Näytetään tekstit, joissa on tunniste TALOUSSANOMAT. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste TALOUSSANOMAT. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. maaliskuuta 2026

01.03.2026 Hallituksen uusi kiristys iskee köyhimpiin: ”Työnteossa ei muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys”

 Taloussanomat

Hallituksen uusi kiristys iskee köyhimpiin: ”Työnteossa ei muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys”

Työtön Tuomas päätti lopettaa osa-aikatyönsä hallituksen tekemän uudistuksen takia. ”Mielelläni tekisin edes osa-aikaisia töitä, mutta nyt niistä ei ole kuin lähinnä harmia”, hän kertoo.


 Kuva: Colourbox, Eeva Valtokari / IS

Perttu Pitkänen

21.2. 16:15

 

Jyväskyläläinen Tuomas lopetti osa-aikaisen postinjakotyönsä, koska hallituksen helmikuussa voimaan tulleet leikkaukset tekivät työstä kannattamatonta.

Hallitus poisti toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennyksen, minkä seurauksena Tuomakselle olisi jäänyt työstä vain noin 4 euroa jakokerralta.

– Työnteossa ei olisi ollut muuta järkeä kuin hyväntekeväisyys, toteaa jyväskyläläinen Tuomas.

Hallituksen helmikuun alussa voimaan tulleet päätökset tekivät vähäisestäkin työnteosta kannattamatonta työttömyyskorvausta, asumistukea ja toimeentulotukea saavalle Tuomakselle.

 

Viimeisimpänä osa-aikaisena työnään Tuomas jakoi postia, josta hän tienasi kuukaudessa bruttona noin 150–250 euroa ja sai tämän päälle kilometrikorvaukset.


Fakta

Hallitus lopetti osa-aikaiseen työhön kannustavia etuja


 Kuva: Colourbox


-Hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen niin sanotun suojaosan jo huhtikuussa 2024. Suojaosa tarkoitti sitä, että näitä tukia saava sai aiemmin ansaita 300 euroa kuukausituloja ilman, että ne vähensivät tukia.


-Tämän vuoden helmikuussa tulivat voimaan uudet kiristykset, joissa poistettiin toimeentulotuen niin sanottu ansiotulovähennys, jonka ansiosta perustoimeentulotuen saaja on voinut aiemmin tienata 150 euroa kuukaudessa ilman leikkausta tukiin.


-Maaliskuusta alkaen saadut ansiotulot huomioidaan tuissa täysimääräisesti kaikilta aikuisilta.


 – Aiemmin tämä kannatti, koska toimeentulotuessa oli tuo 150 euron ansiotulovähennys. Niin pysyin hieman työelämässä kiinni ja sain tuon vajaat 150 euroa itselleni hyötyä taloudellisesti. Kilometrikorvaukset menivät aikalailla bensaan työn luonteen takia, ja niistä minulle jäi keskimäärin noin 4 euroa jakokerralta, Tuomas kertoo.

– Nyt helmikuusta alkaen tuo 150 euron ansiotulovähennys poistui, jonka jälkeen minulle olisi jäänyt vain tuo noin 4 euron tienesti kilometrikorvauksista. Koska postin jaossa autokin kuluu, ei työn tekemisessä ole minulle enää järkeä.

 Tuomaksen oma talous kokee ansiotulovähennyksen lopettamisen takia selvän takaiskun, kun valmiiksi pienistä tuloista leikataan merkittävä summa. Myös toimeentulotuen perusosaa leikataan osana uudistusta 2–3 prosenttia kaikilta yli 18-vuotiailta. Tuomas arvioi, että hänelle jäi aiemmin ruokaa, laskuja ja muuta elämistä varten noin 700 euroa. Tästä kuusta alkaen hänen pitää tulla toimeen noin 550 eurolla.

Täysipäiväistä työtä Tuomas ei ole yrityksistään huolimatta onnistunut saamaan.

 

– Kokopäiväisten töiden suhteen tilanne on ainakin täällä Jyväskylässä hyvinkin huono, ja tilanne tuntuu pahenevan kuukausi kuukaudelta, hän kertoo.


 – Mielelläni tekisin edes osa-aikaisia töitä tai keikkatöitä sen verran mitä vastaan tulee, mutta nyt niistä ei ole kuin lähinnä harmia, koska näiden osalta myös tukien maksaminen viivästyisi ja tuloja itselle ei tulisi lainkaan.

Tuomaksen mielestä se ei ainakaan helpota kokopäiväisen työpaikan saamista.


– Minun mielestäni vanha sanonta "kaikki työ kannattaa" olisi ehdottomasti hyvästä, kunhan siitä myös saisi taloudellista hyötyäkin. Jos tienatusta eurosta jäisi itselle se 50 senttiä, niin minä ainakin olisin mielelläni jatkanut työntekoa, hän sanoo.

Tuomas ei todennäköisesti ole ainoa tuensaaja, joka päätyy lopettamaan osa-aikaisen työnteon kokonaan, kun toimeentulotuen ansiotulovähennys loppuu.

 Osa-aikatöitä tekevien tuensaajien määrä laski sen jälkeen, kun työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosan poistettiin vuonna 2024, selvisi Kelan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin viime vuonna tekemistä tutkimuksista.

 VATTin mukaan palkkatuloja saaneiden työttömien keskimääräinen osuus laski kuusi prosenttiyksikköä ansiopäivärahan saajilla, kun verrataan 12 kuukautta ennen ja jälkeen suojaosien poistoa. Kelan työttömyysetuuksien saajilla pudotus oli viisi prosenttiyksikköä.


 Kelan mukaan ennen suojaosan poistoa moni perusturvan saaja näytti optimoineen ansiotulonsa 300 euron kohdalle, eikä sitä pienempiä tuloja ollut kovinkaan monella.

Suojaosan poistamisen jälkeen 300 euron tulot olivat edelleen yleisimpiä, mutta pienempiä tuloja oli huomattavasti aiempaa enemmän.

Kelan mukaan ansiotuloja oli viime vuonna noin 44 000 toimeentulotukea saavalla kotitaloudella. Näistä reilu kolmannes sai jonain kuukautena vähemmän toimeentulotukea kuin 150 euroa aikuista kohden. Jatkossa sellaisissa tilanteissa tukea ei enää makseta, koska ansiotulovähennys poistuu.

 

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

22.07.2020 Satumaisten voittojen aika katkesi kuin seinään – luvut paljastavat, miten pikavippialalla kuohuu

Satumaisten voittojen aika katkesi kuin seinään – luvut paljastavat, miten pikavippialalla kuohuu

Tuoreet tilinpäätöstiedot paljastavat, että pikavippiala on kaaoksessa. Suomen Pankin ekonomisti pitää hyvänä, että jättikorkojen aika on ohi.

Pikavippi- ja vakuudettomien luottojen markkina on kahminut viime vuodet satumaisia voittoja, mutta kissanpäivät ovat ehkä lopullisesti ohi.

Taloussanomat kävi läpi viiden pikavippi- ja vakuudettomia luottoja tarjoavan yhtiön tilinpäätöstietoja. Yhtiön johtoa tai omistajia ei tavoitettu kommentoimaan alan näkymiä.

Yritysten luotonanto kasvoi pitkään sellaista tahtia, että herkempää hirvittää. Viime vuoden tilinpäätökset ja osavuosiraportit kertovat kuitenkin rajusta käänteestä alaspäin. Syynä oli syyskuussa voimaan astunut korkokatto, joka rajoitti nimelliskoron 20 prosenttiin ja tiukensi myös muita kuluja.

Uusi tyrmäys tuli heinäkuun alussa, kun väliaikainen kymmenen prosentin korkokatto astui voimaan. Sen katsotaan estävän pikavippiyhtiöitä hyötymästä koronan aiheuttamasta talousahdingosta.

Bisnestä on nyt haettava muualta: uudesta liiketoiminnasta, yrityslainoista tai Suomen ulkopuolelta. Moni pienempi firma pannee pillit pussiin.

– Selkeä käänne on tapahtunut. Lainakanta lähti laskuun vuoden lopulla. Syyskuussa jotkut toimijat lopettivat uusien luottojen myöntämisen kokonaan. Isommat toimijat yrittävät ehkä kuumeisesti keksiä, miten saada toiminta jatkumaan kannattavana, pikavippialaa seuraava Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen sanoo.

Näin yhtiöiden lainahanat paisuivat - ja pysähtyvät

Chart
Chart
Chart
Chart
Chart

Lähde: Asiakastieto ja yhtiöiden vuosiraportit



Lainasaamiset yhteensä

Chart
*osa tilinpäätöksistä puuttuu. Niiden osalta käytetty 2018 lukua.

Lähde: Arvio Etelä-Suomen aluehallintoviraston listalla olevien 

Kuluttajalle tilanne näkyy siten, että niin sanottua helppoa pikalainaa on huonosti tarjolla. Hurjimmillaan luotoilla saattoi olla joillakin yhtiöillä jopa sadan prosentin korko.

– Ihan hyvä niin, ettei enää yli 20 prosentin luottoja enää myönnetäkään. Kymmenen prosenttia on jo hyvin tiukka katto, se vaikuttaa jo muihinkin toimijoihin, kuten rajan yli toimiviin norjalaisiin ja ruotsalaisiin luottolaitoksiin.

1. OPR Finance

Everydayn ja Ostosrahan takana olevan OPR Financen tilikauden tulos rojahti viime vuonna raskaasti tappiolle.

Kun edellisvuonna tilikauden voittoa kertyi 5,7 miljoonaa euroa, viime vuonna yhtiö veti lainahanoja kiinni ja jäi 38,9 miljoonaa tappiolle isojen lainamaksujärjestelyidensä takia. Operatiivinen liiketoiminta pysytteli vielä selvästi plussalla.

Liikevaihto kutistui 39,9 miljoonasta 24,7 miljoonaan. Hurjaa tahtia kasvanut lainakanta kääntyi selvään laskuun.

OPR Financen omistaa kokonaan Jari Ruuska. Yhtiöstä ei haluttu kommentoida näkymiä oman raportoinnin ulkopuolella, ”jotta mahdollisia väärinkäsityksiä ei syntyisi”.

2. Euro24

Turkulaisella Euro24 Financella, jonka omistajatietoja ei ole saatavilla, tilikauden voittoa kertyi lähes tuplasti eli 2,8 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Lyhytaikaisten saamisten eli pikavippien määrä on nelinkertaistunut neljässä vuodessa vajaaseen 13 miljoonaan ja jatkui yhä viime vuonna.

Liikevaihtolukujen puuttuessa kannattavuutta tai liikevaihtoprosenttia ei ollut, mutta muut tunnusluvut kertovat hyvin sujuneesta vuodesta. Emoyhtiön Euro24 Groupin liikevaihtotiedot olivat niin ikään puutteelliset. Sen liiketulos kutistui viime vuonna 400 000 euroon edellisvuoden miljoonasta eurosta.

Vakavaraisuus eli maksuvalmius oli omavaraisuusasteella mitattuna huippuluokkaa, myös suhteessa omaan toimialaan, eli 62 prosenttia. Yrityslainoja se oli ottanut 1,5 miljoonan euron edestä FronFinancelta, joka rahoittaa muun muassa kulutusluotottajia. Maaliskuussa sen kerrottiin hakeutuneen yrityssaneeraukseen.

3. J.W.-Yhtiöt

Myös J.W.-Yhtiöillä velkasaatavat ovat paisuneet valtavasti, mutta viime vuosi toi käänteen. J.W:n liikevaihto on pyörinyt reilun 20 miljoonan ja vajaan 30:n välillä. Viime tilikaudelta voittoa kertyi 0,9 miljoonaa.

Voittoa ovat vähentäneet isot konserniavustukset, joilla yhtiö on siirtänyt pääosan voitoista muualle. Voittoa ennen siirtoja ja veroja tuli 7,7 miljoonaa. Velkaa yhtiöllä oli 18 miljoonaa euroa saman konsernin yritykselle.

J.W:n pääomistaja on Heikki Savolainen. Siivun omistaa nykyinen toimitusjohtaja Jarmo Käyhkö. J.W:n emoyhtiö on Weststar, lahtelainen monialakonserni, joka sijoittaa pk-yhtiöihin ja kiinteistöihin. Aputoiminimiä ovat Kontio- ja WS-perintä. Se perii pikaluottoyhtiöiden saatavia vaikka ei sivuillaan mainitse perintä- tai pikavippiliiketoimintaa.

Weststarin liikevaihto on vastaavasti kasvanut hurjasti, viime vuonna se kasvoi 18 miljoonaan edellisvuoden vajaasta 13 miljoonasta. Tilikaudelta kertyi voittoa 6,5 miljoonaa. Voitosta suurin osa oli 5,8 miljoonan euron konserniavustusta. WestStar Oy:n vakavaraisuus olikin omavaraisuusasteella mitattuna erityisen vahva.

Pankin myöntämiä yrityskiinnityksiä oli J.W.-Yhtiöt ottanut Asiakastiedon rekisterin mukaan 10 miljoonan euron edestä. Puolet lainoista oli vanhoja, puolet otettu viime kuussa.

Viime vuonna kuluttaja-asiamies vei markkinaoikeuteen J.W-Yhtiöiden mainoksen, koska siinä ei kerrottu luottosopimuksen ehdoista riittävän selkeästi.

Syksyllä kuluttaja-asiamies alkoi kerätä asiakkaita ryhmäkanteen taakse, jotta sellainen voitaisi nostaa J.W.-Yhtiöitä ja Euro24 Financea varaan. Viranomainen pitää niiden tiettyjä luottoja kohtuuttomina kustannuksiltaan.

4. IPF Digital

Credit24-tuotteesta tunnettu IPF Digital kuuluu myös alan suuriin. Yhtiö on rekisteröitynyt Tallinnaan emoyhtiö Mobile Credit Nordicin kautta, ja sen johto on suomalais-baltialaista. Liikevaihtoa kertyi viime vuonna yhtä paljon kuin edellisenä eli vajaat 35 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli kaksinkertaistunut vuodesta 2016.

Tilikauden voitto paisui 7,6 miljoonaan euroon, joskin lainojen määrä alkoi myös IPF Digitalilla laskea. Yrityksen kannattavuus ja vakavaraisuus olivat yhä hyvinkin tyydyttävällä tasolla, joskin omavaraisuus ja velkojen suhde liikevaihtoon heikommalla tasolla kuin alalla keskimäärin.

Yritys kertoo, että sillä on yli 300 000 asiakasta. Nykyään toimintaa on Suomen ja Baltian lisäksi myös uusissa maissa Puolassa, Espanjassa, Australiassa ja Meksikossa.

5. Ferratum

Pienluotottaja Ferratum tahkoi vielä edellisvuotisesta vahvistuneen tuloksen viime vuonna, mutta senkin lainakanta on alkanut supistua. Osakkeen arvo laskenut 70 prosenttia vuodessa.

Viime vuonna liikevaihto kasvoi yhä 262 miljoonasta 293 miljoonaan euroon. Voitto ennen veroja nousi 22,3 miljoonasta 27,5 miljoonaan euroon.

Edellisistä poiketen Ferratun on pörssiyhtiö ja listattu Frankfurtissa. Se on jo ennen rajoituksia alkanut luoda salonkikelpoisempaa liiketoimintaansa mobiilipankkipalvelupuolella ja yritysrahoituksessa ja asettanut tavoitteeksi suuremmat lainat pienemmillä tuottoprosenteilla.

Ferratumin perustaja ja toimitusjohtaja on Jorma Jokela, jonka kotipaikka on Sveitsissä.

Elina Ranta

22.07.2020 Näin paljon kassaan kuuluva voittaa – katso, paljonko ansiosidonnaista saa eri palkkatuloilla

Näin paljon kassaan kuuluva voittaa – katso, paljonko ansiosidonnaista saa eri palkkatuloilla
 Universaali ansiosidonnainen työttömyysturva nousi keskusteluihin koronalomautusten myötä. Kuvituskuva.
Universaali ansiosidonnainen työttömyysturva nousi keskusteluihin koronalomautusten myötä. 

Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan oikeudenmukaisuudesta käy kiivaana. Laskimme, paljonko eri palkkatuloja tienanneet saisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

KESKUSTELU ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta on käynyt viime viikkoina kiivaana. Se alkoi kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen haastattelusta, jossa tämä kertoi kokoomuksen kääntyneen kannattamaan universaalia ansioturvaa.

Tänään Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti muuttaneensa kantaansa ja kannattavansa nyt yleistä, kaikille tarjolla olevaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. EK on aiemmin vastustanut sitä, sillä universaalin ansioturvan on pelätty koituvan kalliiksi.

Lue lisää: EK käänsi kelkkansa: ansiosidonnainen ei saa olla sidottu kassan jäsenyyteen

Perustelu yleiselle ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle on se, että myös työttömyyskassaan kuulumattomat maksavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan kuluja, vaikka eivät itse ole oikeutettuja siihen.

Kuinka paljon ansiosidonnaista saava sitten hyötyy verrattuna pelkkää peruspäivärahaa saavaan?

Jos ei ole työttömyyskassan jäsen eikä siksi saa ansiopäivärahaa, Kela maksaa peruspäivärahaa. Peruspäiväraha on 33,66 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa, mutta siihen voi saada lapsista korotuksen.

Ilman korotuksia peruspäivärahan määrä on keskimäärin 724 euroa kuukaudessa.

Sekä ansiosidonnaista että peruspäivärahaa maksetaan enintään 400 päivää tai jos on ollut töissä alle 3 vuotta, enintään 300 päivää.

ANSIOPÄIVÄRAHAN määrä perustuu ennen työttömyyttä saatuihin palkkatuloihin, ja tulot otetaan huomioon vähintään puolen vuoden ajalta. Palkkaa ei kuitenkaan oteta huomioon viikoilta, jolloin on työskennellyt alle 18 tuntia.

Palkkatuloja ei oteta huomioon sellaisenaan, vaan päivärahasta tehdään eläke- ja työttömyysvakuusmaksuja sekä sairausvakuutusmaksuja vastaava prosenttivähennys.

Vuonna 2020 tämä vähennys on 4,14 prosenttia.

Ansiopäiväraha on suhteessa sitä heikompi, mitä suurempi on palkkatulo.

Jos palkkatulot olisivat esimerkiksi 2 000 euroa kuukaudessa, ansiopäivärahaa saisi 1 260,77 euroa kuukaudessa, eli 58,64 euroa päivässä.

Työttömyyskassaan kuuluva saa päivärahaa siis noin 25 euroa enemmän päivässä kuin kollega, joka ei kuulu kassaan.

Ansiopäivärahan määrä on laskettu Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, TYJ:n laskurilla.
 Summaan voi saada korotusta, jos hakijalla on lapsia tai jos hän on osallistunut työllistämistä edistävään palveluun. Tuolloin hakija saa korotusosan eli 4,79 euroa päivältä.

Korotusosaa voi saada enintään 200 päivältä. Lisäksi työllistä edistävään palveluun osallistuva saa useimmiten päivittäisen kulukorvauksen esimerkiksi matkojen takia. Käytännössä tilille kilahtaa silloin siis 9 euroa päiviltä, jolloin osallistuu toimintaan.

Työttömyyspäivärahasta maksetaan veroja. Veroprosentti on vähintään 25 prosenttia tai omien ansioiden mukainen veroprosentti.

Kun 1 260,77 eurosta vähennetään verot, ansiopäivärahaa jää käteen maksimissaan 945,58 euroa.

3 000 euron palkkatuloilla ansiopäivärahaa saisi 1 692,14 euroa bruttona kuukaudessa ilman korotusosaa tai alle 18-vuotiaita huollettavia.

Vähimmäisveroilla käteen jää runsaat 1 269 euroa.

4 000 euron palkkatuloilla bruttoansiopäiväraha olisi 1 964,33 euroa, nettona enimmillään runsaat 1 473 euroa.

5 000 euron palkkatuloilla bruttoansiopäiväraha olisi 2 156,05 euroa ja 6 000 euron palkkatuloilla 2 347,77 euroa kuukaudessa.

Ansiopäivärahan suhde aiemmin saatuun palkkatuloon laskee siis merkittävästi tulojen noustessa. 2 000 euroa palkkaa kuukaudessa saaneella henkilöllä bruttomääräinen ansiopäiväraha on yli puolet palkkatulosta, mutta 6 000 euroa kuukaudessa tienanneella runsaan kolmasosan.

Voit laskea oman ansiopäivärahan suuruuden TYJ:n laskurilla.

Jesse Kuparinen

tiistai 12. helmikuuta 2019

12.02.2019 Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti



Julkaistu: 12.2. 11:47

 Häistä käynnistyi holtiton velkakierre.

KYMMENESSÄ vuodessa keski-ikäinen pariskunta velkaantui noin 430 000 euroa. Uudella velalla maksettiin vanhoja pois. Velkataakka vain kasvoi, vaikka pariskunnan yhteenlasketut verottavat tulot olivat pari vuotta sitten lähes 100 000 euroa vuodessa.

Hyvistä ansioista huolimatta kumpikin puoliso haki velkajärjestelyä. He arvioivat, että se oli ainoa mahdollisuus selvitä veloista ja katkaista lainakierre.

Ensimmäinen velka oli otettu kymmenkunta vuotta sitten häitä varten.

Yli puolet veloista on asuntolainoja. Loppuosa lainoista oli otettu elämiseen ja vanhojen lainojen maksuun.

Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi puolisoiden velkajärjestelyhakemukset joulukuussa. Turun hovioikeus antoi ratkaisunsa viime viikolla. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Velkajärjestelyä vastustaneitten velkojien mielestä pariskunta eli yli varojensa ja velkaantui vastuuttomasti.

Kummallakin puolisolla on ollut vakituinen työpaikka parikymmentä vuotta.

VELKOJIEN MUKAAN puolisoiden kuukausittainen maksuvara on erinomainen. Vaimon maksuvara on lähes 900 euroa ja miehen 1 300 euroa.

Vakuudellisia asuntolainoja lainasummasta on noin 220 000 euroa. Asuntolainoja lukuun ottamatta velat ovat pääasiassa pikavippejä ja luottokorttivelkoja. Velkoja oli otettu myös sairastuneiden läheisten auttamiseen.

Velkaralli käynnistyi kymmenkunta vuotta sitten, häitä varten otetulla lainalla. Lainarahaa on käytetty myös uuden kodin ja kaluston hankintoihin, mutta ennen kaikkea elämiseen.

Velkojat arvostelevat käräjäoikeuden ratkaisun perusteluissa rahankäyttöä ja muistuttivat, että menot pitäisi sovittaa tuloihin.

Läheisten auttaminen on velkojien mielestä hyväksyttävää, mutta sekään ei saa ylittää omaa kantokykyä. Samaa mieltä oli käräjäoikeus.

Pariskunta kiisti, että olisi velkaantunut piittaamattomasti ja vastuuttomasti. Kumpikin puoliso maksoi velkojaan ulosoton kautta vuosikaudet, mutta jatkoi samalla uusien luottojen ottamista aina viime vuoteen saakka.

Pariskunta oli huolissaan asuntonsa menetyksestä, jos velkajärjestely hylättäisiin. Sen myynnillä he pääsisivät eroon vakuudellisista luotoista, mutta edelleen jäisi edelleen 200 000 euroa vakuudettomia vippejä.

KÄRÄJÄOIKEUS toteaa ratkaisussaan, että hakijoilla oli ikänsä ja muitten seikkojen vuoksi mahdollisuus harkita velanoton vaikutuksia talouteensa.

Velanotto oli erityisen suurta juuri häiden ja yhteisen asunnon hankinnan aikaan, mutta pankit pitivät lainanottoa tuolloin perusteluna ja hyväksyttävänä.

Muutaman vuoden tauon jälkeen kuitenkin lainanotto kasvoi ja jatkui kolme-neljä vuotta. Tuolloin olisi pankkien mukaan pariskunnan pitänyt ymmärtää, ettei takaisinmaksu ole helppoa.

Oikeus totesi puolisoiden velkaantuneen vastuuttomasti, ottamalla uutta lainaa tilanteessa, jossa heillä ei ollut mahdollisuutta maksaa aikaisemmin otettuja pois. Oikeuden mielestä he suhtautuivat välinpitämättömästi taloutensa hoitoon.

Erityisen painavilla syillä voidaan hakija hyväksyä velkajärjestelyyn, jolloin arvioidaan mm. velallisen omat toimet ja velkaantumisesta kulunut aika.

Käräjäoikeus toteaa, että asuntolainaa lukuun ottamatta muut lainat ovat melko tuoreita ja niillä on suurelta osin maksettu vanhoja lainoja pois eikä rästiin jääneiden lainojen hoitaminen ollut erityisen suunnitelmallista. Oikeuden mielestä meno on ollut vastuutonta.

Lainojen käyttötarkoitus ja velkaantumisesta kulunut aika eivät puoltaneet velkajärjestelyä ja käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen.

Kun hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa jäävät käräjäoikeuden tekemät ratkaisut pysyviksi.

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

09.11.2018 Halpa-Halli otti verkkokauppojen maksutavan käyttöön: jopa 1 500 euron ostokset laskulla tai osamaksulla


Halpa-Halli otti verkkokauppojen maksutavan käyttöön: jopa 1 500 euron ostokset laskulla tai osamaksulla

 Ostosten maksaminen laskulla tai osamaksulla saattaa ennen pitkää levitä verkkokaupan puolelta kivijalkaliikkeisiin. (KUVA: Lehtikuva)
Julkaistu: 9.11. 18:15

Jaa17Twiittaa
Halpa-Hallissa ostokset voi nyt maksaa 1 500 euroon asti laskulla tai osamaksulla. S-ryhmän kaupoissa kokeiltiin vastaavaa pari vuotta sitten, kunnes luottoneuvotteluiden käyminen maksupäätteellä todettiin ”aikaa vieväksi”.
Ostosten maksaminen laskulla tai osamaksulla saattaa ennen pitkää levitä verkkokaupan puolelta kivijalkaliikkeisiin.

Tai ainakin teoriassa tämä on pian mahdollista. Maksupalveluyritykset Mash ja Nets nimittäin kertoivat perjantaina, että ne alkavat tarjota suomalaisille kauppiaille osamaksupalvelua, jolla kauppiaat voivat siirtää kuluttajien ostoksia laskulle tai osamaksun piiriin.

Laskulla tai osissa maksamisen yleistyminen kivijalkaliikkeissä kuitenkin riippuu paljolti kauppiaiden itsensä halukkuudesta tarttua Mashin ja Netsin tarjoamaan palveluun.

– Periaatteessa palvelun olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kuluttajille, jotta kauppiaat innostuisivat. Moni kuluttaja maksaa jo nyt ostoksiaan laskulla, kun he höyläävät kaupoissa Visa-korttia, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.


Luoto pohtiikin, erottuuko erillinen lasku- ja osamaksupalvelu riittävästi pankkien tarjoamista luottokorteista.

– Visan ja Mastercardin asema on melko horjumaton. Niiden välistä on vaikea löytää kannattavaa markkinarakoa. Diners Clubin vetäytyminen Suomen markkinoilta kertonee tästä jotakin.

Halpa-Hallissa maksutavat ovat samat niin verkossa kuin kivijalkakaupassa
Halpa-Hallin kivijalkaliikkeissä on voinut viime maanantaista lähtien maksaa ostoksensa joko laskulla tai osamaksulla.

Uuden järjestelyn myötä asiakkaiden on mahdollista tehdä ketjun myymälöissä ostoksia aina 1 500 euroon saakka kuukaudessa ja maksaa ne laskulla 14 päivän kuluessa. Laskun voi myös pilkkoa ja maksaa erissä seitsemän prosentin osamaksukorolla.

Ostaminen ja maksaminen niin ikään tapahtuu aiemmin Halpa-Hallin verkkokaupassa käytössä olleen Kukkaro-palvelun avulla. Palvelun myymäläketjulle järjestää maksupalveluyritys Arvato.

– Palvelun saa käyttöönsä kirjautumalla siihen Halpa-Hallin verkkosivuilla. Se kokoaa verkkokaupassa ja myymälöissä tehdyt samalle laskulle, joka sitten lähetetään asiakkaalle sähköpostitse kerran kuukaudessa, verkkokauppapäällikkö Tapani Mustonen kertoo.

Mustosen mukaan Kukkaro on tällä hetkellä Halpa-Hallin suosituimpia maksupalveluita verkossa.

– Pitkälti tästä syystä halusimme tuoda maksamisen helppouden myös kivijalkakaupan puolelle.

”Luottoneuvotteluiden käyminen päivittäistavarakaupan maksupäätteellä vie liikaa aikaa”
SOK:n rahoitusjohtaja Juha Ahola kertoo, että muutamissa S-ryhmän kaupoissa kokeiltiin joitakin vuosia sitten laskulla ja osissa maksamista.

– Kyseessä oli Avardan tarjoama palvelu. Se ei kuitenkaan saavuttanut sellaista suosiota, että kokeilua olisi haluttu jatkaa tai ulottaa laajemmalle S-ryhmän kauppoihin.

Aholan mukaan S-ryhmän näkökulmasta luottoneuvotteluiden käyminen päivittäistavarakaupan maksupäätteellä yksinkertaisesti ”vie liikaa aikaa”.

– Parhaiten laskulla tai osissa maksaminen toimii verkkokaupassa ja esimerkiksi elektroniikkaan erikoistuneissa kivijalkaliikkeissä. Ruokaostokset taas eivät ole sellaisia täsmäostoksia, joihin tarvittaisiin erityisiä rahoitusjärjestelyitä. Ne hoituvat kätevimmin joko pankki- tai luottokortilla.

Lasku- ja osamaksuvaihtoehdot tuskin yleistyvät hetimmiten K-ryhmänkään kassoilla.

– Lähtökohtaisesti uuden palvelun pitäisi aina ratkaista jokin ongelma, jotta sen käyttöönotto olisi perusteltua, K-ryhmän kehitysjohtaja Juha Andelin sanoo.

– Seuraamme K-ryhmässä tarkasti asiakkaiden suosimia maksutapoja ja ainakin tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei heillä ole merkittäviä maksamiseen liittyviä ongelmia, hän jatkaa.

Andelin myös huomauttaa, että kuluttajien valinnanvara erilaisten maksutapojen suhteen on lisääntynyt merkittävissä määrin viime aikoina.

Mobiilimaksusovellus Mobilepay kelpaa maksuvälineeksi yhä useammassa paikassa. Lähimaksun yläraja puolestaan on nousemassa 50 euroon, mikä lisää maksamisen nopeutta entisestään.

– Valikoiman täydentäminen vielä lasku- ja osamaksuvaihtoehdoilla ei välttämättä ole tässä tilanteessa ajankohtaista, Andelin sanoo.

Vanhan käytännön kierrättämistä uudelleen
Luoton hakeminen kaupan kassalta ei varsinaisesti ole mikään uusi keksintö.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto muistelee, että vielä 1960-luvulla monilla suomalaisilla oli käytössään niin sanottu ”myymälätili”.

– Myymälätili tarkoitti käytännössä pientä muistikirjaa, johon kauppias merkkasi asiakkaiden ostoksia. Ihmiset ostivat ruokaa ja muita hyödykkeitä tietyn aikaa kuusta kauppiaan piikkiin ja sitten – esimerkiksi palkkapäivänä – kuittasivat koko laskun.

Myös Takuusäätiön Juha A. Pantzar on kuulevinaan menneisyyden kaikuja, kun puhutaan kivijalkaliikkeissä tehtyjen ostosten siirtämisestä laskulle tai erissä maksettavaksi.

– Nykyhetkessä kyse on kuitenkin kehityksestä, jossa maksutavat pirstaloituvat ja muuttuvat alati huomaamattomimmiksi.

Velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtajan mukaan kivijalkaliikkeessä tehtyjen ostosten maksaminen laskulla ei sinänsä poikkea luottokortilla maksamisesta. Molemmissa tapauksissa oleellista on, että luottoa paitsi annetaan myös käytetään harkiten.

– Laskulle ostaminen ja laskun pilkkominen osamaksuiksi ei juurikaan eroa pikavipin ottamisesta. Kyse on velkaantumisesta. Niinpä en mielelläni näkisi sitä päivää, että joku ostaa ruokaa myymäläkassalta haetulla luotolla.

EDIT: Korjattu Halpa-Hallin verkkokauppapäällikön etunimi oikein: Tapiosta Tapaniksi. Myymäläketjulle maksupalvelun tuottaa Arvato, ei Avarda.

ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA ALKAEN

 ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA  ALKAEN  Kyllä on vielä opettelua, mielen puolella. Että, ei tarvitse olla yhteydessä Työvoimaviranomaisiin.    Olen...