25.10.2026 Ulosottosääntelyn uudistus 2028 – mitä muutoksia on tulossa?

 Ulosottosääntelyn uudistus 2028 – mitä muutoksia on tulossa?

Oikeusministeriön työryhmä julkaisi kesäkuussa 2025 mietinnön (2025:11) ulosottosääntelyn kehittämisestä. Ulosottosääntelyn uudistus 2028 toteutuessaan muuttaisi merkittävästi palkan ulosmittauksen laskentasääntöjä, poistaisi vapaakuukaudet kokonaan, supistaisi huollettavien piiriä ja purkaisi useiden sosiaaliturvaetuuksien ulosmittauskieltoja. Laki tulisi voimaan aikaisintaan 1.1.2028.

Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset muutosehdotukset, niiden vaikutukset eri tulotasoilla ja lausuntokierroksen (17.6.–29.8.2025) palautteen. Artikkelin lopussa esitämme toimituksen oman vaihtoehtomallin, joka ottaisi paremmin huomioon velallisen toimeentulon ja kannustaisi aktiiviseen velkojenhallintaan.

Lyhyesti – mikä muuttuisi

*Uudet progressiiviset laskentasäännöt (50/60/70 %), ja nykyinen enimmäismäärä (puolet palkasta)

 poistuisi.

*Vapaakuukaudet poistuisivat kokonaan.

*Huollettavien piiri supistuisi: avopuoliso ja puolison lapset jäisivät huomiotta, ja vähennys pienenisi 285,60 €:sta 180 €:oon.

*Sosiaalietuuksia ulosmittauskelpoisiksi: kansaneläke, takuueläke, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

*Voimaantulo aikaisintaan 1.1.2028 – nykyiset säännöt pysyvät voimassa siihen asti.

 50/60/70 %  Ehdotetut ulosmittausportaat

1.1.2028    Aikaisin mahdollinen voimaantulo

0   Vapaakuukaudet uudessa mallissa

Suojaosuus säilyy takuueläkkeen tasolla

Suojaosuus ehdotetaan säilytettäväksi nykyisellä tasolla indeksitarkistettuna. Vuonna 2026 suojaosuus on 990,90 euroa kuukaudessa, mikä vastaa takuueläkkeen tasoa. Tämä tarkoittaa, että alle 991 euron nettotuloja ei ulosmitata lainkaan. Suojaosuutta korotettiin vuonna 2023 merkittävästi aiemmasta 696 euron tasosta, ja tämä korotus vakiinnutettaisiin pysyväksi.

Lausuntokierroksella lähes kaikki tahot kannattivat suojaosuuden säilyttämistä vähintään nykyisellä tasolla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto nosti esiin, että asumiskustannuksia pitäisi huomioida ulosmittauksessa erikseen kuten Ruotsissa, koska suojaosuuden on katettava myös asuminen.

Uudet laskentasäännöt – progressiivinen 50/60/70 prosenttia

Nykyiset kolmiportaiset laskentasäännöt korvattaisiin uudella progressiivisella mallilla. Suojaosuuden vähentämisen jälkeen jäljelle jäävästä palkasta ulosmitattaisiin 50 prosenttia ensimmäisestä 1 000 eurosta, 60 prosenttia seuraavasta 1 000–3 000 euron osuudesta ja 70 prosenttia yli 3 000 euron osuudesta. Nykyinen ulosmittauksen enimmäismäärä (puolet palkasta) poistuisi.

Malli on rakenteeltaan selkeämpi kuin nykyinen järjestelmä, jossa ulosmittausprosentti ja laskentaperuste vaihtelevat merkittävästi eri tuloluokkien välillä. Tämä on kiistatta parannus.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin vapaakuukausien samanaikainen poistaminen. Vuositasolla nykymalli ja uusi malli tuottavat lähes identtiset ulosmittausmäärät pienituloisilla (alle 2 000 euroa), mutta noin 2 400 euron nettotuloista alkaen uusi malli kiristää ulosmittausta merkittävästi. Alla olevasta taulukosta näkyy vertailu yksinäiselle velalliselle ilman huollettavia, suojaosuudella 990,90 euroa (vuosi 2026):

Nettotulot Vapaa kk                 Nyt kk Nyt vuosi Uusi kk Uusi vuosi Ero/vuosi

1 200 €               3        139 €                 1 255 €         105 € 1 255 €                         0 €

1 500 €                3      339 €                 3 055 €         255 € 3 055 €                         0 €

2 000 €                1          667 €                 7 333 €         505 € 6 066 €                   −1 268 €

2 100 €                1      700 €                 7 700 €         565 € 6 786 €                     −914 €

2 200 €                1       733 €                 8 067 €         625 € 7 506 €                     −561 €

2 300 €               1       767 €                 8 433 €         685 € 8 226 €                     −208 €

2 400 €              1        800 €                 8 800 €         745 € 8 946 €                         +146 €

2 500 €              1        833 €                 9 167 €         805 € 9 666 €                         +499 €

3 000 €             1         1 000 €                 11 000 €     1 105 € 13 266 €                     +2 266 €

3 500 €              1        1 167 €                 12 833 €     1 405 € 16 866 €                     +4 032 €

4 000 €        0         1 350 €                 16 204 €     1 706 € 20 476 €                         +4 273 €

    

Taulukosta erottuu selkeä käännekohta. Alle 2 000 euron pienituloisilla vuositason ero on nolla, koska kolmen vapaakuukauden poistuminen kompensoituu tasan matalammalla kuukausiprosentilla. Noin 2 000–2 300 euron nettotuloilla velallinen hyötyy hieman uudesta mallista, mutta jo 2 400 eurosta alkaen uusi malli on ankarampi. Kiristyminen kasvaa jyrkästi tulojen noustessa: 3 000 euron tulolla velallinen menettää 2 266 euroa vuodessa enemmän ja 4 000 euron tulolla jo 4 273 euroa. Huomionarvoista on, että 4 000 euron nettotulolla velallinen ei nykyisinkään saa yhtään automaattista vapaakuukautta, koska tulot ylittävät neljä kertaa suojaosuuden rajan (3 964 euroa). Silti uusi malli kiristää ulosmittausta myös tällä tulotasolla merkittävästi.

"Entistä progressiivisempi ja korkeammissa tuloluokissa kireämpi palkan ulosmittaus on omiaan lisäämään ulosoton välttelyä."

— Suomen Kihlakunnanvoudit ry, lausunto

Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi, että muutosten kokonaisvaikutukset eri velallisryhmille on arvioitava perusteellisemmin. Suomen Perimistoimistojen Liitto puolestaan arvioi, että vaikutustenarviointi velkojien osalta on kestämätön, koska kevenevä ulosmittaus pienituloisilla ei kompensoidu suurituloisten pienellä joukolla.

Vapaakuukaudet poistuvat – laaja vastustus

Merkittävin yksittäinen muutos on vapaakuukausien poistaminen kokonaan. Nykyisin pienituloiset (alle 2× suojaosuus eli noin 1 982 euroa) saavat kolme automaattista vapaakuukautta vuodessa, keskituloiset (2–4× suojaosuus) yhden automaattisen vapaakuukauden ja suurituloiset (yli 4× suojaosuus eli noin 3 964 euroa) eivät saa yhtään automaattista vapaakuukautta. Vapaakuukaudet myönnetään sen jälkeen, kun ulosmittaus on jatkunut vuoden tai lähes vuoden. Vapaakuukauden aikana palkasta ei pidätetä mitään.

Työryhmän mukaan vapaakuukausien vaikutus on otettu huomioon laskentasääntöjen mitoituksessa. Velallisten odotetaan jatkossa säästävän itse tulevia hankintoja varten. Erottamisetua korotetaan nykyisestä 1,5-kertaisesta suojaosuudesta kaksinkertaiseksi, mikä tarkoittaisi noin 1 982 euron suojattua säästösummaa pankkitilillä.

Lausuntokierroksella vapaakuukausien poisto keräsi laajaa vastustusta. Kirkkohallitus totesi diakoniatyön kokemukseen vedoten, että pienituloinen velallinen ei kykene säästämään, ja vapaakuukaudet ovat ainoa tapa tehdä esimerkiksi silmälasihankinnat tai lasten harrastusmaksut. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry huomautti, ettei eläkeläisten pienistä tuloista ole mahdollista säästää suurten yllättävien kuluerien varalle. Professori Tuula Linna Helsingin yliopistosta varoitti, että erottamisedun korotus ei käytännössä mahdollista säästämistä, koska säästöt voidaan ulosmitata varallisuutena. Yliopistonlehtori Anssi Kärki Lapin yliopistosta kritisoi, että muutos kohdistuu epäsuotuisasti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin velallisiin, joiden elämänhallinta on heikolla tasolla.

Oikeusministeriö valmisteli erikseen vaihtoehtoisen mallin, jossa automaattiset vapaakuukaudet säilyisivät osittain: pienituloisille kaksi ja keskituloisille yksi vapaakuukausi vuodessa. Tätä mallia kannattivat lausunnoissaan Juristiliitto, KKV, Suomen Ulosottoylitarkastajat ja -tarkastajat ry, Takuusäätiö ja useat muut tahot.

Huollettavien piiri supistuu ja elatusvähennys pienenee

Nykyisin velallisen suojaosuutta korotetaan 285,60 eurolla jokaista huollettavaa kohden, ja huollettaviksi lasketaan aviopuoliso, avopuoliso, omat lapset ja puolison lapset. Uudessa mallissa huollettavat huomioitaisiin 180 euron kiinteänä elatusvähennyksenä, joka vähennetään suoraan ulosmitattavasta määrästä.

Muutos tuo kaksi merkittävää heikennystä. Ensiksi avopuoliso ja puolison lapset jäävät kokonaan huomiotta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusperheissä saman katon alla asuvat lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kumman biologisia lapsia he ovat. Toiseksi euromääräinen vähennys pienenee 285,60 eurosta 180 euroon eli lähes kolmanneksella.

STTK huomautti lausunnossaan, että sosiaaliturvaleikkaukset ovat jo lisänneet pienituloisuutta 110 000 henkilöllä, joista 27 000 on alaikäisiä (THL:n laskelma). SAK oli huolissaan lapsiperheköyhyyden kasvamisesta. Eduskunnan oikeusasiamies Sakslin kehotti arvioimaan uusperheiden tosiasiallista elatusvastuuta ja lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten kokonaisvaikutuksia.

Mietintö jättää myös vuoroasumistilanteen epäselväksi. Jos lapsi asuu vuoroviikoin molempien vanhempien luona mutta on kirjoilla vain toisen osoitteessa, elatusvähennyksen saaminen edellyttäisi velallisen omaa selvitystä ulosottomiehelle. Takuusäätiö vaati lausunnossaan, että vuoroviikkoasumisen oikeus elatusvähennykseen kirjataan selkeästi lakiin.

Sosiaaliturvaetuuksien ulosmittauskieltoja puretaan

Työryhmä ehdottaa, että ulosmittauskielto koskisi jatkossa vain määrättyyn tarkoitukseen myönnettyjä etuuksia kuten toimeentulotukea, asumistukea ja lapsilisää. Muiden etuuksien ulosmitattavuus määräytyisi pelkästään sen perusteella, ylittääkö etuus suojaosuuden. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kansaneläke, takuueläke, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki tulisivat ulosmittauskelpoisiksi.

Mietinnön oman arvion mukaan tämä nostaisi ulosmittauksen piiriin noin 3 000 henkilöä, jotka ovat aiemmin jääneet ulkopuolelle. Eläkeläisliittojen etujärjestö vastusti muutosta vedoten siihen, että velkojien oikeudet eivät voi ohittaa velallisen oikeutta perustoimeentuloon. Työttömien Keskusjärjestö varoitti, että muutos lisäisi toimeentulotukeen turvautumista.

Varojen kohdentaminen – velkojat ensin vai velallinen ensin?

Ulosottokaaren mukaan ulosottoon kertyneet varat kohdennetaan ensin koroille, sitten pääomalle ja viimeksi kuluille. Työryhmä ei ehdota tähän muutosta, vaikka useat lausunnonantajat vaativat päinvastaista järjestystä.

Suomen velalliset ry vaati, että ulosottomaksut kohdistuisivat ensisijaisesti velan pääomaan, koska nykyinen järjestelmä pitkittää velkakierrettä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU kannatti samaa. Useat yksityishenkilöt kuvasivat tilannettaan: vuosien maksamisen jälkeen velkapääoma ei ole juurikaan lyhentynyt, koska tilitykset ovat kuluneet korkoihin ja ulosoton taulukkomaksuihin.

Työryhmä hylkäsi ehdotuksen vedoten siihen, että pääomalle kohdentaminen kuuluu velkajärjestelyyn eikä ulosottoon, ja muutos heikentäisi maksumoraalia. Kohdennusjärjestyksen muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdotonta, sillä velkajärjestelylain 25 pykälässä nimenomaan säädetään mahdollisuudesta kohdentaa suoritukset ensin pääomalle.

Muut merkittävät muutokset

Mietintö sisältää myös useita muita ehdotuksia. Erottamisetua rahavarojen ulosmittauksessa korotetaan 1,5-kertaisesta kaksinkertaiseksi suojaosuudeksi ja kuukauden aikaraja poistetaan. Velallinen voisi siis säästää tilille noin 1 982 euroa ilman ulosmittauksen uhkaa. Työllistymislykkäys säilyy ennallaan: pitkän työttömyyden (258 päivää) jälkeen velallinen saa edelleen lykkäystä ulosmittaukseen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Henki- ja eläkevakuutusten ulosmittaussuoja poistetaan, ja ulosottomies saa oikeuden käynnistää vakuutuksen takaisinoston ilman velallisen myötävaikutusta.

Toimituksen vaihtoehto: loivempi progressio ja kannuste akordeihin

Maksukieltolaskuri.fi:n toimituksen näkemyksen mukaan uudistuksen perusajatus progressiivisista laskentasäännöistä ja vapaakuukausien poistamisesta on oikeansuuntainen, mutta ehdotetut prosentit ovat liian ankarat. Jos vapaakuukaudet poistetaan, velalliselle tulisi jäädä kuukausitasolla enemmän käteen, jotta hän pystyy hallitsemaan talouttaan ilman erillisiä huojennushakemuksia.

Ehdotamme vaihtoehtoista mallia, jossa suojaosuuden jälkeen ulosmittausprosentit nousevat 500 euron portaissa: 30 prosenttia ensimmäisestä 500 eurosta, 35 prosenttia seuraavasta 500 eurosta, 40 prosenttia seuraavasta, 45 prosenttia seuraavasta ja 50 prosenttia yli 2 000 euron osuudesta. Malli tuottaisi seuraavat luvut verrattuna nykytilanteeseen ja työryhmän ehdotukseen: 

Nettotulot	Nyt käteen/kk	Uusi käteen/kk	Toimituksen käteen/kk
1 200 €	1 061 €	1 095 €	1 137 €
1 500 €	1 161 €	1 245 €	1 347 €
2 000 €	1 333 €	1 495 €	1 671 €
2 100 €	1 400 €	1 535 €	1 731 €
2 200 €	1 467 €	1 575 €	1 791 €
2 300 €	1 533 €	1 615 €	1 851 €
2 400 €	1 600 €	1 655 €	1 911 €
2 500 €	1 667 €	1 695 €	1 971 €
3 000 €	2 000 €	1 895 €	2 245 €
3 500 €	2 333 €	2 095 €	2 495 €
4 000 €	2 650 €	2 294 €	2 745 €

Nykymallin "käteen" on laskettu aktiivisen ulosmittauskuukauden tulona, ei vapaakuukausina.

Mallimme keskeinen etu on, että velalliselle jää joka tulotasolla enemmän käteen kuin kummassakaan virallisessa mallissa. Tämä luo todellisen mahdollisuuden omatoimiseen velanhoitoon: velallinen voi halutessaan maksaa ylimääräistä suoraan velkojille, neuvotella akordeja eli sovintosopimuksia velkojen osittaisesta anteeksiantamisesta ja lyhentää velka-aikaa merkittävästi.

Vastaväite on luonnollisesti, että pienempi ulosmittausprosentti pidentää velan maksuaikaa. Tämä pitää paikkansa, jos velallinen ei tee mitään ylimääräistä. Mutta nykyinen ja ehdotettu järjestelmä eivät kannusta lisämaksuihin: marginaaliveroaste ulosmittauksen kanssa nousee keskituloisilla 80–90 prosenttiin, jolloin lisäansioista ei käytännössä jää mitään. Loivemmilla prosenteilla velallinen näkee, että työnteko ja lisäansiot todella hyödyttävät häntä, mikä lausuntokierroksellakin nousi vahvasti esiin useilta tahoilta työllistymiskannustimien tärkeänä tekijänä.

Ulosottosääntelyn uudistus 2028 – mitä velallisen tulee tietää nyt?

Lausuntokierros järjestettiin 17.6.–29.8.2025 ja ulosottosääntelyn uudistus 2028 on jatkovalmistelussa. Alustavasti esittelykierros on suunniteltu viikolle 35/2026 (elokuu 2026), jonka jälkeen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle käsiteltäväksi. Lopulliset prosentit ja yksityiskohdat voivat vielä muuttua merkittävästi lausuntopalautteiden perusteella. Voimaantulo on aikaisintaan 1.1.2028, ja käytännössä se voi viivästyä tietojärjestelmämuutosten vuoksi.

Nykyiset säännöt pysyvät voimassa siihen asti. Vapaakuukausia voi hakea normaalisti ja ulosmittauksen rajoittamista voi pyytää yksilöllisillä perusteilla. Jos tilanne tuntuu kestämättömältä, kannattaa selvittää yksityishenkilön velkajärjestelyn mahdollisuus talous- ja velkaneuvonnan kautta.

Maksukieltolaskuri.fi:n laskurilla voit arvioida nykyisen suojaosuutesi ja ulosmittauksen määrän. Päivitämme laskurin uusien sääntöjen mukaiseksi, kun laki vahvistetaan.

Ulosottolaskuri

Laske nykyinen suojaosuus ja ulosmittaus.

Vapaakuukausilaskuri

Selvitä oikeutesi vapaakuukausiin.

Maksuvara-laskuri

Laske velkajärjestelyn maksuvara.

Velkalaskuri

Arvioi velkojen takaisinmaksuaika.

Akordin suunnittelulaskuri

Suunnittele vapaaehtoinen velkasovinto.

Nyt puhutaan ulosotosta

Ulosottoaiheinen äänisarja YouTubessa.

25.10.2025 Ulosottovelallisia autetaan uuteen alkuun

 

Ulosottovelallisia autetaan uuteen alkuun

oikeusministeriö    

Julkaisuajankohta22.10.2026 13.52

                   

Hallitus esittää ulosottokaareen muutosta, jolla helpotetaan ulosotossa olevien ylivelkaantuneiden velallisten asemaa. Tavoitteena on, että ulosotossa maksetut suoritukset lyhentävät nykyistä tehokkaammin myös velan pääomaa eivätkä ainoastaan korkoja.

Esityksessä ehdotetaan neljän vuoden määräaikaista muutosta ulosottokaareen. Tarkoituksena on helpottaa erityisesti sellaisten velallisten asemaa, jotka lyhentävät velkojaan säännöllisesti ulosoton kautta, mutta joiden maksut ovat tähän asti kuluneet vain korkojen kattamiseen. Muutoksen vaikutuksia sekä velallisiin että velkojiin on tarkoitus seurata sen voimassaolon aikana. 
 
– Tällä historiallisella määräaikaisella lailla kokeillaan ulosottovelan lyhennysten kohdistumista pääomaan ennen korkoja. Tavoitteena on helpottaa ylivelkaantuneiden velallisten asemaa ja auttaa heitä uuteen alkuun. Uudistus on toivottu, sillä nykytilaa on pidetty epäoikeudenmukaisena, oikeusministeri Leena Meri sanoo.

Muutos kohdistuisi tiettyihin kuluttajaluottoihin

Määräaikainen muutos koskisi kuluttajaluottoja, joita koskeva maksutuomio on annettu 1.1.2022 tai sen jälkeen. Rajaus perustuu esityksen valmistelun yhteydessä tehtyihin vaikutusarviointeihin sekä teknisiin mahdollisuuksiin.
 
Muutoksen soveltaminen edellyttäisi lisäksi, että velallinen on maksanut kyseistä kuluttajaluottovelkaa ulosoton kautta vuoden ajan ja että nämä maksut ovat lyhentäneet vain velan korkoa. Näin helpotus kohdistuisi velallisiin, joiden maksukyky ei nykyjärjestelmässä riitä velan pääoman lyhentämiseen.
 
Esityksen mukaan ulosmittauksesta kertyvät varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle sekä vasta niiden jälkeen viivästyskoroille, jolloin koron lisäksi myös velan pääoma lyhenisi. Tarkoituksena on näin kannustaa velallisia maksamaan velkojaan ja siten parantaa heidän mahdollisuuksiaan päästä eroon velasta. 
 
Lisäksi esitys sisältää muutoksia, jotka helpottavat asiointia ulosottoviranomaisen kanssa etäyhteyksin. Esityksessä ehdotetaan myös, että ulosottoviranomainen voisi tarvittaessa videoida viranomaisen toimitiloissa järjestetyn täytäntöönpanotoimituksen. Tallenteen tarkoituksena olisi todentaa toimituksen kulku tilanteissa, joissa voidaan olettaa, että siitä esitetään jälkikäteen erilaisia väitteitä.
 
Uudistus perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa linjattiin ulosoton varojen kohdentamisen ja siihen liittyvien muutostarpeiden selvittäminen. 
 
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2027.

Lisätietoja: 
hallitusneuvos Anu Vahtola, p. 0295 150 226, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Jaakko Roudasmaa, p. 0295 150 089, etunimi.sukunimi@gov.fi
oikeusministerin erityisavustaja Timo Karhunen, p. 0295 150 259, etunimi.sukunimi@gov.fi 

25.10.2026 Sosiaaliturvaan on tulossa monia muutoksia vuonna 2027

 Sosiaaliturvaan on tulossa monia muutoksia vuonna 2027 

 Kelan etuuksien määriin ja ehtoihin tulee ensi vuonna muutoksia. Osa hallituksen esityksistä on jo hyväksytty eduskunnassa, osa on vielä käsiteltävänä.  

Sosiaaliturvan muutoksista on linjattu hallitusohjelmassa. Ministeriöt valmistelevat hallituksen esitykset, ja sen jälkeen ne käsitellään eduskunnassa. Kelan tehtävänä on toimeenpanna eduskunnan hyväksymät lakimuutokset. Alle on listattu tämänhetkiset tiedot etuuksien muutoksista vuonna 2027. 

Muutoksia sairastamisen tukiin 2027

Lääkekustannusten alkuomavastuuta ja vuosiomavastuuta korotetaan kansaneläkeindeksin mukaan 2,3 prosenttia. Lääkekustannusten alkuomavastuu vuonna 2027 on 71,92 euroa ja vuosiomavastuu eli lääkekatto 650,56 euroa.

 Yhä useampi pienituloinen voi saada Kelan korotonta lääkeluottoa lääkekustannusten vuosiomavastuun maksamiseen. Vuoden 2027 alussa lääkeluoton tuloraja nousee 1 800 eurosta 2 200 euroon kuukaudessa. Luoton avulla vuosiomavastuun voi jakaa pienempiin kuukausieriin. 

Hallitus esittää 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun laajentamista. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Hallituksen esityksen mukaan valinnanvapauskokeiluun kuuluvien lääkärikäyntien määrä kasvaisi kolmesta kuuteen kalenterivuodessa ja kokeiluun lisättäisiin fysioterapia neljä kertaa kalenterivuodessa. Lisäksi valinnanvapauskokeilu pitenisi vuodella ja päättyisi 31.12.2028. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Muutoksia vammaistukiin ja erityishoitorahaan 2027 

Vammaistukien nimet ja ikärajat muuttuvat vuonna 2027. Alle 16-vuotiaan vammaistuen nimi muuttuu lapsen vammaistueksi ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuen nimi aikuisen vammaistueksi.

 Oikeus lapsen vammaistukeen laajenee koskemaan 16–17-vuotiaita nuoria. Samalla aikuisen vammaistuen ja eläkettä saavan hoitotuen alaikäraja nousee 18 vuoteen. Myös keliakiaa sairastavien nuorten oikeus lapsen vammaistukeen laajenee. Vuoden 2027 alusta myös 16–17-vuotias nuori voi saada lapsen perusvammaistukea keliakian tai ihokeliakian perusteella, jos hänellä on diagnosoitu sairaus ja hän noudattaa gluteenitonta ruokavaliota.  

Vanhempien oikeus saada erityishoitorahaa lapsen hoidon tai kuntoutuksen ajalta laajenee koskemaan myös 16–17-vuotiaan nuoren hoitoa. Nykyisin etuutta maksetaan vanhemmalle, joka joutuu olemaan poissa töistä osallistuakseen alle 16-vuotiaan lapsen hoitoon. 

Kelan maksamia vammaistukia korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 2,3 prosenttia. Lapsen ja aikuisen vammaistuen perusmäärä on 112,99 e/kk vuonna 2027.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2027.

Muutoksia lapsiperheiden tukiin 2027 

Kotihoidon tuen myöntämisperusteet muuttuvat. Jatkossa tukea maksetaan, jos hakija on 16 vuotta täytettyään asunut vähintään 3 vuotta Suomessa tai toisessa EU- tai Eta-maassa. Lisäksi vain lapsen vanhempi voi hakea kotihoidon tukea ja hänen tulee itse hoitaa lasta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2027. 

Lapsilisiin ei tule korotuksia vuonna 2027. Elatustukeen ja elatusapuun tulee korotus elinkustannusindeksin mukaan 1.1.2027 alkaen. Vanhempainpäivärahojen vähimmäismääriin ja lastenhoidon tukiin ei tehdä vuoden alussa indeksikorotusta, vaan tukien määrät pysyvät samoina kuin vuosina 2023–2026. 

Muutoksia opiskelijoiden tukiin 2027 

Hallitus esittää, että opintotukilaki korvattaisiin uudella opintoetuuslailla. Muutoksia tulisi opintotuen ehtoihin, opintorahaan ja sen huoltajakorotukseen, asumislisään, opintolainan valtiontakaukseen, koulumatkatukeen, opintolainahyvitykseen ja korkoavustukseen. Myös oppimateriaalilisä poistuisi uudessa opintoetuuslaissa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan pääosin 1.8.2027.

Opintorahaan ei ole tule indeksikorotusta, vaan määrä on ensi vuonna sama kuin vuosina 2023–2026. Itsenäisesti asuvalla 18-vuotiaalla opiskelijalla opintorahan määrä vuonna 2027 on 279,38 e/kk. 

Muutoksia työttömän tukiin 2027 

Hallitus esittää, että työttömälle maksettavan yleistuen määrä olisi pienempi, jos hakija ei täytä työssäoloehtoa ja on asunut Suomessa tai EU- tai Eta-maassa alle kolme vuotta. Riittävällä kotimaisen kielen osaamisella saisi kuitenkin täyden tuen. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2027.

Lisäksi hallitus esittää, että tilapäistä suojelua saavat saisivat oikeuden yleistukeen 1.4.2027. Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille.

Työttömälle maksettavan yleistuen määrä on ensi vuonna 37,21 e/pv eli sama kuin työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä vuosina 2023–2026.  Alennettu yleistuki eli kotoutumistuki olisi 33,64 e/pv. 

Muutoksia toimeentulotukeen 2027 

Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset enimmäismäärät muuttuvat 1.1.2027. Muutos vaikuttaa siihen, kuinka paljon toimeentulotukea voi saada asumismenoihin. Osassa kunnista enimmäismäärät pysyvät ennallaan, osassa ne nousevat ja osassa laskevat. Muutokset ovat tyypillisesti joitakin kymmeniä euroja.  

 Muutos perustuu toimeentulotukilain muutokseen, jonka seurauksena enimmäismäärät vahvistetaan jatkossa uuden laskentamallin perusteella.

Perustoimeentulotukea korotetaan 1.1.2027 kansaneläkeindeksin mukaisesti 2,3 %:lla. Tämä tarkoittaa, että yksinasuvan perusosa nousee 13,13 eurolla 591,56 euroon kuukaudessa.  

Yleiseen asumistukeen ei muutoksia 2027 

Yleisen asumistuen määräytymisperusteisiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2027, joten ne säilyvät samalla tasolla kuin vuonna 2026. Yleisessä asumistuessa hyväksyttäviin asumismenojen enimmäismääriin, lämmityskuluihin tai vesimaksuihin ei siis tule muutoksia. 

Muutoksia eläkeläisten tukiin 2027

Kelan maksamia eläkkeitä (kansaneläke, takuueläke, perhe-eläkkeet) ja rintamalisiä korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 2,3 prosenttia 1.1.2027 alkaen. Vuonna 2027 täysi takuueläke on 1013,39 e/kk. Tämän täyden määrän saa, jos muita eläkkeitä ei ole tai ne jäävät pieniksi.

Myös eläkettä saavan hoitotukeen tulee 2,3 prosentin indeksikorotus ensi vuoden alussa. Eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä on 84,48 e/kk vuonna 2027. 

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin tai asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2027. Määrät pysyvät samoina kuin vuosina 2023–2026. 

Näin Kela viestii sosiaaliturvan muutoksista 

Kela viestii muutoksista kela.fi-sivuilla, kun niiden valmistelu etenee. Kun hallituksen esitys annetaan eduskunnan käsittelyyn, julkaisemme siitä kela.fissä artikkelin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kun muutos on varmistunut, julkaisemme mediatiedotteen. Kaikki artikkelit ja tiedotteet muutoksista kootaan osoitteeseen kela.fi/muutokset. 

Vuodenvaihteessa muutokset päivitetään Kelan verkkosivuille suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä selkokielellä, saameksi ja viittomakielillä. Vuoden 2027 alussa julkaisemme selkokieliset esitteet asiakkaiden ja kumppaneiden käyttöön. 

26.10.2026 Eduskunta hyväksyi muutoksen: Ennen 1.5.2026 myönnetty osittainen varhennettu vanhuuseläke ei vaikuta yleistukeen

 Eduskunta hyväksyi muutoksen: Ennen 1.5.2026 myönnetty osittainen varhennettu vanhuuseläke ei vaikuta yleistukeen

Julkaistu 22.10.2026

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei pienennä yleistuen määrää, jos eläkepäätös on tehty ennen 1.5.2026. Eduskunta hyväksyi tämän muutoksen yleistukilakiin, ja lakia sovelletaan takautuvasti 1.5.2026 alkaen. Kela oikaisee yleistukipäätökset takautuvasti ja maksaa 1.5.2026 lähtien kertyneen yleistuen niille asiakkaille, joita muutos koskee.

Eduskunta on hyväksynyt muutoksen yleistukilakiin. Muutoksen jälkeen osittainen varhennettu vanhuuseläke ei vaikuta yleistuen määrään, jos päätös eläkkeestä on tehty ennen 1.5.2026.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke kuitenkin lasketaan tuloksi yleistuen tarveharkinnassa, jos päätös eläkkeestä on tehty 1.5.2026 tai sen jälkeen.

Kela maksaa yleistukea takautuvasti osalle asiakkaista

Kela alkoi maksaa yleistukea työttömille 1.5.2026. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha lakkautettiin samalla.

Yleistuessa on tarveharkinta. Pääomatulot tai muut tulot kuin palkkatulot voivat siis vaikuttaa maksettavan yleistuen määrään. Yleistukilain mukaan osittainen varhennettu vanhuuseläke huomioidaan tulona yleistuen tarveharkinnassa, eli se voi pienentää yleistuen määrää.

Eduskunnan nyt hyväksymää muutosta yleistukilakiin sovelletaan takautuvasti 1.5.2026 alkaen. Muutoksen seurauksena Kela maksaa 1.5.2026 lähtien kertyneen yleistuen takautuvasti niille asiakkaille, joita muutos koskee.

Osa työttömistä saa osittaista varhennettua eläkettä

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarkoittaa sitä, että eläkkeensaaja nostaa osan kertyneestä työeläkkeestä jo ennen varsinaista vanhuuseläkeikää.

Ennen yleistukilain voimaantuloa 1.5.2026 osittainen varhennettu vanhuuseläke ei pienentänyt Kelan työttömille maksamaa peruspäivärahaa eikä 55 vuotta täyttäneiden työmarkkinatukea, jos saaja oli työttömäksi jäädessään täyttänyt työssäoloehdon.

Jotkut Kelan asiakkaista ehtivät tehdä päätöksen siirtymisestä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ilman tietoa siitä, että heidän eläkkeensä voi yleistukilain voimaan tulon jälkeen pienentää heidän yleistukeaan tarveharkinnassa. Eduskunnan nyt hyväksymällä niin sanotulla siirtymäsäännöksellä on haluttu turvata näiden henkilöiden toimeentulo työttömyyden aikana.

Muutos koskee ennen 1.5.2026 myönnettyjä eläkkeitä

Muutos koskee niitä Kelan työttömiä asiakkaita, jotka ovat saaneet päätöksen osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä ennen 1.5.2026.

Jos asiakkaalle on myönnetty osittainen varhennettu vanhuuseläke ennen 1.5.2026 ja se on laskettu tuloksi yleistuen tarveharkinnassa, Kela oikaisee näiden asiakkaiden yleistukipäätökset takautuvasti ja maksaa 1.5.2026 lähtien kertyneen osan yleistuesta.

Yleistuki, joka on kertynyt 1.5.2026 lähtien, maksetaan asiakkaille takautuvasti kertamaksuna kahden pankkipäivän kuluttua siitä, kun Kela on tehnyt oikaisupäätöksen.

Päätöksen korjaamisen jälkeen osittainen varhennettu vanhuuseläke ei myöskään jatkossa pienennä yleistuen määrää.

Asiakkaiden ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan

Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään tai olla itse yhteydessä Kelaan. Asiakkaat voivat seurata OmaKelasta, milloin takautuva päätös on tehty ja yleistuki maksetaan.