Näin paljon kassaan kuuluva voittaa – katso, paljonko ansiosidonnaista saa eri palkkatuloilla
Universaali ansiosidonnainen työttömyysturva nousi keskusteluihin koronalomautusten myötä.
Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan oikeudenmukaisuudesta käy kiivaana. Laskimme, paljonko eri palkkatuloja tienanneet saisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
KESKUSTELU ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta on käynyt viime viikkoina kiivaana. Se alkoi kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen haastattelusta, jossa tämä kertoi kokoomuksen kääntyneen kannattamaan universaalia ansioturvaa.
Tänään Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti muuttaneensa kantaansa ja kannattavansa nyt yleistä, kaikille tarjolla olevaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. EK on aiemmin vastustanut sitä, sillä universaalin ansioturvan on pelätty koituvan kalliiksi.
Lue lisää: EK käänsi kelkkansa: ansiosidonnainen ei saa olla sidottu kassan jäsenyyteen
Perustelu yleiselle ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle on se, että myös työttömyyskassaan kuulumattomat maksavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan kuluja, vaikka eivät itse ole oikeutettuja siihen.
Kuinka paljon ansiosidonnaista saava sitten hyötyy verrattuna pelkkää peruspäivärahaa saavaan?
Jos ei ole työttömyyskassan jäsen eikä siksi saa ansiopäivärahaa, Kela maksaa peruspäivärahaa. Peruspäiväraha on 33,66 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa, mutta siihen voi saada lapsista korotuksen.
Ilman korotuksia peruspäivärahan määrä on keskimäärin 724 euroa kuukaudessa.
Sekä ansiosidonnaista että peruspäivärahaa maksetaan enintään 400 päivää tai jos on ollut töissä alle 3 vuotta, enintään 300 päivää.
ANSIOPÄIVÄRAHAN määrä perustuu ennen työttömyyttä saatuihin palkkatuloihin, ja tulot otetaan huomioon vähintään puolen vuoden ajalta. Palkkaa ei kuitenkaan oteta huomioon viikoilta, jolloin on työskennellyt alle 18 tuntia.
Palkkatuloja ei oteta huomioon sellaisenaan, vaan päivärahasta tehdään eläke- ja työttömyysvakuusmaksuja sekä sairausvakuutusmaksuja vastaava prosenttivähennys.
Vuonna 2020 tämä vähennys on 4,14 prosenttia.
Ansiopäiväraha on suhteessa sitä heikompi, mitä suurempi on palkkatulo.
Jos palkkatulot olisivat esimerkiksi 2 000 euroa kuukaudessa, ansiopäivärahaa saisi 1 260,77 euroa kuukaudessa, eli 58,64 euroa päivässä.
Työttömyyskassaan kuuluva saa päivärahaa siis noin 25 euroa enemmän päivässä kuin kollega, joka ei kuulu kassaan.
Ansiopäivärahan määrä on laskettu Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, TYJ:n laskurilla.
Summaan voi saada korotusta, jos hakijalla on lapsia tai jos hän on osallistunut työllistämistä edistävään palveluun. Tuolloin hakija saa korotusosan eli 4,79 euroa päivältä.
Korotusosaa voi saada enintään 200 päivältä. Lisäksi työllistä edistävään palveluun osallistuva saa useimmiten päivittäisen kulukorvauksen esimerkiksi matkojen takia. Käytännössä tilille kilahtaa silloin siis 9 euroa päiviltä, jolloin osallistuu toimintaan.
Työttömyyspäivärahasta maksetaan veroja. Veroprosentti on vähintään 25 prosenttia tai omien ansioiden mukainen veroprosentti.
Kun 1 260,77 eurosta vähennetään verot, ansiopäivärahaa jää käteen maksimissaan 945,58 euroa.
3 000 euron palkkatuloilla ansiopäivärahaa saisi 1 692,14 euroa bruttona kuukaudessa ilman korotusosaa tai alle 18-vuotiaita huollettavia.
Vähimmäisveroilla käteen jää runsaat 1 269 euroa.
4 000 euron palkkatuloilla bruttoansiopäiväraha olisi 1 964,33 euroa, nettona enimmillään runsaat 1 473 euroa.
5 000 euron palkkatuloilla bruttoansiopäiväraha olisi 2 156,05 euroa ja 6 000 euron palkkatuloilla 2 347,77 euroa kuukaudessa.
Ansiopäivärahan suhde aiemmin saatuun palkkatuloon laskee siis merkittävästi tulojen noustessa. 2 000 euroa palkkaa kuukaudessa saaneella henkilöllä bruttomääräinen ansiopäiväraha on yli puolet palkkatulosta, mutta 6 000 euroa kuukaudessa tienanneella runsaan kolmasosan.
Voit laskea oman ansiopäivärahan suuruuden TYJ:n laskurilla.
Jesse Kuparinen
