08.12.2015 Arvio: Ainakin 20 000 ihmistä käy viikoittain leipäjonossa Suomessa
Arvio: Ainakin 20 000 ihmistä käy viikoittain leipäjonossa Suomessa
Tänään klo 15:18
Kyseessä on karkea arvio, tutkija Maria Ohisalo kertoo Iltalehdelle. Ohisalo ja Juho Saari ovat tehneet Kuka seisoo leipäjonossa? -selvityksen, joka julkaistiin viime vuonna.
Hävikkiruoan jakaminen ja paheneva työttömyystilanne ovat herättäneet kiinnostuksen ruoka-avun antamiseen uudella tavalla, Ohisalo sanoo.
– Ruoan jakaminen tuli helpommaksi, kun Evira höllensi hävikkiruokaan liittyviä säädöksiä 2013. Se on voinut lisätä ruoka-avun toimijoiden määrää.
Leipäjonot ovat olleet vahvasti esillä myös vuonna 2008 alkaneen laman jälkeen. Ne alkoivat vakiintua 1990-luvun laman aikana, ja sen jälkeen ne olivat vuoteen 2008 asti hillitysti esillä.
Ilmiö on koko EU:n laajuinen. Esimerkiksi Espanjassa on jouduttu jakamaan ruoka-apua perheille ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen, kun julkiset turvaverkot eivät ole riittäneet. Erilaisia ruoka-avun malleja syntyy jatkuvasti lisää.
Karkeita arvioita
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vajaat 700 000 pienituloista ihmistä, jos tilannetta tarkastellaan pelkästään tulomittarin kautta. Pienituloisiksi luokitellaan ihmiset, joiden tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta.
Näin jonotettiin Helsingin Myllypurossa. Arkistokuva.
– Sisällöllisesti se ei vielä kerro kovin paljoa ihmisten hyvinvoinnista.
Todella huonossa asemassa olevia on Suomessa professori Juho Saaren arvion mukaan noin 100 000. He ovat ihmisiä, joille on kasaantunut erilaisia vaikeuksia ja huono-osaisuutta, ja he poikkeavat selkeästi hyvinvoivasta enemmistöstä.
Ohisalon, Saaren ja Tuomo Laihialan tuoreen tutkimuksen mukaan ruoka-avussa käyvistä jopa 40 prosentilla huono-osaisuus on kasautunut vahvasti niin taloudelliselle, sosiaaliselle kuin terveydellisellekin ulottuvuudelle.
Ruoka-avun jakajia on ainakin yli 400 toimijaa.
– Sekin on karkea arvio, koska toimijoita tulee ja menee, Ohisalo sanoo.
Jonossa paljon yksinasujia
Leipäjonojen asiakkaina on ihmisiä laidasta laitaan. Ohisalon mukaan ero nykypäivän ja 1990-luvun leipäjonon välillä on siinä, että nykyään apua hakee ihmisiä laidasta laitaan, kun 1990-luvulla huono-osaisuus jonoissa näkyi pääasiassa työttömyytenä.
Yksin asuminen on yksi leimaava tekijä ruoka-avun piirissä oleville. 60 prosenttia heistä asuu yksin, ja suurin osa asuu vuokralla. Muuhun väestöön verrattuna koulutustaso on matalampi kuin keskimäärin.
Vaikka opiskelijoiden vähävaraisuudesta on julkisuudessakin keskusteltu paljon, se ei erityisesti näy ruoka-avun piirissä.
– Heitä ei käy paljoa. Opiskelijaravintoloita on usein järjestetty opiskelijoille ja erityisiä tilaisuuksia, joissa ruokaa jaetaan heille, Ohisalo sanoo.
Akateemisten työttömien kasvava määrä saattaa jatkossa näkyä myös leipäjonoissa, Ohisalo sanoo.
Keski-ikäisiä ja iäkkäitä paljon
Eniten ihmisiä käy keski-ikäisten ja iäkkäämpien ikäryhmistä. Suurin asiakasryhmä on 56–65-vuotiaat (27 prosenttia), toiseksi suurin keski-ikäiset 46–55-vuotiaat (24 prosenttia) ja kolmantena on yli 65-vuotiaiden ryhmä (17 prosenttia).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyyn vastanneista muutama prosentti kertoi joutuneensa turvautumaan ruoka-apuun ainakin kerran vuoden 2013 aikana. Kun sen suhteuttaa väestöön, saadaan yli 80 000 ihmisen joukko, joka hakee ruokaa silloin tällöin.
Ohisalon mukaan 80–90 prosenttia ruoka-avun asiakkaista on kantasuomalaisia.
Periaatteessa kuka tahansa voi mennä hakemaan ruoka-apua. Elintarvikesäädökset säätelevät ruoka-apua, mutta muuten erityisiä kriteereitä ei ole. Ohisalo kertoo, että jonosta voidaan ohjata pois esimerkiksi päihtynyt henkilö.
– Toimijoita ja toimintatapoja on hyvin paljon erilaisia, Ohisalo sanoo.
Esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyön kautta ruoka-apua jakaa arviolta noin 180 seurakuntaa.
Leipäjonot näkyvät selkeimmin isoimpien kaupunkien kaduilla, sillä niin avun tarvitsijoita kuin tarjoajia on enemmän kuin pienillä paikkakunnilla.
– Ruoka-apua eri muodoissa löytyy kuitenkin lähes kaikkialta Suomesta, Ohisalo sanoo.
Kuka seisoo leipäjonossa? kaltaista raporttia ei ole aiemmin tehty Suomessa. Raportissa on mukana 11 kuntaa ja seitsemän seurakuntaa, joista kyselyyn on vastannut yhteensä 3474 ihmistä. Käsittely painottuu enemmän Etelä-Suomeen isoimpiin kuntiin.
Vuonna 2013 julkaistu selvitys Avun tilkkutäkki on ruoka-avun organisointiin liittyvä selvitys. Se on tehty Raha-automaattiyhdistykselle. Ohisalo teki selvityksen yhdessä Niko Eskelisen, Jonna Laineen, Sakari Kainulaisen ja Juho Saaren kanssa.
Leipäjonojen huono-osaisuudesta on julkaistu myös uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
AINO SEPPONEN
Tänään klo 15:18
Kyseessä on karkea arvio, tutkija Maria Ohisalo kertoo Iltalehdelle. Ohisalo ja Juho Saari ovat tehneet Kuka seisoo leipäjonossa? -selvityksen, joka julkaistiin viime vuonna.
Hävikkiruoan jakaminen ja paheneva työttömyystilanne ovat herättäneet kiinnostuksen ruoka-avun antamiseen uudella tavalla, Ohisalo sanoo.
– Ruoan jakaminen tuli helpommaksi, kun Evira höllensi hävikkiruokaan liittyviä säädöksiä 2013. Se on voinut lisätä ruoka-avun toimijoiden määrää.
Leipäjonot ovat olleet vahvasti esillä myös vuonna 2008 alkaneen laman jälkeen. Ne alkoivat vakiintua 1990-luvun laman aikana, ja sen jälkeen ne olivat vuoteen 2008 asti hillitysti esillä.
Ilmiö on koko EU:n laajuinen. Esimerkiksi Espanjassa on jouduttu jakamaan ruoka-apua perheille ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen, kun julkiset turvaverkot eivät ole riittäneet. Erilaisia ruoka-avun malleja syntyy jatkuvasti lisää.
Karkeita arvioita
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vajaat 700 000 pienituloista ihmistä, jos tilannetta tarkastellaan pelkästään tulomittarin kautta. Pienituloisiksi luokitellaan ihmiset, joiden tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta.
Näin jonotettiin Helsingin Myllypurossa. Arkistokuva.
– Sisällöllisesti se ei vielä kerro kovin paljoa ihmisten hyvinvoinnista.
Todella huonossa asemassa olevia on Suomessa professori Juho Saaren arvion mukaan noin 100 000. He ovat ihmisiä, joille on kasaantunut erilaisia vaikeuksia ja huono-osaisuutta, ja he poikkeavat selkeästi hyvinvoivasta enemmistöstä.
Ohisalon, Saaren ja Tuomo Laihialan tuoreen tutkimuksen mukaan ruoka-avussa käyvistä jopa 40 prosentilla huono-osaisuus on kasautunut vahvasti niin taloudelliselle, sosiaaliselle kuin terveydellisellekin ulottuvuudelle.
Ruoka-avun jakajia on ainakin yli 400 toimijaa.
– Sekin on karkea arvio, koska toimijoita tulee ja menee, Ohisalo sanoo.
Jonossa paljon yksinasujia
Leipäjonojen asiakkaina on ihmisiä laidasta laitaan. Ohisalon mukaan ero nykypäivän ja 1990-luvun leipäjonon välillä on siinä, että nykyään apua hakee ihmisiä laidasta laitaan, kun 1990-luvulla huono-osaisuus jonoissa näkyi pääasiassa työttömyytenä.
Yksin asuminen on yksi leimaava tekijä ruoka-avun piirissä oleville. 60 prosenttia heistä asuu yksin, ja suurin osa asuu vuokralla. Muuhun väestöön verrattuna koulutustaso on matalampi kuin keskimäärin.
Vaikka opiskelijoiden vähävaraisuudesta on julkisuudessakin keskusteltu paljon, se ei erityisesti näy ruoka-avun piirissä.
– Heitä ei käy paljoa. Opiskelijaravintoloita on usein järjestetty opiskelijoille ja erityisiä tilaisuuksia, joissa ruokaa jaetaan heille, Ohisalo sanoo.
Akateemisten työttömien kasvava määrä saattaa jatkossa näkyä myös leipäjonoissa, Ohisalo sanoo.
Keski-ikäisiä ja iäkkäitä paljon
Eniten ihmisiä käy keski-ikäisten ja iäkkäämpien ikäryhmistä. Suurin asiakasryhmä on 56–65-vuotiaat (27 prosenttia), toiseksi suurin keski-ikäiset 46–55-vuotiaat (24 prosenttia) ja kolmantena on yli 65-vuotiaiden ryhmä (17 prosenttia).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyyn vastanneista muutama prosentti kertoi joutuneensa turvautumaan ruoka-apuun ainakin kerran vuoden 2013 aikana. Kun sen suhteuttaa väestöön, saadaan yli 80 000 ihmisen joukko, joka hakee ruokaa silloin tällöin.
Ohisalon mukaan 80–90 prosenttia ruoka-avun asiakkaista on kantasuomalaisia.
Periaatteessa kuka tahansa voi mennä hakemaan ruoka-apua. Elintarvikesäädökset säätelevät ruoka-apua, mutta muuten erityisiä kriteereitä ei ole. Ohisalo kertoo, että jonosta voidaan ohjata pois esimerkiksi päihtynyt henkilö.
– Toimijoita ja toimintatapoja on hyvin paljon erilaisia, Ohisalo sanoo.
Esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyön kautta ruoka-apua jakaa arviolta noin 180 seurakuntaa.
Leipäjonot näkyvät selkeimmin isoimpien kaupunkien kaduilla, sillä niin avun tarvitsijoita kuin tarjoajia on enemmän kuin pienillä paikkakunnilla.
– Ruoka-apua eri muodoissa löytyy kuitenkin lähes kaikkialta Suomesta, Ohisalo sanoo.
Kuka seisoo leipäjonossa? kaltaista raporttia ei ole aiemmin tehty Suomessa. Raportissa on mukana 11 kuntaa ja seitsemän seurakuntaa, joista kyselyyn on vastannut yhteensä 3474 ihmistä. Käsittely painottuu enemmän Etelä-Suomeen isoimpiin kuntiin.
Vuonna 2013 julkaistu selvitys Avun tilkkutäkki on ruoka-avun organisointiin liittyvä selvitys. Se on tehty Raha-automaattiyhdistykselle. Ohisalo teki selvityksen yhdessä Niko Eskelisen, Jonna Laineen, Sakari Kainulaisen ja Juho Saaren kanssa.
Leipäjonojen huono-osaisuudesta on julkaistu myös uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
AINO SEPPONEN
