14.12.2022 Ulosotossa olevalle jää enemmän rahaa käteen ensi vuonna – kokeilu helpottaa velallisen elämää, mutta velkojalle suoritus kertyy hitaammin

 Ulosotossa olevalle jää enemmän rahaa käteen ensi vuonna – kokeilu helpottaa velallisen elämää, mutta velkojalle suoritus kertyy hitaammin

Muutoksella halutaan lisätä motivaatiota velkojen maksamiseen, samalla se kuitenkin laskee ulosotosta saatavaa tuloa. Laki on tarkoitus saada presidentin hyväksyttäväksi vielä tänä vuonna.

Suojaosan väliaikaisen nostamisen tarkoituksena on helpottaa ulosottovelallisten asemaa siten, että heidän käyttöönsä jää nykyistä enemmän varoja.

Ulosoton suojaosuus nousee tämänhetkisestä vajaasta 700 eurosta lähes 900 euroon. Kokeilu on väliaikainen ja voimassa ensi vuoden.

Suojaosuus on rahamäärä, joka velalliselle on vähintään jäätävä elämiseen kuukaudessa ulosoton jälkeen.

Elätettävät henkilöt nostavat suojaosuuden määrää.

Oikeusministeriön hallitusneuvos Terhi Salmela pitää suojaosuuden korotusta merkittävänä.

– On oletettavaa, että suojaosuus nousee tätäkin enemmän oikeusministeriön antaman asetuksen myötä. Suojaosuuden korotuksen piirissä olevien velallisten mahdollisuudet selvitä kohoavista elinkustannuksista todella paranevat.

Ulosottomies: "Uskon, ettei tämä ole läheskään niin vaarallista kuin vaikkapa taksinkuljettajan työ"

Laissa säädettyihin euromääriin tehdään myöhemmin vielä indeksitarkistus oikeusministeriön asetuksella siten, että suojaosuuden määrä olisi vuonna 2023 sama kuin takuueläkkeen määrä.

Kokeilun tarkoitus on Salmelan mukaan helpottaa ulosottovelallisten asemaa siten, että heidän käyttöönsä jää nykyistä enemmän varoja, joilla he pystyvät selviytymään elinkustannusten noustessa.

– Hallituksen arvio on ollut se, ettei nykyinen suojaosuus ole tässä tilanteessa riittävä, Salmela sanoo.

– Nostolla pystytään mahdollisesti ehkäisemään myös lisävelkaantumista, kun ei jouduta tukeutumaan lainaan jokapäiväisessä elämässä selviämiseksi. Toisaalta velkojen maksuaikojen pidentyessä ulosottovelkoihin liittyvät korkokustannukset kasvavat.

Oikeusministeriön hallitusneuvos Terhi Salmela toteaa, että velkojien maksusaanti hidastuu suojaosuuden korotuksen myötä. Kuva: Antti Rein / Oikeusministeriö

Myös Kauhajoen toimipaikan ulosottoylitarkastaja Anssi Korpi-Filppula pitää hyvänä sitä, että velallisen asemaa parannetaan edelleen.

Suojaosuuden nostaminen takuueläkkeen tasolle parantaa myös tasa-arvoa.

– Ulosottomiehen kannalta ongelmakohta on ollut, että takuueläke on ulosmittauskelvotonta. Työeläkettä on saanut ulosmitata, vaikka se olisi pienempi kuin takuueläke. He, jotka eivät ole saaneet takuueläkettä, pääsevät samalle tasolle takuueläkeläisten kanssa.

Saattaa johtaa muun omaisuuden ulosmittaamiseen

Mikäli palkka tai eläke on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei tehdä ulosmittausta.

Velallinen voi kuitenkin lyhentää velkojaan saamallaan maksukehotuksella tulojen suuruudesta riippumatta tai ulosottomies voi myöntää maksuaikaa, yleensä enintään kolme kuukautta.

– Joidenkin velallisten kohdalla tilanne voi olla se, että joudutaan ulosmittaamaan muuta omaisuutta. Toisaalta isolla osalla pienituloisista ei ehkä ole omistusasuntoa tai muuta omaisuutta, jota jouduttaisiin käyttämään velkojen kattamiseksi kohonneen suojaosuuden myötä, Salmela sanoo.

Myös Korpi-Filppula näkee, että muun omaisuuden ulosmittaaminen saattaa lisääntyä.

– Ulosottomiehellä on perimispakko eli jos tuloista ei saada ulosmitattua velkoja, joudutaan etsimään muuta omaisuutta, muun muassa kiinteistöjä ja ajoneuvoja velan perimiseksi.

Ulosottoylitarkastaja Anssi Korpi-Filppula kertoo, että suurin osa ulosottomiesten työajasta on toimistotyötä. Väkivallan kohteeksi työssä joutuu hänen mukaansa harvoin. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Ulosottomiehet kuitenkin neuvottelevat velallisten kanssa velkojen maksamisista.

Koska ulosottoprosessissa tehdään henkilökohtaisia maksujärjestelyjä, vuoden määräaikaisen lain aikana omaisuuden realisointiin ei välttämättä tarvitse turvautua.

– Mutta ainakin tutkimme enemmän myös muita omaisuuksia.

Ulosmitattavaa varallisuutta etsitään aluksi erilaisista rekistereistä, joista löydetään muun muassa tietoja ajoneuvojen ja kiinteistöjen omistuksista.

– Meillä on hyvät tiedonsaantimahdollisuudet. Jos emme saa tietoja selville, voimme tehdä ulosottoselvityksiä.

Ulosottoselvityksessä velallisen omaisuutta selvitetään ulosmittauskelpoisen omaisuuden löytämiseksi.

Kodin huonekaluja ja käyttötavaroita ulosottomiehet eivät kanna ulos. Tämän turvaa lakiin säädetty erottamisetu, jonka perusteella muun muassa velallisille erityisen suurta tunnearvoa herättävät esineet, jotka ovat kohtuullisen arvoisia, voidaan jättää ulosmittauksen ulkopuolelle.

– Maaseudulla ajoneuvo on välttämätön, joten muutaman tuhannen euron ajoneuvo saa olla työssäkäyntiä varten.

Ulosottomiehet pyrkivät ratkaisemaan asioita sovittelemalla. Suomessa velallisella on oltava edellytykset muun muassa työn tekoon. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Myös muun muassa työ- ja opiskeluvälineet kuuluvat erottamisedun piiriin.

Ne velalliset, joilta ei pystytä ulosmittaamaan mitään, todetaan ulosottomenettelyssä varattomiksi.

– Aikaisemmin olisi saatu pienestäkin tulosta velkoja maksettua, mutta kun suojaosuus nousee, varattomuusmerkintöjä saattaa tulla luottotietoihin siitä johtuen.

Siitä seuraa maksuhäiriömerkintä.

Velallisen asemaa on parannettu jo joulukuun alussa, kun maksuhäiriömerkinnän kestoa lyhennettiin merkittävästi.

Aikaisemmin maksuhäiriömerkintä on näkynyt velallisen tiedoissa vähintään kaksi vuotta. Silloinkin, vaikka velka olisi maksettu.

– Olen sitä mieltä, että ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän pitäisi tulla mahdollisimman nopeasti. Velkaantuminen voi pysähtyä siihen, eikä se pääse kasvamaan liiaksi. Nopeammin poistuva maksuhäiriömerkintä myös kannustaa velan maksamiseen.

Velallisen suojaosuutta nostetaan 8,34 eurolla päivässä kutakin hänen elättämäänsä henkilöä kohden. Euromäärä on sama kuin vuonna 2022. Kuva: Agneta Gestrin / Yle

Perittyjen velkojen määrä vähenee

Kokeilu vaikuttaa myös velkojien asemaan. Arvio on, että ulosottolaitoksen velkojille tilittämä perimistulos pienenee ensi vuonna noin 76 miljoonaa euroa. Suhteellinen osuus on pieni, sillä ulosottoon maksettiin vuonna 2021 noin 1,2 miljardia euroa.

– Se on luonnollinen seuraus siitä, että jos ulosmittausta kevennetään, velkojien saamat suoritukset pienenevät, Salmela kertoo.

Velkojien saamien maksujen tahti hidastuu, sillä rahaa voidaan ulosmitata vähemmän suojaosuuden noustessa. Perityksi saatu osuus vanhentuvista veloista voi pienentyä.

Ulosottolaitoksen työmäärän on arvioitu kasvavan suojaosuuden korotuksen myötä.

– Uskon, että työmäärät lisääntyvät. Ne ovat vuosi vuodelta jonkin verran lisääntyneet. Eihän tämä maailmantilanne näytä kovin hyvältä. Hintojen ja korkojen nouseminen varmasti vaikuttavat velallisen selviytymiseen, Korpi-Filppula jatkaa.

Suojaosuuden nostaminen on tasapainottelua velallisten ja velkojien oikeuksien välillä.

– Ulosmittausjärjestelmää uudistettaessa täytyy aina arvioida yhtäältä velallisten tarvetta saada riittävästi tuloja omien välttämättömien elinkustannustensa kattamiseen ja toisaalta velkojien oikeutta saada suoritus omille saatavilleen, Salmela toteaa.

Tasavallan presidentti vahvisti lain perjantaina 9. joulukuuta.