Toimeentulotuen muutos tarkoittaa, että lastensuojelussa kasvaneet joutuvat ottamaan jättilainoja jo lukiossa
Köyhyys|Toimeentulotuen leikkaukset aiheuttavat nyt suurta hätäännystä lastensuojelussa kasvaneissa nuorissa aikuisissa esimerkiksi Espoossa.
 |
| Huostaanotetut ja sijoitetut nuoret asuvat lähes aina omillaan heti kahdeksantoistavuotiaana. Toimeentulotuen kiristys pakottaisi siksi monet ottamaan suuren lainan jo lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kuva: Timo Marttila |
Maija Aalto HS
6.2. 14:02
Kokenut sosiaalityöntekijä pelkää, että tuoreet toimeentulotuen kiristykset johtavat siihen, että heikoimmassa asemassa olevat nuoret lopettavat opiskelunsa kesken.
”Nuorilta tulee nyt palautetta, että he eivät uskalla ottaa taloudellista riskiä vaan lopettavat opinnot”, sanoo lastensuojelun jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Sonja Soini Länsi-Uudeltamaalta.
Kyse on nuorista aikuisista, jotka ovat kasvaneet huostaanotettuna tai sijoitettuna. Lähes kaikki heistä asuvat kahdeksantoistavuotiaana omillaan eivätkä lapsuudenkodissaan, kuten monet muut nuoret.
Helmikuussa astuivat voimaan toimeentulolain muutokset, jotka vaikuttavat esimerkiksi opiskelijoihin.
Jälkihuollon nuorista moni joutuisi jo 18-vuotiaana lukiolaisena tai ammattiin opiskelevana ottamaan suuren opintolainan, ja sitten ehkä korkeakouluopintoihin lisää.
”Tärkein tavoitteemme on, että nämä nuoret oppivat seisomaan omilla jaloillaan. Väylä siihen on opiskelu”, Soini tiivistää.
Lakimuutos tarkoittaa monelle opiskelijalle, että toimeentulotukea ei voi enää saada ennen kuin on hakenut opintolainaa.
Huostassa tai sijoitettuna kasvaneita on kohdeltu vuosikymmeniä Suomessa niin, että he ovat saaneet toimeentulotukea opiskellessaan hakematta lainaa.
Kela alkoi helmikuun alussa tehdä kielteisiä tukipäätöksiä myös näille nuorille.
Tämä tuli järkytyksenä sekä nuorille itselleen että sosiaalityöntekijöille ja hyvinvointialueille. Lakimuutoksen perusteluissa ei puhuta erikseen jälkihuollosta. Siellä sanotaan vain, että poikkeuksia yleiseen sääntöön voidaan tehdä.
Soini kertoo, että nuoret pelästyivät. Kaikilla on taustallaan raskaita kokemuksia.
”Monen perheessä on monen sukupolven verran köyhyyttä. He ovat kokeneet, mitä käy, kun talous romahtaa”, Soini perustelee. Nuoret eivät siksi uskalla ottaa riskiä, että heillä olisi jo lukion tai ammattitutkinnon jälkeen valtavasti velkaa eikä varmuutta työpaikasta.
Osa siis katsoo pitkälle, toinen porukka nimenomaan ei kykene katsomaan.
Soini arvelee, että uudessa mallissa toiset ottavat pakosta opintolainaa, hassaavat rahat nopeasti ja ovat pulassa, kun myöhemmin pitäisi maksaa vuokrasta ja ruuasta. Kun kotoa ei saa mallia talousasioiden hoitamiseen, aikuistuessa pitää opetella perusasioita kuten laskujen maksamista ajallaan.
Jos nuori mokaa näin, tämä todennäköisesti tarkoittaa lisälaskua talousvaikeuksissa kamppaileville hyvinvointialueille. Nuorille voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, jos vaikka asunto uhkaisi mennä alta.
Kun asiasta nousi Suomessa paniikki alkuviikosta, Kela tiedotti torstaina pienestä armonajasta.
Lainaa ei ole pakko hakea ennen heinäkuun loppua. Tämä koskee niitä opiskelijoita, joilla on ennestään ollut toimeentulotukipäätös, jossa sanotaan, että lainanottovelvollisuutta ei ole.
Armonaika ei auta opiskelijoita, jotka täyttävät kahdeksantoista tässä kuussa tai myöhemmin keväällä.
Soini muistuttaa myös, että samalta ihmisryhmältä otettiin aiemmin tällä hallituskaudella. Siis kun jälkihuollon ikärajaa laskettiin 25 vuodesta 23 vuoteen.
”Jos halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuorten työllisyyttä, tämä on nimenomaan se porukka, johon pitää vaikuttaa.”
