16.03.2017 Tämä kuvio sen todistaa - kotitalouksien velkaantuneisuus on ennätystasolla, Suomea varoitettu jo
Tämä kuvio sen todistaa - kotitalouksien velkaantuneisuus on ennätystasolla, Suomea varoitettu jo
Torstai 16.3.2017 klo 20.00
- Jokaisen on hyvä pohtia, onko varaa ottaa lisää velkaa, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyslukemiin.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri pitää keskeisenä sitä, että kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut jo pitkän aikaa.
Kotitalouksien velkaantuneisuus oli viime vuonna korkeimmillaan tarkastelujaksolla 1975-2016.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyslukemiin.
Tilastokeskuksen torstaina julkaisemista tiedoista ilmenee, että velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa 126,5 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
- Keskeistä on, että kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut pitkäaikaisesti ja on ennätyksellisellä tasolla, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri sanoo.
EU:n rahoitusvakauden valvonnasta vastaava Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea jo marraskuussa kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntoluotonantoon liittyvistä keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista.
- Tilanne ei ole hälyttävä, mutta jos kehitys jatkuu, voi tulla ylivelkaantumista, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman varoittaa.
- Jokaisen on hyvä pohtia, onko varaa ottaa lisää velkaa, että ei elä liikaa hetkessä, Schauman jatkaa.
Pankeilla iso vastuu
Schauman pitää perusohjenuorana sitä, että huonoina aikoina kannattaa säästää, kun taas hyvinä aikoina liikkumavaraa on enemmän.
Suomalaiset eivät ole toimineet Schaumanin mukaan tämän logiikan mukaan.
- Vuonna 2015, kun synkistely oli pahimmillaan ja harva kuvitteli, että tulevaisuus näyttää valoisalta, otettiin velkaa.
Pankeilla on Schaumanin mukaan iso vastuu sen suhteen, että lainoja myönnetään sellaisille henkilöille ja yrityksille, jotka selviävät velvoitteistaan.
Pankit ovat kuitenkin myöntäneet lainoja herkästi, minkä taustalla on Schaumanin mukaan "äärimmäisen elvyttävä rahapolitiikka".
- Lainojen myöntäminen ei ole nollakorkoympäristössä pankeille hirveän loistavaa bisnestä. Enemmän otetaan maksuja eri palveluista.
Kulutus kasvun moottori
Valtiovarainministeriö arvioi helmikuussa, että Suomen talouden orastava elpyminen on perustunut kotimaiseen kysyntään.
Myös Schauman sanoo, että kotitalouksien kulutus oli viime vuonna kasvun moottori.
- Kotitalouksien velkaantuminen on todella kaksipiippuinen juttu. Kulutus on tärkein erä, kun katsotaan, mistä BKT:n kasvu tulee yhdessä investointien kanssa.
Suomen Pankin Euro & talous -julkaisussa 5/2016 todettiin, että Suomen talouden kestävä elpyminen ei voi pysyvästi perustua kotitalouksien velkaantumisen kasvulle.
Artikkelissa mainittiin, että "esimerkiksi työttömyyden lisääntymisen tai asuntojen hintojen laskun seurauksena varsinkin runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien kulutus voi äkillisesti supistua, mikä olisi vaarallista rahoitusjärjestelmän ja talouden vakaudelle".
- Pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että velkaantuneisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti kotitalouksien kesken, Putkuri huomauttaa.
OLLI WARIS
Torstai 16.3.2017 klo 20.00
- Jokaisen on hyvä pohtia, onko varaa ottaa lisää velkaa, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyslukemiin.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri pitää keskeisenä sitä, että kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut jo pitkän aikaa.
Kotitalouksien velkaantuneisuus oli viime vuonna korkeimmillaan tarkastelujaksolla 1975-2016.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyslukemiin.
Tilastokeskuksen torstaina julkaisemista tiedoista ilmenee, että velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa 126,5 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
- Keskeistä on, että kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut pitkäaikaisesti ja on ennätyksellisellä tasolla, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri sanoo.
EU:n rahoitusvakauden valvonnasta vastaava Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea jo marraskuussa kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntoluotonantoon liittyvistä keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista.
- Tilanne ei ole hälyttävä, mutta jos kehitys jatkuu, voi tulla ylivelkaantumista, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman varoittaa.
- Jokaisen on hyvä pohtia, onko varaa ottaa lisää velkaa, että ei elä liikaa hetkessä, Schauman jatkaa.
Pankeilla iso vastuu
Schauman pitää perusohjenuorana sitä, että huonoina aikoina kannattaa säästää, kun taas hyvinä aikoina liikkumavaraa on enemmän.
Suomalaiset eivät ole toimineet Schaumanin mukaan tämän logiikan mukaan.
- Vuonna 2015, kun synkistely oli pahimmillaan ja harva kuvitteli, että tulevaisuus näyttää valoisalta, otettiin velkaa.
Pankeilla on Schaumanin mukaan iso vastuu sen suhteen, että lainoja myönnetään sellaisille henkilöille ja yrityksille, jotka selviävät velvoitteistaan.
Pankit ovat kuitenkin myöntäneet lainoja herkästi, minkä taustalla on Schaumanin mukaan "äärimmäisen elvyttävä rahapolitiikka".
- Lainojen myöntäminen ei ole nollakorkoympäristössä pankeille hirveän loistavaa bisnestä. Enemmän otetaan maksuja eri palveluista.
Kulutus kasvun moottori
Valtiovarainministeriö arvioi helmikuussa, että Suomen talouden orastava elpyminen on perustunut kotimaiseen kysyntään.
Myös Schauman sanoo, että kotitalouksien kulutus oli viime vuonna kasvun moottori.
- Kotitalouksien velkaantuminen on todella kaksipiippuinen juttu. Kulutus on tärkein erä, kun katsotaan, mistä BKT:n kasvu tulee yhdessä investointien kanssa.
Suomen Pankin Euro & talous -julkaisussa 5/2016 todettiin, että Suomen talouden kestävä elpyminen ei voi pysyvästi perustua kotitalouksien velkaantumisen kasvulle.
Artikkelissa mainittiin, että "esimerkiksi työttömyyden lisääntymisen tai asuntojen hintojen laskun seurauksena varsinkin runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien kulutus voi äkillisesti supistua, mikä olisi vaarallista rahoitusjärjestelmän ja talouden vakaudelle".
- Pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että velkaantuneisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti kotitalouksien kesken, Putkuri huomauttaa.
OLLI WARIS
