Uutiset | Politiikka
Tällainen on ”aktiivimalli kakkonen”: Työttömän haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa - ensin tulee muistutus, sitten pitenevät karenssit
Tänään klo 10:21Jatkossa työttömän työnhakijan on raportoitava hakemistaan työpaikoista kuukauden välein verkkopalveluun.
Työministeri Jari Lindström (sin) esitteli torstaina omatoimisen työnhaun mallin, jota on kutsuttu myös "aktiivimalli kakkoseksi".
Mallissa työtön ilmoittautuu ensin työnhakijaksi lähtökohtaisesti verkkopalvelussa, mutta tarvittaessa muistakin tavoista voidaan sopia maakunnan tai palveluntarjoajan kanssa. Työnhakijalle laaditaan työllistymissuunnitelma 14 päivän kuluessa työnhaun alkamisesta.
Työttömien tulee hakea lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta tapauskohtaisesti velvoite voi olla pienempikin riippuen alueellisesta työtilanteesta, työnhakijaan liittyvistä syistä tai ammattisuojasta. Nykyisinkään työttömän ei tarvitse hakea muita kuin oman alan töitä kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana.
Lindströmin mukaan haettavien paikkojen joukossa voi olla enintään yksi yksilöity työpaikka, jonka hakemista ei voi korvata vapaavalintaisella hakemisella.
Kuukausittainen raportointi
Työttömän tulee raportoida hakemistaan paikoista kuukauden välein verkkopalveluun. Mikäli verkkoraportointiin ei ole taitoja, Lindströmin mukaan maakunnan tai palveluntarjoajan tulisi tarjota muita mahdollisuuksia raportointiin. Muita tapoja voisivat olla esimerkiksi puhelinraportointi tai paikan päällä raportointi.
Työttömän tulisi hakea paikkoja, joita hänen on realistista saada. Mikäli havaittaisiin "hakemustehtailua", työtön menettäisi toistaiseksi mahdollisuutensa valita, mitä työpaikkoja hän hakee. Maakunta voisi tällöin määrätä työllistymissuunnitelmassa, mitä paikkoja työttömän on haettava.
Tarkoituksenmukaisten paikkojen hakemista valvotaan Lindströmin mukaan verkkopalvelun ja työttömien haastattelujen kautta. Ministeri vakuuttaa, että "Ei me heti rynnätä kimppuun pakottamaan ihmisiä tekemään jotakin."
- Kaikestahan jää jälki, mitä hän on verkossa tehnyt ja toiminut. Siinä vaiheessa muistutetaan tai puututaan ja tulee jopa velvoittavuutta, jos ei homma muuten onnistu, Lindström totesi.
Lindström kuvailee, että kyseessä on nyt "luottamusloikka" eli työtön on jatkossa vastuussa työpaikkojen hakemisesta.
- Hyvin pitkälle on tarkoitus luottaa siihen, että työnhakija on tosissaan hakenut paikkoja ja ilmoittaa verkossa niistä, Lindström totesi.
Työministeri Jari Lindström esitteli omatoimisen työnhaun mallia. HANNA GRÅSTEN
Asteittain pitenevät karenssit
Hakemusten lähettämisen lisäksi työmahdollisuuksien hakemiseksi laskettaisiin yhteydenotto työnantajaan, osallistuminen rekrytointitapahtumaan tai se, että ilmoittautuu vuokratyönvälitystä tarjoavan yrityksen rekisteriin. Myös esimerkiksi yrittäjän osallistuminen tarjouskilpailuun laskettaisiin työmahdollisuuksien hakemiseksi.
Ensimmäisestä hakemisvelvoitteen laiminlyömisestä seuraisi muistutus. Mikäli seuraavankaan kuukauden aikana ei täytä velvoitetta, seuraisi 10 päivän karenssi. Kolmannesta rikkeestä tulisi 20 päivän karenssi ja neljännestä työssäolovelvoite. Varmasta työpaikasta kieltäytymisestä (koskisi vain vähintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä) seuraisi 90 päivän karenssi, jolloin ei makseta työttömyysetuutta.
Nykyisin jo ensimmäisestä velvoitteen laiminlyömisestä voi seurata 30 tai 60 päivän suuruinen karenssi. Omatoimisen työnhaun mallin astuessa voimaan poistuisivat nykyiset karenssit, joita työttömälle on voitu asettaa muun muassa tarjotun työn hakematta jättämisestä, työllistymissuunnitelman toteuttamatta jättämisestä tai työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisestä.
Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth kertoo, ettei kaikkia mallin yksityiskohtia ei ole vielä mietitty, mutta tarkoituksena on, että muistutus olisi verkkopalvelussa nähtävänä ja siitä lähetettäisiin myös kotiin kirje.
Lindstömin mukaan muistutuksen antamisen yhteydessä ei kysytä hakematta jättämisen syystä, vaan sen on tarkoitus olla "herätys" työttömälle työttömyysetuuden vastikkeellisuudesta. Lindström korostaa, että muistutus hyödyttää niitä työttömiä, jotka ovat tehneet jonkin virheen raportoinnissa tai unohtaneet sen.
Päällekkäisiä velvoitteita?
Työmarkkinajärjestöt, kuten SAK, ovat kritisoineet hallitusta siitä, että se asettaa sekavanolosia ja päällekkäisiä velvoitteita työttömille ensin aktiivimallilla ja sitten omatoimisen työnhaun mallilla. Lindström vakuutti torstaina, ettei päällekäisyyksiä synny.
Lindströmin mukaan kuvio menee niin, että työnhakijan jätettyä hakematta työmahdollisuuksia, hänelle tulee ensin muistutus ja sitten karenssi, jolloin ei makseta työttömyysetuutta. Kun karenssi on päättynyt, aktiivimallin kolmen kuukauden tarkastelujakso alkaisi alusta eli etuutta maksettaisiin normaalin suuruisena.
- Jos ei edes yritä hakea, saa karenssin tai työssäolovelvoitteen. Jos ei onnistu pyrkimyksissään, etuuden määrää leikataan aktiivimallin mukaisesti, Lindström sanoi.
Aktiivimallissa työttömyysetuuden määrää leikataan 4,65 prosenttia kolmeksi kuukaudeksi, mikäli työtön työnhakija ei ole osoittanut aktiivisuuttaan olemalla 18 tuntia palkkatöissä, viisi päivää TE-toimiston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa tai tienaamalla 241 euroa yritystoiminnalla kolmen kuukauden tarkastelujaksolla.
Lindström lupaa, että työttömät työnhakijat saavat jatkossa paremmin tietoa siitä, mitä kaikkea heiltä edellytetään. Hän vakuuttaa, ettei päällekkäisiä sanktioita tule.
- Aktiivimallin tiedottamisessa me epäonnistuttiin kyllä totaalisesti ja se lähti aivan väärille urille tiedottamisen kannalta, hän toteaa Iltalehdelle.
Lindström kehottaa kansalaisia tutustumaan omatoimisen työnhaun malliin työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.
Yksityiset toimijat mukaan
Työllistymissuunnitelman voisi laatia jatkossa myös yksityinen yritys, joka saisi myös seurata suunnitelman toteuttamista. Sanktioita voisi kuitenkin määrätä vain viranomainen.
Vanhemman hallitussihteerin Timo Melingin mukaan perustuslain näkökulmasta ei ole ongelmallista, että yksityinen palveluntuottaja laatisi työnhakijaa velvoittavia suunnitelmia.
- Se, että missä kohtaa tulee työttömyysturvaseuraamuksia, on perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä ja se kuuluu aina viranomaiselle.
Palveluntuottaja voi siis Melingin mukaan seurata työllistymissuunnitelman toteutumista, mutta mikäli ilmenee jotain sellaista, mikä voi vaikuttaa työttömyysturvaoikeuteen, asian selvittäminen tästä eteenpäin olisi viranomaistoimintaa eli maakunnan vastuulla.
Eduskuntaan jo syksyllä
Hallitus esitteli omatoimisen työnhaun mallin ensimmäisen version jo vuosi sitten, mutta se palautettiin valmisteluun kovan kritiikin jälkeen. Kahden edeltävän viikon aikana hallitus on keskustellut korjatusta mallista työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lindströmin mukaan "esitys ei ole yksimielinen". Esimerkiksi STTK ja SAK ovat mallia kohtaan kriittisiä.
Hallitus lähettää mallin esitysluonnoksen lausuntokierrokselle tällä viikolla. Lausuntoaika päättyy elokuussa, jonka jälkeen siihen tehdään mahdollisia muutoksia. Lindströmin mukaan esitystä on tarkoitus käsitellä eduskunnassa syysistuntokaudella.
Maakunnat olisivat päävastuussa omatoimisen työnhaun mallin toteuttamisesta, joten Lindströmin mukaan malli voi astua voimaan vasta, kun maakunnat on perustettu. Hallitus ilmoitti tällä viikolla, että sote- ja maakuntauudistusten voimaantulo lykkääntyy vuodella eli vuoden 2021 alkuun.
Hallituksella ei ole tässä vaiheessa arvioita mallin työllisyys- tai kustannusvaikutuksista.
HANNA GRÅSTEN
