20.01.2015 Suomen rahat valuvat etelään

Suomen rahat valuvat etelään
Sunnuntai 18.1.2015 klo 08.44  
IL:n tulovertailut näyttävät, että Suomessa asuu kolmen kerroksen väkeä.


FAKTA
Tuloerot jatkavat kasvuaan

Suomessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät edelleen.

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilasto kertoo, että vuonna 2013 tuloerot kasvoivat selvästi edellisvuoteen verrattuna.

Tuloerojen kasvu johtuu siitä, että suurituloisten tulot kasvavat muita nopeammin. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi reaalisesti 2,6 prosenttia ja pienituloisimman kymmenesosan tulotaso 0,3 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013. Muissa tulokymmenyksissä tulokehitys oli selvästi heikompaa.

Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli likimain samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Se kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta vuonna 2013 ja sai arvon 27,6. Tämä aiheutui suurituloisimmille kohdentuvien myyntivoittojen kasvusta. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli noin 5,4 prosenttiyksikköä, josta suuri osa aiheutuu tuloerojen kasvusta 1990-luvun lopulla.

Tuloerot ovat olleet suurimmillaan vuonna 2007, johon verrattuna vuoden 2013 Gini-kerroin oli 1,9 prosenttiyksikköä pienempi. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Isot erot

Tilastojen valossa Suomen rikkaat ja terveet asuvat etelässä ja lännessä, köyhät ja sairaat idässä ja pohjoisessa. Paremmin tienaavien paremman tulokehityksen lisäksi suomalaisten varallisuuseroja kasvattaa alueellinen epätasa-arvo. Suomalaisten varallisuus on valtaosin kiinni asunnoissa, joten varallisuuserot kasvavat, kun eteläisen Suomen asunnot säilyttävät paremmin hintansa. Itä- ja Pohjois-Suomessa asuntojen neliöhinnat ovat taantuman aikana monilla paikkakunnilla romahtaneet.

Vuoden 2009 varallisuustilastojen mukaan pohjoissuomalaisen perheen varallisuus oli keskimäärin 147 000 euroa. Etelässä summa oli lähes 220 000 euroa.

Maamme köyhät löytyvät pohjoisesta ja idästä, rikkaus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja Ahvenanmaalle.

Iltalehden kuntakohtaisessa vertailussa rikkaimmiksi osoittautuvat Kauniainen, sekä ahvenanmaalaiset Lemland ja Jomala. Pienituloisimpien asuinkunnat löytyvät idästä: Rääkkylä, Lieksa ja Rautavaara.

Sama kolmijako näkyy selvästi myös silloin, jos kartalle piirretään tulojako postinumeroiden perusteella. Rikkaimmat postinumeroalueet löytyvät pääkaupunkiseudulta, köyhimpien alueet ovat pääsääntöisesti pohjoisessa ja itäisessä Suomessa.

Rikkaat espoolaiset

Postinumeroalueiden vertailun perusteella Suomen varakkaimmat asuvat Espoon Westendissä. Siellä asukkaiden mediaanitulo on vuodessa 35 375 euroa vuodessa.

Alueen asukkaiden mediaanitulo saadaan, kun asukkaat asetetaan tulojen perusteella suuruusjärjestykseen. Mediaanitulo on vertailussa keskimmäiseksi jäävän tulo. Sekä tuota mediaanisummaa enemmän että vähemmän tienaavia on alueella yhtä monta.

Westend onkin tunnettu varakkaiden suomalaisten ”kultahammasrannikkona". Sieltä ovat majansa löytäneet mm. yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen, entinen Nokia-pomo Jorma Ollila, Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo, miljonääri Mohammed Al-Fayed, laulaja Tapani Kansa. Pääministeri Alexander Stubb viihtyy myös Westendissä silloin, kun ei ole pääministerin virka-asunnolla Helsingin Meilahdessa.

Lisäksi Westendistä löytyvät monien yrityselämän ja pankkimaailman kovien tekijöiden osoitteet.

Westend ei kuitenkaan ole Espoossa ainoa varakkaiden alue. Myös Friisilä, Mankkaa, Laaksolahti ja Nöykkiö sijoittuvat listalla kärkeen.

Köyhät espoolaiset

Yllättäen rikkaimpien lisäksi myös köyhimmät löytyvät Espoosta. Otaniemen postinumeroalueella asukkaiden mediaanitulo on vain hieman yli 11 000 euroa vuodessa.


Otaniemen sijoitus selittyy opiskelijoiden runsaalla määrällä. Otaniemen väen tilanne kuitenkin helpottunee valmistumisen jälkeen. Insinöörit eivät yleensä sijoitu tulotaulukoissa häntäpäähän.

Muut köyhimmät ovat Itä- ja Pohjois-Suomen pieniä kyliä, joissa jäljellä ovat enää lähinnä pienituloiset eläkeläiset. Tervon Eliaksela ja Savukosken Värriö jäävät myös selvästi alle 12 000 euron mediaanituloon.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

08.04.2019 Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelkaa

08.09.2023 SOITTO KELASTA

14.11.2023 PETTYMYS JA SIITÄ YLI, PÄÄSTÄ IRTI