Satumaisten voittojen aika katkesi kuin seinään – luvut paljastavat, miten pikavippialalla kuohuu
Tuoreet tilinpäätöstiedot paljastavat, että pikavippiala on kaaoksessa. Suomen Pankin ekonomisti pitää hyvänä, että jättikorkojen aika on ohi.
Pikavippi- ja vakuudettomien luottojen markkina on kahminut viime vuodet satumaisia voittoja, mutta kissanpäivät ovat ehkä lopullisesti ohi.
Taloussanomat kävi läpi viiden pikavippi- ja vakuudettomia luottoja tarjoavan yhtiön tilinpäätöstietoja. Yhtiön johtoa tai omistajia ei tavoitettu kommentoimaan alan näkymiä.
Yritysten luotonanto kasvoi pitkään sellaista tahtia, että herkempää hirvittää. Viime vuoden tilinpäätökset ja osavuosiraportit kertovat kuitenkin rajusta käänteestä alaspäin. Syynä oli syyskuussa voimaan astunut korkokatto, joka rajoitti nimelliskoron 20 prosenttiin ja tiukensi myös muita kuluja.
Uusi tyrmäys tuli heinäkuun alussa, kun väliaikainen kymmenen prosentin korkokatto astui voimaan. Sen katsotaan estävän pikavippiyhtiöitä hyötymästä koronan aiheuttamasta talousahdingosta.
Bisnestä on nyt haettava muualta: uudesta liiketoiminnasta, yrityslainoista tai Suomen ulkopuolelta. Moni pienempi firma pannee pillit pussiin.
– Selkeä käänne on tapahtunut. Lainakanta lähti laskuun vuoden lopulla. Syyskuussa jotkut toimijat lopettivat uusien luottojen myöntämisen kokonaan. Isommat toimijat yrittävät ehkä kuumeisesti keksiä, miten saada toiminta jatkumaan kannattavana, pikavippialaa seuraava Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen sanoo.
Näin yhtiöiden lainahanat paisuivat - ja pysähtyvät
Näin yhtiöiden lainahanat paisuivat - ja pysähtyvät
Lähde: Asiakastieto ja yhtiöiden vuosiraportit
Lainasaamiset yhteensä
Lainasaamiset yhteensä
*osa tilinpäätöksistä puuttuu. Niiden osalta käytetty 2018 lukua.
Lähde: Arvio Etelä-Suomen aluehallintoviraston listalla olevien
Kuluttajalle tilanne näkyy siten, että niin sanottua helppoa pikalainaa on huonosti tarjolla. Hurjimmillaan luotoilla saattoi olla joillakin yhtiöillä jopa sadan prosentin korko.
– Ihan hyvä niin, ettei enää yli 20 prosentin luottoja enää myönnetäkään. Kymmenen prosenttia on jo hyvin tiukka katto, se vaikuttaa jo muihinkin toimijoihin, kuten rajan yli toimiviin norjalaisiin ja ruotsalaisiin luottolaitoksiin.
1. OPR Finance
Everydayn ja Ostosrahan takana olevan OPR Financen tilikauden tulos rojahti viime vuonna raskaasti tappiolle.
Kun edellisvuonna tilikauden voittoa kertyi 5,7 miljoonaa euroa, viime vuonna yhtiö veti lainahanoja kiinni ja jäi 38,9 miljoonaa tappiolle isojen lainamaksujärjestelyidensä takia. Operatiivinen liiketoiminta pysytteli vielä selvästi plussalla.
Liikevaihto kutistui 39,9 miljoonasta 24,7 miljoonaan. Hurjaa tahtia kasvanut lainakanta kääntyi selvään laskuun.
OPR Financen omistaa kokonaan Jari Ruuska. Yhtiöstä ei haluttu kommentoida näkymiä oman raportoinnin ulkopuolella, ”jotta mahdollisia väärinkäsityksiä ei syntyisi”.
2. Euro24
Turkulaisella Euro24 Financella, jonka omistajatietoja ei ole saatavilla, tilikauden voittoa kertyi lähes tuplasti eli 2,8 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Lyhytaikaisten saamisten eli pikavippien määrä on nelinkertaistunut neljässä vuodessa vajaaseen 13 miljoonaan ja jatkui yhä viime vuonna.
Liikevaihtolukujen puuttuessa kannattavuutta tai liikevaihtoprosenttia ei ollut, mutta muut tunnusluvut kertovat hyvin sujuneesta vuodesta. Emoyhtiön Euro24 Groupin liikevaihtotiedot olivat niin ikään puutteelliset. Sen liiketulos kutistui viime vuonna 400 000 euroon edellisvuoden miljoonasta eurosta.
Vakavaraisuus eli maksuvalmius oli omavaraisuusasteella mitattuna huippuluokkaa, myös suhteessa omaan toimialaan, eli 62 prosenttia. Yrityslainoja se oli ottanut 1,5 miljoonan euron edestä FronFinancelta, joka rahoittaa muun muassa kulutusluotottajia. Maaliskuussa sen kerrottiin hakeutuneen yrityssaneeraukseen.
3. J.W.-Yhtiöt
Myös J.W.-Yhtiöillä velkasaatavat ovat paisuneet valtavasti, mutta viime vuosi toi käänteen. J.W:n liikevaihto on pyörinyt reilun 20 miljoonan ja vajaan 30:n välillä. Viime tilikaudelta voittoa kertyi 0,9 miljoonaa.
Voittoa ovat vähentäneet isot konserniavustukset, joilla yhtiö on siirtänyt pääosan voitoista muualle. Voittoa ennen siirtoja ja veroja tuli 7,7 miljoonaa. Velkaa yhtiöllä oli 18 miljoonaa euroa saman konsernin yritykselle.
J.W:n pääomistaja on Heikki Savolainen. Siivun omistaa nykyinen toimitusjohtaja Jarmo Käyhkö. J.W:n emoyhtiö on Weststar, lahtelainen monialakonserni, joka sijoittaa pk-yhtiöihin ja kiinteistöihin. Aputoiminimiä ovat Kontio- ja WS-perintä. Se perii pikaluottoyhtiöiden saatavia vaikka ei sivuillaan mainitse perintä- tai pikavippiliiketoimintaa.
Weststarin liikevaihto on vastaavasti kasvanut hurjasti, viime vuonna se kasvoi 18 miljoonaan edellisvuoden vajaasta 13 miljoonasta. Tilikaudelta kertyi voittoa 6,5 miljoonaa. Voitosta suurin osa oli 5,8 miljoonan euron konserniavustusta. WestStar Oy:n vakavaraisuus olikin omavaraisuusasteella mitattuna erityisen vahva.
Pankin myöntämiä yrityskiinnityksiä oli J.W.-Yhtiöt ottanut Asiakastiedon rekisterin mukaan 10 miljoonan euron edestä. Puolet lainoista oli vanhoja, puolet otettu viime kuussa.
Viime vuonna kuluttaja-asiamies vei markkinaoikeuteen J.W-Yhtiöiden mainoksen, koska siinä ei kerrottu luottosopimuksen ehdoista riittävän selkeästi.
Syksyllä kuluttaja-asiamies alkoi kerätä asiakkaita ryhmäkanteen taakse, jotta sellainen voitaisi nostaa J.W.-Yhtiöitä ja Euro24 Financea varaan. Viranomainen pitää niiden tiettyjä luottoja kohtuuttomina kustannuksiltaan.
4. IPF Digital
Credit24-tuotteesta tunnettu IPF Digital kuuluu myös alan suuriin. Yhtiö on rekisteröitynyt Tallinnaan emoyhtiö Mobile Credit Nordicin kautta, ja sen johto on suomalais-baltialaista. Liikevaihtoa kertyi viime vuonna yhtä paljon kuin edellisenä eli vajaat 35 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli kaksinkertaistunut vuodesta 2016.
Tilikauden voitto paisui 7,6 miljoonaan euroon, joskin lainojen määrä alkoi myös IPF Digitalilla laskea. Yrityksen kannattavuus ja vakavaraisuus olivat yhä hyvinkin tyydyttävällä tasolla, joskin omavaraisuus ja velkojen suhde liikevaihtoon heikommalla tasolla kuin alalla keskimäärin.
Yritys kertoo, että sillä on yli 300 000 asiakasta. Nykyään toimintaa on Suomen ja Baltian lisäksi myös uusissa maissa Puolassa, Espanjassa, Australiassa ja Meksikossa.
5. Ferratum
Pienluotottaja Ferratum tahkoi vielä edellisvuotisesta vahvistuneen tuloksen viime vuonna, mutta senkin lainakanta on alkanut supistua. Osakkeen arvo laskenut 70 prosenttia vuodessa.
Viime vuonna liikevaihto kasvoi yhä 262 miljoonasta 293 miljoonaan euroon. Voitto ennen veroja nousi 22,3 miljoonasta 27,5 miljoonaan euroon.
Edellisistä poiketen Ferratun on pörssiyhtiö ja listattu Frankfurtissa. Se on jo ennen rajoituksia alkanut luoda salonkikelpoisempaa liiketoimintaansa mobiilipankkipalvelupuolella ja yritysrahoituksessa ja asettanut tavoitteeksi suuremmat lainat pienemmillä tuottoprosenteilla.
Ferratumin perustaja ja toimitusjohtaja on Jorma Jokela, jonka kotipaikka on Sveitsissä.
Elina Ranta
