19.09.2016 Ylivelkaantuneille on mahdollistettava uusi alku
MIELIPIDE
Ylivelkaantuneille on mahdollistettava uusi alku
Ulosoton suojaosuuden nostolla voidaan osin edistää työllisyyttä, mutta sillä ei ratkaista velkaongelmia.
MIELIPIDE 17.9.2016 2:00
Helsingin Sanomat
VUODEN 2017 budjettiesitykseen sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyyspakettityöryhmän esitys ulosoton kannustinloukkujen purkamisesta työllisyyttä tukevana toimenpiteenä. Nykyinen ulosoton suojaosuus (678 euroa kuukaudessa) ei kannusta pitkään työttömänä ollutta työn vastaanottamiseen, koska tulotason nousu ei ehkä lisää käteen jääviä tuloja. Kannustinongelmaa ratkaistaan nostamalla suojaosuutta.
Vaikeasti työllistettävien työllisyyden edistämiseksi suojaosuuden nosto on perusteltua, mutta samalla se vaikeuttaa pienituloisten rahoitusmahdollisuuksia.
Ulosotto on laiminlyödyn suoritusvelvollisuuden pakkotäytäntöönpanoa, joka turvaa luottojärjestelmän toimivuuden. Suojaosuus määrittää myös luottokelpoisuuden alarajan. Luottotappioriskin johdosta ”ulosottoon kelpaamaton” jää markkinoiden ulkopuolelle tai maksaa lainastaan todella korkeaa korkoa. Suojaosuuden nosto uhkaa laajentaa tätä luottomarkkinoiden huono-osaisten joukkoa.
Nykyinen luottoyhteiskunta ja sosiaaliturvan joustamattomuus edellyttävät kohtuuehtoisia rahoitusmahdollisuuksia kaikille. Takuu-Säätiössä on kehitetty pienituloisille reiluksi vaihtoehdoksi sosiaalista pienlainoitusta. Säätiön pienlaina-asiakkaat ovat valtaosin työmarkkinoiden ulkopuolella työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä tai työttömänä mutta myös pienituloisia osa-aika- tai pätkätyöläisiä.
Selvitysten perusteella sosiaalisella pienlainalla on monia myönteisiä vaikutuksia. Asiakkaat kertovat lainan poistavan huolta, vahvistavan itsenäisyyttä, lisäävän talouden hallintaa sekä pelastavan maksuhäiriöltä. Myös sosiaaliset luotot tarvitsevat uskottavuutensa tueksi viimesijaisena vaihtoehtona ulosottomahdollisuuden.
Ulosoton suojaosuuden nostolla voidaan osin edistää työllisyyttä, mutta sillä ei ratkaista velkaongelmia. Henkilö ei vapaudu velkavastuusta, vaikka hänet todettaisiin pienituloisuuden vuoksi varattomaksi. Epäselvä velkatilanne pitkittyy, viivästyskorkojen ja perintäkulujen seurauksena kasvava velkamäärä ahdistaa sekä vaikuttaa työmotivaatioon. Ahdingostaan kertoi myös nimimerkki Velkavanki (HS.fi/mielipide 4.9.).
Konkurssi- ja velkajärjestelylainsäädäntöä on kehitettävä, jotta se mahdollistaa ylivelkaantuneelle uuden alun ja tukee työllistymistä. Myös ulosottojärjestelmä on kaavamainen. Se vaatii kokonaisselvityksen ja enemmän joustavuutta muun muassa asumiskulujen huomioimisessa. Pelkkä suojaosuuden nosto auttaa toisaalla, mutta aiheuttaa ongelmia muualla.
Vuonna 2015 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 274 yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta, kun samaan aikaan ulosotossa oli satakertainen määrä: 485 000 ihmistä. Olisiko aika kehittää lainsäädäntöä velkavastuusta vapauttavan henkilökohtaisen konkurssin suuntaan?
Juha A. Pantzar
toiminnanjohtaja
Minna Markkanen
kehittämispäällikkö
Takuu-Säätiö
Mielipiteitä/kommentteja :
*Minusta kaikki mahdollinen tulisi tehdä sen hyväksi, että ihmiset eivät
ajautuisi ylivelkaantumaan. Meidän yhteiskunta kannustaa kansalaisia
kuluttamaan ja myös tuhlaamaan. Pikavippifirmat ja monet muut yritykset
tuputtavat kulutusluottojaan henkilöille, jotka ovat jo lähtökohtaisesti
suurimmassa vaarassa ajautua vaikeuksiin luottojensa kanssa. Minä
muistan vielä hyvin sellaisen ajan, jolloin säästämistä pidettiin oikeasti
hyveenä yhteiskunnassa, eikä kaikkea tarvinnut saada heti. Eduskunnan
on myös kannettava oma vastuunsa ongelmasta, koska mm. pikavippien
osalta "laillistettu koronkiskonta" voi edelleenkin jatkua, vuonna 2013
uudistettuun lainsäädäntöön jääneiden pahojen porsaanreikien takia.
*Ylivelkaantunut maksakoon velkansa pois ja saa uuden alyn.
Aivan samoin, kuin silakoilla 10v kitkuttanut asuntovelallinen tai 10v palkkansa lasten päivähoitoon sijoittanut velkarahalla opiskellut "porhoäiti".
Todella härskiä, että toiset voi elää kuin pellossa ja sitten muut maksavat nekin ylilyönnit.
*Velallisella pitää olla vastuu. Mutta myös velan antajalla. Josko tehtäisiin niin, että vastikkeetta antaneelle velkojalle annettaisiin vain kaksi sentti eurosta lopun jäädessä velan antajan piikkiin, taitaisi ulosottomäärät romahtaa suuresti. Siis henkilökohtainen konkurssilainsäädäntö välittomästi valmisteluun. Sehän ei haitanne Takuusäätiön työtä.
*Ulosoton piirissä on n. 485 000 ihmistä . Tämä tarkoittaa sitä, että työikäisistä joka kymmenes on ulosoton piirissä ja saanut maksuhäiriömerkinnän. Näin suuri osa suomalaisista ei voi saada vuokra-asuntoa, kiinteää Internetyhteyttä, muuta puhelinliittymää kuin kalliin prepaid-liittymän, koti- ja matkavakuutuksia, luottokorttia, useimpia työpaikkoja jopa pankkitilin avaaminen voi olla mahdotonta.
Ei ole kenenkään etu, että joka kymmenes käytännössä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Tähän on saatava muutos aikaan.
Ylivelkaantuneille on mahdollistettava uusi alku
Ulosoton suojaosuuden nostolla voidaan osin edistää työllisyyttä, mutta sillä ei ratkaista velkaongelmia.
MIELIPIDE 17.9.2016 2:00
Helsingin Sanomat
VUODEN 2017 budjettiesitykseen sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyyspakettityöryhmän esitys ulosoton kannustinloukkujen purkamisesta työllisyyttä tukevana toimenpiteenä. Nykyinen ulosoton suojaosuus (678 euroa kuukaudessa) ei kannusta pitkään työttömänä ollutta työn vastaanottamiseen, koska tulotason nousu ei ehkä lisää käteen jääviä tuloja. Kannustinongelmaa ratkaistaan nostamalla suojaosuutta.
Vaikeasti työllistettävien työllisyyden edistämiseksi suojaosuuden nosto on perusteltua, mutta samalla se vaikeuttaa pienituloisten rahoitusmahdollisuuksia.
Ulosotto on laiminlyödyn suoritusvelvollisuuden pakkotäytäntöönpanoa, joka turvaa luottojärjestelmän toimivuuden. Suojaosuus määrittää myös luottokelpoisuuden alarajan. Luottotappioriskin johdosta ”ulosottoon kelpaamaton” jää markkinoiden ulkopuolelle tai maksaa lainastaan todella korkeaa korkoa. Suojaosuuden nosto uhkaa laajentaa tätä luottomarkkinoiden huono-osaisten joukkoa.
Nykyinen luottoyhteiskunta ja sosiaaliturvan joustamattomuus edellyttävät kohtuuehtoisia rahoitusmahdollisuuksia kaikille. Takuu-Säätiössä on kehitetty pienituloisille reiluksi vaihtoehdoksi sosiaalista pienlainoitusta. Säätiön pienlaina-asiakkaat ovat valtaosin työmarkkinoiden ulkopuolella työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä tai työttömänä mutta myös pienituloisia osa-aika- tai pätkätyöläisiä.
Selvitysten perusteella sosiaalisella pienlainalla on monia myönteisiä vaikutuksia. Asiakkaat kertovat lainan poistavan huolta, vahvistavan itsenäisyyttä, lisäävän talouden hallintaa sekä pelastavan maksuhäiriöltä. Myös sosiaaliset luotot tarvitsevat uskottavuutensa tueksi viimesijaisena vaihtoehtona ulosottomahdollisuuden.
Ulosoton suojaosuuden nostolla voidaan osin edistää työllisyyttä, mutta sillä ei ratkaista velkaongelmia. Henkilö ei vapaudu velkavastuusta, vaikka hänet todettaisiin pienituloisuuden vuoksi varattomaksi. Epäselvä velkatilanne pitkittyy, viivästyskorkojen ja perintäkulujen seurauksena kasvava velkamäärä ahdistaa sekä vaikuttaa työmotivaatioon. Ahdingostaan kertoi myös nimimerkki Velkavanki (HS.fi/mielipide 4.9.).
Konkurssi- ja velkajärjestelylainsäädäntöä on kehitettävä, jotta se mahdollistaa ylivelkaantuneelle uuden alun ja tukee työllistymistä. Myös ulosottojärjestelmä on kaavamainen. Se vaatii kokonaisselvityksen ja enemmän joustavuutta muun muassa asumiskulujen huomioimisessa. Pelkkä suojaosuuden nosto auttaa toisaalla, mutta aiheuttaa ongelmia muualla.
Vuonna 2015 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 274 yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta, kun samaan aikaan ulosotossa oli satakertainen määrä: 485 000 ihmistä. Olisiko aika kehittää lainsäädäntöä velkavastuusta vapauttavan henkilökohtaisen konkurssin suuntaan?
Juha A. Pantzar
toiminnanjohtaja
Minna Markkanen
kehittämispäällikkö
Takuu-Säätiö
Mielipiteitä/kommentteja :
*Minusta kaikki mahdollinen tulisi tehdä sen hyväksi, että ihmiset eivät
ajautuisi ylivelkaantumaan. Meidän yhteiskunta kannustaa kansalaisia
kuluttamaan ja myös tuhlaamaan. Pikavippifirmat ja monet muut yritykset
tuputtavat kulutusluottojaan henkilöille, jotka ovat jo lähtökohtaisesti
suurimmassa vaarassa ajautua vaikeuksiin luottojensa kanssa. Minä
muistan vielä hyvin sellaisen ajan, jolloin säästämistä pidettiin oikeasti
hyveenä yhteiskunnassa, eikä kaikkea tarvinnut saada heti. Eduskunnan
on myös kannettava oma vastuunsa ongelmasta, koska mm. pikavippien
osalta "laillistettu koronkiskonta" voi edelleenkin jatkua, vuonna 2013
uudistettuun lainsäädäntöön jääneiden pahojen porsaanreikien takia.
*Ylivelkaantunut maksakoon velkansa pois ja saa uuden alyn.
Aivan samoin, kuin silakoilla 10v kitkuttanut asuntovelallinen tai 10v palkkansa lasten päivähoitoon sijoittanut velkarahalla opiskellut "porhoäiti".
Todella härskiä, että toiset voi elää kuin pellossa ja sitten muut maksavat nekin ylilyönnit.
*Velallisella pitää olla vastuu. Mutta myös velan antajalla. Josko tehtäisiin niin, että vastikkeetta antaneelle velkojalle annettaisiin vain kaksi sentti eurosta lopun jäädessä velan antajan piikkiin, taitaisi ulosottomäärät romahtaa suuresti. Siis henkilökohtainen konkurssilainsäädäntö välittomästi valmisteluun. Sehän ei haitanne Takuusäätiön työtä.
*Ulosoton piirissä on n. 485 000 ihmistä . Tämä tarkoittaa sitä, että työikäisistä joka kymmenes on ulosoton piirissä ja saanut maksuhäiriömerkinnän. Näin suuri osa suomalaisista ei voi saada vuokra-asuntoa, kiinteää Internetyhteyttä, muuta puhelinliittymää kuin kalliin prepaid-liittymän, koti- ja matkavakuutuksia, luottokorttia, useimpia työpaikkoja jopa pankkitilin avaaminen voi olla mahdotonta.
Ei ole kenenkään etu, että joka kymmenes käytännössä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Tähän on saatava muutos aikaan.
