(KUVA: Timo Jaakonaho / Lehtikuva, Roni Rekomaa / Lehtikuva, Pekka Sakki / Lehtikuva, Pekka Elomaa)
Julkaistu: 17.12. 19:32
Monet Kelan etuudet pienenevät ensi vuonna. Muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista.
Indeksiin sidotut etuudet pienenevät ensi vuonna 0,4 prosenttia. Myös sairaanhoidon Kela-korvaukset pienenevät ja lääkekorvauksissa otetaan käyttöön uusi alkuomavastuu.
Kelan maksamiin etuuksiin ei tehdä indeksikorotusta ensi vuoden alussa. Sen sijaan monien etuuksien määrät pienenevät 0,4 prosenttia, sillä negatiivinen inflaatio painoi kansaneläkeindeksin miinukselle.
Poikkeuksia ovat opintoraha ja lapsilisät, jotka pysyvät ensi vuonna samalla tasolla kuin tänä vuonna. Niiden säilymisen entisellään pelasti se, että ne irrotetaan kansaneläkeindeksistä, joten miinukselle painunut indeksi ei vaikuta niihin.
Korotuksia on luvassa takuueläkkeisiin ja kuntoutuspsykoterapian korvauksiin.
Muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista. Esimerkiksi lääkekorvauksia sai viime vuonna 3,8 miljoonaa henkilöä.
Asumistuessa perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy
Yleisessä asumistuessa perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy 40 prosentista 42 prosenttiin. Tulosidonnaisuuden kiristäminen koskee noin 105 000 tuensaajaa. Asumistuen taso alenee heillä arvioiden mukaan keskimäärin yhdeksän euroa. Kaikkein pienituloisimpien tuensaajien tukeen kiristäminen ei vaikuta.
Sairausvakuutuksesta maksettaviin sairaanhoidon kustannuksiin hallitus edellyttää 78 miljoonan euron säästöjä. Säästöt toteutetaan leikkaamalla lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja.
Hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja leikataan.
Hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja leikataan. (KUVA: Pekka Sakki / Lehtikuva)
Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu
Hallitus esittää, että Kelan korvaamista lääkkeistä saisi sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun vuotuiset lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun. Alkuomavastuu olisi 50 euroa kalenterivuodessa. Se ei koskisi alle 18-vuotiaita.
Alkuomavastuu kerryttäisi kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Se on ensi vuonna 610,37 euroa.
Lääkkeisiin on tulossa 50 euron alkuomavastuu.
Lääkkeisiin on tulossa 50 euron alkuomavastuu. (KUVA: Pekka Elomaa)
Hallitus esittää myös, että Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousisi nykyisestä 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus eli matkakatto nousisi 272 eurosta 300 euroon.
Ensi vuonna vakuutetun palkansaajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia palkasta. Tänä vuonna se oli 2,10 prosenttia.
Opintorahoihin vaikuttavia opiskelijan vanhempien tulorajoja korotetaan vuoden alusta alkaen 13 prosentilla. Korotus koskee ainoastaan muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita perheettömiä opiskelijoita, jotka opiskelevat toisen asteen oppilaitoksissa.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,4 prosenttia. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 24,02 eurosta 23,93 euroon päivässä.
Lapsilisää ei tarkisteta indeksillä, mutta se ei myöskään pienene.
Lapsilisää ei tarkisteta indeksillä, mutta se ei myöskään pienene. (KUVA: Roni Rekomaa / Lehtikuva)
Elatustuen ja elatusavun määrät pienenevät 0,26 prosenttia ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin laskuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 154,77 euroa lapsesta kuukaudessa.
Takuueläke nousee, muut eläkkeet pienenevät
Hallitus korotti takuueläkkeen määrää ja täysi takuueläke on ensi vuonna 766,85 e/kk. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2016.
Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, jos muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.
Kansaneläke ja perhe-eläke pienenevät kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,4 prosenttia ensi vuoden alussa.
Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke pienenee 2,33 euroa eli 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke pienenee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa.
Nämä muuttuvat
Yleinen asumistuki: Perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy. Erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään 18 euroa kuukaudessa henkilöä kohden, aiemman 19 euron sijaan. Erikseen maksettavina lämmityskustannuksina hyväksytään sama määrä kuin tänä vuonna.
Yksityisen sairaanhoidon korvaukset: Lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja leikataan. Lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja leikataan. Uudet korvaustaksat ovat nähtävissä verkossa www.kela.fi/taksat 1.1.2016 alkaen.
Lääkekorvaukset: Korvauksiin 50 euron alkuomavastuu. Lääkkeiden peruskorvaus nousee nykyisestä 35 prosentista 40 prosenttiin. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaista omavastuuta esitetään korotettavaksi nykyisestä 3 eurosta 4,50 euroon ja vuosiomavastuun (ns. lääkekaton) ylityksen jälkeistä omavastuuta 1,50 eurosta 2,50 euroon.
Matkakorvaukset: Omavastuu nousee. Hallitus esittää, että Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousisi nykyisestä 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus (ns. matkakatto) nousisi 272 eurosta 300 euroon. Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja, jos asiakas ei voi käyttää muuta kulkuneuvoa terveydentilansa tai puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Kelan korvaama taksimatka tilataan alueellisesti keskitetyistä tilausnumeroista. Muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta tilatun taksimatkan omavastuu nousisi 32 eurosta 50 euroon.
Sairauspäiväraha ja kuntoutusraha: Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärät pienenevät 24,02 eurosta 23,93 euroon päivää kohden. Hallitus esittää, että sairaus- ja kuntoutusrahan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttava vuosittainen työtuloraja on jatkossa 30 000 euroa. Nykyinen raja on 36 419 euroa. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa karttuu nykyisen 40 prosentin sijasta 35 prosenttia vuoden 2015 tasossa 56 032 euroon saakka ja tämän ylittävältä osalta 25 prosenttia. Vuonna 2016 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 0,7 prosenttia. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,60 prosenttia vakuutusmaksuvähennyksenä.
Sairausvakuutusmaksut: Vuonna 2016 yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia (2,08 prosenttia vuonna 2015). Vuonna 2016 vakuutetun palkansaajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia palkasta, josta päivärahamaksun osuus on 0,82 prosenttia ja sairaanhoitomaksun osuus 1,30 prosenttia (vuonna 2015 yhteensä 2,10 %). Yrittäjän sairausvakuutusmaksu on 2,25 prosenttia työtulosta vuonna 2016. Tästä päivärahamaksun osuus on 0,82 prosenttia, sairaanhoitomaksun osuus 1,30 prosenttia. Etuudensaajat maksavat vuonna 2016 eläkkeestään tai etuustulostaan sairausvakuutusmaksuna 1,47 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2015 (1,49 prosenttia).
Vammaistuet: Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki pienenevät vuodenvaihteessa 0,4 prosenttia. Vammaistuen uudet määrät ovat seuraavat: perusvammaistuki 92,94 e/kk, korotettu vammaistuki 216,87 e/kk ja ylin vammaistuki 420,51 e/kk.
Eläkettä saavan hoitotuet: Uudet määrät ovat seuraavat: perushoitotuki 62,25 e/kk, korotettu hoitotuki 154,96 e/kk ja ylin hoitotuki 327,67 e/kk. Veteraanilisä on 105,13 e/kk.
Kuntoutuspsykoterapian korvaukset: Aikuisten mahdollisuudet hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan paranevat, sillä yli 26-vuotiaiden terapiakäynneistään maksama omavastuuosuus pienenee. Ensi vuoden alusta kuntoutuspsykoterapiakorvauksen määrä on sama sekä nuorille että aikuisille. Lisäksi korvaustasoja on vain yksi eikä terapeutin koulutustaso vaikuta maksettavan korvauksen määrään. Ensi vuonna Kela maksaa yksilöterapiasta korvausta 57,60 euroa. Aiemmin Kela korvasi 26 vuotta täyttäneiden terapiakäynneistä joko 37 tai 45 euroa. Alle 26-vuotiaille maksettava korvaus oli joko 52 tai 60 euroa.
Vaikeavammaisten kuntoutus: Vuoden 2016 alusta kuntoutuksen myöntäminen ei enää ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja saa vähintään korotettua vammaistukea tai korotettua eläkettä saavan hoitotukea. Lakimuutoksen vaikutuksesta myös kuntoutuksen sisältö uudistuu ja sen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja heidän työkykyään voitaisiin näin tukea.
Lakisääteinen ammatillinen Tyk-kuntoutus: Kela järjestää työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi lakisääteistä ammatillista Tyk-kuntoutusta. Uusi KIILA-kuntoutus korvaa 1.5.2016 lähtien lakisääteiset ammatilliset Tyk-kuntoutukset. Siihen asti jatketaan Tyk-kuntoutuksia.
Uutta avomuotoista kuntoutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksiin: Kela tarjoaa ensi vuoden alusta sekä työelämässä oleville että työelämästä poissa oleville tuki- ja liikuntaelinoireisille kuntoutujille uutta avomuotoista kuntoutusta. Pääasiassa laitosmuotoisesti toteutettavan Tules-kuntoutuskurssin rinnalle tulee uutena kurssityyppinä pelkästään avomuotoisena toteutettava Tules-avokurssi. Kuntoutukseen osallistumisen ajalta maksettavan kuntoutusrahan rinnalle tuli lokakuun alussa uusi etuus, osakuntoutusraha. Se tukee työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana ja mahdollistaa tuen maksamisen uudenlaisissa kuntoutustoimenpiteissä.
Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus: Vuoden alusta alkaen ei enää myönnetä ruokavaliokorvauksia. Myös jo maksussa olevat ruokavaliokorvaukset lakkautetaan.
Työterveyshuolto: Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2015 maksettavissa korvauksissa noin 1,2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2016 maksettavissa korvauksissa samoin noin 1,2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.
Opintotuki: Opintorahoihin vaikuttavia opiskelijan vanhempien tulorajoja korotetaan 1.1.2016 alkaen 13 prosentilla. Korotus koskee ainoastaan muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita perheettömiä opiskelijoita, jotka opiskelevat toisen asteen oppilaitoksissa. Vanhempien vuositulot pienentävät opintorahan määrää, jos ne ovat vähintään 61 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 80 200 euroa. Opintorahojen vuosittaisista indeksitarkistuksista luovutaan, joten 1.8.2015 voimaan tulleet opintorahojen perusmäärät ovat voimassa toistaiseksi. Opintotuen myöntäminen kokonaan ulkomailla suoritettaviin opintoihin muuttuu 1.8.2016 alkaen. Suomen, EU- tai Eta-maan kansalainen voi saada opintotuen, vaikka hän ei olisi asunut Suomessa vähintään 2 vuotta opintojen aloittamista edeltävien 5 vuoden aikana, jos hänellä on muita kiinteitä siteitä Suomeen.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha: Vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,4 prosenttia. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 24,02 eurosta 23,93 euroon päivässä. Hallitus esittää, että vanhempainpäivärahakaudelta maksettava 30 päivän korotettu päiväraha poistettaisiin ja päiväraha määräytyisi 70 prosentin korvausasteen mukaan nykyisen 75 prosentin sijaan.
Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä osittainen ja joustava hoitoraha: Nämä pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 prosenttia. Hallitus on esittänyt muutoksia varhaiskasvatuslakiin ja yksityisen hoidon tukeen. Esityksen mukaan Kela maksaa 1.8.2016 alkaen alempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (63,93 e/kk), jos lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen (päivähoitoon) viikossa. Jos lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuus on enemmän kuin 20 tuntia, maksettaisiin suurempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (173,74 e/kk).
Elatustuki ja elatusapu: Näiden määrät pienenevät 0,26 prosenttia ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin laskuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 154,77 euroa lapsesta kuukaudessa.
Työttömyysturva: Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,68 e/pv.
Vuorotteluvapaa: Hallitus esittää vuorotteluvapaan ehtoihin tiukennuksia. Vuorotteluvapaan enimmäiskestoa lyhennettäisiin 180 päivään. Se pitäisi jatkossa pitää yhdessä erässä eli kaikki 100–180 päivää kerralla. Vuorotteluvapaan edellytyksenä olisi jatkossa 20 vuoden työhistoria, ja vuorotteluvapaakorvaus olisi 70 prosenttia siitä työttömyyskorvauksesta, johon vuorotteluvapaalle jäävä on oikeutettu.
Takuueläke: Hallitus korotti takuueläkkeen määrää, ja täysi takuueläke on ensi vuonna 766,85 e/kk. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2016. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, jos muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.
Kansaneläke ja perhe-eläke: Nämä pienenevät kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,4 prosenttia vuoden 2016 alussa. Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke pienenee 2,33 euroa eli 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke pienenee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa. Lesken alkueläke on ensi vuonna 327,14 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,19 e/kk.
Eläkkeensaajan asumistuki: Eläkkeensaajan asumistuen perusomavastuu, lisäomavastuun rajat ja omaisuusrajat muuttuvat, sillä ne on sidottu kansaneläkeindeksiin.
Eläkkeensaajana töissä: Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi ansaita enintään 743,84 e/kk vuonna 2016. Ansioraja on tämä, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Esimerkiksi yrittäjillä otetaan huomioon palkkatulojen lisäksi yrittäjän eläkelain mukainen työtulo. Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat kuitenkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.
Eduskunta on hyväksynyt suurimman osan muutoksista, mutta kaikkia lakeja ei ole vielä vahvistettu.
Lue lisää Kelan etuuksista: Kela.fi
IS
