Julkaistu: 5.12. 16:27
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän mielestä Suomen nykyinen sosiaaliturva ei kannusta työntekoon.
Kansaneläkelaitoksen eli Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä otti kantaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen 50-vuotisjuhlaseminaarissa perjantaina. Asiasta on kertonut aiemmin Uusi Suomi.
Ilta-Sanomat kysyi Hyssälältä, mitä asioita Suomen sosiaaliturvassa pitäisi muuttaa, että se palkitsisi nykyistä paremmin ahkeruudesta.
– Sosiaaliturvan byrokraattisuutta on poistettava. Esimerkkinä on se, että saman perusturvan suunnilleen saa, kun lokeroituu joko sairaaksi, työttömäksi tai köyhäksi toimeentulotukilaiseksi, hän kertoo.
Liisa Hyssälän mielestä Suomessa on liikaa erilaisia tulo- ja kannustinloukkuja.
Turvan pitäisi rohkaista riskinottoon
Hyssälä miettii, miksi turvamuotoja ei voisi yhdistää.
– Asumistukilajeja on neljä. Opiskelijoille, varusmiehille, eläkeläisille ja näiden lisäksi yleinen asumistuki. On löydettävä yhdistämismalli. Hallintokulut ovat liian kalliit monen mallin ylläpitoon, hän painottaa.
Sosiaaliturva taas on Hyssälän mukaan liian heiveröinen tukemaan muutosta, jota yhteiskunta nyt työmarkkinoilla tarvitsee.
– Yrittäjyyden, sirpaletyön, työttömyyden ja vaikkapa omaishoitajuuden vaihtelevuus on elämässä yleistä. Turvan pitäisi rohkaista jonkinlaiseen riskinottoon työpaikan säilyttämisen vuoksi tai sesonkiluonteiseen yrittäjyyteen.
Kannustimia puuttuu
Hän korostaa, että sosiaaliturvasta puuttuu kannustimia.
– Tuet ovat syntyneet eri aikoina ihan toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin, jossa nyt elämme. Monen tuen yhdistelmä johtaa usein siihen, että palkan pitäisi olla korkeahko, että töihin kannattaa lähteä eli että käteen jäisi enemmän kuin jouten ollessa.
Hyssälän mukaan usein juuri asumistuki muodostaa loukun. Hyssälä esitteli tilaisuudessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n vanhemman tutkijan Heikki Viitamäen laatimaa muistiota, jossa käydään läpi kannustinloukkuja. Muistiossa todetaan, että joissakin tapauksissa ansiotöihin ei taloudellisista syistä kannata hakeutua, ellei kuukausipalkka ylitä 2 600 euroa.
– Sen menettämisen pelossa ei kannata työtä ottaa vastaan. Tästä kertoo VATT-esimerkki. Se on aika tavallinen tilanne.
Hyssälä muistuttaa, että Sata-komitea eli Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellut komitea pyrki puuttumaan tähän.
– Koska olisi tarvittu rahaakin, jotta menettäjiä ei olisi tullut kovin paljoa, niin vuoden 2008 finanssikriisi torppasi suunnitelmat. Nyt on haettava malleja, vaikkapa perusturvakokeilussa, jossa työn tekeminen pienelläkin palkalla olisi kannattavaa, Hyssälä painottaa.
