Suomi teki sen, missä muu maailma ei ole vielä onnistunut – Toni Tiittanen ja 3 500 muuta asunnotonta saivat kodin
Reilu kymmenen vuotta sitten Suomi päätti, että jokainen suomalainen ansaitsee oman kodin. Nyt tavoite on lähempänä kuin koskaan. Keskustele aiheesta jutun lopussa.Asunnottomuus17.6.2018 klo 18:05päivitetty 18.6.2018 klo 14:29
Asunnottomien yö.
Marja Väänänen / Yle
Tästä on kyse
Vuosina 2008–2017 Suomi vähensi pitkäaikaisasunnottomuutta 40%.
Pitkäaikaisasunnoton on ollut ilman asuntoa yli vuoden tai toistuvasti kolmen viime vuoden aikana.
Asunnottoman henkilön asumisjärjestelyt säästävät 15 000 euroa.
Vuonna 2007 asuntoministeri Jan Vapaavuori asetti “neljä viisasta miestä” ratkomaan pitkäaikaisasunnottomuutta. Koolle kutsuttiin piispa Eero Huovinen, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Y-säätiön toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale. Ryhmän sihteerinä toimi Juha Kaakinen.
– Jokaisella on ihmisarvo ja asunto on perusoikeus. Sivistysvaltiossa kaikille kuuluu koti, kertoo Y-säätiön nykyinen toimitusjohtaja Juha Kaakinen.
Suomen malli pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen kiinnostaa joka mantereella. Ryhmän puhemieheksi päätynyt Juha Kaakinen on kertonut tuloksista Ranskassa, Britanniassa, Irlannissa, Espanjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä.
Syksyllä vuorossa ovat ainakin Kanada ja Australia. Viikoittain Suomeen tulee kansainvälisiä vieraita tutustumaan tapaan, jolla pitkäaikaisasunnottomuus saatiin laskuun.
Asunto ensin -periaate
Asunto ensin -ajatus on yksinkertaisuudessaan timanttinen. Ensin hankitaan koti. Vasta sen jälkeen ryhdytään korjaamaan ongelmia, joita asunnottomuus on tuonut.
– Asuntoja piti olla riittävästi. Koteja ostettiin yksityisiltä markkinoilta ja niitä rakennettiin lisää. Asunnoista tehtiin koteja, joissa asutaan pysyvästi, kertoo Juha Kaakinen.
Juha Kaakisen mielestä asunto on ihmisen perusoikeus.Tiina Kokko / Yle
Kustannukset jaettiin valtion ja kaupunkien kesken tasan. Hanketta tukivat muun muassa asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Kokonaiskustannukset olivat 270 miljoonaa euroa, josta pääosa kohdistui asuntojen rakentamiseen ja hankintaan.
Asuntoloista luovuttiin. Ne remontoitiin asunnoiksi, koska kenenkään ei tarvitse asua asuntolassa. Helsingin Alppikadun asuntolan 250 vuodesijaa muutettiin 81 asunnoksi.
3 500 ihmistä asunnotonta sai kodin. Heistä 80 prosenttia kykeni pitämään siitä kiinni.
Kuinka se on mahdollista?
Oikeudet ja vastuut kuuluvat kaikille
Asuntojen suhteen kaikki asunnottomat olivat samalla viivalla. Asunnottomuuden syitä ei kysytty.
– Koti tarkoittaa turvaa, vastuuta ja vapautta. Halu hoitaa itse asioitaan kasvaa. Turvallisuus on asunnottomalle järisyttävä kokemus. Jotkut nukkuivat ensin lattialla, koska sänky tuntui niin vieraalta, kertoo Juha Kaakinen.
Asunnottomuuden kylkiäisinä tulevat usein päihde- ja mielenterveysongelmat. Asunnon saaminen ei lopeta ongelmia, mutta niiden kanssa on helpompi elää. Turvassa oleva ihminen kykenee hoitamaan asioitaan paremmin.
Asunnoton on usein rahaton ja työtön. Miksi antaa asunto jo valmiiksi rahattomalle?
– Koska hän ei ole enää asunnoton. Asunnosta vastatessaan hän on yhteiskunnan jäsen, ja velvoitettu sekä oikeutettu samoihin etuuksiin kuin muutkin, toteaa Juha Kaakinen.
Tukea ei tuputeta, eikä tuki ole ehto kodin saamiselle. Asukas itse päättää elämästään ja siitä, tarvitseeko hän tukea.
Viiden vuoden asunnottomuus
Toni Tiittanen on tavallinen espoolainen mies, josta tuli koditon 22-vuotiaana.
– Kaverit tekee kaltaisekseen ja rahat upposivat Kallion baareihin. Yritin maksaa vuokrarästejä, mutta niitä kertyi niin, että lopulta tuli häätö, hän kertoo.
Pitkäaikaisasunnoton on ollut ilman kotia yli vuoden.Marja Väänänen / Yle
Asunnottomuus kesti viisi vuotta. Asuinpaikkoja oli useita kymmeniä. Pisin vuokrasuhde kesti vuoden, muuten paikka vaihtui joka viikko tai joka päivä.
– On todella noloa ja kiusallista pyytää kaverilta tai sukulaiselta majapaikkaa. Mikään ei motivoi. Asunnon puute aiheutti masennusta ja mielenterveysongelmat pahenivat.
Itsetuhoiset ajatukset alkoivat tulla tutuiksi. Tiittanen otti yhteyttä Espoon aikuissosiaalitoimistoon.
– Sanoin, etten enää jaksa: teen itselleni jotain, jos minua ei auteta.
Oikealla tuella on suuri merkitys
Asunnottoman saaman tuen tapa voi ratkaista kaiken. Yhteisöpalvelujohtaja Anna Vuorio Setlementtiasunnot Oy:sta sanoo, että kun apuun ollaan valmiita, tuen pitää olla laadukasta ja heti saatavilla. Toni Tiittanen sai apua heti.
– Asuntoa piti odottaa neljä kuukautta, mutta kyllä se meni, kun oli jotain mitä odottaa. Aluksi se oli tosi outoa. Ei tiennyt, miten päin olisi ollut. Se oli epätodellista. Aluksi nukuin kovalla lattialla, kertoo Tiittanen.
Nyt hän asuu Espoon Saunalahdessa tukiasunnossa ja käy kuntouttavassa työtoiminnassa. Tiittanen on yhteisönsä vanhin ja kirjaa ylös kuulumisia asukkaiden yhteisökokouksissa.
Se oli epätodellista. Aluksi nukuin kovalla lattialla.
TONI TIITTANEN
– Siellä kysellään, miten on viikko mennyt. Kun ihmisille kuuluu hyvää, siitä tulee hyvä mieli, Tiittanen kertoo.
Viinaa kuluu vähemmän, nykyään lähinnä viikonloppuisin. Vanhoja ryyppyporukoita on vaikea jättää.
– Onneksi olen saanut uusiakin kavereita. Sillä porukalla missä liikkuu, on tosi suuri merkitys, pohtii Toni Tiittanen.
Asunnottomuus eristää muista
Asunnottomuus laittaa sivuraiteille nopeasti. Tutkijat kritisoivat aluksi sitä, että asunnot tehtiin lähekkäin. Pelättiin ongelmia.
Onko koti sijoituskohde vai sosiaalinen perusoikeus?
JUHA KAAKINEN
– Silti asumiselta toivotaan yhteisöllisyyttä. Miksi asunnottomat olisivat tässä poikkeus? Asunnottomuuden kokemus eristää muista muutenkin, joten miksi heidät pitäisi jättää asunnoissaan yksin, kysyy Juha Kaakinen.
Kodittomien ääntä kuultiin. Asunnottomuuden kokeneet olivat mukana toiminnassa hankkeen ohjausryhmästä lähtien.
Rakenteellinen asunnottomuus
Asunnottomuus ilmiönä kertoo yhteiskunnasta paljon.
– Miten huolehditaan kohtuuhintaisesta asumisesta? Onko koti sijoituskohde vai sosiaalinen perusoikeus? Asunnon pitäisi olla yhtä itsestäänselvä kuin tiet, viemärit tai vesijohdot, sanoo Juha Kaakinen.
Kohtuuhintaisten asuntojen alueilla asunnottomia ei juuri ole. Esimerkiksi Irlannissa, jossa kohtuullista vuokra-asumista on vähän, katu- asunnottomuus on räjähtänyt käsiin.
Suomessa kokonaisasunnottomuus on vähentynyt jo viidettä vuotta peräkkäin.
Riskitekijöitä asunnottomuuteen
Asunnottomuus alkaa usein yksittäisestä asiasta. Työpaikan menetys, avioero, läheisen kuolema. Tunnepuolen iskut ovat iso syy asunnottomuuden taustalla. Kaikilla riski joutua asunnottomaksi ei kuitenkaan ole yhtä suuri.
Kohtuuhintaisen asumisen alueilla asunnottomuutta on vähemmän.Marja Väänänen / Yle
– Velkaantuminen nostaa asunnottomuuden riskiä. Myös rikkinäinen kotitausta on keskeinen tekijä. Väkivalta, päihteet tai mielenterveysongelmat heijastuvat lapsen kokemaan turvattomuuteen, kuvaa Juha Kaakinen.
Nuorilla pitkä laitostausta voi vaikeuttaa matkaa kohti itsenäistä elämää.
– Ihmetemppuja ei silti vaadita. Yksi asia voi kaataa, mutta yksi asia voi myös nostaa ihmisen takaisin raiteille, toteaa Kaakinen.
Yhteistyön voimannäyte
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma kesti kahdeksan vuotta ja päättyi vuonna 2015. Hankkeessa oli valtion lisäksi järjestöjä ja kymmenen Suomen suurinta kaupunkia. Kahdeksan vuoden aikana ehti olla viisi hallitusta.
– Poliitikoilla on paljon valtaa. Jos halutaan parantaa asioita, se pystytään tekemään. Hankkeessa vastuut ja kustannukset jaettiin selvästi, toteaa Juha Kaakinen.
Asunnottomuus voidaan voittaa. Nyt työ keskittyy asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja asumisneuvonnan kehittämiseen.
– Sodanjälkeisissä oloissa Suomi asutti satoja tuhansia evakkoja. Olisi kummallista, jos emme nyt löydä koteja kaikille asunnottomille, sanoo Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.
Suomessa on tällä hetkellä vielä 7 112 ihmistä ilman kotia.
