Karu luku velka-Suomesta: alle 50-vuotiaista miehistä 15 prosenttia ei pysty maksamaan laskujaan – eivätkä naiset jää kauas taakse
Tänään klo 19:56Suomalaisten velkaantuneisuutta kuvaavat mittarit paukuttavat koko ajan uusia ennätyksiä: jo noin 400 000 tuhannella on maksuhäiriömerkintä. Suomen Pankin ekonomisti pitää tilannetta huolestuttavana.
Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut monta vuotta putkeen – nousukauden aikana. Mitä tapahtuukaan sitten, kun talous kääntyy laskuun? kysyy asiantuntija. ADOBESTOCK/AOP
Kaiken järjen mukaan taloudellisen nousukauden pitäisi tarkoittaa sitä, että kasvavalla määrällä ihmisiä olisi varaa maksaa laskunsa, kun töitä riittää.
Sama järki sanoo, että taloudellisella laskukaudella, kun töitä on tarjolla vähemmän, laskuja jää väkisinkin maksamatta ja velkaongelmia syntyy. Näin onkin käynyt suurissa taloudellisessa kriiseissä, kuten 1990-luvun laman aikana.
Mutta nousukauden osalta järki on nyt väärässä. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut monta vuotta putkeen. Rekisteriä ylläpitävä asiakastieto kertoi vuoden alussa, että jo liki 400 000 tuhannella suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.
– Hurja määrä, kun suhteuttaa täysikäisiin suomalaisiin, toteaa Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen.
Maksuhäiriömerkinnät 2019 / prosenttia ikäluokasta
Maksuhäiriömerkinnät 2019 / prosenttia ikäluokasta
Kun maksuhäiriömerkintöjä tarkastellaan ikäryhmittäin, tulos on vielä pysäyttävämpi. 25–50-vuotiaista miehistä 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Samanikäisistä naisista maksuhäiriömerkintä on joka kymmenennellä.
Luvut ovat niin vakavia, että Suomen Pankin ekonomistikin on niistä huolissaan. Myös ulosottovelallisten määrä kasvaa koko ajan. Tuoreimmat ulosottotilastot ovat vuodelta 2018. Sen aikana puolella miljoonalla suomalaisella oli velkaa ulosotossa.
– Mitä tapahtuukaan sitten, kun talous kääntyy laskuun? Aaltonen kysyy.
Taloustieteen vastaus on, että sitten velkaongelmat vasta alkavatkin yleistyä.
Miksi velkaongelma?
Mutta mistä velkaongelma johtuu?
– Yksinkertainen vastaushan on, että käytetään enemmän rahaa kuin mihin on varaa, sanoo velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.
Ovatko suomalaiset siis menettäneet järkensä? Eivät. Ekonomisti Aaltonen ja yhteiskuntatieteilijä Pantzar ovat hyvin yksimielisiä yhdestä syystä.
Se on raju kulutusluottojen tarjonta, jossa erityisesti ovat kunnostautuneet ulkomaiset, verkossa toimivat digipankit ja pikavippiyhtiöt. Niiden invaasio yllätti suomalaiset, jotka eivät ymmärtäneet, mitä seurauksia sillä on, että ostaa jotain, mitä ei juuri nyt pysty maksamaan.
– Uudet maksutavat ovat tehneet maksamisesta helpompaa ja huomaamattomampaa. Esimerkiksi luottojen myöntäminen maksamisen yhteydessä voi hämärtää kuluttajan käsitystä omasta rahankäytöstä. Se vaikeuttaa oman talouden hallintaa, Aaltonen muistuttaa.
Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar on yrittänyt varoitella kulutusluottojen riskeistä jo pitkään. HEIKKI WESTERGÅRD
Pantzar sanoo, että ihmisillä ei yksinkertaisesti ole välineitä arvioita taloudellista tilannettaan.
– Ajatellaan, että koska joku on valmis myöntämään minulle rahaa, niin kai minä sitten pystyn maksamaan sen takaisin, vaikka en itse pysty sitä arvioimaan.
Ajatellaan, että koska joku on valmis myöntämään minulle rahaa, niin kai minä sitten pystyn maksamaan sen takaisin.
– Jos 1930-luvulla umpihangessa tarponeelle miehelle olisi tarjottu rahaa suksien ostamiseen, kyllä hän varmaan olisi ne sukset ostanut, sanoo nainen, jolla on 250 000 euroa velkaa ulosotossa.
Lainaa tarjolla joka paikassa
Jos suomalaiset olivat pihalla siitä, mitä tapahtuu, niin kyllä laahasi lainsäädäntökin perässä.
Samaan aikaan, kun viranomaiset ovat keskittyneet valvomaan perinteisiä pankkeja, uudet villit toimijat ovat kaupitelleet lainaa verkossa, tekstiviestein ja kauppojen kassoilla estoitta. Nyt pikavippiyhtiöitä on ehdotettu Finanssivalvonnan valvottavaksi. Rajojen yli toimivat digipankit taas ovat kotimaidensa valvontaviranomaisten tarkkailussa.
Pantzar kertoo esimerkin. Hän sattui kerran kodinkoneliikkeen kassalla kuulemaan keskustelun, jossa nuorelle asiakkaalle diilattiin puhelimen oheen luottokortti. Puhelin maksoi 400 euroa. Sen kaveriksi hän sai luottokortin, jossa oli 3 000 euroa luottoa. Lähtiessään kassalta nuori vielä kysyi, tarkoittaako tämä nyt sitä, että minulla on 2 600 euroa käytettävissäni. Kyllä, kassalla nyökyteltiin.
Kaupittelusta kertovat myös IL:n haastattelemat velkaantuneet. Eräs mies meni käteinen taskussaan huonekalukauppaan ja lähti sieltä luottokortin kanssa. Velkakierre käynnistyi siitä. Velkaa on nyt kymmeniä tuhansia.
Pantzar kritisoi hidasta puuttumista kulutusluottojen synnyttämiin ongelmiin. Lakia uudistettiin vuonna 2013, ja se uudistus meni pahasti pieleen.
– Sanoimme jo silloin, että velkasummat suurenevat, mutta mitään ei tehty. Suljettiin silmät. Ja näin sitten kävi.
Nyt kulutusluotoille on saatu aikaan korkokatto. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että sen toimivuutta myös seurataan.
Syvissä velkaongelmissa olevia se ei enää auta.
Moninainen joukko
Velkaongelmaiset niputetaan helposti yhdeksi joukoksi, mutta todellisuudessa ongelmia on kaikenlaisilla ihmisillä.
– Meidän asiakkaissamme on tuomareita, opettajia ja lääkäreitä, sanoo Pantzar.
Velkaongelmaisissa on tuomareita, opettajia ja lääkäreitä.
Iltalehden tekemässä kyselyssä velkaongelmien syyksi kerrottiin usein läheinen ihminen. Velka on voinut tulla maksettavaksi takuun takia tai se on suoraan otettu esimerkiksi rakastuneen kumppanin nimiin.
Eniten ongelmia on pienituloisilla. On itsestään selvää, että vähät rahat on vaikeampi saada riittämään kuin isot.
– Yhteistä näillä tilanteille on, että oman talouden realiteetit omasta ja tarjolla olevat mahdollisuudet kuluttaa velaksi, eivät kohtaa. Ylikulutustilanne voi jatkua pitkäänkin, niin kauan kunnes tapahtuu jotain, minkä takia tulot putoavat tai menot nousevat. Kaikille ihmisille tulee joskus jotain, ja silloin pitäisi olla säästöjä. Jos säästöjä ei ole ja luottokortti on arkikulutuksen takia tapissa, silloin ainoa vaihtoehto on kallis laina, Pantzar kuvaa.
Vaikutus kansantalouteen
Velkaongelmat johtavat yksilötasolla tragedioihin, mutta niillä on vaikutusta myös koko kansantalouteen.
Erityisen hälyttäväksi tilanteen tekee se, että suomalaisten kokonaisvelkaantumisaste on sekin ennätystasolla. Se tarkoittaa sitä, että suomalaisilla ei ole koskaan ollut näin paljon velkaa suhteessa tuloihin. Miten velka hoidetaan, jos tulot putoavat?
– Juuri hyvän talouden aikana velkoja pitäisi pystyä lyhentämään, huomauttaa Suomen Pankin Aaltonen.
Velkaantuminen aiheuttaa henkilökohtaisia tragedioita, mutta myös vakavia uhkia kansantaloudelle. ADOBESTOCK/AOP
Velkaantuneisuudella on merkitystä ihan kaikille suomalaisille, niillekin, joilla velkaa ei ole.
Suomen Pankki on puhunut noidankehästä. Jos ja kun taloudessa alkaa mennä huonosti, erityisesti velkaantuneet joutuvat rajoittamaan kulutustaan.
Koska kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on suuri, kulutuksen loppuminen johtaa siihen, että talous sakkaa kahta pahemmin. Se menee ikään kuin syväkyykkyyn.
Näin kulutuksen vähentymisestä kärsivät kaikki.
Pantzar pohtii, että edellisen hallituksen talouden elvytys perustui pitkälti juuri siihen, että suomalaiset ostivat enemmän. BKT:n ja velkaantumisen kasvun käyrät kulkevat Pantzarin mukaan samansuuntaisesti.
– Rahan helppo saanti toimi elvytyksen välineenä. Tämä oli varmasti tahatonta, mutta se toimi hyvin. Oli hyvä tahto saada kansantalous vetämään, eikä siinä sitten katsottu, millä rahalla se vetää.
