Näkökulma: Muista nämä neljä asiaa ennen kuin sanot, että velkaantuminen on oma vika
Tänään klo 11:55Merja MähkäMe kaikki tunnemme velkaongelmaisia, ja siksi meidän pitäisi yrittää ymmärtää velkaantumisen syitä ja seurauksia, kirjoittaa IL Rahan Merja Mähkä.
Viestit ovat tarkkoja ja hyvin mietittyjä, ja niitä on pökerryttävän paljon.
Summat ja vuosiluvut ovat tarkasti mielessä, samoin prosentit ja jopa se, miten korko kasvaa korkoa ja summat suurenevat räjähdysmäisesti. Nämä ihmiset ovat käyneet arjen matematiikan korkeakoulun.
28 000 tuhatta euroa. 200 prosenttia. Kolmannes palkasta suojaosuuden jälkeen.
Kohtalot ovat riipaisevia.
”Lapseni ovat vieraantuneet minusta, kun minulla ei ole varaa tavata heitä kuin satunnaisesti. En ole kyennyt ostamaan joululahjoja tai muistamaan syntymäpäivinä.”
”Kaiken tämän stressin seurauksena sain kuusi lievää sydäninfarktia kahden kuukauden sisällä ja lopulta vuotta myöhemmin aivoinfarktin aivorunkoon. Se jätti minut täysin työkyvyttömäksi.”
Tällaisia viestejä saimme, kun kysyimme suomalaisilta joulukuussa kokemuksia velkaongelmista. Niitä tuli satoja, vielä kauan sen jälkeen kun kysely poistui etusivulta.
Se ei ollut varsinaisesti meille yllätys. Velkaongelmiin liittyen vastauksia tulee aina paljon. Ilmeisin syy tähän on velkaongelmien yleisyys. Suomalaisilla on liki 400 000 maksuhäiriömerkintää. Väkisinkin siitä joukosta löytyy kommentoijia.
Mutta se ei selitä kaikkea.
Kommentteja tulee paljon myös sen takia, että velkaongelmista on niin vaikea puhua. Vastauksista huomaa, että asiaa on mietitty ja haudottu yö- ja vuosikaudet – yksin. Tarve puhua on kova, vaikka sitten vain nettikyselylle. Se on siitä kiva kaveri, että se ei väitä vastaan tai arvostele. Se kuuntelee. Velkaongelmainen saa nimittäin usein kuulla, että oma vika. Kukaan ei pakottanut luottoa ottamaan.
...
Mietimme toimituksessa, miten me voisimme asiaa käsitellä. Iltalehdessä on muutenkin viime vuosina tehty aiheesta kasvavassa määrin juttuja – koskettaahan aihe koko ajan laajempaa joukkoa.
Monet haastateltavamme kertoivat, etteivät he tunne toisia velkaongelmaista. Kyllä he tuntevat. Velkaongelmaisia on niin paljon, että me kaikki tunnemme heitä. Me emme vain tiedä sitä, koska asiasta vaietaan. Ja koska velkaongelmaisia on paljon, meidän kaikkien pitäisi ymmärtää ilmiön syitä ja seurauksia.
IL Rahan Vapaaksi velasta -juttusarjan tavoite on lisätä ymmärrystä suomalaisten velkaongelmien syistä ja tarjota myös ratkaisuja niiden helpottamiseksi. ADOBESTOCK/AOP
Päätimme tehdä velkajutuista viikon juttusarjan, jolla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on antaa toivoa niihin hetkiin, kun kylmä hiki virtaa pitkin selkää ja sydän hakkaa levottomasti. Juttusarjassa kerrotaan heistä, joiden velkatunnelin päässä näkyy jo valoa. Me haluamme luoda uskoa siihen, että se on mahdollista.
Toinen tavoite on lisätä ymmärrystä siitä, miten erilaisilla tavoilla velkaongelmat syntyvät. Ehkä se helpottaisi niistä puhumista.
Kun juttusarja nyt alkaa, haluan tähän liittyen nostaa esiin muutaman asian, jotka kirkastuivat minulle itselleni sarjaa tehdessä.
1. Velkaongelmaiset kyllä tietävät, että velka on itseaiheutettu.
”Itse olen aiheuttanut nämä velat.”
”Ei tästä voi syyttää kuin itseään.”
Näin he meille kirjoittivat. Velkaongelmaiset ovat miettineet sitä virheen hetkeä kuukausia, vuosia ja vuosikymmeniä. Miksi laitoin nimeni paperiin? Miksi olin sinisilmäinen? Miksi pelasin? Miksi minä sen tein?
Tämä on niin hyvin tiedossa, että sitä ei ole tarvetta alleviivata.
2. Velkaongelmainen tekee usein valintoja Mordorin ja helvetin välillä. Yksi haastateltavista kertoi esimerkin: Kun on lapsena ollut koulukiusattu, haluaa pitää vain huolen siitä, että omaa lasta ei kiusata niin typerän asian kuin vaatteiden takia. Ne hankitaan, vaikka ei olisi varaa.
On hyvä kysyä itseltä, mitä kieltäisi omilta lapsiltaan.
3. Elämä velkaongelmissa on kallista. Puhelinliittymiä ei voi kilpailuttaa, kun maksuhäiriöstä on merkintä. Kotivakuutuksen voi saada maksamalla sen etukäteen yhtenä isompana eränä. Mistäs sen saat kasaan?
Säästäminen on tehty vaikeimmaksi niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat.
4. Niukkuus ei opeta taitavaksi rahankäyttäjäksi, vaikka julkisuudessa mieluusti hellitään ajatusta jaloista köyhistä, jotka saavat pennit riittämään. Kukaan ei opi hyppäämään seivästä ilman seivästä ja sama pätee rahaan. Nuori oppii käyttämään ja tajuamaan rahaa harjoittelemalla sen käyttöä. Siten osaa sanoa ei luoton tuputtajille.
Velkaongelmat ovat usein ylisukupolvisia. Vaikka koulussa väännyttäisiin mille mykkyrälle, rahan käyttöä on vaikeaa oppia teoriassa. Niin tarpeellista kuin lasten ja nuorten talouskasvatus onkin, meidän pitäisi pohtia, miten raha-asioita voisivat oppia myös aikuiset.
MERJA MÄHKÄ
merja.mahka@iltalehti.fi
