26.7.2014 Kun mummo alkaa elää velaksi

Kun mummo alkaa elää velaksi
Eläkeikäisten maksuhäiriöisten määrä on kasvanut huimasti viime vuosina, kertovat tilastot.
25.7.2014

inShare
Noin 70-vuotias yksin asuva eläkeläisrouva kertoo, että eläke riittää jotenkin normaaliin elämiseen. Hieman yli 1000 euron eläkkeestä jää vuokran jälkeen muuhun elämiseen noin 400 euroa. Sähkölaskut tuntuvat aina kovin suurilta, ja vaatteita ei ole varaa ostaa lähes koskaan.

Nainen ei ole hakenut toimeentulotukea, eikä usko sitä saavansakaan. Hän on yrittänyt pärjätä omillaan.

Lue myös nämä:
Suomi "unohtaa" mielellään Israelin asetestit
Suomi elää metsästä: tatit Italiaan, mustikat Japaniin
"Koneet lentävät konfliktialueilla kaiken aikaa"
Yli viikon kestäneestä sairaalajaksosta aiheutunut 250 euron lasku kuitenkin huolestuttaa. Hän kertoo, että sen maksupäivää on pakko siirtää. Maksuhäiriömerkintää hän ei toistaiseksi ole saanut, vaan sinnittelemällä hän on aina onnistunut maksamaan laskut joten kuten.

Edellä kuvaillun kaltaisessa tilanteessa on moni suomalainen eläkkeensaaja. Joillain tilanne on päässyt vielä vakavammaksi. Ikäihmisten velkaongelmat ovat nimittäin kasvussa, kertoo Eläkkeensaajien keskusliiton (EKL) toiminnanjohtaja Timo Kokko.

TALOUSTIEDOT
Suomen Asiakastieto Oy
– Loppujenkin suurten ikäluokkien ihmisten jäädessä eläkkeelle ja eläkkeensaajien lukumäärän kasvaessa ongelma ei taatusti tule pienenemään, jos sille ei tehdä mitään, Kokko sanoo Taloussanomille.

Myös velkaneuvontaan on tullut tasaisesti asiakkaita. Maksuhäiriöisten määrän lisääntyminen näkyy velkaneuvonnassa pienellä viiveellä.

– Yllättävän paljon näkyy eläkeläisiä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä. He ovat useimmiten naisia, sanoo Helsingin talous- ja velkaneuvonnan talous- ja velkaneuvoja Juha Neuvonen Taloussanomille.

Huoli eläkeläisten
velkaantumisesta

Eläkkeelle jäädessä tulot laskevat, eikä kulutusta osata Neuvosen mukaan välttämättä sopeuttaa oikein. Huolenaihetta on siinä, kun kuluttamaan tottuneet suurten ikäluokkien edustajat jäävät eläkkeelle.

– Pelkona on, että kulutusta sopeutetaan ja paikataan velkarahalla vailla kunnon maksukykyä. Tämä konkretisoituu varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen on kallista ja houkutuksia on paljon, velkaneuvoja Juha Neuvonen sanoo.

Ongelmia
useammin miehillä

Luokitusyhtiö Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten määrä ollut kasvussa vuodesta 2009 asti. Kesäkuun 2014 lopulla Suomessa oli 365 000 maksuhäiriöistä kuluttajaa, mikä tarkoittaa 8,3 prosenttia aikuisväestöstä. Määrän uskotaan rikkovan tänä vuonna 1990-luvun laman jälkeisen vuoden 1997 ennätyksen, joka oli 368 000.

Maksuhäiriöisiä miehiä on kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin naisia. 25–34-vuotiaista miehistä yli 15 prosentilla on Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöitä, mutta heidän osuutensa putoaa kymmenen prosentin alapuolelle eläkeiän lähestyessä.

Naisen euro on 80
senttiä eläkkeelläkin

Maksuhäiriöitä on molemmilla sukupuolilla. EKL:n Timo Kokon arvion mukaan eläkeläisnaisten maksuhäiriöt heijastelevat sitä, että naisten keskimääräinen eläke-euro on huomattavasti pienempi kuin miesten.

– Naisen palkkaeuro on noin 83 senttiä, ja työ-, kansan- ja mahdollisesta perhe-eläkkeestä koostuva eläke-euro 78 senttiä. Pelkkä naisen työeläke-euro on vain 69 senttiä, Kokko sanoo.

Tämä selittyy hänen mukaansa naisten pienemmillä palkoilla ja katkonaisilla työurilla. Nainen jää hoitamaan lasta kotiin, ja ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkettä ei karttunut lastenhoitoajalta lainkaan.

"Toimeentulotuen hakeminen
hävettää"

Pienituloisten määrä on viime vuosina laskenut, mikä selviää Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilastosta. Huomattavaa on kuitenkin se, että pienituloisista suurin osa on eläkeläisiä. Vuonna 2012 Suomessa oli 635 000 pienituloista, joista noin kolmannes eli 219 000 oli eläkeläisiä.

Vaikka maksuhäiriöisten määrät ovat ylipäätään kasvaneet viime vuosina, toimeentulotukea saavien määrä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2012 tilaston perusteella pysynyt melko tasaisena. Yksin asuvista miehistä useampi saa toimeentulotukea kuin yksin asuvista naisista. Sen sijaan pariskunnista huomattavasti harvempi saa toimeentulotukea.

EKL:n Timo Kokon mukaan moni toimeentulotukeen oikeutettu eläkeläisnainen ei hae toimeentulotukea, mikä saattaa vaikuttaa eläkeläisnaisten maksuhäiriöihin. Samoin on asumistuen laita.

– Monet kokevat sen hakemisen nöyryyttäväksi, Kokko sanoo.

Ongelmiin löytyy
ratkaisuja

Eläkeläisten maksuhäiriöt järjestellään samoin kuin minkä tahansa ikäisten ihmisten. Velkajärjestelyssä arvioidaan tuloja, menoja ja maksukykyä, joiden perusteella tehdään ratkaisu jatkotoimista, kuten hankalammissa tapauksissa oikeuden käsittelystä.

– Jos tapaus on tuore, se voi olla este ratkaisun myöntämiselle. Ei katsota kovin hyvällä tai anneta velkoja helposti anteeksi, jos ei ole osannut sopeuttaa kulutustaan, velkaneuvoja Juha Neuvonen sanoo.

Hänen mukaansa yleisin vaihtoehto on, että ulosotto vie eläkkeestä sen osan, jonka voi viedä. Velka voi tulla maksetuksi ulosoton kautta kokonaankin järkevässä ajassa.

Maksuhäiriöitä
voidaan ehkäistä

Eläkeläisten etuja ajava EKL vaatii, että kansaeläkkeen korotus kirjattaisiin tulevia eduskuntavaaleja seuraavaan hallitusohjelmaan. Korotuksia odotellessa eläkkeensaajien pienituloisuudesta aiheutuvia maksuhäiriöitä pyritään ehkäisemään jakamalla tietoa eläkkeelle jääville ihmisille.

– Eläkkeelle jäädessä pitäisi miettiä, kuinka siihen varautuu. EKL järjestää eläkkeelle jääville valmennustilaisuuksia, joissa asia otetaan esille, Timo Kokko kertoo.

Myös Helsingin kaupungin velkaneuvonnan Juha Neuvonen huomauttaa, että velkaneuvonnan ajatus on, että ihmiset olisivat liikkeellä ajoissa jo ennen maksuhäiriömerkintää.

– Valitettavasti se on vähemmistö. Kaikki on jo ehtinyt tapahtua, kun apua haetaan, Neuvonen sanoo.

Ongelmia yritetään kuitenkin ratkaista jo ennen niiden syntymistä. Velkaneuvonnan asiantuntijat käyvät puhumassa taloudenhallinnasta kaiken ikäisille ihmisille, myös eläkeläisille.