15.01.2020 "12 vuotta sitten ruokaa hakivat alkoholistit, nyt koko yhteiskunnan kirjo" – Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä jälleen kasvanut
"12 vuotta sitten ruokaa hakivat alkoholistit, nyt koko yhteiskunnan kirjo" – Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä jälleen kasvanut
Tapa jakaa ruoka-apua vaihtelee suuresti kaupungeittain. Osassa on vielä perinteinen leipäjono, osassa yhteisruokailuja, jossain ilmaisen ruokakassin saa kotiovelle. Kuva on Kuopiosta tammikuulta 2020. Matias Honkamaa
Ruoka-avun asiakasmäärät kasvoivat 2019 lähes kaikissa suurissa kaupungeissa edellisvuoteen verrattuna. Uutissuomalainen kysyi asiaa 12 suurimman kaupungin ruoka-aputoimijoilta. Vain Vantaalta ja Hurstin Avusta Helsingistä kerrotaan kävijämäärän pysyneen ennallaan. Kouvolasta tietoja ei saatu.
Leipää lukuun ottamatta ruokaa ei saada niin paljon kuin olisi menekkiä, kertoo turkulaisen Operaatio Ruokakassin toiminnanjohtaja Jari Niemelä.
– Alustavien lukujen mukaan kasvua asiakasmäärässä on vähintään 25 prosenttia. Jostain ihmeen syystä tuli tällainen hyppäys. Onko hätä lisääntymään päin vai johtuuko kasvu jostain muusta?
Niemelä arvelee osaselityksen olevan se, että kun ruokamäärä ja jakelupaikat lisääntyvät, myös asiakasmäärä lisääntyy.
– Toivottavasti uuden hallituksen politiikka alkaa purra. Maassamme on paljon oikeasti köyhiä.
Monessa kaupungissa on pantu merkille asiakaskunnan muutos.
– Keskimääräinen kävijä on 41–55-vuotias mies, joka on ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Opiskelijoiden ja eläkeläisten osuus on kuitenkin kasvanut, sanoo Taina Koponen Jyväskylän Katulähetyksestä.
Siellä asiakasmäärän kasvu oli viime vuonna melkein parikymmentä prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.
Kuopion ruoka-apu ry:n kävijäennätys syntyi jouluaatonaattona, kun ruokakassin kävi hakemassa 250 eri henkilöä.
– Jaoimme vuonna 2017 noin 27 000 kassia ruokaa, vuonna 2018 noin 33 000 ja viime vuonna yli 37 000. Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja opiskelijoiden sekä lapsiperheiden määrä on lisääntynyt myös huomattavasti, kertoo puheenjohtaja Harri Miettinen.
Espoolaisen Hyvä Arki ry:n viesti on sama: nousua on ja uusia käyttäjäryhmiä.
– 12 vuotta sitten ruokaa hakivat alkoholistit, nyt koko yhteiskunnan kirjo, toiminnanjohtaja Hannu Hätönen kärjistää.
Lahtelaisen Avoin Ovi ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Teräsheimolla on huoli siitä, ettei nuorempaa polvea löydy jatkamaan ruoka-aputoimintaa. Monessa kaupungissa toimintaa pyörittävät seitsenkymppiset vapaaehtoiset.
– Olen itse ollut 2000-luvun alun alkupuolelta asti mukana näissä kuvioissa ja nähnyt sen, että ihmisten ruuan puute on aikamoinen.
Oulun seudun evankelis-luterilaisten seurakuntien järjestämiin ilmaisiin ruokailuihin tullaan pitkienkin matkojen takaa. Vs. johtava diakoniaviranhaltija Asta Leinonen Karjasillan seurakunnasta kertoo seurakuntien puolesta, että erityisesti pienituloiset eläkeläiset ja nuoret ovat velkaantuneet ja tarvitsevat taloudellista apua.
Tampereella alkoi viime vuonna keskitetty hävikkiruuan keräily ja siksi vertailu aiempaan on hankalaa. Ruokapankin elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkonen kertoo kuitenkin, että ruokakassien hakijoiden määrä nousi viime vuonna ainakin 15 prosenttia koko kaupungissa.
– Ruokapankin ruuasta saa tällä hetkellä ruoka-apua 6 800 ihmistä kuukaudessa.
Joensuulaisen ViaDia ry:n ruoka-apua hyödyntää viikottain 400 eri ihmistä. Myös ViaDiassa kävijämäärät kasvoivat, mutta tarkka tilastointi on kesken, kertoo toiminnanjohtaja Kirsti Kurki.
Juttua varten on haastateltu myös Porin seudun työttömien toiminnanohjaaja Eija Korpihalkolaa, Helsingin Myllypuron Elintarvikeapu ry:n johtaja Sinikka Backmania, Oulun RuokaAvun äiti Maria Erkkolaa, Hurstin Avun toiminnanjohtaja Sini Hurstia sekä Vantaan Yhteinen Pöytä ry:n palveluesimies Hanna Kuismaa.
EU:n ruoka-apu
Valikoima laajenee kekseihin
Osa Suomen ruoka-avusta on EU:n ruoka-apua. Sitä saaneiden henkilöiden kokonaismäärä oli Suomessa 281 330 vuonna 2018. Viime vuoden tilastot valmistuvat tammikuun lopussa.
Ruokaviraston ylitarkastajan Sari Niemen mukaan EU:n ruoka-apua saaneiden määrä on ollut pienessä laskussa viime vuosina. Vuoden 2019 lukuja ei ole vielä saatavilla.
Vuonna 2019 EU:n ruoka-apu sisälsi Suomessa
lihasäilykettä,
hapankorppua,
makaronia,
mysliä,
puurohiutaleita,
sämpyläjauhoa,
vehnäjauhoa,
maitojauhetta,
hernekeittoa,
perunasosejauhetta ja pastaa juustokastikkeessa.
Tänä vuonna valikoima kasvaa kekseillä.
Vuodelle 2020 ruoka-apua on luvassa lähes kaksi miljoonaa kiloa.
Ohjelmakauden 2014–2020 EU:n ruoka-apuun tarkoitettuja varoja käytetään Suomessa myös vielä 2021, jottei ohjelmakausien väliin tule tarpeetonta katkosta.
Uusi EU-asetus yhdistää nykyisen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja muita pienempiä rahastoja, kuten vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD). Jälkimmäiseen on sisältynyt EU:n ruoka-apu. Uuden rahaston nimi on ESR+.
EU:n ruoka-avun tuotteet kilpailutetaan vuosittain EU-tasolla. Tuotteiden on oltava helposti käsiteltäviä ja niillä on oltava pitkä säilyvyysaika.
