Saku Rautamäki maksoi laskujaan ulosotossa ylitöillä kolme vuotta ja odotti luottotietojen palautumista vielä kaksi vuotta – "En olisi oppinut kuukaudessa"
Kun luottotietolaki muuttuu joulukuun alussa, maksuhäiriömerkinnästä voi päästä kuukaudessa eroon. 33-vuotias Saku Rautamäki toteaa, että hänelle kuukausi ei olisi riittänyt rahankäytön oppimiseen.
Kun raha-asiat alkoivat mennä solmuun, Saku Rautamäki ei enää avannut kaikkia perintäkirjeitä. Ne odottavat yhä läpikäymistä makuuhuoneen kaapissa.
Saku Rautamäki, 33, ei ole juuri velkavankeudestaan puhunut. Harva ystävistäkään tietää asiasta.
Makuuhuoneen kaapissa on edelleen pino laskuja ja kirjeitä, joista vain osa on avattu. Möröksi hän niitä kutsuu, möröksi kaapissa.
Joku päivä hän aikoo käydä kaikki kirjeet läpi. Ehkä sitten, jos perustaa oman Youtube-kanavan ja tekee laskujen läpikäymisestä videon. Rautamäen haaveena on tehdä muitakin videoita ulosottoon päätymisestä ja siitä, miten silloin pitäisi toimia.
Rautamäki ei tiennyt. Moni asia on edelleen hämärän peitossa, ja kuluneet vuodet sumeana möykkynä mielessä.
Velkansa Rautamäki on jo maksanut, ja maksuhäiriömerkintäkin poistui luottotiedoista tämän vuoden tammikuussa. Elämä on palannut sille raiteelle, jossa sen hänen mukaansa kuuluukin olla.
Hän asuu puolison isovanhempien aikoinaan rakentamassa satavuotiaassa omakotitalossa Pietarsaaressa. Pariskunta on remontoinut sen kauniiksi kodiksi kahdelle pienelle lapselleen.
Nyt hän on valmis puhumaan tapahtuneesta – jos siitä olisi apua jollekulle vastaavassa tilanteessa.
Saku Rautamäen puolison isoäidin talosta tuli perheelle koti, jota he ovat kunnostaneet omakseen.
Palkkatöissä rahaongelmia ei ollut
Ylihärmästä kotoisin oleva Rautamäki muutti töiden perässä Vaasaan vuonna 2013.
Hän työskenteli jonkin aikaa Vaconilla, sittemmin Danfossina tunnetussa yhtiössä kokoonpanolinjalla.
– Minut ylennettiin työnopastajaksi eli opetin uusia, jotka tulivat sinne töihin. Sitten aloin vähän leipääntyä siihen.
Rautamäki siirtyi Wärtsilään. Työpaikka lohkokoneistuksen tarkastajana oli enemmän kuin mieluinen.
– Työhistoriani paras työpaikka. Siellä oli hyvä porukka ja hyvät pomot, hän kehuu.
Rautamäki viihtyi yhtiössä eikä hänellä ollut rahan kanssa mitään ongelmia.
Sitten Wärtsilässä alkoivat yt-neuvottelut. Rautamäki oli määräaikainen eikä sopimuksen jatkaminen ollut mahdollista, kun samaan aikaan irtisanottiin vakituisia.
Yritystoiminta sai hyvän alun
Rautamäki päätti perustaa yrityksen. Hän sai yritystoiminnan aloittamiseen starttirahaa, ja niin LVI Rautamäki näki päivänvalon 1. tammikuuta 2015.
Tuore yrittäjä kiersi Vaasan omakotitaloalueita, jakoi mainoskirjeitä postilaatikoihin ja mainosti putkifirmaansa myös Facebookin ryhmissä, kuten puskaradiossa.
Kynnet verillä yritin raapia joka paikasta töitä.
Asiakkaita alkoi tulla ovista ja ikkunoista. Sosiaalisena ihmisenä hänestä oli erityisen mukavaa työskennellä yksityisille ihmisille.
– Sain isojakin omakotitaloja, joissa kylmä yläkerta tehtiin asuinkäyttöön sopivaksi. Tein ilmastoinnit, putket ja viemärit.
Hän ryhtyi tekemään hommia myös alihankintajana rakennusalan yrityksille. Työpäivät alkoivat venyä yömyöhälle.
Yhtäkkiä kaikki muuttui.
– Kynnet verillä yritin raapia joka paikasta töitä, mutta se vaan hiljeni.
Saku Rautamäki
”Monet yöt tuli valvottua”
Laskuja alkoi kasaantua. Starttiraha oli helpottanut yritystoiminnan alkua, mutta nyt tuloja ei ollut riittävästi.
Rautamäki sai pankista limiittiluottoa, jolla tilin pystyi ”höyläämään” miinukselle.
– Luulin, että se olisi hyvä vara, mutta ei. Se oli virhe.
Laskuista alkoi tulla muistutuksia. Ne menivät perintään, ja se tuntui pahalle.
Osa perintätoimistoista soitteli Rautamäelle, osa lähetti vain kirjeen.
– En avannut kaikkia kirjeitä, koska tiesin, mistä ne ovat. Oli sellainenkin vaihe, etten jaksanut vastata ollenkaan puhelimeen. Monet yöt tuli valvottua ja käveltyä, mietittyä, että miten se huominen nyt sitten.
Lopulta laskut menivät ulosottoon. Rautamäki kertoo, että sieltä soitettiin ensin, mutta hänelle jäi epäselväksi, miten hänen olisi pitänyt reagoida.
– Muistan yhä sen tunteen, kun ensimmäinen ulosottokirje tuli. En tiennyt, onko se minun ja mitä siinä haettiin. En ole ikinä ollut ulosotossa. Äidille soitin siitä ensimmäisenä.
Saku Rautamäellä on tallella pino laskuja ja kirjeitä, joita hän ei aio polttaa koskaan. Ne pysyvät kaapissa muistutuksena kokemuksesta. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Rautamäki syyttää tapahtuneesta itseään. Hän ei osannut myöskään hakea apua tai kysyä, mitä hänen pitäisi tehdä ja miten esimerkiksi ulosottoprosessi etenee.
– En tiennyt mitään velkaneuvonnasta. Nykyään tiedän aika hyvinkin.
Hän olisi voinut jatkaa yritystoimintaansa, mutta pettymys oli kova. Tilanne alkoi vaikuttaa jo mielenterveyteenkin.
– Katsoin parhaaksi lopettaa firman ja muutin tänne Pietarsaaren. Sain täältä palkkatyötä pieneltä metallipajalta.
Summa ulosotossa oli sokki
Pienen viiveen jälkeen vouti ryhtyi perimään Rautamäen palkasta saatavia tietyn prosentin mukaan.
Isoon metallialan yritykseen vaihdettuaan Rautamäen palkka nousi, ja hän soitti ensimmäistä kertaa ulosottoon. Yli 50 000 euron velkasumma oli sokki.
Suuri summa johtui kuitenkin siitä, että esimerkiksi vakuutusyhtiöt luulivat putkifirman olevan edelleen toiminnassa.
– Rupesin selvittämään asiaa, ja summa pieneni 33 000 euroon, Rautamäki kertoo.
Kolmessa vuodessa hän sai velan maksettua. Se tarkoitti paljon ylitöitä ja monta ylimääräistä viikonloppua putkeen töissä.
He sanoivat, että ”sä olet hoitanut sun juttus”.
Saku Rautamäki
Rautamäki ei ollut uskoa, kun tilinauhasta ei enää löytynyt perittävää summaa.
– Soitin ulosottoon, että mitä minun pitää siirtää tililtä. He sanoivat, että ”sä olet hoitanut sun juttus”.
Maksuhäiriömerkintä oli kuitenkin luottotiedoissa vielä kahden vuoden ajan. Joulukuun alussa laki muuttuu niin, että merkinnän saa kuukaudessa pois, jos velka on maksettu.
Lakimuutos puhdistaa välittömästi yli 18 000 suomalaisen luottotiedot ja yhteensä yli 1,5 miljoonaa maksuhäiriömerkintää poistuu Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteristä.
Velkojille uudistus ei ole välttämättä hyvä
Suomen valtakunnanvouti Juhani Toukola Ulosottolaitokselta pitää lakiuudistusta hyvänä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa ihmisen elämään niin monin eri tavoin.
– On vaikea saada luottoa, ehkä vuokra-asuntoa tai puhelinliittymää.
Vaikka velallisen näkökulmasta uudistus on hyvä, velkojille tilanne voi Toukolan mukaan olla toinen. Potentiaalinen velanantaja ei välttämättä tiedä velallisen historiaa, kun merkinnöistä voi jatkossa päästä kuukaudessa eroon.
– Uusiutumisriski on aika korkea niillä, joilla maksuhäiriöitä on ollut, vaikka he ovat velkansa maksaneet. Eli riski siihen, että maksuhäiriöitä tulee vastedeskin, Toukola toteaa.
Suomalaisille maksuhäiriömerkintöjä tulee monesta syystä. On jäänyt maksamatta esimerkiksi veroja, laskuja, elatusapuja ja sakkoja, on otettu pikavippejä ja pankkilainoja.
– Kulutus- ja luottoyhteiskunnassa osa maksuista jää aina maksamatta, ja niitä tulee myös ulosottoon, Toukola sanoo.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 370 000 yksityishenkilöä ja 40 000 toimivaa yritystä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä.
”Opettaako kuukausi mitään?”
Myös Saku Rautamäki näkee lakimuutoksessa sekä hyvää että huonoa. Mahdollisuus jatkaa nopeasti elämää on hyvä asia.
– Mutta opettaako se kuukausi mitään vai jatkuuko ralli samanlaisena kuin siihen asti? Riittääkö kuukausi siihen, että ottaa itseään niskasta kiinni, hän kysyy ja sanoo, että hänelle se ei olisi riittänyt.
Hän tarvitsi sen kaksi vuotta oppiakseen paremmin rahankäyttöä. Esimerkiksi sen, että palkasta maksetaan pakolliset jutut ja jos on tiukka kuukausi, laskuja kannattaa järjestellä olemalla yhteydessä velkojiin.
Rautamäki on kiitollinen kokemastaan, vaikka matka on ollut pitkä.
Erityisen kiitollinen hän on puolisolleen ja taustajoukoille. Ilman heitä hän ei tiedä, missä olisi tällä hetkellä.
– Kun on luottotietomerkintä, olet jollain lailla merkitty ihminen. Kyllähän se hyvältä tuntui, kun merkintä lähti.
Avun hakijoita on jopa yli tuhat kerralla, Myllypuron ruokajakelua järjestävä yhdistys kertoo. Kuva vuodelta 2023. Kuva: Antti Kolppo / Yle
