tyyppistä, eli muuta tuloa kuin omalla työllä saatua ansaittua tuloa, etuuspäällikkö Metsävainio
jatkaa.
Yleistuen tarveharkinnassa tuloraja on 311 euroa kuukaudessa, eli sen ylittävästä osuudesta tuki
pienenee 50 prosenttia.
Esimerkkilaskelmat yleistuen tarveharkinnasta
Esimerkki 1: Tulot 400 €/kk, tuloraja 311 €
• Tulorajan ylittävä osa: 400 € – 311 € = 89 €
• Vähennys yleistukeen: 50 % × 89 € = 44,50 €
Esimerkki 2: Tulot 800 €/kk, tuloraja 311 €
• Tulorajan ylittävä osa: 800 € – 311 € = 489 €
• Vähennys yleistukeen: 50 % × 489 € = 244,50 €
Esimerkki 3: Tulot 1 500€ /kk, tuloraja 311€
• Tulorajan ylittävä osa: 1 500 € – 311 € = 1189 €
• Vähennys yleistukeen 50 % × 1 189 € = 594,50 €
Vuoden 2024 tilastojen mukaan peruspäivärahalla oli vajaat 81 000 ihmistä ja työmarkkinatukea sai yli
241 000 ihmistä.
– Suuruusluokka on varmaan edelleen suunnilleen sama. Kun myös tiedetään valtakunnan
työllisyystilanne tällä hetkellä, tuskin luku laskee dramaattisesti lähiaikoina, Metsävainio sanoo.
Kovin suurella joukolla tuen määrä ei muutu.
Lakitekstissä olevan arvion mukaan noin 5 000 tuen saajalla etuus heikkenee, keskimäärin 1 166 euroa
vuodessa. Ja vastaavasti noin 2 000 työttömän etuus paranee, keskimäärin 617 euroa vuodessa.
– Kun tarveharkinnassa tuloraja per kuukausi on 311 euroa, niin mitä se on nopeasti laskien, vuodessa
noin 3 600 (3 732) euroa. Ihan pienet tulot eivät tähän yleistuen tarveharkintaan vaikuta, Kelan
Metsävainio muistuttaa.
Yleistuki ei tule kuukausittain työttömille kuin Manulle illallinen.
Työttömällä pitää olla työnhaku voimassa, työttömän pitää osallistua työvoimaviranomaisen palveluihin
(haastatteluihin, koulutuksiin, valmennuksiin) ja hakea aktiivisesti töitä.
Yleistuen ehtona työttömän työnhaun pitää olla voimassa, työttömän pitää hakea aktiivisesti töitä ja
osallistua työvoimaviranomaisen palveluihin.
Jos yleistuen ehdot eivät ole kunnossa, Kela ei voi maksaa yleistukea.
– Työllisyysalue on tässä se ensimmäinen toimija. Kun asiat työllisyysalueella ovat kunnossa, silloin
etuuden maksukin sujuu. Olemme Kelassa sidoksissa siihen, mitä työllisyysalueen
työvoimapoliittisessa lausunnossa sanotaan, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo.
Jotta Kela voi maksaa ensimmäisen kerran työttömyysetuutta, työttömän on ensin ilmoittauduttava
työnhakijaksi työllisyysalueellaan.
– Saamme kaikista työttömyystuen maksamiseen liittyvistä asioista tiedon työvoimapoliittisella
lausunnolla .
– Jos sieltä tulee lausunto, joka kieltää maksamisen, eli esimerkiksi lausunto siitä, että työnhaku on
päättynyt, niin silloin päätämme myös tuen maksamisen. Jos taas tulee lausunto moitittavasta
menettelystä ja kanenssista, katkaisemme maksun siksi aikaa, Metsävainio toteaa.
Jos on niin sanotusti Kelan uusi asiakas ja haluaa saada yleistukea, ensimmäinen askel pitää ottaa
työvoimaviranomaisen luo. Muuten Kela ei voi tukea myöntää.
– Ensimmäisenä tehtävänä on ilmoittautuminen työllisyysalueelle työttömäksi työnhakijaksi. Sieltä
kautta saa asiat kuntoon ja työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta yleistukeen, Metsävainio
muistuttaa.
Kun työtön on ilmoittautunut työnhakijaksi, hän voi hakea yleistukea Kelasta.
Kela suosittelee asiakkailleen sähköistä asiointia.
Helpoin tapa on hakea etuutta sähköisesti OmaKelan kautta.
– Noin 90 prosenttia tai jopa pikkuisen enemmänkin hakemuksista tulee sähköisesti. Eli sähköisellä
hakemuksella uusi asiakas voi täyttää hakemuksen yleistuelle 1.5.2026 lukien, kuten nytkin
peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakiessaan, Kelan Metsävainio kertoo.
Vappuna yleistuen lisäksi otetaan käyttöön uusi yhden hakemuksen malli.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samalla hakemuksella voi yleistuen lisäksi hakea myös yleistä
asumistukea.
– Sitä valmistellaan nyt samassa aikataulussa yleistuen kanssa, Metsävainio sanoo.
Kela siirtyy vappuna kohti yhden hakemuksen mallia, kun samalla hakemuksella voi hakea niin yleistukea kuin yleistä asumistukea.
Kun yleistuki otetaan käyttöön vappuna, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki siirtyvät historiaan.
Peruspäivärahaa on maksettu työttömälle, joka täyttää työssäoloehdon (on ollut työelämässä riittävän
pitkään) ja jonka ansiosidonnainen on päättynyt tai hän ei ole kuulunut työttömyyskassaan.
Työmarkkinatuki on taas ollut työttömille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa tai ovat ensi kertaa
työmarkkinoilla. Eli työmarkkinatuki on ollut esimerkiksi nuorten ja vastavalmistuneiden – sekä myös
pitkäaikaistyöttömien tuki, kun peruspäivärahakausi on päättynyt.
Peruspäivärahaa on maksettu enintään 400 tai 300 päivää, työhistoriasta riippuen. Työmarkkinatuella ei
ole ollut maksimikestoa.
Uudella yleistuella ei ole enimmäiskestoa. Sitä maksetaan niin kauan kuin tuen saaja on työtön, hakee
töitä ja täyttää tuen ehdot.
Yleistuki on siis tuki työttömille. Jos tuen ehtoja ei täytä, toimeentulotuki on käytännössä ainoa
rahallinen tuki, jota voi saada ilman työnhakua.
