5.12.2013 Kun on pakko tehdä kahta työtä

Kun on pakko tehdä kahta työtä

Moni suomalainen ei tule palkkatyöllään toimeen. Siksi he tekevät kahta työtä. Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka käyvät töissä ja jäävät silti palkallaan alle köyhyysrajan.


Pomojen ansioita pyöritellyt palkkakeskustelu on käynyt kuumana. Yhtä paljon pitäisi puhua työssäkäyvistä suomalaisista, jotka jäävät palkallaan alle köyhyysrajan.

Ongelmaryhmä ovat varsinkin vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät, kun kokopäivätyötä ei ole tarjolla.

Kasvavaa osa-aikatyöläisten joukkoa pompotellaan nollatuntisopimuksilla, eikä lisätuntien tarjoaminen aina suju työsopimuslain hengessä.

Toimeentulo on pienipalkkaisilla useimmiten epävarmaa ja parhaimmillaankin varsin heikkoa. Heille työnteko ei ole "parasta sosiaaliturvaa". Kutakuinkin samoihin tuloihin voi päästä tekemättä mitään.

Moni joutuu tekemään useampaa kuin yhtä työtä. Heikoimmassa asemassa ovat naiset ja alle 30-vuotiaat.

Työssäkäyvät köyhät
monenkirjava joukko

Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011. Silloin kaikkiaan 86 000 palkansaajan ja yrittäjän käytettävissä olevat tulot jäivät korkeintaan vajaaseen 1 200 euroon kuukaudessa.

Koko Suomen väestöstä jopa 704 000 henkilöä tuli kuukausittain toimeen vastaavalla tai pienemmällä rahamäärällä.

Summa on virallinen köyhyysraja, eli 60 prosenttia kaikkien suomalaisten mediaanituloista, eli keskituloisen käytettävistä tuloista.

Köyhyysrajalla tai sen alle elävien työllisten kuukausitulojen mediaani oli tätäkin selvästi pienempi 936 euroa.

– Työllisissä on olemassa ryhmiä, joilla köyhyysriski on selvästi suurempi. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä tekevät palkansaajat, sekä eritoten itsensä työllistäjät, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkija Merja Kauhanen.

Köyhyysriskiä lisää myös matalapalkka-alan työt, kuten siivoustyö tai kaupan ala.

Kaikki matalapalkkaiset eivät toki ole työssäkäyviä köyhiä. Joukkoon kuuluu opiskelijoita, sekä muista syistä pienet tunnit valinneita nuoria ja vanhoja. Pienet tulot eivät automaattisesti tarkoita huonoa toimeentuloa.

Kauhasen muistuttaa, että tuloköyhyyttä mitataan kotitaloustasolla, jolloin siihen vaikuttavat työpaikan ohella myös kodin tilanne, kuten ansaitsijoiden ja lasten lukumäärä.

Pienituloisuustilastoissa näkyy siten vain ne suomalaiset, joiden koko kotitaloudessa joudutaan tulemaan toimeen laihalla rahapussilla.

Vasten tahtoaan osa-aikaisena
yli 90 000 suomalaista

Osa-aikaisten palkansaajien määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 324 000 henkeen eli 15,4 prosenttiin kaikista palkansaajista. Heistä suurin osa on naisia.

Kasvu on ollut nopeaa. Vielä vuonna 2009 osa-aikatyölaisiä oli Suomessa selvästi vähemmän, 283 000 henkeä.

Osa-aikatyöllä ja sen tuomilla joustoilla on paikkansa työelämässä. Joustot toimivat molempiin suuntiin, Kauhanen toteaa.

Töiden teettäminen pienituntisila sopimuksilla on kuitenkin lisääntynyt varsinkin palvelualoilla, osittain kiristyneen kilpailun takia.

– Moni joutuu tekemään osa-aikatyötä myös vastentahtoisesti, Kauhanen toteaa.

Vasten tahtoaan pikkutunneilla työskenteleviä on paljon. Osa-aikaisista palkansaajista 28 prosenttia, noin 91 000 henkilöä, tekee lyhyttä päivää kokopäivätyön puutteen vuoksi.

Palvelualojen ammattijärjestön (PAM) tämänvuotinen jäsenkysely kertoo kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiinteistöpalvelualan eli siivoojien vaikeasta tilanteesta.

– Jäsenkyselyyn vastanneista myyjistä 71 prosenttia teki osa-aikatyötä vastentahtoisesti. Siivoojista 62 prosenttia teki osa-aikatyötä, koska kokoaikaisia paikkoja ei ollut tarjolla, kertoo PAMin yhteiskuntapolliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto

Kaikista järjestön jäsenkyselyyn vastanneista osa-aikatyöläisistä 66 prosenttia halusi tehdä enemmän töitä kuin oli tarjolla.

Osa-aikatyöhön pakotettujen määrä on ammattijärjestön kyselyssä selvästi suurempi kuin Tilastokeskuksen tiedoissa.

– Opiskeluiden ohessa työtä tekevien osuus on jäsenkyselyssä merkittävästi pienempi kuin Tilastokeskuksen tilastoissa. Jäsenillämme työ on ensisijainen toimeentulon lähde, Veirto toteaa.

PAMin osa-aikatyötä tekevistä jopa 86 prosentilla on taloudellisia huolia.

Kolmannes nuorista siivoojista
painaa useampaa työtä

Harva tekee kahta työtä vain huvikseen: kyse on toimeentulosta.

– PAMin työssäkäyvästä jäsenistöstä kahdeksan prosenttia tekee kahta tai useampaa työtä. Parissa vuodessa osuus on noussut kaksi prosenttiyksikköä, Veirto kertoo.

PAMin kuuluu yhteensä noin 230 000 palvelualojen työntekijää. Kyselyyn vastasi 1 450 järjestön jäsentä.

Kahta tai useampaa työpaikkaa jaksavat ravata lähinnä nuoret. Alle 30-vuotiaista useampaa työtä teki 14 prosenttia.

Eri aloilta eniten työpaikasta toiseen kulkevia työntekijöitä löytyi siivoojista, joista 13 prosenttia tekee kahta tai useampaa työtä. Alle 30-vuotiaista siivoojista useammassa työssä ahersi lähes kolmannes.

Niin sanotuilla nollatyösopimuksilla työskenteleville tuplatyö on tuttu juttu.

– Ne joiden työsopimuksen mukainen työaika vaihtelee nollan ja jonkun tuntimäärän välillä, 18 prosenttia tekee työtä useamman työnantajan palveluksessa, Veirto kertoo.

Tarvittaessa työhön kutsuttavista useampia työpaikkoja oli peräti 34 prosentilla.

Työmarkkinoiden
väliinputoajat

Pitkään pienellä tuntimäärällä ja -palkalla työskennelleen vaikeudet eivät aina rajoitu vain epävarmaan ja heikohkoon palkkaan.

PT:n Kauhanen muistuttaa, että osa-aikatyö kasvattaa myös pidemmän aikavälin köyhyysriskiä. kasvattaa.

Pienet tulot näkyvät myös ansiosidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien suuruudessa, jos työttömyys osuu kohdalle.

Vähäiset ansiot voivat kertautua ongelmina myös työuran jälkeen.

– Tulojen pienuus työuran aikana kertautuu myös tulevissa eläkkeissä, Kauhanen toteaa.

Ongelmia riittää ratkottavaksi, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen pienten palkkaerojen malliluokkaa.

Työssäkäyvien köyhyys on vähäistä. Samoin matalapalkkatyötä tekevien osuus kaikista palkansaajista kestää maavertailun.

– Vuonna 2010 matalapalkkaisten osuus kaikista palkansaajista oli Suomessa 5,9 prosenttia, EU-maiden alhaisimpia.