Virpi Hyttinen ei kelpaa töihin eikä eläkkeelle – vakuutuslääkärit listaavat syyt, miksi jo joka viides hakemus työkyvyttömyyseläkkeistä hylätään
Hylkäysten yleistyminen kertoo hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin näkemysten ristiriidasta. Yle kysyi asiantuntijoilta, mistä näkemyserot työkyvystä johtuvat.
Virpi Hyttinen joutui jäämään sairauslomalle kymmenen vuotta sitten hyväpalkkaisesta myyntityöstä. Hän on hakenut työkyvyttömyyseläkettä kolme kertaa. Päätöksissä on todettu, että Hyttisellä on vielä työkykyä jäljellä.
– Mitä työtä voisin tehdä? En voi istua, seistä tai kävellä kauan. Mikä on työ, johon kykenen, Hyttinen kysyy.
Hyttisen työkykyä haittaavat monet vaivat: kipua nivelissä ja lihaksissa aiheuttava fibromyalgia, skolioosi, nivelten yliliikkuvuus, nivelrikko, kalkkiolka sekä vaurioitunut polvi. Hänellä on myös psyykkinen sairaus, johon kuuluu pahoja masennuskausia.
Työvoimatoimistosta ei Hyttisen mukaan löydy hänelle töitä, koska terveitäkin työttömiä on niin paljon. Hän tekisi töitä mielellään, jos terveys sallisi.
– Ihan taloudellisen tilanteen vuoksi. Olen ajautunut todella ahtaalle. Koen, etten ole muiden silmissä minkään arvoinen, kun en voi tehdä töitä.
Hyttinen on ihmetellyt kielteisiä päätöksiä yhdessä häntä hoitaneiden lääkäreiden kanssa. Mitä hakemukseen pitäisi kirjoittaa, että hän pääsisi työkyvyttömyyseläkkeelle?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysmäärä on noussut tasaisesti. Vuonna 2010 eläkelaitoksille tulleista hakemuksista hylättiin noin viidennes, viime vuonna hylättiin jo noin kolmannes. Sama trendi näkyy myös Kelalle tulleissa hakemuksissa.
Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksosen mukaan hylkäysten määrä kertoo kasvaneesta ristiriidasta hoitavien lääkäreiden ja eläkelaitosten vakuutuslääkäreiden näkemysten välillä.
– Hakija ja lääkäri ovat näissä sitä mieltä, että hakija on työkyvytön. Jostain syystä eläkelaitoksessa katsotaan, ettei hakija ole niin työkyvytön. Sitä ei tiedetä, mistä hylkäysmäärien kasvu johtuu.
Näkemyserojen taustalla monia syitä
Ilmarisen ylilääkärin Maija Haanpään mukaan yksi ongelma B-lausunnoissa on, että siinä kuvaillaan liuta oireita, mutta ei oireiden takana olevaa todettua sairautta.
Ohjeistuksen mukaan selkeästi puutteellisilla tiedoilla tehtyä hakemusta ei kuitenkaan saa hylätä.
– Saatamme pyytää lääkäriltä täydennystä lausuntoon, eikä se arvattavasti ilahduta. Joskus meille sanotaan, että on kumma, kun emme osaa lukea.
Haanpää ei usko, että kyseessä on osaamattomuus. Jokaisen lääkärin pitäisi tietää ainakin oman erikoisalansa standardit potilaan sairauden ja toimintakyvyn kuvauksesta. Hän uskoo, että kyse saattaa olla ahkeruuden puutteesta tai liian kovasta työtaakasta.
Näin päätös työkyvyttömyyseläkkeestä tehdään:
Työkyvyttömyyseläkkeen vaatimuksena on todettu sairaus tai vamma, joka heikentää työkykyä. Osatyökyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn heikentyminen pitää olla vähintään kaksi viideosaa, työkyvyttömyyseläkkeessä kolme viidesosaa.
Hakemusta varten hakija tarvitsee hoitavan lääkärin kirjoittaman B-lausunnon. Hakemusta varten hakija tarvitsee hoitavan lääkärin kirjoittaman B-lausunnon.
Hakemus toimitetaan eläkelaitokselle tai Kelalle. Vakuutuslääkäri arvioi, kuinka paljon työkykyä hakijalla on jäljellä.
Lääkärin arvion jälkeen eläkeasiantuntija tekee lopullisen päätöksen ja arvioi vielä hakijan kokonaistilannetta kuten ikää, työhistoriaa ja koulutustaustaa. Mitä hakijalta voidaan kohtuudella vaatia?
Päätökseen voi hakea muutosta itsenäisesti toimivasta muutoksenhakulautakunnasta. Eläkelaitosten muutoksenhakulautakunta TELKin mukaan noin neljäsosa valituksista johtaa päätöksen muuttamiseen ainakin joltain osin.
Hoitavan lääkärin puoltava lausunto voi johtua myös tietämättömyydestä. Lääkärin arviota saattaa hämätä se, kuinka työkyvyttömyyden määritelmä riippuu siitä, mitä lakeja sovelletaan.
Sairauspäivärahan oikeutta punnitaan arvioimalla, voiko henkilö tehdä nykyistä työtään. Työkyvyttömyyseläkkeessä taas arvioidaan, voiko hakija tehdä mitään työtä. Poikkeuksena ovat 60 vuotta täyttäneet ja julkisen sektorin työsuhteissa työskentelevät, joiden työkykyä arvioidaan suhteessa tehtyyn työhön.
– Esimerkiksi rekkakuskille tulee aivoverenkiertohäiriö, joka aiheuttaa puutoksen näkökenttään. Hän menettää ammattiajolupansa eikä pysty tekemään työtään. Hän saa sairauspäivärahaa. Jos hänellä ei ole muuta työkykyyn vaikuttavaa ongelmaa, hän ei kuitenkaan saa eläkettä, Maija Haanpää selittää.
Työkyvyttömyyseläke on vasta viimeinen vaihtoehto, Haanpää korostaa. Ensin täytyy selvittää, paraneeko hakijan työkyky lääkinnällisellä kuntoutuksella, voiko hänen työtään muokata, voiko hän siirtyä toiseen työtehtävään tai voiko hän kouluttautumalla hankkia itselleen terveydentilalleen sopivan ammatin.
– Meille tulee paljon hakemuksia, joissa hoito on ollut laimeaa tai hakija ei ole sitoutunut siihen. Hän ei ole esimerkiksi halunnut terapiaan tai käyttää määrättyjä lääkkeitä. Jos hakija on kieltäytynyt hoidosta, se vaikuttaa siihen, ettei etuutta myönnetä.
Kevan eläkejohtaja Merja Paananen muistuttaa, että sama sairaus tai vamma voi vaikuttaa vaikuttaa ihmisten toimintakykyyn hyvin eri tavoin. Siksi lääkärin olisi osattava arvioida yksilöllisesti, miten sairaus vaikuttaa juuri hakijan työkykyyn.
Paanasen mukaan vakuutuslääkäri saattaa tehdä vuodessa satoja työkyvyn arvioita, kun taas hoitava lääkäri saattaa kirjoittaa koko uransa aikana vain muutamia B-lausuntoja. Paanasen mukaan eläkelaitokset tekevät työtä sen eteen, että ratkaisulinjat olisivat mahdollisimman yhdenvertaiset.
Paananen toivoo, että hoitavilla lääkäreillä olisi aikaa ja rohkeutta sanoa potilaalle, ettei hakemus mene välttämättä läpi. Lääkärin pitäisi pitää potilaansa kanssa myös muita ovia auki.
– Nähtäisiin mieluummin jäljellä oleva työkyky kuin sairaus.
Hylkäysmäärien kasvun syynä koko terveydenhoitojärjestelmän takkuaminen?
Lääkäriliiton politiikka-toimialan johtaja Heikki Pärnänen toimii vakuutuslääkärinä Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja pitää vastaanottoa sivutoimisena lääkärinä. Hän ei työssään yleensä kirjoita B-lausuntoja, mutta osaa kertoa näkemyseroista myös hoitavien lääkäreiden näkökulmasta.
Pärnänen arvioi, että kaikilla lääkäreillä ei ole tarvittavaa kokemusta juridisten asiakirjojen kirjoittamisesta, joita B-lausunnot viime kädessä ovat. Hän uskoo, että lisäkoulutukselle olisi tarvetta.
Suurimmat ongelmat Pärnänen näkee kuitenkin koko terveydenhuollon järjestelmässä.
Pärnäsen mukaan lähtökohta on, että työhön liittyviä rajoitteita arvioi henkilö, joka tuntee henkilön terveydentilan ja toimintakyvyn pitkältä ajalta.
– Nyt hoidon jatkuvuus toimii erittäin huonosti. Jos lääkäri on nähnyt potilaan vaikka vain kerran, on aika mahdotonta arvioida tämän työkyvyttömyyttä.
Toiseksi ongelmaksi Pärnänen nostaa hoitojonojen venymisen. Potilaat joutuvat hakemaan työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, koska monen sairauslomapäivät hupenevat jo hoitoon pääsyä odottaessa tai viimeistään toipumisaikana.
Kiire näkyy B-lausuntojen laadussa. Tarkan lausunnon kirjoittaminen vie aikaa.
Pärnäsen mukaan haasteena on myös se, että potilas-lääkärisuhde on hyvin herkkä. Hoitava lääkäri voi haluta priorisoida hoitosuhteen jatkumisen. Silloin hän ei välttämättä sano rehellistä mielipidettään työkyvyttömyydestä, vaan kirjoittaa lausunnon ja antaa vakuutuslääkärin toimia tuomarina.
Pärnäisen mielestä koko terveyspalvelujärjestelmä pitäisi saada toimimaan niin, että ihmiset pääsisivät hoitoon ilman viivettä.
– Ensi vuonna on astumassa voimaan perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä kiristävä lainmuutos. Se on ihan fuulaa, jos lain käytännön toteutumiseen ei panosteta. Jos terveyspalveluiden tökkimistä ei korjata, tästä ongelmasta ei päästä koskaan eroon.
Virpin tulevaisuus
Pari vuotta sitten Hyttinen teki neljän tunnin työviikkoa Kuka kuuntelee köyhää -verkostosta. Työ onnistui, koska sitä pystyi tekemään omalla tahdilla vaikka omalta sohvalta. Vuosi sitten työt loppuivat, koska hanke ei saanut enää rahoitusta.
Tänä syksynä Hyttisen työkykyä arvioidaan jo kolmatta kertaa. Arviointiin osallistuu ainakin sosiaaliohjaaja, psykologi, psykiatri, yleislääkäri, fysioterapeutti ja fysiatri.
 |
Toukokuussa Hyttinen täyttää 60. Silloin hänen on helpompi päästä eläkkeelle, kun työkykyä arvioidaan iän vuoksi lievemmin perustein.
Nyt hän käyttää aikaansa puhuakseen köyhien ja sairaiden puolesta. Hänen viestinsä päättäjille on selvä:
– Päästäkää hyvät ihmiset meidät sairaat työttömyyskortistosta sairauseläkkeelle, niin työttömyystilastotkin kaunistuvat ja virkailijoilta vapautuu aikaa.
Virpi Hyttinen on hakenut työkyvyttömyyseläkettä jo kolmesti – hylkäyspäätökset mietityttävät myös hoitavia lääkäreitä
